olen 19-vuotias nuori nainen, jolla tuntuu olevan elämänkirjat ihan sekaisin!
Elämässäni on tapahtunut melko paljon ikäviä asioita ja viimeaikoina olen alkanut käymään baareissa hyvin paljon ja sekoillut erilaisten ihmisten kanssa...
Nyt kohdalle on kuitenkin sattunut aidosti oikein mukava poika, nimeltään vaikkapa nyt Aleksi. Aleksi on pari vuotta itseeni vanhempi ja sellainen, joka haluaa muutakin kuin vain seksiä. Ymmärtäväinen, hellä, ihana... Olen muutaman kerran käynyt hänen luonaan ja ollaan vain oltu lähekkäin ja katseltu telkkaria tai sitten vain puhuttu.
On tuntunut tosi ihanalta, että joku vain haluaa olla siinä lähellä. Ollaan toki suudeltu melko paljon.
ONGElMA TÄSSÄ KAIKESSA ON SE;
että olen aivan sekasin omien tunteideni kanssa. Välillä, kun Aleksi tulee kovin kiinni ja suudellaan intohimoisesti, niin itselläi ei oo tunteita pelissä.. Välillä jopa toivon, että lopettaispa toi toinen jo tän..
Toisinaan taas, varsinkin iltaisin toivon, että Aleksi olis vieressä nukkumassa.
Pelleilenkö Aleksin tunteilla? Sitä en todella halua tehdä :( En vaan tiedä itsekään, mitä haluan... Onko Teillä kellään ollut samanlaista ongelmaa? Miten ongelma on ratkennut?
Ehkä asia, joka hieman työntää Aleksia luotani, on hänen LIEVÄ (painotan sanaa LIEVÄ) pyöreytensä. Tai ehkä tukevahko olis parempi sana. Itse olen melko hoikka ja olen aina ollut heikkona hyvä kroppasiin. En kuitenkaan tahtoisi olla pinnallinen, mutta tällainen ikävä tunne mulla on :(
Elämässäni on tapahtunut melko paljon ikäviä asioita ja viimeaikoina olen alkanut käymään baareissa hyvin paljon ja sekoillut erilaisten ihmisten kanssa...
Nyt kohdalle on kuitenkin sattunut aidosti oikein mukava poika, nimeltään vaikkapa nyt Aleksi. Aleksi on pari vuotta itseeni vanhempi ja sellainen, joka haluaa muutakin kuin vain seksiä. Ymmärtäväinen, hellä, ihana... Olen muutaman kerran käynyt hänen luonaan ja ollaan vain oltu lähekkäin ja katseltu telkkaria tai sitten vain puhuttu.
On tuntunut tosi ihanalta, että joku vain haluaa olla siinä lähellä. Ollaan toki suudeltu melko paljon.
ONGElMA TÄSSÄ KAIKESSA ON SE;
että olen aivan sekasin omien tunteideni kanssa. Välillä, kun Aleksi tulee kovin kiinni ja suudellaan intohimoisesti, niin itselläi ei oo tunteita pelissä.. Välillä jopa toivon, että lopettaispa toi toinen jo tän..
Toisinaan taas, varsinkin iltaisin toivon, että Aleksi olis vieressä nukkumassa.
Pelleilenkö Aleksin tunteilla? Sitä en todella halua tehdä :( En vaan tiedä itsekään, mitä haluan... Onko Teillä kellään ollut samanlaista ongelmaa? Miten ongelma on ratkennut?
Ehkä asia, joka hieman työntää Aleksia luotani, on hänen LIEVÄ (painotan sanaa LIEVÄ) pyöreytensä. Tai ehkä tukevahko olis parempi sana. Itse olen melko hoikka ja olen aina ollut heikkona hyvä kroppasiin. En kuitenkaan tahtoisi olla pinnallinen, mutta tällainen ikävä tunne mulla on :(
Vastaukset 8
Vanhimmat
Et sinä kriisissä pysty rakastumaan.
Eli ihan ensiksi pidät Aleksin vain kaverina.
Toisekseen vähennät alkoholin nauttimista ja baareissa hengailua sekoilua ihmisten kanssa.
Kolmanneksi haet itsellesi ammattiauttajan apua.
Näin selviät ongelmistasi. Kun pää on järjestyksessä, saat selon tunteistasi.
Jotenkin mulla on vaan sellainen fiilis että sinä kaipaat läheisyyttä mutta et suhdetta. Mutta sinä saat totuuden selville itsestäsi kun menettelet kuten jo mainitsin.
varsinkin tuo lause, että kaipaisin LÄHEISYYTTÄ, mutta en välttämättä suhdetta tässä elämäntilanteessa.
Olet aivan oikeassa. Kaipaan todella läheisyyttä ja välittämisen tunnetta, tunnetta että musta rakastettaisiin ja aidosti oltaisiin huolissaan tekemisistäni, vaikka lopullinen vastuu tottakai on itselläni. (Tätä tunnetta ei ole nyt ollut, sillä vanhempani ovat vähän aika sitten eronneet ja sisaruksiini ei ole hyviä välejä, omasta tahdostani huolimatta!)
Kiitos vastauksestasi!
p.s. Haluaisin silti painottaa, että tunnen jotain pientä kipinää tätä poikaa kohtaan... kaikesta huolimatta.
Intohimon tunteita tuskin saat heräämään. Ikävä tilanne Aleksin kannalta.
Sinä olet vailla ystävää, ja hänestä olet sellaisen löytänyt. Kun kuitenkin intohimo sinun puoleltasi puuttuu, seukkaussuhde ei tule toimimaan.
Toisinaan sellanen tunne on, toisinaan ei!
Valitettavasti se tunne tulee usein sillon, kun olen yksin... Sitten kun se toinen olisi siinä lähellä, on hieman varautunut olo. Mutta välillä sekin tuntuu oikein hyvältä ja turvalliselta..
Voi kumpa tietäisin :(
suhteen alussa. Mikset voisi katsoa vielä hetken eteenpäin, miten tunteet kehittyy? Huomaat sen kyllä nopeasti, jos suhteesta ei tule mitään. Kannattaa katsoa loppuun saakka. Se vasta harmittaakin, jos päästät elämäsi miehen menemään!
jos pudotat tämän "Aleksin" vain kaveriksi, on suuri mahdollisuus ettei hän enään tämän jälkeen tule pitämään sinuun mitään yhteyttä. Tuon ikäinen nuori mies on jo varmasti saanut kuulla samat sanat joltakin muulta aikaisemmin ja tietää jo niiden yleisen merkityksen.
Kuule, olen rutkasti sinua vanhempi. Tapasin ihanan miehen, mutta minulle kävi ihan samoin kuin sinulle. Tunteet eivät lopulta riittäneet...ja sama syy...ylipaino ei saanut minua syttymään. Vaikka kuinka tykkäsin miehestä ja tavallani rakastin häntä, niin ei...jätin hänet juuri...en rakastanut häntä riittävästi kumminkaan. Älä jatka väkisin. Et voi pakottaa itseäsi rakastumaan.
..bitches are crazy, kuten jossain leffas todettiin
Olet siis suomeksi sanottuna nainen, joten älä ota sitä niin vakavasti, ettet ymmärrä edes itseäsi