Vanhasen porvarihallitus ansaitsee myös kiitosta. Se on siitä harvinainen kepujohtoinen hallitus, että siinä aluepoliittinen vouhotus on jäänyt kokonaan sivuun. Aluepoliittista ääntä pitää lähinnä vain Kepun puoluesihteeri, mutta puheenjohtaja ja pääministeri ei tunnu sille korvaansa lotkauttavan.
Kokoomuksessa ymmärretään hyvin se, että Suomea voidaan viedä eteenpäin vain pääkaupunkivetoisesti. Yliopistot ja suuret innovaatiot keskittyvät sinne, missä on ihmisiä. Matti Vanhasen ansiosta hallitus toimii nyt hyvin Kokoomusjohtoisesti ja esim. Sari Sarkomaan erinomaiset ajatukset maan korkeakoulutopetuksen uudelleen järjestämisestä pääsevät näin etenemään.
Kokoomus ansaitsee täyden tuen aluepoliittisen ajattelun osalta. Siinä puolueessa on osattu erinomaisesti suhtautua maan tasapuolisen kehittämisen järjettömyyteen.
Tämän hallituksen aikana muuttoliike maan sisällä kiihtyy. Nyt vaan jännäämään, miten Oiva Härkönen saa senkin näyttämään Lipposen syyltä.
Kehuja hallituksella
39
1098
Vastaukset
- Kotoaan
Helsinkiin. Helsinki on sinunlaisten pöllöjen kaupunki.
- Mullberry-mummo
Helsinki on ihana kaupunki ja sinne kaipaa kesälläkin, vaikka kepulaisten keskuudessa kesäpaikan laiturilla varpailla vettä polskutteleekin. Helsinki on ihmisten kaupunki, kaikkien - kepulaistenkin. Kepulaisilla tosin näyttää kivi hiertävän kengässä aina. Rakastan bulevardeja, lehmuksia, puistoja, kesäterasseja, ah´ tätä elämää Hennessy viipyen huulilla, ihmisiä, tuhansia mahdollisuuksia.
Lintutuntemuksesi on vähän vajavaista. Helsinki ei ole pöllöjen, vaan huuhkajien kaupunki. Ne tulevat seuraamaan jalkapallo-otteluitakin ilman pääsymaksua aitiopaikoilta.
- tänne mahtuu.
Mullberry-mummo kirjoitti:
Helsinki on ihana kaupunki ja sinne kaipaa kesälläkin, vaikka kepulaisten keskuudessa kesäpaikan laiturilla varpailla vettä polskutteleekin. Helsinki on ihmisten kaupunki, kaikkien - kepulaistenkin. Kepulaisilla tosin näyttää kivi hiertävän kengässä aina. Rakastan bulevardeja, lehmuksia, puistoja, kesäterasseja, ah´ tätä elämää Hennessy viipyen huulilla, ihmisiä, tuhansia mahdollisuuksia.
Helsinki taisi tässä muutama vuosi sitten alkaa laajentaa maa-aluettaan täyttämällä merta maa-aineksella. Huomattiin, ettei se olekaan kovin hyvä keino, niin ei muuta kuin kaapattiin landelaisten Sipoolta melkoinen maapläntti, muistamatta kysyä, mitä naapuri tykkää tempusta. Joitakin uusia projekteja on suunnitteilla. Nyt Maimin lentokenttä aiotaan siirtää Porvoon maille, niin saadaan jengille tontteja ja päästään lentomelusta. Ovathan porvoolaiset vähän nikotelleet, mutta kyllä se siitä.
- Ei missään nimessä
Mullberry-mummo kirjoitti:
Helsinki on ihana kaupunki ja sinne kaipaa kesälläkin, vaikka kepulaisten keskuudessa kesäpaikan laiturilla varpailla vettä polskutteleekin. Helsinki on ihmisten kaupunki, kaikkien - kepulaistenkin. Kepulaisilla tosin näyttää kivi hiertävän kengässä aina. Rakastan bulevardeja, lehmuksia, puistoja, kesäterasseja, ah´ tätä elämää Hennessy viipyen huulilla, ihmisiä, tuhansia mahdollisuuksia.
kepulaisia Helsinkiin, sillä sen jälkeen se ei näiden itsekkäiden ihmisten tullessa ole se ihana Helsinki, josta noin kauniisti loihe lausumaan. Helsinki on hyvä kaupunki niin kauan, kun voimme pitää kepulaiset poissa. He kuuluvat agraariyhteiskuntaan, ei urbaaniin, sillä siellä he vain tuottaisivat tuhoa ja tuskaa kanssaihmisille
- Maltillinen oikeistolainen
Matti Vanhanen ja keskustalaisten enemmistö ymmärtää oikein hyvin, ettei pienen maan pidä ripotella vähäisiä koulutusresurssejaan mihin sattuu. Pätevistä opettajista on muutenkin pulaa. Hallintoresurssejakaan ei kannata tuhlata siihen, että samoja oppilaslomakkeita täytetään kovin monessa paikassa yhtä aikaa.
Vanhanen on ainavan oikealla tiellä, kun hän on määrännyt kokoomuslaisen opetusministerin tekemään suunnitelmat siitä, millä tavalla keskittäen korkeakoulujen, yliopistojen ja etenkin ammattikorkeakoulujen vähät resurssit voidaan käyttää siihen tarkoitukseen, että oppilaitoksista tulee ukos pätevämäpää väkeä ja viisaampia ihmisiä.
Matti Vanhanen ja kepun enemmistö ymmärtävät oivallisen mainiosti, että korkeakoulutuksen tehtävä on tuottaa korkeasti koulutettuja ihmisiä eikä pakkosiirrättää koulujen opettajia syrjäkylien kunnallisverojen maksajiksi.- voi voi voi
Eihän nämä syrjäkylien maisterit sun muut työllisty kuitenkaan omilla alueilleen koulutustaan vastaaviin tehtäviin, niin miksi näitä syrjäseutujen korkeakoulutuspisteitäkään sitten yleensä tarvitaan? Eikös koulutuksen päätarkoitus kuitenkin pitäisi olla, kouluttaa ihmisiä työelämää varten, ei pelkkää elämää varten?
- Maltillinen oikeistolainen
voi voi voi kirjoitti:
Eihän nämä syrjäkylien maisterit sun muut työllisty kuitenkaan omilla alueilleen koulutustaan vastaaviin tehtäviin, niin miksi näitä syrjäseutujen korkeakoulutuspisteitäkään sitten yleensä tarvitaan? Eikös koulutuksen päätarkoitus kuitenkin pitäisi olla, kouluttaa ihmisiä työelämää varten, ei pelkkää elämää varten?
Koulutus pitäisi koettaa suunnitella ja mitoittaa niin, että se vastaisi työelämän tulevia tarpeita. Työelämäksi lasketaan tässä tietysti myös korkeakoulujen ja yliopistojen tieteellinen tutkimustoiminta ja opettajakoulutus.
Olennaista ei ole oppilaitosten lukumäärä eikä niiden sijaintipaikkakuntakaan, koska ratkaisevaa on vain se tulos, mikä koulutuksesta saadaan "ulos". Ja se edellyttää, että opettajat ovat korkeatasoisia ja heitä on riittävästi.
Koulutushommia oman ikäni tarkastelleena olen tullut siihen tulokseen, että Suomessa on pätevää opettajavoimaa erittäin vähän suhteessa siihen, miten paljon meillä on korkeakouluja, yliopistoja ja etenkin ammattikorkeakouluja.
Niinpä on hyvä, että koulutus silloin keskitetään niin, että pätevimmät kouluttajaresurssit saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön ja samalla voidaan panostaa päällekkäisestä hallinnosta vapautuvat rahat koulutuksen tason nostamiseen. - Niinpä niin
Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Koulutus pitäisi koettaa suunnitella ja mitoittaa niin, että se vastaisi työelämän tulevia tarpeita. Työelämäksi lasketaan tässä tietysti myös korkeakoulujen ja yliopistojen tieteellinen tutkimustoiminta ja opettajakoulutus.
Olennaista ei ole oppilaitosten lukumäärä eikä niiden sijaintipaikkakuntakaan, koska ratkaisevaa on vain se tulos, mikä koulutuksesta saadaan "ulos". Ja se edellyttää, että opettajat ovat korkeatasoisia ja heitä on riittävästi.
Koulutushommia oman ikäni tarkastelleena olen tullut siihen tulokseen, että Suomessa on pätevää opettajavoimaa erittäin vähän suhteessa siihen, miten paljon meillä on korkeakouluja, yliopistoja ja etenkin ammattikorkeakouluja.
Niinpä on hyvä, että koulutus silloin keskitetään niin, että pätevimmät kouluttajaresurssit saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön ja samalla voidaan panostaa päällekkäisestä hallinnosta vapautuvat rahat koulutuksen tason nostamiseen.Varsin materialistinen käsitys Sinulla on koulutuksen tavoitteista. jopa YK.n koulutukseen liittyvässä tavoitepaketissa on laajempi näkökulma, kuin ainoastaan työelämän tarpeet, kuitenkin k.o tavoiteohjelma on tarkoitettu myös kehitysmaihin, vaikka niillä on merkittävästi pienemmät taloudelliset resurssit. Ihmiset eivät kouluttaudu pelkästään työelämää varten. Yhteiskuntamme ei ole siten orientoitunut, että työelämä ja tuottavuus olisivat arvoista pyhimpiä.
Koulutuksen tavoitteena on antaa riittävän hyvä sivistyksellinen ja tiedollinen pohja, jotta uuden oppiminen kävisi myöhemmin päinsä. Työantajat antavat "täsmä" koulutuksen sitten myöhemmin.
Koulujen keskittämisellä saadaan varsin paljon hyötyä, opettajien pätevyyden jo mainitsitkin, lisäksi tulee yhteistoiminta hyöty, tilojen järkevä käyttö ja ehkäpä merkittävin, opiskelevien ihmissuhdeverkko laajenee.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä tulisi tiivistää ja tämä käy tietenkin helpoiten, mikäli maantieteellinen välimatka on lyhyt. Suomessa on varsin vähän yhteistyötä eri koulumuotojen välillä ja energiaa haaskataan jopa keskinäiseen kahinointiin. - Maltillinen oikeistolainen
Niinpä niin kirjoitti:
Varsin materialistinen käsitys Sinulla on koulutuksen tavoitteista. jopa YK.n koulutukseen liittyvässä tavoitepaketissa on laajempi näkökulma, kuin ainoastaan työelämän tarpeet, kuitenkin k.o tavoiteohjelma on tarkoitettu myös kehitysmaihin, vaikka niillä on merkittävästi pienemmät taloudelliset resurssit. Ihmiset eivät kouluttaudu pelkästään työelämää varten. Yhteiskuntamme ei ole siten orientoitunut, että työelämä ja tuottavuus olisivat arvoista pyhimpiä.
Koulutuksen tavoitteena on antaa riittävän hyvä sivistyksellinen ja tiedollinen pohja, jotta uuden oppiminen kävisi myöhemmin päinsä. Työantajat antavat "täsmä" koulutuksen sitten myöhemmin.
Koulujen keskittämisellä saadaan varsin paljon hyötyä, opettajien pätevyyden jo mainitsitkin, lisäksi tulee yhteistoiminta hyöty, tilojen järkevä käyttö ja ehkäpä merkittävin, opiskelevien ihmissuhdeverkko laajenee.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä tulisi tiivistää ja tämä käy tietenkin helpoiten, mikäli maantieteellinen välimatka on lyhyt. Suomessa on varsin vähän yhteistyötä eri koulumuotojen välillä ja energiaa haaskataan jopa keskinäiseen kahinointiin.Pahoittelen, että terminologia antaa aihetta väärinkäsityksiin. Näen työelämän niin laajasti, että se käsittää kaiken sen, mitä tuot esiin sivistyksestä ja muustakin, joka palvelee ahtaasti ajateltua "työelämää" vain välillisesti.
Ongelmana asiassa on koulutuslaitosten keskinäinen mustasukkaisuus. Ne ovat oppineet taistelemaan osuuksiaan opetusministeriön rahoista eikä tekemään yhteistyötä. Aivan yllättäviä muotoja eri eoppilaitosten mustasukkaisuus on saanut tutkintojen nimikkeistä keskusteltaessa, kun ne varjelevat omia reviirejään siinä, millä "tittelillä" mistäkin laitoksesta valmistunutta saadaan kutsua.
Vielä pahempi pulma yhteistyössä saattaa tulla siitä, mitkä asiat alemmissa oppilaitiksissa suoritettuina katsotaan hyväksytyiksi suorituksiksi ylemmissä oppilaitoksissa.
Sairaanhoitajien kouluttaminen lääkäreiksi oli tästä yksi havainnollinen esimerkki.
- Niinpä niin
Suomen koulutuksen on keskityttävä, se on väistämätöntä. Sinne tänne ripotellut ammattikorkeakoulut, yliopistoista puhumattakaan, ovat kansantaloudellista tuhlausta, puhumattakaan henkisten resurssien hukkaamisesta.
Kuitenkin, sääliksi käy Keskustapuoluetta, Vanhastahan viedään kuin litran mittaa. Puolueen kannattajat äänestävät ehdokkaita ajamaan heille tärkeitä asioita, harvalle riittää pelkästään se, että ollaan hallituksessa. Täysin puolueensa arvojen vastainen politiikka vie uskottavuuden ja vähentää väistämättä myös kannatusta, väheneminen tapahtuu puolueuskollisten piirissä.
Peruskannattajajoukon vähentyessä riittävästi myös aktiivinen puoluetoiminta hiipuu ja se ei ole kovinkaan hyvä. Liikkuvat äänestäjät voivat vaikuttaa vaalien tulokseen jopa merkittävästikin, kuitenkin, perusjoukon varassa voi ainoastaan vaalityötä tehdä.
Vanhanen on surullisen hahmon ritari, hän on ilmeisesti väärässä puolueessa, mikäli ajattelee hänen aikaansaannoksiaan. Keskussairaaloiden vähentämisen pyrkimys ja myös koulutuksen keskittäminen ovat väistämättömiä, kuitenkin soisi, ettei näitä toimenpiteitä tarvitsisi tehdä silloin, kun Keskusta on hallitusvastuussa, koska siinä helposti häviää luottamus sekä politiikkaan, että erityisesti Keskustapuolueeseen.- Maltillinen oikeistolainen
Keskussairaaloita ei vähennetä, vaan niiden työnjakoa keskitetään. Tästä seuraa, että ne entiset keskussairaalat, joilta kaikkein vaativin erikoissarraanhoito keskitetään pääsevät käyttämään kapasiteettiaan tavallisiin sairauksiin.
Kyse on siis siitä, että trylnjako täsmennetään niin, etteivät nykyiset keskussairaalat enää tee kaikki samanlaista erikoissairaanhoitoa, vaan vaativin hoidon ja leikkausten tarve keskitetään harvempiin sairaaloihjin ja näistä taas siirtyy vähemmän vaativaa työtä niihin, jotka eivät enää jatka keskussairaaloina. - Niinpä niin
Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Keskussairaaloita ei vähennetä, vaan niiden työnjakoa keskitetään. Tästä seuraa, että ne entiset keskussairaalat, joilta kaikkein vaativin erikoissarraanhoito keskitetään pääsevät käyttämään kapasiteettiaan tavallisiin sairauksiin.
Kyse on siis siitä, että trylnjako täsmennetään niin, etteivät nykyiset keskussairaalat enää tee kaikki samanlaista erikoissairaanhoitoa, vaan vaativin hoidon ja leikkausten tarve keskitetään harvempiin sairaaloihjin ja näistä taas siirtyy vähemmän vaativaa työtä niihin, jotka eivät enää jatka keskussairaaloina.Samalla vähennetään erikoissairaanhoidon vuodepaikkoja, käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että osasta nyt toimivista keskussairaaloista tulee toiminnaltaan nykyisten aluesairaaloiden tyyppisiä.
Yksinkertaisesti osa keskussairaaloista häviää, koska niiden toiminta keskitetään yliopistollisiin sairaaloihin, joissa luonnollisestikin on paras osaaminen. Mikäli suunnitelma koko laajuudessaan pannaan täytäntöön, silloin myös häviää yksi tai jopa kaksi yliopistollista sairaalaa. Lääkäreiden koulutus keskitettäisiin myös. - Maltillinen oikeistolainen
Niinpä niin kirjoitti:
Samalla vähennetään erikoissairaanhoidon vuodepaikkoja, käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että osasta nyt toimivista keskussairaaloista tulee toiminnaltaan nykyisten aluesairaaloiden tyyppisiä.
Yksinkertaisesti osa keskussairaaloista häviää, koska niiden toiminta keskitetään yliopistollisiin sairaaloihin, joissa luonnollisestikin on paras osaaminen. Mikäli suunnitelma koko laajuudessaan pannaan täytäntöön, silloin myös häviää yksi tai jopa kaksi yliopistollista sairaalaa. Lääkäreiden koulutus keskitettäisiin myös.Ymmärsin aamutv:n uutiset niin, että mitään ei uuden työnjaon myötä häviä, paitsi aiemmin käytettyjä sairaaloiden nimikkeitä.
Työnjaon jälkeen kaikkein vaativin erikoissairaanhoito keskitetään ja vähemmän vaativa hajautetaan mm. niihin entisiin keskussairaaloihin, jotka muuttuvat aluesairaaloiksi.
Koulutuksen keskittäminen merkitsee aina mahdollisuutta nostaa koulutuksen tasoa, koska päteviä kouluttajia ei koskaan ole liikaa. - Niinpä niin
Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Ymmärsin aamutv:n uutiset niin, että mitään ei uuden työnjaon myötä häviä, paitsi aiemmin käytettyjä sairaaloiden nimikkeitä.
Työnjaon jälkeen kaikkein vaativin erikoissairaanhoito keskitetään ja vähemmän vaativa hajautetaan mm. niihin entisiin keskussairaaloihin, jotka muuttuvat aluesairaaloiksi.
Koulutuksen keskittäminen merkitsee aina mahdollisuutta nostaa koulutuksen tasoa, koska päteviä kouluttajia ei koskaan ole liikaa.En ole kuunnellut uutisia, siksi siihen en osaa ottaa kantaa, mitä siellä on sanottu.
Mutta, maalaisjärjelläkin ajatellen voidaan vetää se johtopäätös, että jos toimintoja jostakin jonnekin siirretään, silloin syntyy vajausta toisessa paikassa ja toisessa lisääntyy. Mikäli potilastapaukset eivät merkittävästi lisäänny, silloin vuodepaikat väistämättä vähenevät.
Keskussairaaloiden muuttuminen aluesairaaloiksi merkitsee erikoissairaanhoidon vuodepaikkojen vähenemistä, näin on, koska mahdollinen jatkohoito onnistuu myös perusterveydenhuollon pisteissä, tällöin terveyskeskusten vuodeosastoista ilmeisesti puhutaan. Keskussairaaloiden vähentämistä on esittänyt yksittäinen ministeriön työntekijä ja siitä ollaan vielä kaukana asian vireilletuloon hallituksessa. Kokonaisia komiteanmietintöjäkin on haudattu.
Meillähän on tulevaisuudessa tilanne, jossa nykyistä useampi tarvitsee myös erikoissairaanhoidon palveluja. Olisi tuhlausta ryhtyä rakentamaan keskitetysti lisää sairaanhoitopaikkoja joihinkin paikkoihin. Sitä paitsi sairaskuljetuksetkin maksavat niin paljon, että tähän asti on katsottu edullisimmaksi hajauttaa erikoissairaanhoidon palveluja asiakkaiden luo. En usko, että tuo matematiikka yhtäkkiä heittää häränpyllyä.
Ei ammattikorkeakoulujen hallinnon yhdistäminenkään ole vielä päätetty asia - oppilaitoksethan sitä paitsi jäisivät ennalleen.
Järkevämpää onkin hakea säästöjä esimerkiksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintojen yhdistämisestä - samalla paikkakunnalla toimivat oppilaitoksethan ne eniten säästöjä saavat aikaan, kun yhdistävät labrat, opetustilat yms. investointeja vaativat tilat. Satojen kilometrien päässä sijaitsevien yksiköiden yhdistämisestä tulee korkeintaan näennäissäästöjä, kun eri paikkakunnilla joudutaan pitämään erilliset tilat ja henkilöstön työpäiviä menee hukkaan tien päällä.- Niinpä niin
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Keskussairaaloiden vähentämistä on esittänyt yksittäinen ministeriön työntekijä ja siitä ollaan vielä kaukana asian vireilletuloon hallituksessa. Kokonaisia komiteanmietintöjäkin on haudattu.
Meillähän on tulevaisuudessa tilanne, jossa nykyistä useampi tarvitsee myös erikoissairaanhoidon palveluja. Olisi tuhlausta ryhtyä rakentamaan keskitetysti lisää sairaanhoitopaikkoja joihinkin paikkoihin. Sitä paitsi sairaskuljetuksetkin maksavat niin paljon, että tähän asti on katsottu edullisimmaksi hajauttaa erikoissairaanhoidon palveluja asiakkaiden luo. En usko, että tuo matematiikka yhtäkkiä heittää häränpyllyä.
Ei ammattikorkeakoulujen hallinnon yhdistäminenkään ole vielä päätetty asia - oppilaitoksethan sitä paitsi jäisivät ennalleen.
Järkevämpää onkin hakea säästöjä esimerkiksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintojen yhdistämisestä - samalla paikkakunnalla toimivat oppilaitoksethan ne eniten säästöjä saavat aikaan, kun yhdistävät labrat, opetustilat yms. investointeja vaativat tilat. Satojen kilometrien päässä sijaitsevien yksiköiden yhdistämisestä tulee korkeintaan näennäissäästöjä, kun eri paikkakunnilla joudutaan pitämään erilliset tilat ja henkilöstön työpäiviä menee hukkaan tien päällä.Suomessa on sellainen tilanne, että täällä on poikkeuksellisen paljon vuodeosastoja, tästä seuraa se, että täällä on myös valtavasti hukkakäytössä olevia resursseja. Ilman muuta hoitopaikkoja kannattaa keskittää ja tämä keskitys on jo nyt käynnissä. Mikäli suunnitelmat etenevät hallitusti, silloin muutos on jopa hyvinkin nopea. Aiemmissa hallituksissa terveydenhuollon keskittämisen vastustus on ollut varsin voimakasta, mutta nykyiselle hallitukselle tämä ei nähtävästi ole mikään ongelma.
Sairaaloiden keskittäminen on aika vanha idea, sitä alustettiin jo vuonna 1984, kun edellisen kerran tehtiin suuri (valtava) muutos terveydenhuollon vastuujaossa. - Maltillinen oikeistolainen
Niinpä niin kirjoitti:
En ole kuunnellut uutisia, siksi siihen en osaa ottaa kantaa, mitä siellä on sanottu.
Mutta, maalaisjärjelläkin ajatellen voidaan vetää se johtopäätös, että jos toimintoja jostakin jonnekin siirretään, silloin syntyy vajausta toisessa paikassa ja toisessa lisääntyy. Mikäli potilastapaukset eivät merkittävästi lisäänny, silloin vuodepaikat väistämättä vähenevät.
Keskussairaaloiden muuttuminen aluesairaaloiksi merkitsee erikoissairaanhoidon vuodepaikkojen vähenemistä, näin on, koska mahdollinen jatkohoito onnistuu myös perusterveydenhuollon pisteissä, tällöin terveyskeskusten vuodeosastoista ilmeisesti puhutaan.Pelkiien tv-uutisten varassa ymmärsin, että keskussairaaloiden työnjako tapahtuu vertikaalissa suunnassa. Nehän ovat vastanneet kaikesta erikoissairaanhoidosta kukin tähän asti.
Nyt keskitetään vaativin, mm. hankalia leikkauksia vaativa hoito harvempiin keskussairaaloihin ja vähemmän vaativa, mm. päiväkirurgialla hoidettava erikoissairaanhoito vastaavasti niihin, joista tulee aluesairaaloita.
Työnjako tapahtuu siis jakamalla vaikeat tapaukset yksiin sairaaloihin ja helpommat tapaukset toisiin, kun kaikki hoitivat aiemmin kaikkia. Missään ei siis vähene mitään.
Pitänee lukaista lehti, jos siellä kerrottaisi tarkemmin. - Niinpä niin
Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Pelkiien tv-uutisten varassa ymmärsin, että keskussairaaloiden työnjako tapahtuu vertikaalissa suunnassa. Nehän ovat vastanneet kaikesta erikoissairaanhoidosta kukin tähän asti.
Nyt keskitetään vaativin, mm. hankalia leikkauksia vaativa hoito harvempiin keskussairaaloihin ja vähemmän vaativa, mm. päiväkirurgialla hoidettava erikoissairaanhoito vastaavasti niihin, joista tulee aluesairaaloita.
Työnjako tapahtuu siis jakamalla vaikeat tapaukset yksiin sairaaloihin ja helpommat tapaukset toisiin, kun kaikki hoitivat aiemmin kaikkia. Missään ei siis vähene mitään.
Pitänee lukaista lehti, jos siellä kerrottaisi tarkemmin.Ajatellaan vain, se onkin mukavaa puuhaa vaihteeksi.
Mikäli vaativa kirurgia ja sisätautien hoitaminen keskitetään muutamiin keskussairaaloihin, niiden potilasmäärät kasvavat, näin, koska nämä tapaukset vaativat myös osastoseurantaa. Jatkohoito toimisi sitten perusterveydenhuollon pisteissä. Mikäli päiväkirurgia ja vähemmän vaativat hoidot jäisivät nykyisiin keskussairaaloihin, siellä vähenisi väistämättä osastopaikkoja, koska päiväkirurgia ei niitä vaadi ja pidempää jatkoseurantaa vaativat olisivat hoidossa muualla. Mikäli katselee m.m. synnytysten keskittämistä, silloin voi hyvinkin havaita, mikä on muutoksen suunta ja mihin se johtaa.
Missään tapauksessa sellainen muutos ei kannata, jossa halpaa perusterveydenhoitoa pyritään siirtämään ko. sairaaloihin, silloin ei ole kyse säästämisestä. - Maltillinen oikeistolainen
Niinpä niin kirjoitti:
Ajatellaan vain, se onkin mukavaa puuhaa vaihteeksi.
Mikäli vaativa kirurgia ja sisätautien hoitaminen keskitetään muutamiin keskussairaaloihin, niiden potilasmäärät kasvavat, näin, koska nämä tapaukset vaativat myös osastoseurantaa. Jatkohoito toimisi sitten perusterveydenhuollon pisteissä. Mikäli päiväkirurgia ja vähemmän vaativat hoidot jäisivät nykyisiin keskussairaaloihin, siellä vähenisi väistämättä osastopaikkoja, koska päiväkirurgia ei niitä vaadi ja pidempää jatkoseurantaa vaativat olisivat hoidossa muualla. Mikäli katselee m.m. synnytysten keskittämistä, silloin voi hyvinkin havaita, mikä on muutoksen suunta ja mihin se johtaa.
Missään tapauksessa sellainen muutos ei kannata, jossa halpaa perusterveydenhoitoa pyritään siirtämään ko. sairaaloihin, silloin ei ole kyse säästämisestä.Pohtimisen jatkaminen vaatisi jo tietoja, joita minulla ei ole.
Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Pelkiien tv-uutisten varassa ymmärsin, että keskussairaaloiden työnjako tapahtuu vertikaalissa suunnassa. Nehän ovat vastanneet kaikesta erikoissairaanhoidosta kukin tähän asti.
Nyt keskitetään vaativin, mm. hankalia leikkauksia vaativa hoito harvempiin keskussairaaloihin ja vähemmän vaativa, mm. päiväkirurgialla hoidettava erikoissairaanhoito vastaavasti niihin, joista tulee aluesairaaloita.
Työnjako tapahtuu siis jakamalla vaikeat tapaukset yksiin sairaaloihin ja helpommat tapaukset toisiin, kun kaikki hoitivat aiemmin kaikkia. Missään ei siis vähene mitään.
Pitänee lukaista lehti, jos siellä kerrottaisi tarkemmin.Uutistoimittaja oli ymmärtänyt asian väärin, eli nykyistä keskussairaalamäärää ei ole edes esitetty vähennettäväksi. Kysymys oli vain siitä, että kaikki keskussairaalat voisivat keskittyä joillekin osaamisalueille, jolloin potilaita ohjattaisiin nykyistä enemmän hoitoon oman sairaanhoitopiirinsä ulkopuolelle.
- näkyy
Kun lapsena oltiin ongella, pidettiin huolta, että koukku ei näkynyt. Oletettiin, että kala ei silloin syö. Lieneekö totta, mutta myös tässä koukku näkyy. Aivan niin hienosti ei asiat meidän kokoomuslaisten kannalta ole vaikka olisi hyvä, että olisi. Mutta eihän MPP:n tärkein asia olekaan Kokoomuksen kehuminen, vaan fundamentalistikepulaisten ärsyttäminen. Ovatko he niin fiksuja, että tajuavat koukun näkyvän. Se olisi yllättävää.
- Xanadun kana
Mpp tässä taannoin arveli, että punaisten voittaessa Suomen sisällissodassa olisi Suomessa säilynyt monipuoluejärjestelmä ja vaati muita keskustelijoita esittämään todisteita sen puolesta, ettei niin olisi käynyt.
Nyt Mpp heittää huolettomasti: "Tämän hallituksen aikana muuttoliike maan sisällä kiihtyy."
Mihin väite perustuu?
Mihin suuntaan muuttoliike kiihtyy? Helsingin asuntojen hinnat ovat laskussa, josta voisi päätellä, että ihmiset muuttavatkin kiihtyvässä tahdissa maalle.Tilastokeskus tilastoi Suomen väestökehitystä ja muuttoliikettä. Näiden tilastojen perusteella muuttoliike on kiihtynyt. Väestön asumista on tilastoitu mm. naliökilometrien asuttujen palasten määrillä. Nämä palaset ovat vähentyneet. Muuttoliikkeestä on ollut paljon tietoa mediassakin, jonka tiedot siis perustuvat tähän tilastomateriaaliin.
Muuttoliikkeen edelleen kiihtymisen taustalla on aina tietysti ennuste. Nyt näyttää siltä, että teollisuustyöpaikat vähenevät syrjä-Suomesta ja työllisyys sekä suoranainen työvoimapula kasvaa etelän kasvukeskuksissa. Ihmiset muuttavat työn perässä.
Helsingin asuntojen hintojen perusteella ei kannata tehdä paljon johtopäätöksiä. Asuntojen hinnat ovat paljon muuta maata korkeammalla tasolla, minkä vuoksi niissä on aina enemmän myös hintavolaa mukana eli ne ovat herkempiä muutoksille. Helsingistä (pääkaupunkiseudulta) muuttavat maalle vain eläkeläiset, joilla ei siis ole enää työssäkäyntipakkoa eikä lapsia, sukulaisia ja tuttuja pääkaupunkiseudulla.
Sitten korjaus vielä tuohon punaisten kapinaa koskevaan kirjoitukseesi. Minä en ole esittänyt sellaista väitettä, että Suomessa olisi säilynyt monipuoluejärjestelmä. Sen sijaan väitteeni oli se, että punakapinassa ei tavoiteltu mitään yksipuoluejärjestelmää, vaan laadittiin demokratian säilyttävä perustuslaki. Vasta sen jälkeen eli perustuslain sallimissa rajoissa ihmiset olisivat tietysti voineet äänestää Suomeen yksipuoluejärjestelmän. Sitä emme voi jälkikäteen tietää. Minä siis pyysin keskustelijoita esittämään todisteita sen puolesta, että punaisilla olisi ollut tarkoitus perustaa Suomeen yksipuoluejärjestelmään perustuva diktatuuri ilman mitään edeltävää demokraattista prosessia.
Maallamme oli demokraattinen tausta. Vasemmisto luotti paljon tähän demokratiaan, koska se avasi tien vasemmiston tavoitteille. Kun oltiin sorrettuja, ei ollut halua luoda tilalle toista sortokoneistoa, joka olisi kohdistunut niihin, jotka eivät koskaan minkään sortajan puolella olleet. Punakapinaa ei siten tähdätty esim. Pohjanmaan talonpoikia vastaan eikä muitakaan talollisia, jotka eivät käyttäneet muita hyväksi. Demokratiassa pitää siis kunnioittaa myös sellaisia mielipiteitä ja tämä lienee ollut punaisten johtoajatus. Lahtareille ja sortajille ei varmaan olisi tilaa annettu, vaan heidät olisi tapettu sodan loppunäytöksessä samaan tapaan kuin valkoiset tappoivat punaisten kapinaan osalliset.
Punakapinaa ei siis voi luonnehtia sosialistiseksi vallankaappausyritykseksi. Sen onnistumisen seurauksena Suomeen olisi voinut toki syntyä sosialistinen valtio, mutta sitä emme voi tietää. Punakapina oli köyhien ja sorrettujen kapinaa sortajia ja hyväosaisia vastaan. Kyse oli varsin puhtaasti olojen parantamiseen tähtäävästä väkivaltaisesta toimesta. Kapinan alkaessahan ei ollut edes tiedossa sitä, millaiset sosialistiset valtiot tulisivat olemaan, kun esimerkkejä ei vielä ollut. Siksi asiaa tarkastellaan helposti vuosikymmenten takaisesta perspektiivistä, mikä on silkkaa jälkiviisautta.- Punakapinan
Mielipidepankki kirjoitti:
Tilastokeskus tilastoi Suomen väestökehitystä ja muuttoliikettä. Näiden tilastojen perusteella muuttoliike on kiihtynyt. Väestön asumista on tilastoitu mm. naliökilometrien asuttujen palasten määrillä. Nämä palaset ovat vähentyneet. Muuttoliikkeestä on ollut paljon tietoa mediassakin, jonka tiedot siis perustuvat tähän tilastomateriaaliin.
Muuttoliikkeen edelleen kiihtymisen taustalla on aina tietysti ennuste. Nyt näyttää siltä, että teollisuustyöpaikat vähenevät syrjä-Suomesta ja työllisyys sekä suoranainen työvoimapula kasvaa etelän kasvukeskuksissa. Ihmiset muuttavat työn perässä.
Helsingin asuntojen hintojen perusteella ei kannata tehdä paljon johtopäätöksiä. Asuntojen hinnat ovat paljon muuta maata korkeammalla tasolla, minkä vuoksi niissä on aina enemmän myös hintavolaa mukana eli ne ovat herkempiä muutoksille. Helsingistä (pääkaupunkiseudulta) muuttavat maalle vain eläkeläiset, joilla ei siis ole enää työssäkäyntipakkoa eikä lapsia, sukulaisia ja tuttuja pääkaupunkiseudulla.
Sitten korjaus vielä tuohon punaisten kapinaa koskevaan kirjoitukseesi. Minä en ole esittänyt sellaista väitettä, että Suomessa olisi säilynyt monipuoluejärjestelmä. Sen sijaan väitteeni oli se, että punakapinassa ei tavoiteltu mitään yksipuoluejärjestelmää, vaan laadittiin demokratian säilyttävä perustuslaki. Vasta sen jälkeen eli perustuslain sallimissa rajoissa ihmiset olisivat tietysti voineet äänestää Suomeen yksipuoluejärjestelmän. Sitä emme voi jälkikäteen tietää. Minä siis pyysin keskustelijoita esittämään todisteita sen puolesta, että punaisilla olisi ollut tarkoitus perustaa Suomeen yksipuoluejärjestelmään perustuva diktatuuri ilman mitään edeltävää demokraattista prosessia.
Maallamme oli demokraattinen tausta. Vasemmisto luotti paljon tähän demokratiaan, koska se avasi tien vasemmiston tavoitteille. Kun oltiin sorrettuja, ei ollut halua luoda tilalle toista sortokoneistoa, joka olisi kohdistunut niihin, jotka eivät koskaan minkään sortajan puolella olleet. Punakapinaa ei siten tähdätty esim. Pohjanmaan talonpoikia vastaan eikä muitakaan talollisia, jotka eivät käyttäneet muita hyväksi. Demokratiassa pitää siis kunnioittaa myös sellaisia mielipiteitä ja tämä lienee ollut punaisten johtoajatus. Lahtareille ja sortajille ei varmaan olisi tilaa annettu, vaan heidät olisi tapettu sodan loppunäytöksessä samaan tapaan kuin valkoiset tappoivat punaisten kapinaan osalliset.
Punakapinaa ei siis voi luonnehtia sosialistiseksi vallankaappausyritykseksi. Sen onnistumisen seurauksena Suomeen olisi voinut toki syntyä sosialistinen valtio, mutta sitä emme voi tietää. Punakapina oli köyhien ja sorrettujen kapinaa sortajia ja hyväosaisia vastaan. Kyse oli varsin puhtaasti olojen parantamiseen tähtäävästä väkivaltaisesta toimesta. Kapinan alkaessahan ei ollut edes tiedossa sitä, millaiset sosialistiset valtiot tulisivat olemaan, kun esimerkkejä ei vielä ollut. Siksi asiaa tarkastellaan helposti vuosikymmenten takaisesta perspektiivistä, mikä on silkkaa jälkiviisautta.tarkoitus oli Suomen liittäminen Venäjään. Se on tosi.
Onneksi Valkoiset voitti ja rökittivät kunnolla punaiset. Punakapinan kirjoitti:
tarkoitus oli Suomen liittäminen Venäjään. Se on tosi.
Onneksi Valkoiset voitti ja rökittivät kunnolla punaiset.En itsetarkoituksellisesti kiistä väitettäsi, vaan annan sinulle tilaisuuden esittää näyttöä väitteesi tueksi. Siinä ei silloin pelkästään oma vahva uskosi riitä. Näytäpä siis nyt, mitä osaat, etten saa vain tuuleen huutavan vellihousun mainetta.
- Maltillinen oikeistolainen
Punakapinan kirjoitti:
tarkoitus oli Suomen liittäminen Venäjään. Se on tosi.
Onneksi Valkoiset voitti ja rökittivät kunnolla punaiset.Lähiajan poliittinen historia muuttuu hyvin mielenkiintoiseksi, kun ruvetaan puhumaan totuudesta ja valheista sellaisten asioiden kohdalla, jotka eivät koskaan ole tapahtuneet.
Punaiset eivät voittaneet. Suomea ei liitetty NL:oon. Jonkinlaista pyrkimystä oli 2. maailmansodan ensimmäisinä rauhanvuosina, mutta ne torjui SDP yhdessä maalaisliiton, kokoomuksen ja rkp:n kanssa.
Punaisten joukossa oli ihan varmasti niitä, joiden tarkoitus oli pyrkiä saamaan Suomi NL:on yhteyteen, mutta nämä ihmiset eivät koskaan olleet silloisissa punaisissa enemmistönä. Eivät edes kaikki "kapinoivat" punaiset olleet viemässä Suomea NL:on alaiseksi. Tämähän on myöhemmissä tutkimuksissa moneen kertaan osoitettu asioiden laidaksi.
Se, että väität näin... "Punakapinan tarkoitus oli Suomen liittäminen Venäjään. Se on tosi." ...kertoo ainoastaan se, mitä sinä omassa päässäsi uskot.
Totuuden kanssa sillä ei ole mitään kiinnekohtaa. - Heh heh
Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Lähiajan poliittinen historia muuttuu hyvin mielenkiintoiseksi, kun ruvetaan puhumaan totuudesta ja valheista sellaisten asioiden kohdalla, jotka eivät koskaan ole tapahtuneet.
Punaiset eivät voittaneet. Suomea ei liitetty NL:oon. Jonkinlaista pyrkimystä oli 2. maailmansodan ensimmäisinä rauhanvuosina, mutta ne torjui SDP yhdessä maalaisliiton, kokoomuksen ja rkp:n kanssa.
Punaisten joukossa oli ihan varmasti niitä, joiden tarkoitus oli pyrkiä saamaan Suomi NL:on yhteyteen, mutta nämä ihmiset eivät koskaan olleet silloisissa punaisissa enemmistönä. Eivät edes kaikki "kapinoivat" punaiset olleet viemässä Suomea NL:on alaiseksi. Tämähän on myöhemmissä tutkimuksissa moneen kertaan osoitettu asioiden laidaksi.
Se, että väität näin... "Punakapinan tarkoitus oli Suomen liittäminen Venäjään. Se on tosi." ...kertoo ainoastaan se, mitä sinä omassa päässäsi uskot.
Totuuden kanssa sillä ei ole mitään kiinnekohtaa.Hymunne hyytyy
- Maltillinen oikeistolainen
Heh heh kirjoitti:
Hymunne hyytyy
Stalin vaikutti paljon Suomen historiaan. Hän mm. kieltäytyi tukemasta suomalaisia kommunisteja toisen maailmansodan jälkeen, vaan edellytti, että suomalaisten kommunistien oli pystyttävä kaappaamaan Suomi haltuunsa omin voimin ja parlamentaarisin keinoin.
Stalin oli saanut lännestä aivan liikaa kritiikkiä siitä, mitä Tsekkoslovakiassa, Romaniassa ja Unkarissa tapahtui. Tästä syystä Stalin jätti suomalaiset kommunistit yksin.
Historiaa todella kannattaa lukea. Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Stalin vaikutti paljon Suomen historiaan. Hän mm. kieltäytyi tukemasta suomalaisia kommunisteja toisen maailmansodan jälkeen, vaan edellytti, että suomalaisten kommunistien oli pystyttävä kaappaamaan Suomi haltuunsa omin voimin ja parlamentaarisin keinoin.
Stalin oli saanut lännestä aivan liikaa kritiikkiä siitä, mitä Tsekkoslovakiassa, Romaniassa ja Unkarissa tapahtui. Tästä syystä Stalin jätti suomalaiset kommunistit yksin.
Historiaa todella kannattaa lukea.Täytyy myös muistaa se, että Suomessa kommunistit eivät olleet mitään maan vapauttajia kuten esim. Tshekissä. Euroopassa Saksa aiheutti paljon tuhoa sen itäisissä rajanaapureissa, minkä vuoksi kommunismi sai natsismin vastaisena liikkeenä paljon kannatusta. Suomessa taisteltiin sodassa sen sijaan näitä kommunisteja vastaan, joten miksikään vapauttajiksi heistä ei ollut.
Suomen kommunistisen liikkeen vahvuus sodan jälkeen juonsi juurensa 1918 sisällisodan luomaan vastakkainasetteluun. Maltillinen vasemmisto eli demarit eivät nähneet taas maan sisällä enää sellaista kahtiajakoa, että se olisi edellyttänyt radikaalia toimintaa. Kävi päinvastoin niin, että yhteinen vihollinen yhdisti maamme maltillista oikeistoa ja vasemmistoa toisiinsa. Tämähän oli myös Kekkosen suuri elämäntehtävä.
Myöhemmin sitten 60-luvulla kommunistinen liike sai uutta verta Suomessa vasemmistoradikaalista nuorisoliikkeestä, jota yhdisti ennen muuta Vietnamin sodan globaali vastustus ja nuoruuden radikaalisuus. Tällä nuorisolla ei enää ollut linkkiä vuoden 1918 tapahtumiin. Sen vuoksi tuntuu ja minusta tuntui jo silloin hyvin kummalliselta sellainen yhdistelmä, missä telaketjukommunistinen sinisalolaisuus ja idealistinen nuorisovasemmistolaisuus kulkivat samaa jalkaa. Siinä kohden näillä nuorilla oli kyllä omituinen musta aukko päässään.- Maltillinen oikeistolainen
Mielipidepankki kirjoitti:
Täytyy myös muistaa se, että Suomessa kommunistit eivät olleet mitään maan vapauttajia kuten esim. Tshekissä. Euroopassa Saksa aiheutti paljon tuhoa sen itäisissä rajanaapureissa, minkä vuoksi kommunismi sai natsismin vastaisena liikkeenä paljon kannatusta. Suomessa taisteltiin sodassa sen sijaan näitä kommunisteja vastaan, joten miksikään vapauttajiksi heistä ei ollut.
Suomen kommunistisen liikkeen vahvuus sodan jälkeen juonsi juurensa 1918 sisällisodan luomaan vastakkainasetteluun. Maltillinen vasemmisto eli demarit eivät nähneet taas maan sisällä enää sellaista kahtiajakoa, että se olisi edellyttänyt radikaalia toimintaa. Kävi päinvastoin niin, että yhteinen vihollinen yhdisti maamme maltillista oikeistoa ja vasemmistoa toisiinsa. Tämähän oli myös Kekkosen suuri elämäntehtävä.
Myöhemmin sitten 60-luvulla kommunistinen liike sai uutta verta Suomessa vasemmistoradikaalista nuorisoliikkeestä, jota yhdisti ennen muuta Vietnamin sodan globaali vastustus ja nuoruuden radikaalisuus. Tällä nuorisolla ei enää ollut linkkiä vuoden 1918 tapahtumiin. Sen vuoksi tuntuu ja minusta tuntui jo silloin hyvin kummalliselta sellainen yhdistelmä, missä telaketjukommunistinen sinisalolaisuus ja idealistinen nuorisovasemmistolaisuus kulkivat samaa jalkaa. Siinä kohden näillä nuorilla oli kyllä omituinen musta aukko päässään.Hyvin täydensit lähihistoriaa. Suomalainen vasemmisto joutui sotaan NL:oa vastaan eikä Saksan miehityksen alle, joten Suomeen ei todellakaan voinut syntyä mitään vastarintaliikettä natseja vastaan, ei kommunistista eikä muutakaan.
Nimenomaan aseveliakseli torjui kommunismin sodan jälkeen, sillä maan alta nousseet kommunistit olivat heikkoja ja epäyhtenäisiäkin suhteessa siihen, miten NKP:ta oltiin valmiit tottelemaaan.
Sotasyyllisyysoikeudenkäynnit vahvistivat kommunisteja samoin hallitukseen pääsy. Valtaa he yrittivät ay-liikkeen kautta, mm. satamissa, mitä yritystä mm. Koivisto oli vahvasti torjumassa.
Suomalaisen vasemmiston kolmijako sosialidemokraatteihin, SKDL:oon ja SKP:een oli varmin este sille, ettei NKP:een sidoksissa ollut pieni vähemmistö koskaan saanut sellaista valtaa, että siitä olisi ollut reaalista uhkaa, varsinkin kun Stalin kielsi heiltä kaiken Moskovan tuen.
Aseveliakseli, joka ulottui Tannerista Hetemäkeen ja kattoi myös maalaisliiton ja rkp:n poliitikkoja, oli Paasikiven aikana paras parlamentaarinen tuki sille, ettei Paasikiven tarvinnut myötäillä Moskovan oikkuja. Paasikivihän piti - toisin kuin Kekkonen myöhemmin - parlamentaarisesti valitun eduskunnan ja sen luottamusta nauttivan hallituksen aina itsensä ja Moskovan vaatimusten välissä.
Vasta Kekkonen käänsi asetelman niin, että asettui itse henkilökohtaiseksi Moskovan luottomieheksi ja manipuloi eduskuntaa ja hallituksia mieleisekseen, jotta olisi säilyttänyt takuumiehen asemansa Moskovassa. Tämä oli Paasikiven ja Kekkosen suurin ero, mikä johti aika pian siihen, että Kekkosen oli työnnettävä asevelidemarit ja muukin aseveliakseli sivuun, kun hallituksia muodostettiin 50- ja 60-luvuilla.
Nuorisoliike taas oli meillä lähinnä läntistä lainaa, kun kaikenlaiset rauhanliikkeet ja opiskelijaliikehdinnät alkoivat saada jalansijaa NL:on aloittaman liennytyspolitiikan myötä, kun Moskova alkoi vastoin aiempaa linjaansa tukea länsimaisen demokratian ns. "eurokommunistejakin".
Meillähän liikehdintä lähti nimenomaan rauhanliikkeestä, Vietnamin sodan vastutsuksesta, yliopistojen hallinnonuudistuksesta (Vanhan valtaus), kulttuuriradikalismista (Lapualaisooppera) ja vastaavista asioista, joita Kekkonen mieluusti kannusti todistaakseen, että Suomen nuoriso ei ole "neuvostovastaista".
Samoihin aikoihin, meillä koko muukin puolue-elämä lähti pyrkimään "vasemmalta ohi" moskovan suosioon, mikä sai aikaan mm. Perustuslaillisen kansanpuolueen synnyn. SDP alkoi tuohon aikaan vasemmistolaistua oikein voimalla, kun Kalevi Sorsakin 70-luvulla käänsi demareiden kelkan niin, että nämä todistivat Moskovalle "tystävyyttään" valitsemalla Kekkosen SDP:n presidenttiehdokkaaksi.
Telaketjukommunistien sinisalolaisuus ja idealistinen nuorisovasemmistolaisuus kokivat yhteisiksi ainoastaan joitain päämääriä sen suhteen, että sosialismista olisi tulossa maailman vallitseva talousjärjestelmä. Yhdet vannoivat Moskovan kommunismin nimiin, toiset taas näkivät, että sosialismi on parlamentaarista, jossa omaksutaan markkinatalouden hyvät puolet sosialismin käyttöön. Tähän ajattelutapaan liittyi myös Moskovan halukkuus saada Kekkosen avulla ETYK pystyyn ja siten lyödyksi kansainvälisillä sopimuksilla lukkoon kylmän sodan etupiirirajat.
Oppiriitoja ja sisäisiä pikku kuppikuntia oli tuohon aikaan vasemmiston sisällä kymmenittäin, vaikkevat ne juuri julkisuuteen näkyneet, kun niillä ei paljoa uutisarvoa ollut. Muistelen, että jotkut Alpo Roothin romaanit käsittelevät noita aikoja melko valaisevasti. Alpon pikkuveli, Aulishan oli vielä hiljattain vasemmistoliiton puoluesihteerinäkin.
Alä siis ole huolissasi. Ei idealistinen opiskelijavasemmisto koskaan telaketjutaistolaisten kanssa samaa jalkaa käynyt, koska he olivat demokratian eikä yksipuoluediktatuurin kannalla. - Sairaaloisia
Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Hyvin täydensit lähihistoriaa. Suomalainen vasemmisto joutui sotaan NL:oa vastaan eikä Saksan miehityksen alle, joten Suomeen ei todellakaan voinut syntyä mitään vastarintaliikettä natseja vastaan, ei kommunistista eikä muutakaan.
Nimenomaan aseveliakseli torjui kommunismin sodan jälkeen, sillä maan alta nousseet kommunistit olivat heikkoja ja epäyhtenäisiäkin suhteessa siihen, miten NKP:ta oltiin valmiit tottelemaaan.
Sotasyyllisyysoikeudenkäynnit vahvistivat kommunisteja samoin hallitukseen pääsy. Valtaa he yrittivät ay-liikkeen kautta, mm. satamissa, mitä yritystä mm. Koivisto oli vahvasti torjumassa.
Suomalaisen vasemmiston kolmijako sosialidemokraatteihin, SKDL:oon ja SKP:een oli varmin este sille, ettei NKP:een sidoksissa ollut pieni vähemmistö koskaan saanut sellaista valtaa, että siitä olisi ollut reaalista uhkaa, varsinkin kun Stalin kielsi heiltä kaiken Moskovan tuen.
Aseveliakseli, joka ulottui Tannerista Hetemäkeen ja kattoi myös maalaisliiton ja rkp:n poliitikkoja, oli Paasikiven aikana paras parlamentaarinen tuki sille, ettei Paasikiven tarvinnut myötäillä Moskovan oikkuja. Paasikivihän piti - toisin kuin Kekkonen myöhemmin - parlamentaarisesti valitun eduskunnan ja sen luottamusta nauttivan hallituksen aina itsensä ja Moskovan vaatimusten välissä.
Vasta Kekkonen käänsi asetelman niin, että asettui itse henkilökohtaiseksi Moskovan luottomieheksi ja manipuloi eduskuntaa ja hallituksia mieleisekseen, jotta olisi säilyttänyt takuumiehen asemansa Moskovassa. Tämä oli Paasikiven ja Kekkosen suurin ero, mikä johti aika pian siihen, että Kekkosen oli työnnettävä asevelidemarit ja muukin aseveliakseli sivuun, kun hallituksia muodostettiin 50- ja 60-luvuilla.
Nuorisoliike taas oli meillä lähinnä läntistä lainaa, kun kaikenlaiset rauhanliikkeet ja opiskelijaliikehdinnät alkoivat saada jalansijaa NL:on aloittaman liennytyspolitiikan myötä, kun Moskova alkoi vastoin aiempaa linjaansa tukea länsimaisen demokratian ns. "eurokommunistejakin".
Meillähän liikehdintä lähti nimenomaan rauhanliikkeestä, Vietnamin sodan vastutsuksesta, yliopistojen hallinnonuudistuksesta (Vanhan valtaus), kulttuuriradikalismista (Lapualaisooppera) ja vastaavista asioista, joita Kekkonen mieluusti kannusti todistaakseen, että Suomen nuoriso ei ole "neuvostovastaista".
Samoihin aikoihin, meillä koko muukin puolue-elämä lähti pyrkimään "vasemmalta ohi" moskovan suosioon, mikä sai aikaan mm. Perustuslaillisen kansanpuolueen synnyn. SDP alkoi tuohon aikaan vasemmistolaistua oikein voimalla, kun Kalevi Sorsakin 70-luvulla käänsi demareiden kelkan niin, että nämä todistivat Moskovalle "tystävyyttään" valitsemalla Kekkosen SDP:n presidenttiehdokkaaksi.
Telaketjukommunistien sinisalolaisuus ja idealistinen nuorisovasemmistolaisuus kokivat yhteisiksi ainoastaan joitain päämääriä sen suhteen, että sosialismista olisi tulossa maailman vallitseva talousjärjestelmä. Yhdet vannoivat Moskovan kommunismin nimiin, toiset taas näkivät, että sosialismi on parlamentaarista, jossa omaksutaan markkinatalouden hyvät puolet sosialismin käyttöön. Tähän ajattelutapaan liittyi myös Moskovan halukkuus saada Kekkosen avulla ETYK pystyyn ja siten lyödyksi kansainvälisillä sopimuksilla lukkoon kylmän sodan etupiirirajat.
Oppiriitoja ja sisäisiä pikku kuppikuntia oli tuohon aikaan vasemmiston sisällä kymmenittäin, vaikkevat ne juuri julkisuuteen näkyneet, kun niillä ei paljoa uutisarvoa ollut. Muistelen, että jotkut Alpo Roothin romaanit käsittelevät noita aikoja melko valaisevasti. Alpon pikkuveli, Aulishan oli vielä hiljattain vasemmistoliiton puoluesihteerinäkin.
Alä siis ole huolissasi. Ei idealistinen opiskelijavasemmisto koskaan telaketjutaistolaisten kanssa samaa jalkaa käynyt, koska he olivat demokratian eikä yksipuoluediktatuurin kannalla.papparaisia. Menkäähän välillä tuulettumaan.
- pari kaveria
Sairaaloisia kirjoitti:
papparaisia. Menkäähän välillä tuulettumaan.
puhuvat aivan asiaa. Sellaisen, jolla ei ole peruspohjatietoja, on tietysti vaikea seurata. Herää epäilys, että koetetaan syöttää pajunköyttä. Keskusteluun on monasti hankala osallistua ilman pohjatietoja. Olen sen huomannut, kun aletaan puhumaan esim. taloudesta. On hyödytöntä jatkaa, mikäli käsitteet eivät ole selvillä "opponentilla".
- asian vierestä
pari kaveria kirjoitti:
puhuvat aivan asiaa. Sellaisen, jolla ei ole peruspohjatietoja, on tietysti vaikea seurata. Herää epäilys, että koetetaan syöttää pajunköyttä. Keskusteluun on monasti hankala osallistua ilman pohjatietoja. Olen sen huomannut, kun aletaan puhumaan esim. taloudesta. On hyödytöntä jatkaa, mikäli käsitteet eivät ole selvillä "opponentilla".
Näin on pitemmittä puheitta.
- heh heh
asian vierestä kirjoitti:
Näin on pitemmittä puheitta.
Mielipidepankki ja maltillinen ovat historiansa lukeneet. Olet heikoilla jos aiot kinata vastaan noin kevein perustein.
- maallemuutto
alue. Helsingissä työssä käydään. Junalla tunti ja ollaan työpaikalla. Ja ihana asua ihmisten keskellä lähes maaseudun maisemissa.
- MIELIPIDEPUNIKILLE
Siinähän lyöt kiilaa ihan minne vaan.
Pääkaupunkivetoinen ??
Milloinkas Espoo ja Vantaa ovat Helsinkiin liittyneet ?
Pääkaupunkiseutu-vetoisesti olisi se oikea termi
näiden kuntien osalta, jos se pitäisi paikkansa.
Mutta kehitys ei kulje eteenpäin pääkaupunkiseutuvetoisesti, vaan kyllä se niin on että Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion, Lappeenrannan seudut muodostavat Suomen eteenpäin vievän kehitysmoottorin. Rovaniemi on enemmän turismin varassa elävän lapin keskus.
Pääkaupunkiseudun osuus laskennallisesti on muistaakseni kolmasosa tästä eteenpäinviennistä, mutta vain siksi, että suurimmat pääkonttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, vaikka varsinainen "ruohonjuuritason" työ tapahtuukin tasaisesti ympäri Suomea näillä seutukeskittymillä.
Joten, mielipuolipunikki, sinä taas valehtelet Suomen tasapuolisesta kehittämättä jättämisestä.
Mutta se varmaan on tarkoituksesi, kun pitää lyödä kiilaa, jos ei muualle, niin mielipuolen omaan persrakoon punikin ajatuksia halkomaan skitsofreniaksi asti.- tuntematon
olemme matinkanssa sopineet että minä
en pk-seutua pokkuroi vaan hoidan
aluepolitiikan puolustelun ja matti
hoitelee pk-seutuva.
- oivahärkönen
... suuntautui vain pääkaupunkiseudulle sen lipposen ja Niinistön idean mukaisesti rakentaa Helsingin seudusta suuri eurooppalainen metropoli. Siihen hukkui kansakunnan varat ja eläminen ja tuottaminen täällä on kallista.
Nyt muutto suuntautuu varsinaiselta maaseudulta enenevästi maakuntakeskuksiin ja näin rakennetaan tasapainoista valtakuntaa ja käytetään hyväksi maakuntakeskusten halvempia mahdollisuuksia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1201185
Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait89874- 83727
Nostetaanpas kissa pöydälle: Onko Kuhmossa työpaikkakiusaamista?
Kuka uskaltaa puhua? Vai uskaltaako kukaan? Naisvaltaisella alalla on kuulemma Kuhmossa ruma tilanne. Mitä aikuiset ede18699- 89673
Tuleeko Martinasta rouva Muhis
Saako vihdoinkin ne haaveilemansa prinsessa häät Hajjin entinen Muhammad kanssa, 😂 yhteistä heillä on se, että molemmat276665- 107604
- 28540
Oletko miettinyt sitä
Että jos meidän persoonat ei sovi yhtään yhteen ;) No onneksi kumpikin on fiksu eikä halua toiselle mitään pahaa.49533Eipä oo näkyny montakkasn etelänvetelää vielä kylällä.
Liekkö tuo pensanhinta vetelille liian kallista, kun ovat jeäneet kesäksi kottiinsa vetelehtimmään. Pärjätään iliman vet110497