Parisuhde kestänyt 7v.
Nyt yhtäkkiä mua ajetaan tapaamaan kavereitani
useammin yms. "Tapaa kavereitasi useammin kun sinulla niitä vielä on".Hänellä ei kavereita juuri ole. Avo haluaisi itselleen myös omaa aikaa ehkä oman harrastuksen.Seksielämämä on myös viimeaikoina hiljentynyt hänen haluttomuuden takia.Sanoo että syynä kaikkeen on tympääntyminen samoihin rutiineihin eikä vika ole minussa.
Totta on ettemme juuri harrasta mitään ja olemme kokoajan yhdessä.
Suunnitelmissa on positiivisia elämänmuutoksia joita kyllä suunnitellaan yhdessä.Pelkään tietysti pahinta,mutta ainakin haluan uskoa tuota vakuutusta että "kaikki on hänen puoleltaan muuten kunnossa" ja että tuli vielä kohenee.
Onko teillä naiset ollut samanlaisia kausia?
Nyt yhtäkkiä mua ajetaan tapaamaan kavereitani
useammin yms. "Tapaa kavereitasi useammin kun sinulla niitä vielä on".Hänellä ei kavereita juuri ole. Avo haluaisi itselleen myös omaa aikaa ehkä oman harrastuksen.Seksielämämä on myös viimeaikoina hiljentynyt hänen haluttomuuden takia.Sanoo että syynä kaikkeen on tympääntyminen samoihin rutiineihin eikä vika ole minussa.
Totta on ettemme juuri harrasta mitään ja olemme kokoajan yhdessä.
Suunnitelmissa on positiivisia elämänmuutoksia joita kyllä suunnitellaan yhdessä.Pelkään tietysti pahinta,mutta ainakin haluan uskoa tuota vakuutusta että "kaikki on hänen puoleltaan muuten kunnossa" ja että tuli vielä kohenee.
Onko teillä naiset ollut samanlaisia kausia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
sinun pitäisi ainakin, JOS avosi kehottaa sinua hakeutumaan kavereittesi tapaamisiin useaan otteeseen.
Avollasi voi olla kehitteillä ns. oma suhde, jolloin hän haluaa, ettet ole avosi silmissä niin paljon.
Voi olla niinkin, että vuosien saatossa oleva elämä alkaa maistua tylsältä puulta ja näin ollen kaipaa omaa yksityisyyttään enempi, koska olette olleet liiaksi yhdessä.
Koittakaa löytää joku yhteinen harrastus, joka mahdollisesti tuo myös avollesi uusia "ystäviä".
Yritin asettautua avosi tilanteeseen, eli omista kokemuksistani ja kausistani en voinut kirjoittaa.;)
Sun pitäis olla iloinen kun avosi haluaa että tapaat kavereitas useammin. Ymmärtää kavereiden arvon kun on omansa menettänyt.
Mieti kuin moni suhde kaatuu siihen kun pari kyhnöttää koko ajan kylki kyljessä eikä kavereille jää aikaa, ei ole omia harrastuksia eikä siis omaa elämää; on vain me, ei muita! Jokainen ihminen tarvii omaa tilaa.
Antamalla tilaa avollesi ja itsellesi pelastat luultavasti suhteenne.
Olen itse kokenut saman.
Onnea teille!
Siis hyvä juttu, kun heräätte tässä vaiheessa, ettekä vasta sitten kun on liian myöhästä. Meidän 6 vuoden suhde periaatteessa sitten kaatui tuohon kun kävi liian tylsäksi ja rutinoiduksi ja arkipäiväiseksi. Oltiin tosi paljon yhdessä, eikä tarpeeksi omaa elämää kummallakaan.
Näin siihen suhteeseen ei tule helposti enää uusia ja ulkopuolisia juttuja kun kaikki koetaan yhdessä. Näin myös halut varsinkin naisella tuntuu pienentyvän. Mies on liian tuttu ja sitä "samaa", koko ajan läsnä niin ei synny kiksejä ja intohimoa niiin paljon (johonkihan pitää perustua se, että nainen voi saada mielettömät intohimot vaikka yhen illan jutusta).
Eli suosittelen, että pitäkää omat ystävät ja harrastukset, tai hankkikaa niitä lisää, ja viettäkää myös sitä omaa elämää tarpeeksi, sopivasti ja tasapainoisesti. Ja tietty muutama yhteinenkin ystävä ja harrastus tärkeää.
Kylläpä on tullut järkevää tekstiä..:)
Tuon "eronneen" kommentti yhdenillan jutuista
on ehkä juuri se mikä eniten pelottaa.
Tarjokkaitahan on aina heti kun selän kääntää.
Riippuu tietenkin tapauksesta, mutta itselläni vastaavassa tilanteessa toimisi varmaankin se, että mies veisi minut ihan yllättäen vaikka viikonlopuksi tai yhdeksi päiväksi/illaksi pois rutiineista tekemään jotain sellasta, mitä ei ole sitten seurustelun alkuaikojen tehty tai sitten kokeilemaan jotain uutta (tosin minua ei saa esim. benji-hyppyyn, joten miehen tulisi huomioida myös tämä). Eli jotain rutiineista poikkeavaa, missä mies on Mies, eli se, joka vie ja päättää, että nyt lähetään reissuun (vaikka Lintsille, soutelemaan tai shoppailemaan, ihan mikä nyt olis hauskaa teille molemmille ja erityisesti naisellesi)!
Nainen voi ekaks näyttää nyrpeää naamaa, mutta luulis sen siitä piristyvän, kun et luovuta etkä ota ittees sen vastaväitteitä. Kuitenkin pitää tietenkin kuunnella, jos nainen tosissaan ei halua lähteä. Ja älä sitten oleta saavasi seksiä palkkioksi, vaan ajattele asiaa ihan vain rentona päivänä oman rakkaasi kanssa. Ja sinä tietysti maksat ja tarjoat (ei tartte tehdä mitään älyttömän kallista, ei se rahasta ole kiinni, vaan ajatuksesta).
Minä ainakin saisin tuollaisesta arjen rutiinien katkasuhoidosta aivan uutta energiaa, toivottavasti myös oma naisesi ja parisuhteenne.
Hetkellinen kyllästyminen siihen tasaiseen arkeen on ihan normaalia! Sinuna en huolestuisi yhtään. Aikansa taas itseenä tutustuttuaan haluaa takaisin sun kainaloon ja kaikki on paremmin kuin ennen.. kokemuksella :)