Sain tuossa kaveriltani sähköpostia, että hän on eronnut miehestään, jonka kanssa vietti yli kymmenen yhteistä vuotta. Aina on kaverini antanut ymmärtää että kaikki on hyvin, ja siltä heidän suhteensa on näyttänytkin... ja sitten näin.
Syntyykö ongelmat yhtäkkiä tyhjästä, eikö niitä tunnusteta itselle ajoissa vai onko ne vain salattu muilta ihmisiltä?
Asiahan ei pätkääkään minulle kuulu ja toivon vain kaverini olevan onnellinen yksin, yhdessä tai vaikka kolmisin jos mieli tekee, mutta hänen yllättävä eronsa laittoi minut miettimään.
Syntyykö ongelmat yhtäkkiä tyhjästä, eikö niitä tunnusteta itselle ajoissa vai onko ne vain salattu muilta ihmisiltä?
Asiahan ei pätkääkään minulle kuulu ja toivon vain kaverini olevan onnellinen yksin, yhdessä tai vaikka kolmisin jos mieli tekee, mutta hänen yllättävä eronsa laittoi minut miettimään.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kulisseja pystyssä viimeiseen asti. Minulla kans naisyhstävä jonka luulin olevan todella onnellisesti avoliitossa vaan yht'äkkiä sitten erosivatkin. Joillakin näyttää olevan tapana näytellä ulospäin niin kuin kaikki olisi hyvin. Itse en ole koskaan pystynyt näyttelemään vaan olen tunnustanu (jos on mennyt huonosti), että kaikki on päin peetä.
Ei kai se välttämättä ole teeskentelyä jos haluaa rentoutua ystävien seurassa ja olla puhumatta ikävistä kotiasioista.
Toinen juttu on se, etten edelleenkään halua puhua exästä sellaisille ihmisille, jotka ovat hänenkin kavereitaan.
miehen ja naisen välisessä suhteessa on nainen,
käsittämättömine vaatimuksineen,olettamuksineen
siitä mikä parisuhde oikeasti on."nainen anna aikaa itsellesi olet ansainnut sen"oletko todella.sinä rakas suomiämmä.nimimerkki: harvoin
tarjolla.
Mistäs se kenkä noin puristaa? Kuuluisiko kaikki naisen olla varattuna sinulle...? Avaudu toki tarkemmin, josko se helpottaisi.
minunkin tutut eroni jälkeen. Mutta kun aina ei kaikki ole sitä miltä näyttää.
Minun tapana ei vaan ole koskaan ollut huudella ongemistani muille. En pysty avautumaan, oikeastan kenellekään.
Siitähän se erokin pohjimmiltaan johtui.