..Suhde, jossa molemmat rakastaa, mutta joka ei vaan muuten toimi (jatkuvaa tappelua, ehkä väkivaltaa yms.), vai..
..suhde, jossa ei ole intohimoista rakkautta, mutta yhteiselo sujuu loistavasti kaveripohjalta?
..suhde, jossa ei ole intohimoista rakkautta, mutta yhteiselo sujuu loistavasti kaveripohjalta?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jokaisessa pitkässä suhteessa tulee aika jolloin rakkaus ei enää leisku intohimoisena vaan arkiutuu, ja hyvä niin. Eihän sellaista tunteiden paloa kukaan jatkuvasti kestäisi :D ettei kestä olla sekuntiakaan ilman toista.
Rakkautta on niin monenlaista, suhteessa toimeentulemisen rakkaus, arjen toimiminen ja yhteenkuuluvuus on niin paljon tärkeämpää kuin omistava intohimo. Minusta siis, joku toinen näkee varmasti asian eri tavalla.
Toisaalta suhteessa jossa sitä intohimovaihetta ei ole koskaan ollutkaan, todennäköisemmin jompikumpi osapuoli jää kaipaamaan sitäkin. Silloin ei ole vaikeaa kuvitella että "jossain" on joku jonka kanssa suhde olisi täydellinen...
***
elämän kannalta, mutta lopulta se rakkaus kuitenkin ajaa kaiken muun yli. Kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon tämän. Jos rakkaussuhde on liian vaikea, esim. väkivaltaa joka tuhoaa ihmisiä, suhteen voi lopettaa mutta ei kaverisuhde sitä ikinä korvaa. Parempi siis olla sinkkuna kunnes syntyy oikea rakkaus johonkin toiseen tai kunnes se alkuperäinen rakkaus saadaan toimimaan.
..suhde, joka on tunteiden puolesta kaveripohjalla, mutta seksipuolella intohimoa löytyy kyllä?
No tämähän olisi täydellistä!
...paitsi että ihmiset eivät toimi noin. Onnistuisi ehkä vähän aikaa (viikko-kuukausi), mutta sitten jompi kumpi haluaisi "enemmän" kuin kaverisuhteen. Ongelmia tulisi viimeistään siinä vaiheessa kun toinen löytäisi jonkun uuden, ja se toinen jäisi kuin nalli kalliolle nuolemaan näppejään. Tosin, onhan niitä, jotka uskovat ns. vapaaseen suhteeseen etc. muunlaista itsensä huijaamista.
Eikö ns. hyvät ja kestävät suhteet perustu juuri tällaiselle asetelmalle? Ollaan toistensa hyvät ystävät/kaverit ja sängyssäkin kaik toimii. Mitä se rakkaus on ellei juuri noita asioita?
Se kumpi vastaa paremmin henkilön elämäntavotteita. Eli asia on titetenkin henkilökohtainen jokaiselle.
Helppoa siis... kaikenlisäksi valinta tapahtuu automaattisesti kaikikkien osalta ihan luonnostaan.... ei tarvitse edes itse tiedostaa, luonto, luonne ja virta vie.
Valitettavasti "parempi" ei tee ikinä 100% onneliseksi ja ihmiset kasvavat ja muuttuvat ja sitä myös valintakin voi muuttuua. Lisäksi ympäristö ja muut ihmiset "oikeine valintoine ja neuvoineen" tekevät prosessista päänsäryllä kyllästetyn.
Suurin virhe saavutetaan varmaankin liialla pohtimisella. "Oikea" valinta tulee sisältä / omista haluista, jota ei voi järjellä kumota, kuin ehkä hetkellisesti, kesto riippuu pitkälti paineensietokyvystä ja mitä pidemmälle pidättelee sitä enemmän paine aiheuttaa paahaa ja sekaavaa oloa.
Valinta helppo - toteutus vaikea.