Mulla oli ihan ok työ vuorafirmassa, kunnes työkkäristä tuli kirje, että pitäisi ottaa yhteyttä työllistämispaikkaan. Sanouduin irti, kun näytin pääseväni oikein vastaavaksi, halusin kokemusta myös kyseisestä työtsä. Eka päivänä heti mulle tokaistiin tullessani: sinä tulit emännäksi ei apulaiseksi. Kaikki mitä ehdotin kumottiin kahden työllistetyn eukon käninällä,lla Eiii ny tuommosta. Kerta toisen jälkeen minut jätettiin yksin työpaikalle ruuhka-aikaan, eukkojen häipyessä tupakalle, kahville, tietsikan ääreen yms... Aamulla, kun tulin ei edes vastattu tervehdykseen.Pomot olivat ilmeisesti odottaneet minun outona saavan porukan kuriin, vaan outona minut nokittiin ulos.Minusta tuli perunankuorija nurkkaan.
Lopulta sain kuulla eräästä toisesta työpaikasta, jonne hain, varmaa pääsy ei ollut. Pian tämän jälkeen minua alettiin nokkia myös ylhäältä. Toinen työkavereistani, jonka työllistämisen piti päättyä tullessani, saikin jatkoa. Varmuuden vuoksi kyselin, saisinko jatkaa jos en saisi hakemaani uutta palkkatyötä. Vastaus pomolta oli myöntävä, vaikka samalla uusia sopimuksia kirjoitettiin nähteni muiden kanssa. Tänään sattumoisin ja ohimennen, ymmärsin työkaverin puhelinkeskustelusta päällikön kanssa, että olikin meneillä viimeinen työviikkoni. Olin kuulemma sanoutunut irti, uuden työn saatuani. Tarkistin asian palkanlaskijalta. Toisaalta olen helpottunut päästessäni selän takana nokkijoista eroon, mutta samalla tiedän saavani ensi viikolla työkkärin kimppuuni. Olen muka sanoutunut itse irti, vaikka kysyin saisinko jatkaa, jos en saisi hakemaani toista työtä.Hakemastani työstä en ole kuullut mitään, vaikka minulta alustavasti otettiin tilitiedot yms. eroamassa oleva työntekijä kuulemma jatkaakin. Hullua on, että kuulin tästä työstä siivoojalta, joka on työssä tässä työllistämispaikassani. Huijattiinko minut ulos, jotta entiset saivat jatkaa?
Lopulta sain kuulla eräästä toisesta työpaikasta, jonne hain, varmaa pääsy ei ollut. Pian tämän jälkeen minua alettiin nokkia myös ylhäältä. Toinen työkavereistani, jonka työllistämisen piti päättyä tullessani, saikin jatkoa. Varmuuden vuoksi kyselin, saisinko jatkaa jos en saisi hakemaani uutta palkkatyötä. Vastaus pomolta oli myöntävä, vaikka samalla uusia sopimuksia kirjoitettiin nähteni muiden kanssa. Tänään sattumoisin ja ohimennen, ymmärsin työkaverin puhelinkeskustelusta päällikön kanssa, että olikin meneillä viimeinen työviikkoni. Olin kuulemma sanoutunut irti, uuden työn saatuani. Tarkistin asian palkanlaskijalta. Toisaalta olen helpottunut päästessäni selän takana nokkijoista eroon, mutta samalla tiedän saavani ensi viikolla työkkärin kimppuuni. Olen muka sanoutunut itse irti, vaikka kysyin saisinko jatkaa, jos en saisi hakemaani toista työtä.Hakemastani työstä en ole kuullut mitään, vaikka minulta alustavasti otettiin tilitiedot yms. eroamassa oleva työntekijä kuulemma jatkaakin. Hullua on, että kuulin tästä työstä siivoojalta, joka on työssä tässä työllistämispaikassani. Huijattiinko minut ulos, jotta entiset saivat jatkaa?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Pyydä irtisanominen kirjallisena. Älä myönnä irtisanoutuneesi kun siitä ei ole paperia. Sanot vaan että pomo pistelee omiaan tai uskoo akkojen puheita, eikä mitään perää koko jutussa. Kerro luottamusmiehelle mitä siellä tapahtuu.
Toisaalta, vähimmällä pääset jos menet sinne vuokrafirmaan takaisin. Pitäkööt nämä huijarit paskansa, et sinä siellä kuitenkaan viihtyisi.
Kävin perjantaina sanomassa, että lopetan. Pomo oli niin raukka, että tullessani istu keittiön nurkassa piilossa:)p Mussuttamassa yhden selkään nokkijan ja valehtelijan piirakkaa:D Tuli vasta, kun palkanlaskija huhuili jututtamaan mua. Kehtasi vielä sanoa, että kun olin flunssassa eka viikolla perivät 50% palkasta takasin. Sanon, että katotaan. Vien jutun eteen päin jos näin tehdään 2 vrk takia!Minä tein työt, kun muut vetelehti. VIIME PÄIVÄT oli kauhea päänsärky koko ajan, johtu kait jännittämisestä. Natkutusta ja jopa valehtelua oli koko ajan.Nyt on kevyt olla, vaikka pitäisi ehkä huolehtia. Ensimmäinen työkeikka on sovittu huomiselle, ja on sovittu yks työpaikkahaastattelukin. En suosittele noita asukastupajuttuja kenellekään. Kamala paikka.Olet oikeassa paska, ja saavat pitää sen, säälittää, kun kuulin, että sinne on menossa yks nuori, kokematon likka...Luottamusmiestä tainnut olla koko paikassa... kiitti vastauksesta.
Olen itse kokenut samaa, harmittelin kun en aikoinani lähtenyt "terveeseen" työpaikkaan. Nytkin valvon ja olen koneella tätä kirjoittamassa. Yöunet meni, mutta järki vielä säilyi sentäs.
työnantajalta. Onhan se selvää, että vakituisen työn haluaisivat kaikki, ja siitä kilpaillaan. Kun koko ajan väkeä tulee ja menee, ei työnantajallekaan tule minkään vertaa tunnonvaivoja, vaikka näkeekin hyvin, mitä siellä tapahtuu.
Joo, välinpitämättömyyttä ja huijauksen maku oikeastaan oli jo alusta saakka. Paikka jossa olin oli ns. asukastupa. Alussa lupailivat maat ja taivaat jatkoineen. heh. Viikonloppuna sain tietää, että määrärahat loppuvat heiltä 2009 Eli vuoden päästä. Höpö-höpö. Olen siirtynyt taas ns. vapaille markkinoille ja on ihana olo, kun ei aamulla tartte ensimmäiseksi ajatella kirosanaa.Uskomatonta miten ketkumaisiksi jotkut voivatkin alentua. Eka työkeikkani vuokrafirmalla on huomenna. Aurinkopaistaa!
Selän takanasi on tehty metkuja joita et ole tiennyt lainkaan. Miksi sinut otettiin pomoksi? jotain työtä on yritetty kauttasi viedä läpi.
Siivoojat on joka työpaikan paremmat juorukammat niiden joukkoon kun pääset puheisiin, niin kyllä asia selviää, varsinkin jos siivooja on esimiesten nokittama. Sen suu puhuu miltein 99 % tottakin.
Pätevyyttä minulla kyllä oli päällikön hommaan, mutta eukot alkoivat heti ulvomaan, ettei tartte tehdä. Ei vielä. Tärkeämpää oli istua tietokoneella, kahvilla, tupakalla jne... Sitte pomot tuli haukkuun, kun ei oltu tehty. Minusta nämät, joilla oli loppumassa selvästi alkoivat simputtaa minua ulos, että oma tukityöllistyminen jatkuisi ja näin kävi. Merkille pantavaa on, että pari päivää sitte toinen näistä eukoista tuli vastaan, eikä uskaltanut tervehtiä.Aikaisemmin olen tullut hyvin toimeen työkavereitteni kanssa, tällä kertaa oli todella hermoja raastava kokemus. Ilmeisesti tämä järjestö on nyt antanut työkkärille lausunnon, että olen itse sanonut itseni irti. Näin ei kuitenkaan ole, olen yrittänyt työvoimaneuvojan juttusille, mutta ei pääse. Aika on 09.00-11.00 ja jonoa, toisen huoneeseen, kun yritin virkailija sano ettei ota, kun nimeni alkaa väärällä kirhjaimella. Asiani siis seisovat, näin toimitaan Oulussa! Onneksi olen alkamassa pitemmän työsuhteen henkilöstövuokraus firman kautta, enkä tarvitse siten toistaiseksi työttömyysturvaa, kun palkka tulee. Olen huomannut, että Oulun työkkäri on täysin turha paikka, mikään ei toimi siellä. Ei muuta kuin ihmisten turha kyttäys. Kaikki oikeat työt kulkevat muuta kautta. Voisi lopettaa koko paikan ja virkailijat itse joutaisivat jonoihin!
Sen panin merkille työelämässäni, että kaikki kunnolliset työpaikat meni suhteilla, vaikka mitä latusia myöten. Itse oli maaseudulta kotoisin ja täällä kaupungissa ei ollut ketän suosittelijaa eikä edes alivuokralaisboksin antajaa.
Siinäpä olit sitten suurien kysymysten parissa ilman mitään tukea ja maalaisvanhemmat eivät tiedä yhtään mitään mikä kaupungissa odottaa lasta, kun työhön ryhtyy. He luulevat autuvaan tietämättömänä, että kun on ahkera ja rehellinen kyllä pärjää???Omalla kohdallani tehtii, vaikka mitä keinotteluja, vuokraehtoonkin sisältyi aina piti ke:na kylppäri ja eteisen siivoota sekä huone missä asuin ei saanut jäädä edes ylitöihin.
Viikonloput sitten maalle kotiin, kun viikonlopuisin kävi vuokraemännällä vieraita, olin näes liikaa husollissa. Kaikki postini ja tavarani ja meikkini vuokramamma kertoi, että koko kaupunki tieti mitä mulla oli ja mitä ei.
Parhaat työ ja asuntopaikat meni aina suhteillaa. Sain kurjat asunnot jossa vuokraemäntä kyttäsi kaiken en polttanut tupakkaa, mutta vielä kauheampaa oli jos miesvieras kävi kylässä. Seuraavana kuussa vasta näytettiin "hyvä naama" vuokranmaksupäivänä.
Kaksi asiaa olen oppinut, että miehille ei saa sanoa missä on töissä ja missä asut, niin mies pari viinaryyppyä saatuaan lähtevät tervehtimään "tyttöystävää", miehet luulevat, että kun on kaksi lahetta housussa, saa olla mitä vain samoin he ei tunne mitään inhimillisiä kellon aikoja, kun tytön asunnolle mennään pimputtamaan ovikelloa. Siksipä en sano miehille itsestäni juuri mitään ennen kuin olen miehen tuntenut tarpeeksi hyvin.Saat siinä hävetä silmät päästäsi.Ja vuokraemäntä motiin "sillä on sellaisiakin ystäviä". "Kyllä meidän tytöillä on sentäs fiksut miehet". Näitä fiksuja miehiä olen koko maailmasivu katsellut, mutta ihme ja kumma en ole sellaista tavannut. Ja msitä ne toistenkin avioerot tulee??? Epäfiksuja on siis monet muutkin kohdanneet.
Pätevyydellä ei ole mitään väliä missään työpaikassa, kunhan on jonkun pomon tuttu tai muun sellaisen tuttu tai ystävä.Virkamiesmaailmassa "kiusataan" vakipaikan saannilla mahdollisimman pitkään, jos jotain muuta kautta työsaa tulee,niin siinä ihmiseltä voidaan syödä sielukin sisään. KATALAA!
Kiusaaja tyypit mitä tunnen he keksii vaikka mitä, ettei tarvitse puhua tai olla tekemisissä, suoranaista valehtelua, "nyt on kiire", "kännykästä loppuu virta", "odotan juuri puhelua" jne...
Kiusaamisesta ei kannata mielestäni vielä puhua työpaikoilla suuresti, koska "kiusanhenget" alkaa JÄLLEEN TOIMIA. Täytyy odotella, että valtiovalta tekisi jotain radikaalia, että uskallettaisiin puhua suurin sanoin!
Työvoimatoimisto kohtelee asiakkaitaan kuin rupusakkia. Erässä työpaikassakin oli muutoin virkamiesalalla valtion palveluksessa, sain työkkäristä "työllistämistukipaikan", työvoimassa annettiin ymmärtää kylläkin, että valtio on työnatajani ja "parempien" ihmisten työpaikka ja johon valitaan harvat ja valitut.
Taasen tässä työpaikassa sain pian huomata työtovereistani, että olin "rupusakkia", minua ei pidetty minään yli ja ohi asioitiin tehtävissäni. Sanottiin "sinähän olet työllistettynä täällä".
Esimieheni juonta eivät nuo työtoverit tieneet, että minut oli hänen ajatusten mukaan otettu taloon jo "kasvamaan" uudeksi työntekijäksi, joka heti valitaan ko. virkaan tai toimeen, kunhan auki tulee.
Tämä annettiin ymmärtää salaa ja ettei saa puhua toisille vielä mitään. Tuossa lupauksessa minulle laadittiin ohjelma mitä pitää osaata talossa esim. jo kuukauden päästä. Nuo työtoverit eivät antaneet mennä tekemään ammattitöitä lainkaan, kun olin "työllistetty työvoimasta". Ihmettelin miksi en saa tehdä ja sopimukset eivät pitäneet paikaansa?
Pitkän ajan kuluttua pääsin viimein ko. töitäkin tekemään, mutta aina joku kävi töitäni salaa kurkkimassa työhuoneessani, jollain tekosyyllä, vaikka käsiäpesulla, että näkisivät ja kuulisivat jotain epäedullista? Pian tuon huomasin, että tässä työssä pestiin käsiä "kiitettävästi", joten oltiin ainakin hyvin hygenisiä.
Vuoden loppua kohden oli pomo ottanut pari muuta tyttöä töihin samalla "potaskan" puhumisella. Se selvisi vasta, kun virka tuli auki, niin huomattiin, että kaikille oli puhuttu "potaskaan" ja se otettiin virkaan kuulemma jolla oli paremmat paperit, mutta tarkasteltaessa lähemmin, niin valitulla oli myös samanlainen sosiaalinen tausta kuin vakivirkaihmisillä.
Voi mikä kaaos tuosta syntyi. Ovet paukku ja mykkäkoulu sekä tiuskiminen. Siinä tuli seurauksena avioeroja, masaennustauteja ja uskonlahkoon menijöitä. Kaiken kaikkiaan valinta piti tehdä, niin salaa ettemme käsitä mitään ja työpaikka piti täyttää yönselkään.
Eräs puhelinvaihteenhoitaja kerran kertoi, että hänelle tuodaan valittujen nimet aamulla puhelinkeskukseen sanottavaksi, ketkä eilen on terveyslautakunnaassa valittu.
Samalla hän kertoi, että niin hassuja valintuja tulee ettei meinaa "hirvetä" edes sanoa kuka paikan on saanut. Siksi kehoitan kaikkia aina virkaa hakemaan, jos on sopiva ja pätevä. Koskaan ei tiedä kuka paikan saa.
Sellaisiakin valintoja tehdään, jos virka loppuu ja niin työnantajan on pikakoulutettava ko.uuteen työpisteeseen. Ja tuhon työhön tulija voi olla vaikka kehitysalueelta Venäjän rajalta, kun työnantaja on valtio.
Myös työpaikalla pitkäaikaisia siivoojia, joilla on jokin fyysinen vamma, saavat pikakoulutuksella aulaemännän paikan terveyskeskukseen tai sairaalaan, tai apteekkiin teknilliseksi toimihenklöksi tai jopa sihteeriksi.Tavoittena saada pysymään työkykyisinä ja veronmaksajina. MUTTA VAKINAISIA VIHAKSI PISTÄÄ ja sitten alkaa se KATEUS ja TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN.
Pitäkää kiusaamisesta kirjaa. Ne saatetaan käsitellä hyvinkin korkealla tasolla. Virkasuhde haluttiin lakkauttaa tavallisilta työntekijöitä, työsopimussuhteisen saa sanoa irti eikä jatkotoimenpiteitä tarvitse heille järjestää uutta työtä - kortistoon!
Mulla oli työstä eniten kokemusta. Sen vaan sanon, että kun työsopimusta teette, niin kaikki paperille. Silloin kun asia puheiden päältä esille otetaan, niin pomoon iskee samalla "dementia".
Valitun edestä sain väistyä taasen työttömyyskortistoon. Haluaiasin tähän kommneteja, onko jollain vastaavaa kokemusta?
Viime viikolla keskusteltiin siitä radiossa saako apuhoitajat, perushoitajat antaa injektioita eli pistoksia? ja jakaa lääkkeitä? Kuitenkin nämä opetetaan heille, miksi ei sitten työhön saa niveltää opittua käytäntöön?
Ilmeisesti sairaanhoitajat haluaa enemmän omalle ammatilleen päteemistä ja sen suomaa omanarvon tuntoa. Olen ollut monenlaisissa hoitoalan paikoissa töissä.
Joissain paikoissa saa apuhoitaja ja perushoitaja jakaa lääkkeet ja antaa injektiotkin. Toisissa paikoissa ei asiaa saa edes ajatuksella rikkoa, että saisiko tehdä näitä hommia? Ja jos saa, niin muistelen, että valmis sairaanhoitaja kyttäilee sivulla.