Olen seurannut näitä keskusteluja täällä ja paljon on ollut puhetta miesten ammateista ja naisten vaatimuksista. Mutta entäs miesten toiveet naisen ammatin suhteen? mikä ammatti on miehistä seksikäs?
Olen huomannut, että jos nainen on johtavassa asemassa ja hyvällä palkalla, niin se on enemmän huono asia kuin hyvä asia. Onko se "myytti" totta, että miehet ei halua paremmin tienaavaa naista?? ehkä miehet ei juokse rahan perässä niinkuin naiset.....vai onko raha miehille vain väline hallita naisia?
Olisi kiva saada kannanottoja....asiallisia.
Aurinkoista kesää kaikille :)
Olen huomannut, että jos nainen on johtavassa asemassa ja hyvällä palkalla, niin se on enemmän huono asia kuin hyvä asia. Onko se "myytti" totta, että miehet ei halua paremmin tienaavaa naista?? ehkä miehet ei juokse rahan perässä niinkuin naiset.....vai onko raha miehille vain väline hallita naisia?
Olisi kiva saada kannanottoja....asiallisia.
Aurinkoista kesää kaikille :)
Vastaukset 42
Vanhimmat
Itse kyllä toivoisin, että se nainen olis menossa urallaan johonkin. Ei oikeen tee vaikutusta sellainen "olen ollu yläasteen jälkeen tässä nakkikioskilla ja oon varmaa vielä 60 vuotiaanakin".
Exä oli "vaan" ylioppilas, mutta sillä oli kykyä ja visio. Se veti sellasta liksaa, että en tuu pääseen koskaan varmaan samoihin lukemiin. Olin hänestä todella ylpeä. Ei tartte olla mikää maisteri, jos on fiksu.
Sehän on vaa jees, jos nainen tienaa helkkaristi rahaa. Sehän voi sitte tarjota baarissa. Ainut juttu on se, että kotonakin pitää käydä joskus. Ei oo kiva tumputtaa himassa, kun toinen vaan tekee duunia.
EI mulle niiinkään raha merkkaa, pääasia, että on jokin koulutus/opiskelee siihen. Toiveammatti ehkä naiselle hoitoalalta; sairaanhoitaja, lastenhoitaja, terveydenhoitaja, fysioterapeutti jne. Noi myös aika seksikkäitä ;). Ite oon kaupallisella alalla, enkä välttämättä jaksais että nainen ois myös ja tulis jakkupuvussa kotiin selittäen samoja toimistojuttuja minkä parissa itekin koko päivän viettäny. Jotenkin ois rikkaus kun nainen aikalailla erilaisessa ammatissa kuin ite, niin sitten saa vaikka oman työpäivän päätteeksi helpommin ajatukset pois työstä kun kuuntelee vaikka miten toisella menny päivä esim. päiväkodissa.
Muttajoo, tässä saa olla kohta koko elämänsä sinkku jos rupee naista ammatin mukaan valitsemaan, liikaa kriteerejä muutenkin ;). Vaikkakin kyllähän toikin vaikuttaa !
Jos nainen on esim.sairaanhoitaja tai vastaava on hän todennäköisesti hoivavietin omaava tyyppi, hoitaa perheen ja lapset hyvin.
Konttoristi taas haluaa päästä helpolla, pyöritellä papereita tai muuten lusmuilla.
Myyntialalla olevat ovat yleensä sellaisia joiden kaikki rahat menee muotiin ja koti on rempalla, itsestä välitetään eniten.
Johtavassa asemassa olevat naiset haluavat määrätä kotona, jos tällainen nainen omaa todellista tunneälyä voisi hän olla aika sopiva minulle.
Erikoista että opettajia on paljon sinkkuina, tai sitten vedän heitä vain muuten puoleeni...ehkä näytän pikkupojalta jota olisi aihetta vähän opettaa...
Kerropas muuten millaisia nuo opettajat/opettajiksi opiskelavat mielestäsi ovat? Ovatko just semmosia, että opettaminen jotenkin veressä ja kohdistavat sitä myös meihin miehiin ha tekevät sitä vapaa-aikanakin?
sitten kun itse on muuten fiksumpi mut kuitenkin luonteeltaan sellanen että ei jaksas kaikkea kuunnella niin ei sopisi ollenkaan.
naisille ei sovi kun niitte omaa alaa ymmärtää enemmän kun ne itte eli pitäs löytyy älykäs nainen. olen toki sellasia tavannut mutta älykäs nainen on aina suhteessa, naisen on niin helppo itselleen mies iskeä.
hellä saisi luonteeltaan nainen olla, jotta sitten halailisi lapsiakin eikä opettaisi heistä itsekkäitä ja julmia. eli tietyt ammatit ei tulisi kysymykseen:
- teurastaja, eläinlääkäri (piikki mustille), psykiatri (piikki kadun asukeille) jne.
kuitenkin "miehisessä" ammatissa oleva nainen sopisi mainiosti, olkoon sitten johtavassa asemassa tai raksalla tai rekkakuski, eihän se luonteesta mitään sano muuta kuin että on ollut jostain kiinnostunut tai että tykkää miehistä. eli vaikka sotilas joka tahtoo puolustaa isänmaan miehiä sopisi myös. naisia vaan on suuret määrät sairaanhoitajia ja opettajia joten siksi kai niin monella semmonen on vaimonaan.
No se mikä on eniten merkillepantavaa opettajanaisissa on jonkinasteinen älykkyys, heidän kanssaan pystyy asiallisesti keskustelemaan, toisaalta he ovat kiinnostuneita eri asioista ja toisaalta taas haluavat todistaa omaa pätevyyttä ja tietävyyttään, opettajanaisen kanssa pärjää vain jos omaat itsetunnon ja pystyt panemaan vastaan ja perustelemaan juttusi, sitten he kyllä syövät vaikka kädestä...
Luulen että opettaminen voi olla heillä verissä, ja opettavat varmaan mielellään myös miestään.
Tuntuu kyllä välillä kuin heitä kiinnostaisi eniten mies jolla on omia ajatuksia ja jota ei pysty opettamaan...monesti parisuhde tarvitsee ärsykkeen onnistuakseen...
Kiitos vaan haukuista ja paskapuheesta! Minä olen kaupallisella alalla ja olen kesätöissä konttorissa ja voin vakuuttaa, että päättelykyvyssäsi on aika reippaasti parantamisen varaa. Kaupallisesta alasta ja konttoritöistä huolimatta olen äärimmäisen hoivaava tyyppi (exäni jopa jätti minut osittain liiallisen halailun ym. takia). En myöskään ole mikään trendipelle, jonka rahat menisi muotiin, olen sisäsiisti, en meikkaa paljoa jne.
sä oot hellä sen huomaa ja halailet ihan tostavain
ja vittu jos jätkä ei halannut oikeesa paikassa niin hellästi henkisesti turpaan ja äkkiä.
Kyllä vittu totanoin, tota vittusaatana että konttoristi ei voi olla hellä saatana. Kyllä sen huomaa että siellä ollalaan helliä saatana...
Kokeile joskus meikata... kato jos se jätkä säikähti sua kun sä halailit.
Luuletko vittuiluillasi olevasi kaupallista alaa opiskelevaa naista parempi? Mielestäni kaupallista alaa opiskeleva nainen vaikutti melko asialliselta. Caaleppi kieltämättä yleisti aika rajusti. Voisi hieman miettiä mitä sanoo, kaikki ei ole aina sitä, miltä kuulostaa...Tunnen monia kaupallisen alan naisia, jotka ovat tuntemiani esim. sosionomeja huomattavasti hoivaavampia ja rakastavampia.
Mina pidän nimenomaan business-naisista, olenhan itsekin liikemies ja nimenomaan kaupallista alaa opiskelevan naisen kaltaiset hellyyden kipeät naiset ovat juuri minun makuuni.
Osun itse kahteen mainitsemaasi "ryhmään" (myyntiala ja johtavassa asemassa) ja voin kertoa sinulle, että kotini ei ole rempallaan. Siivoan joka viikko ja pidän viikollakin kotini siistinä. Törsään toki muotiin, mutta miksi en niin tekisi, kun ei ole vielä lapsien suita ruokittavana. Etsin mukavaa miestä rinnalleni, koska en halua määrätä kotona....saan töissä määräillä ihan tarpeeksi. Olisi ihana, kun kotona olisi mies, jonka kanssa tehdä päätöksiä yhdessä....ja joka myös määräilisi mukavasti asioita. Haluaisin olla NAINEN kotona (se pikkuisen avuton nainen, jota työelämässä en voi olla). Haluan antaa ja saada hellyyttä....minulla on sitä paljon tarjottavana. Jostain syystä kuitenkin miehet kaikkoavat luotani, koska eivät vaivaudu tutustumaan minuun tarkemmin....vaan tekevät johtopäätöksen sen perusteella,että kerron ammattini. Yleensä saan tuomion, että olen varmaankin työnarkomaani ja kylmä ihminen....mikä ei voisi olla kauempana totuudesta....mutta ehkä törmään vain vääriin miehiin, en tiedä.
Töissä saan mukavasti purettua komenteluviettiäni ja muuta "justiinamaisuuttani" ;-) Kotio tullessa olisi kiva jos saisi olla oman sukupuolensa edustaja, eli siis nainen. Välistä tuntuu että hellyys häviää minusta koska töissä joutuu olemaan vähän turhan paljon nuttura kiriällä...
Miehille tuntuu ylemmässä asemassa oleva nainen olevan kauhistus, kumppania saa todella etsiä kauan ja hartaasti... Onneksi löytyi mies jolle minä kelpaan tällaisenaan, jakkupukuineni kaikkineni, eikä oo väliä että bemari on väärän värinen tai jo 2 vuotta vanha... ;-)
toihan oli mielenkiintoinen näkemys asiaan.olet todennäköisesti aika sosiaalinen koska muuten tuo ei varmaankaan onnistuisi ja pitkä pinna koska muuten siellä kotona astiat lenteleis? ite olen yrittäjä ja pitää olla joka paikas jatkuvasti ja se sevasta on tosi raastavaa koska tilannetta ei saa muuten nollattua kuin joskus ottaa yhden paukun . sitä ei sellainen ymmärrä joka ei sitä ole kokenu kun minäkin olen 15 vuotta ollu yrittäjänä .heti peruskoulu jälkeen aloin ja olen sieltä päin suomea missä yrittäjäksi ei aleta vaan synnytään jatoiset pärjää ja toiset ei ja muutenkin kateus rehottaa.ja olit vielä sinkkukin
tämähän on todella mielenkiintoista.???
Yhdyn mielipiteeseesi siitä, että vain se joka on kokekut yrittäjyyden voi ymmärtää sitä. Ihmisillä (ei toki kaikilla) on valitettavan usein sellainen käsitys, että siellä toimistossa vaan vastaillaan puhelimeen ja pasteerataan...ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Ehkä se joillakin voi ollakin sitä....mutta omakohtaiset kokemukset on ihan muuta. Kyllä se on ihan muuta se homma....ennenkaikkea se henkinen paine mitä siinä saa. Jos firmassa on työntekijöitä, niin olet vastuussa myös heidän perheistään, että niillä riittää ruokaa pöytää. Ja sen varmistamikseksi pitää pitää huoli siitä, että firmassa tilauskanta pyörii. Ja muutenkin sitä miettii raha-asioita jne. Ei se yrittäjyys todellakaan ole mitään herkkua...sitä on naimisissa sen yrityksen kanssa 24/7...ei voi vaan lähtee työpäivän jälkeen ja unohtaa koko lafkaa kun laittaa oven kiinni. Se seuraa sinua kotiin. Vaikka onhan siinä ne hyvätkin puolet ja hyvät päivät.
Sellainen mies olisi kiva, joka osaisi lievittää sitä tressiä kotona...vaikkakin yritän olla tuomatta töitä kotiin. Ja kuunnella jos minulla on jotain huolia mitä haluaisin jakaa hänen kanssaan. Mutta sellainen taitaa olla kiven takana...
sanoppas millä alalla itse olet kun epäilet sitä noin paljon,tuo oli totta et kaikista ei ole yrittäjäksi siinä pitää olla joka siihen lähtee niin vahva itsetunto ja itepäinen ,luovaa hulluutta, ripaus onnea,hyvä päässä laskutaito,pelisilmää et oivaltaa missä mennään ja rahan käytössä maalaisjärkeä,niin ja nyt siihen toiseen puoleen hmmm.kun sinkkuna vaellat oletko pitänyt riman korkealla vai liian kiire vai
muut syyt ??? ja jos epäilet et mikähän toi kirjoittaja on, niin täällä pääs on itepäinen juntti joka ei juo kaljaa eikä ole siideri hai mut joskus ottaa wiskin tai konjakin ja jota et kaljapubiista tapaa kun toi työ aika on 24tuntii vuorokaudessa ja loppu on lomaa!niin mut mistäspäin olet tätä suomen niemee????
suomalainen mies puhuu...salli minun nauraa. Eiköhän se ole persoonasta ja järjestä kiinni, eikä niinkään ammatista, että minkälainen kukin on.
Ymmärrän tilanteesi, olen ollut yksityisyrittäjänä muutamia vuosia sitten ja sen takia syrjitty ,ja ehkä pidetty epäsopivana parisuhteeseen, on kurja juttu että ihmiset ovat niin ennakkoluuloisia.
Se parisuhteen aloittaminen ja sen yhteisen hellyyden löytäminen ei ole aina niin helppoa, hyvin moni piileskelee paksun ulkokuoren takana, ketä tahansa ei päästetä lähelle...mutta se voi viestittää myös kylmyydestä monen mielestä.
Tämän reilun kolmekymmenvuotisen eloni aikana olen huomannut muutamia erikoisia asioita...iloinen ja sosiaalinen ihminen jonka on helppo luoda suhteita ei aina ole kiva ihminen parisuhteessa, ei aina myöskään se luotettavin, toisaalta vaikeasti lähestyttävä voi olla sielullisesti todellinen helmi.
Olempa muuten samassa tilanteessa kuin sinä ja hyvin moni muukin täällä netissä, tämä yhteiselämä jota haikailemme ei vaan onnistu kenen tahansa kanssa, ja löytää se samansieluinen jonka kanssa on helppo olla ja joka ymmärtää ja välittää onkin todella vaikea juttu.
kysyt syytä sinkkuuteeni.....hmmm......tuohon on kovin vaikea vastata. En pidä rimaa korkealla, en ole liian kiireinen....joten ehkä ne on sitten ne muut syyt :) ja en usko, että kukaan tietää sinkkuutensa perimmäistä syytä (ellei se ole oma valinta). Jos tietäisi, niin ehkä asialle voisi tehdä jotakin...
ja siihen, että missä päin vaikutan......sanotaan näin, että en ruuhkasuomessa :)
asiahan on juuri noin kuin sanoit niistä perimmäisistä syistä.sinät olet tosissasi liikkeellä tässä keskustelussa.sinäkin uskot että elämää on kehä kolmosen pohjoispuolellakin ja kenties täällä on nämä perusarvot vähän tukevammalla perustalla.itse olen sinkku 35 mies
ja paljon samoista syistä kuin sinäkin .olen pitänyt semmosen perus elämän ohjeeni jota olen noudattunut ja enkä ole katunut että olen ihmisten kanssa niin että voin katsoa itseäni seuraavana päivänäkin peilistä ja katsoa itseäni silmiin ja nähdä sieltä sen saman pohjalaisen suoruuteni eikä minun tarvitse hävetä sitä.jos sinua kiinnostaa jatkaa minun mielestä tätä rakentavaa keskustelua niin voitaisiinko käydä vaikka sähköposti välityksellä eikä kaikkien tarvitsisi näillä vaivata päätään.terv.yrittäjä
Tässäpä olisi meiliosoitteeni:
[email protected]
Jään odottamaan meiliäsi :)
Minulle asialla ei ole mitään väliä, kunhan jotain edes tosissaan yrittää. Aivan sama, onko nainen yritysjohtaja vai kauppa-apulainen. Seurustelen ihmisen, enkä rahojen ja aseman kanssa.
Ei sillä ammatilla ole niin paljon merkitystä.
Mulle on tärkeintä että nainen ei ole mikään nipo ns. pomo -tai ulkokultainen tyyppi ei myöskää mikää juoruava toisten asioita hoitava pesutuvan akka. On semmoinen keskitason ammatti on se sit mikä hyvänsä. En rupeis miksikään
Pentti Arajärveksi, näkeehän sen jo jätkän tyylistä aina joku virka mielessä.
Ellei ammatilla todellakaan ole väliä ja ellet tykkää nipoista ym. naisista, niin miksi sitten haukuit kaupallista alaa opiskelevan naisen pystyyn? Ainakaan minun mielestäni hän ei todellakaan vaikuttanut nipolta, vaan häntä lähinnä otti aivoon Caalepin tapa arvostella naisia ammatin mukaan...
oot sitten saanut pirusti vastauksia, onnea. Näin ei aina käy.
Terkkuja ja haraz zoo!!!!
Naisten kunnianhimo, ilman edes todellisia kykyjä, on nykyään karannut käsistä. Jokaisen yo-merkonomin täytyisi päästä vähintään sadanpäämieheksi tai ainakin riippumattomaksi miesten käskyvallasta. Näitä koppavia "itsenäisiä" jakkupukunaisia on sitten baarit täynnä ja mikäs sen mukavampaa kun yöllä saa huomauttaa naisen päällä maatessaan että kukas se taas määräsikään.
Eli unelmanaisen ammattihan sitten oli se kotiäiti. Se on aivan liian aliarvostettu homma, koska kämpänhän täytyy kiiltää ja miehen sapuskan olla moitteetonta koska kyllä ravintoloissakin syömiseen kyllästyy. Tällaiset naiset taitavat vaan olla Suomessa aika tiukassa, eikä yksikään nainen ole vielä näihin ajatuksiini syttynyt.
Mutta toivoa on. Neloselta tuli juuri erinomainen dokumentti naisten hakemisesta Ukrainasta. Ja siitä se idea sitten lähti; taidanpa lähteä jo nuorella iällä, 26, hakemaan vaimon pois kurjuudesta. Samalla tekisin tietysti humaanin teon kolmannen maailman ihmisille. Kyllä moni 10 euroa pudottaa joulupataan, mutta harva pelastaa kokonaisen elämän.
Tomin unelmassa on vain se pikkuinen vika, että kun tämän Suomen Tomeilla ei ole varaa elättää kotirouvia tai -äitejä.
Ei tässä turhaan olla viittä vuotta koulun penkillä kökitty. Tällä hetkellä palkka on n.3000 euroa kuussa, ja matkustelun takia siihen aina tulee kuukausittain mukava lisä päälle. Ei sillä nyt vielä kaksi ihmistä elä, mutta en usko että palkkani jää tuohon polkemaan. Joten olen vakavissani sen suhteen että tulevaisuudessa hommaan kotiäidin. Ja vielä ulkomaalainen joka osaisi antaa arvoa miehen työlle ja miehelle muutenkin. Ugh, olen puhunut.
Mullekin kolahtaa nuo hoitoalan naiset "sisar hento valkoiset". Kyllä niissä sellainen herkkä naisellisuus on ihan eri asteella kuin jollakin toimisto yms. alan naisella (sorry vaan merkonomit).
Akateemisen alan (olen itsekin) naisissa minua vaivaa jokin kummallinen "vaativuus". En osaa selittää tarkemmin. Tasa-arvosta ei ole kyse, koska itse parisuhteessa olen tasa-arvoinen (tai olisko naisellani liikaakin sanavaltaa;). Ei se naisen palkkakaan olisi ongelma, uranainen vain tekee niin paljon töitä ja pyörii työympyröissä, että vähän arveluttaa, missä sitä yhteistä aikaa sitten olisi.
Eli mieluiten akateemisena miehenä ryhdyn suhteeseen sairaanhoitajan kanssa, jos sellainen kohdalle sattuu.
Jokainen makunsa mukaan!
Sitä minä en tajua, että miksi sairaanhoitaja kastsotaan 'hoivaavaksi' ja taas eläinlääkäri 'rääkkääjäksi'? Molemmat pistää, ompelee haavoja NEULALLA, lykkää kätensä vaikka mihin potilaissa... komentaa tiukkaan jne. Leikkaussalihoitaja on avustamassa kropan 'leikkelyssä' eli samaa hommaa tekee kuin eläinlääkäri?
(Hoitsut vain tienaa vähemmän, ja niillä on alempi koulutus - eli mies pääsee pätemään?!?!? Siinäkö se ero?)
Itse oon seurustellu kahdenkin hoitsun kanssa. Täytyy kyl sanoa, ettei ne mun mielestä sen hoivaavampia ollu, oikeestaan päinvastoin, kun joutuvat töissään hoivaamaan niiin paljon ja tekemään raskasta päivää, niin eivät ne kotona enää pahemmin jaksa hoivailla, vaan ovat äkäsiä, väsyneitä ja vaativat tosi paljon itse hoivaa yms.
Toimistossa istuvalla sen sijaan illalla on vielä paljon energiaa nimenomaan hellyyteen, hoivaamiseen, ihmisestä huolehtimiseen, hellimiseen yms. koska eivät pääse työpäivänsä aikana yhtään toteuttamaan noita naisellisia puolia itsessään.
Nämä vaan mun kokemuksia, mut tuskin täysin hakoteille osuu.
Mitenkäs eläintenhoitaja, vaikkapa maatalouslomittaja? Käykö? Minä se possuja silittelen (jo muutenkin) päivät pitkät, onko mahiksia?
P.S. Käyn suihkussa ja saippuakin on keksitty! Ja minulla on iso kasa vaihtovaatteita ;-)
Possun hoivaaminen kuulostaa ihan hyvältä. Onhan miehet kuulemma sikoja ;)
Vakavasti puhuen varmasti kelpais kyllä. Tosin itse asun kaupungissa, joten ehkä välimatka sitten voisi haitata??
"Itse oon seurustellu kahdenkin hoitsun kanssa. Täytyy kyl sanoa, ettei ne mun mielestä sen hoivaavampia ollu, oikeestaan päinvastoin, kun joutuvat töissään hoivaamaan niiin paljon ja tekemään raskasta päivää, niin eivät ne kotona enää pahemmin jaksa hoivailla"
Samoin olen seurustellut kahdenkin lähihoitajan kanssa. Mä en kyllä tarkoittanut tarkkaanottaen mitään hoivaamisjuttua, miksi hoitsut kolahtaa vaan luonteen herkkyyttä. Molemmat näistä hoitsuista oli selvästi herkemmästä päästä naissukukuntaa. Tarkoitan, että esim. naissotilaan luonteesta olisi suotavaa löytyä kovuutta enemmän kuin keskimääräisestä hoitajasta.
Mitä hoivaamiseen tulee, minä osasin kyllä hoivata näitä naisia paljon enemmän kuin he minua. Mutta se on taas eri asia, joten ei siitä sen enempää.
"Sitä minä en tajua, että miksi sairaanhoitaja kastsotaan 'hoivaavaksi' ja taas eläinlääkäri 'rääkkääjäksi'?"
En minäkään ymmärrä tuollaista jakoa. Itse puhuin siitä, että yleensä hoitsut ovat luonteeltaan herkän naisellisia. Akateemiset taas usein "vaativia" eli hoitsun kanssa mulla on synkannut paremmin. Mutta yleistykset on tietysti aina pahoja.
Kiitos sinulle kahden hoitsun kanssa seurustellut;-) Itse teen 7,5 tuntisia päiviä toimistossa. Voin kyllä sanoa, että energiaa ja hellyyttä on jäljellä vielä illalla jaettavaksi vaikka useammallekin. Tosin mieheni ei ole niin vastaanottavainen, kun tekee kolmivuorotyötä nähden elämän "nurjan" puolen. Eli ihan oikeaan osuit!
Varmaan joku sihteerin ammatti olisi mieluinen miehille.Sihteerin tehtävistä saa naisellisemman kuvan,kuin jostain pomoasemassa olevasta ja taas teollisuudessa,jossain linjalla työskentelevä luetaan taas miehiseksi ammatiksi.
ps.Eikö kolmekybäsistä naisista,juuri akateemiset naiset olekin suurin sinkkujen osuus!?
Jos tyttö tai nainen on automaalari?
Ois tarkotus valmistuu automaalariks ja miehet jos kysyy et mitä alaa opiskelen ja jos sanon et automaalari ni miehet jää aina suu auki tuijottaan :).
Isoa kuukausipalkkaa tienaavat jakkupukuiset uranaiset ovat yök. Kyllä nainen saa tienata, mutta raha ei saa olla maailman tärkein asia. Sitten kun on pieniä lapsia, nainen saisi tehdä osa-aikaista hommaa, etätyötä kotoa tai jäädä kotiäidiksi ilman pelkoa uraputken katkeamisesta. Se on nääs pikkulapsille hyväksi että on äiti paikalla, niistä kasvaa kunnollisia ihmisiä. Tää on tutkittu juttu.
Naisen ammatilla ei sinänsä ole ainakaan itselleni mitään älyttömän suurta merkitystä, eli olkoon vaikka kaupan kassa tai joku muu vastaava. Kunhan on ajatusmaailmaltaan akateeminen eikä mikään bimbo.
Paras ammatti? Ehkä opettaja tai joku humanisti, mitä niitä nyt onkaan...
Ainoa oikea paikka naisille on nyrkin ja hellan välissä... niin allahkin sanoo ja sattami sekä sen veljet.
Mutta eikös niille sattameille ja sen veljille käynyt vähän köpelösti? Jostain vain luin ; )
Mitäs pitivät naisiaan hellan ja nyrkin välissä.
Ne rupesikin lepsuileen. Jos olisivat toteutannu KORAANI ihan sanatarkasi nii jopa olisi hyvä olla sattamilla ja sen veljet.
... sellainen missä naisellisuus tulee esiin. Jos nainen pärjää siinä ja ansaitsee vielä hyvin niin nostan hattua. Itsenäinen ihminen voi olla missä ammatissa vaan missä viihtyy ja saa toteuttaa itseään.
Rakkaani on vaatesuunnittelija ja minusta se on todella naisellista ja seksikästä...
Mitä mieltä olette miehet sellaisista akateemisista naisista, joille ura ei ole se kaikkein tärkein? Täällä fiksu, valmistumaisillaan oleva psykologi, jolle perhe tulee olemaan se tärkein :)