olen 19-vuotias nuori nainen, jolla tuntuu olevan elämänkirjat ihan sekaisin!
Elämässäni on tapahtunut melko paljon ikäviä asioita ja viimeaikoina olen alkanut käymään baareissa hyvin paljon ja sekoillut erilaisten ihmisten kanssa...
Nyt kohdalle on kuitenkin sattunut aidosti oikein mukava poika, nimeltään vaikkapa nyt Aleksi. Aleksi on pari vuotta itseeni vanhempi ja sellainen, joka haluaa muutakin kuin vain seksiä. Ymmärtäväinen, hellä, ihana... Olen muutaman kerran käynyt hänen luonaan ja ollaan vain oltu lähekkäin ja katseltu telkkaria tai sitten vain puhuttu.
On tuntunut tosi ihanalta, että joku vain haluaa olla siinä lähellä. Ollaan toki suudeltu melko paljon.
ONGElMA TÄSSÄ KAIKESSA ON SE;
että olen aivan sekasin omien tunteideni kanssa. Välillä, kun Aleksi tulee kovin kiinni ja suudellaan intohimoisesti, niin itselläi ei oo tunteita pelissä.. Välillä jopa toivon, että lopettaispa toi toinen jo tän..
Toisinaan taas, varsinkin iltaisin toivon, että Aleksi olis vieressä nukkumassa.
Pelleilenkö Aleksin tunteilla? Sitä en todella halua tehdä :( En vaan tiedä itsekään, mitä haluan... Onko Teillä kellään ollut samanlaista ongelmaa? Miten ongelma on ratkennut?
Ehkä asia, joka hieman työntää Aleksia luotani, on hänen LIEVÄ (painotan sanaa LIEVÄ) pyöreytensä. Tai ehkä tukevahko olis parempi sana. Itse olen melko hoikka ja olen aina ollut heikkona hyvä kroppasiin. En kuitenkaan tahtoisi olla pinnallinen, mutta tällainen ikävä tunne mulla on :(
Elämässäni on tapahtunut melko paljon ikäviä asioita ja viimeaikoina olen alkanut käymään baareissa hyvin paljon ja sekoillut erilaisten ihmisten kanssa...
Nyt kohdalle on kuitenkin sattunut aidosti oikein mukava poika, nimeltään vaikkapa nyt Aleksi. Aleksi on pari vuotta itseeni vanhempi ja sellainen, joka haluaa muutakin kuin vain seksiä. Ymmärtäväinen, hellä, ihana... Olen muutaman kerran käynyt hänen luonaan ja ollaan vain oltu lähekkäin ja katseltu telkkaria tai sitten vain puhuttu.
On tuntunut tosi ihanalta, että joku vain haluaa olla siinä lähellä. Ollaan toki suudeltu melko paljon.
ONGElMA TÄSSÄ KAIKESSA ON SE;
että olen aivan sekasin omien tunteideni kanssa. Välillä, kun Aleksi tulee kovin kiinni ja suudellaan intohimoisesti, niin itselläi ei oo tunteita pelissä.. Välillä jopa toivon, että lopettaispa toi toinen jo tän..
Toisinaan taas, varsinkin iltaisin toivon, että Aleksi olis vieressä nukkumassa.
Pelleilenkö Aleksin tunteilla? Sitä en todella halua tehdä :( En vaan tiedä itsekään, mitä haluan... Onko Teillä kellään ollut samanlaista ongelmaa? Miten ongelma on ratkennut?
Ehkä asia, joka hieman työntää Aleksia luotani, on hänen LIEVÄ (painotan sanaa LIEVÄ) pyöreytensä. Tai ehkä tukevahko olis parempi sana. Itse olen melko hoikka ja olen aina ollut heikkona hyvä kroppasiin. En kuitenkaan tahtoisi olla pinnallinen, mutta tällainen ikävä tunne mulla on :(
Vastaukset 7
Vanhimmat
No itsellä ollut vähän samantyylinen tilanne elämässä aiemmin. Ja sanoisin että ei siinä ole mitään ihmeellistä että tuollaiset piirteet kuin hän omaa kiinnostavat sinua. Mutta eivät ne toisaalta ole sellaisia piirteitä että saisivat intohimot heräämään. Ja sinä toisaalta olet sen verran nuori että vaikka teistä kahdesta jotain vakavampaakin syntyisi, niin alkaisit jossain vaiheessa haaveilemaan siitä intohimosta ja tulisesta rakkaudesta, jota voisi olla jossain sinua varten. Eli nuo piirteet voivat olla ihania mahdollisessa isässä lapselle, mutta eivät jos tosiaan et juuri nyt ole aviomiestä etsimässä...
En väitä ettei suhde voisi toimia. Ja toisaalta jos kerrot näistä ajatuksista hänelle suoraan niin se ratkaisee tuon moraalisen ongelmasi (eli et halua leikkiä hänen tunteillaan).
Kiitos vastauksestasi!
Ehkä minua hieman jopa pelottaa, että jos hän on liian kiltti ja rauhallinen minulle.. Itse kun olen melko energinen tapaus ja mielialan vaihtelut kuuluvat osaksi itseäni, vaikka en sitä haluaisikaan :/ Olen ihan liian herkkä.. nytkin itkettää kun tätä asiaa mietin, vaikka juuri äsken olin niin ilonen ja miltei jo laitoin Aleksille viestiä...
Oletko pk-seudulta?
Lisäksi:
Onko kuvailemasi poika yli 190 pitkä?
Vastauksesi olisi tärkeä.
En ole pk-seudulta.
"Aleksin" pituutta en tarkalleen tiedä, mutta ilmeisesti asialla ei ole mitään väliä, asuinpaikka kun ei täsmää.
Ok. Kiitos.
Itselläni on sama ongelma menossa parhaillaan. Vaikka mies onkin ihana, herttainen ja kiltti niin kemiat eivät vain täsmää. Jotenkin ei kolahda. Hirveää epäröintiä, että pitäisikö koko juttu lopettaa vai jatkaa sitä, koska voihan ne tunteet vahvistua kun oppii tuntemaan toista. Vai vahvistuvatko? Onko ensivaikutelma aina oikea?
"Onko ensivaikutelma aina oikea?"
??? Aika yksilökohtaista tuo lienee? Jos osaat tehdä oikeita päätelmiä nopeasti ja vähällä tiedolla niin sitten ensivaikutelma voi olla sinulla se oikea.