Löysin tämän keskustelupalstan sattumalta. Olen pitkän linjan kuorolaulaja ja myös laulutunteja olen ottanut noin 25 vuoden ajan enemmän ja vähemmän epäsäännöllisesti. Olen aina laulanut kuorossa alttoa, mutta laulutunneilla venynyt sopraanon äänialaan. Tekniikka ei aiempina vuosina ollut mielestäni läheskään kunnossa, vaikka teoriassa ymmärsin mitä pitäisi tehdä oikean äänen tuottamiseksi. Muutama vuosi sitten koin jonkinlaisen oivalluksen ja ääneni on omasta mielestäni muuttunut tekniikaltaan luonnollisempaan suuntaan. Aloin lauleskella itsekseni pelkkää sopraanon äänialaa selvästi ohentaen/falsetilla. Aluksi lähes vitsinä, "suuri sopraano". En tavoitellutkaan entistä soundia, jota olin tottunut yrittämään. Lauloin stemmoja vain omaksi ilokseni. Tuo ohenne/falsetti vahvistui ja alkoi mielestäni "soida" ja kuulosti luonnolliselta. Äänialani on laajentunut ylöspäin, ääneni on voimistunut ja tästä on muodostunut nyt ainoa tapa laulaa. En osaa enää laulaa "vanhalla tavalla". Pitkästä kuorolaulajakokemuksesta huolimatta en tänä päivänäkään osaa sanoa, onko ääneni ohennetta tai falsettia vai klassista äänenmuodostusta. Mutta se soi, resonoi eikä väsytä kurkkua, laulan huomattavasti pitempiä kaaria ja pystyn säätelemään hengitystä. Voiko tällä tavalla falsetin (tai mikä sitten onkaan) kautta löytää oikean laulutavan?
Äänen kehittyminen
falsetista?
2711
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ääni on puheen jatke. Puheääni ja oikealla tekniikalla tuotettu lauluääni eivät näin juurikaa poikkea toisistaan..
Ääni on hengityksen jatke.. oikein tuotettu lauluääni ei siis poikkea puheesta oikeastaan millään tapaa..