En löydä mistään vastausta tähän biologian aihepiirin kysymykseeni: mistä ihmeestä tietää, milloin jokin tauti periytyy autosomaalisesti ja milloin sukupuoleen kytkeytyneenä?
Esimerkiksi mistä sen näkee sukupuukaaviossa?
Esimerkiksi mistä sen näkee sukupuukaaviossa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eikö kukaan osaa auttaa? :/
Jos selitin epäselvästi ja sen takia et osaa vastata, niin sano siitä, yritän selittää selvemmin.
Tauti periytyy autosomaalisesti jos se periytyy kromosomaalisesti. Eli jos jos tauti välittyy esim vaikkapa vain Y-kromosomeissa, niin tauti periytyy autosomaalisesti. BTW Bilsa kakkonen on vituttava kurssi.
No ei se noin ole. Kromosomi se on Y-kromosomikin, vaikka siinä on vain niukasti geenejä.
Kromosomeja on tässä katsannossa kahdenlaisia, autosomeja ja sukupuolikromosomeja. Jälkimmäiset ovat esimerkiksi nisäkkäillä X ja Y, linnuilla W ja Z nimeltään, ja ne (niiden geenit) määräävät, kehittyykö uudesta yksilöstä koiras- vai naaraspuolinen. Nisäkäs, XY = koiras, XX naaras. Muut kromosomit kuin sukupuolikromosomit ovat sitten autosomeja. Niitä on esimerkiksi ihmisellä 22 paria (siis 44 kpl).
Jos tehtävässä on ratkaistava sukupuusta, periytyykö tauti tms. ominaisuus autosomaalisesti vai X- vai Y-kromosomaalisesti, on kokeiltava erilaisia vaihtoehtoja. Kokeile esim. ensin, voisiko sukupuun osoitama periytymiskuvio olla mahdollinen, jos tauti on vaikka X-kromosomissa olevan resessiivisen alleelin aiheuttama. Jos ei, kokeile X-kromosomaalista dominoivaa, sitten vaikka autosomaalista resessiivistä ja lopuksi, jos ei vieläkään tärppää, autosomaalista dominoivaa tai Y-kromosomaalista dom tai resess. periytymistä. Tästä on biologian tehtäväkirjassa hyvä esimerkki.
Suurin osa ihmisen geeneistä on autosomaalisia. Muistelen, että ihmisen X:ssä on jotain 1600 geeniä; olikohan Y:ssä pari-kolmekymmentä. X:ssä ei ole samoja geenejä kuin Y:ssä, eikä Y:ssä ole samoja kuin X:ssä. Tässä suhteessa sukupuolikromosomit eroavat autosomipareista. Siis esimerkiksi autosomiparin numero 4 toisessa vastinkromosomissa on samat geenit kuin toisessa vastinkromosomissa. Näistä geeneistä voi sitten henkilöllä olla samat alleelit (jolloin hän on homotsygootti) tai eri alleelit (jolloin hän on heterotsygootti).
Kakkoskurssilla kerrotaan, että tietyn lajin yksilöillä on siis samat geenit, mutta niistä on eri yksilöillä kokoelma erilaisia alleeleja (tämä tunnetaan perinnöllisenä muunteluna). Oikeasti yksilöt voivat erota toisistaan myös geenien lukumäärältään. Vaikkapa monista immuunipuolustukseen liittyvistä geeneistä on eri ihmisillä erilainen määrä kopioita. Kysykää lisää bilsan opelta.
Bilsan kakkoskurssi on mitä mielenkiintoisin kurssi, kuuleehan sen aikana varmaan ensimmäistä kertaa siitä, kuinka geenit toimivat.
Lukiolainen33, joka ei vitutukseltaan ole oppinut edes perusasioiota, on väärässä, heh.
Pientä tarkennusta kaipaa tuo edellä annettu vastaus...
Kun kyseessä on yhden geenin (alleeliparin) aiheuttama ominaisuus, periytymisvaihtoehtoja on yleensä neljä:
A. Ominaisuus periytyy autosomissa (eli muu kuin sukupuolikromosomi)resessiivisenä.
B. Ominaisuus periytyy autosomissa dominoivana
C. Ominaisuus periytyy X-sukupuolikromosomissa resessiivisenä.
D. Ominaisuus periytyy X-sukupuolikromosomissa dominoivana.
HUOM! Y-sukupuolikromosomeissa on vain hyvin vähän muihin kuin sukupuoliominaisuuksiin vaikuttavia geenejä, joten se jätetään tarkastelussa yleensä huomiotta. X-kromosomissa niitä on sen sijaan löydetty yli 750.
Sukupuusta periytymistapa voidaan päätellä seuraavasti:
1. Päättele, voiko ominaisuus periytyä dominoivasti. Dominoivan alleelin aiheuttama ominaisuus ei voi hypätä sukupolven yli.
2. Seuraavaksi on hyvä tarkastella, voiko alleeli olla X-kromosomissa. Jos sukupuussa on ominaisuutta ilmentävä äiti, hänen kaikkien poikiensa tulee olla äidin kaltaisia. Jos kyseistä tapausta ei löydy, voidaan olettaa alleelin sijaitsevan autosomissa.
3. Lopuksi on hyvä muistaa sattuma, jonka vaikutus on erityisen suuri pienissä populaatioissa.
Onnea kaikille bilsan kirjoittaville!
Kiitos todella, todella paljon vastauksista, tekivät elämästä helpompaa (noh, opiskelusta ainakin). :D
.... tarkennusta:
"1. Päättele, voiko ominaisuus periytyä dominoivasti. Dominoivan alleelin aiheuttama ominaisuus ei voi hypätä sukupolven yli."
Jep; kannattaa kuitenkin muistaa, että resessiivinenkin ominaisuus voi esiintyä joka sukupolvessa.
"2. Seuraavaksi on hyvä tarkastella, voiko alleeli olla X-kromosomissa. Jos sukupuussa on ominaisuutta ilmentävä äiti, hänen kaikkien poikiensa tulee olla äidin kaltaisia. Jos kyseistä tapausta ei löydy, voidaan olettaa alleelin sijaitsevan autosomissa."
Jep, jos tarkasteltava ominaisuus on X-kromosomaalinen ja resessiivinen, kaikki pojat ovat äidin kaltaisia. Mutta jos tarkasteltava alleeli on dominoiva ja X:ssä ja äiti heterotsygootti (ja siis ilmentää tätä ominaisuutta), puolet pojista on todennäköisesti äidin kaltaisia, puolet ei (pienessä aineistossa vaikka kaikki pojat voivat tällöinkin olla äidin kaltaisia...). Jos tarkasteltava alleeli on dominoiva ja X:ssä ja äiti tämän alleelin suhteen homotsygootti, kaikki lapset ovat äidin kaltaisia. Mutta pojissa voi olla äidin kaltaisia tietysti myös monessa autosomaalisen periytymisen tapauksessa.
"3. Lopuksi on hyvä muistaa sattuma, jonka vaikutus on erityisen suuri pienissä populaatioissa."
Sattuma kumminkaan ei vaikuta siihen, millaisia jälkeläisiä jokin pariskunta voi saada. Sattuman osuus tällaisissa tehtävissä tulee esiin siten, että jälkeläistössä voi olla risteytyskaavion ennustamaa enemmän tai vähemmän jotain geno-/fenotyyppiä.
X:n ja Y:n geenimääristä löytyy netistä uusin virallinen tieto.