Olis pieni mielipidekysymys ajatteleville ja fiksuille kommentoijille.
Olen ollut suhteessa naisen kanssa, jolla kaksi lasta. Rakastin naista ja tykkäsin lapsista paljon. Rakastan vieläkin ja tykkään. Oman epävarmuuteni johdosta, käyttäydyin kuitenkin naista kohtaan epäkunnioittavasti. Sanoin pahan mielen vallitessa tyhmiä asioita, joita en oikeasti tarkoittanut. Nyt nainen on ottanut hieman etäisyyttä ja haluaa aikaa hetken miettiä, jatkaako kanssani vielä vai ei. Tiedän että olen häntä paljon satuttanut. Tiedän myös kuinka paljon hän minusta pitää. Rakastaa. Ja tiedän että hän näkee kuinka paljon häntä rakastan. Olen pettynyt itseeni ja siihen miten häntä kohtaan olen käyttäytynyt. Itse olen oppinut valtavasti, tyhmien tekojeni kautta. Voi olla etten enää naista takaisin saa. Epäilen pystynkö vakuuttamaan hänet siitä, että olen ymmärtänyt mitä tein. Olen oppinut ja tajunnut mitä mulla oli. Olenko hieman väljä päästäni kun luulen vielä hänen harkitsevan suhteen jatkamista? Oli muutama vko, kun hän ei oikein ottanut mitään kantaa lähestymisiini. Nyt näimme ja juttelimme. Hän kertoi tykkäävänsä minusta ja minä samoin hänelle. Hän sanoi, että haluaa vkon verran ajatteluaikaa ja tahtoo etten ole häneen minkäänlaisessa yhteydessä. Ymmärrän että hänen täytyy tehdä omassa rauhassa päätös asioiden suhteen. Olenko mielestäsi itsekäs, kun ajattelen hänen olevan hieman epäreilu, kun ei anna minun pitää mitään yhteyttä?
Kyllä mä tiedän, että itse mun pitää nää asiat ottaa vastaan ja kantaa vastuu teoistani. Rakastan sitä naista, ja on kova ikävä myös hänen lapsiaan. Mä uskon itse, että olen monien keskusteluiden ja omien mietiskelyjeni kautta ymmärtänyt, että pystyn antamaan heille vielä paljon. Ja sitä tahdon...
Se että toinen tahtoo olla vkon ihan rauhassa, niin onko se mielestäsi merkki siitä, ettei toinen tahdo sanoa suoraan mitä tahtoo/mitä ei enää tahdo?
Tunnen rakastavani. Tahdon että rakkaus vie eteenpäin. Oloni on kovin tukala, kun en nukkumaankaan pysty. En hae tässä nyt mitään sääli. Toivon että joku selkeästi ajattelemaan pystyvä kertoisi aidon mielipiteensä edellä lukemansa perusteella. Siitä olisin kiitollinen. On mulla toki ihan ihmisiä livenäkin, joiden kanssa asioista olen jutellut.
Mutta. Olen satuttanut. Pyytänyt anteeksi. Kertonut kuinka paljon tahdon yrittää. On varmasti parempi antaa hänelle nyt vko aikaa olla ja miettiä. Ja tiedän että mun on pakko antaa hänelle tilaa. Mun täytyy häntä kunnioittaa. Mun täytyy kunnioittaa myös itseäni. Välillä tuntuu, etten ole mitään. Yritän keräillä itseäni. Rakastan, tahdon ja välitän. Yritän antaa aikaa. Meinaa sydän hajota, kun on niin ikävä. Toivon että jollain olisi kokemusta vastaavanlaisesta tilanteesta, joku joka kertoisi onko mitään etää tehtävissä. Kukaan ei tietysti tunne minua, eikä varsinkaan toista puoliskoa surussani. Toivottavasti jotain sain kuitenkin kerrottua.
Kiitos!
Olen ollut suhteessa naisen kanssa, jolla kaksi lasta. Rakastin naista ja tykkäsin lapsista paljon. Rakastan vieläkin ja tykkään. Oman epävarmuuteni johdosta, käyttäydyin kuitenkin naista kohtaan epäkunnioittavasti. Sanoin pahan mielen vallitessa tyhmiä asioita, joita en oikeasti tarkoittanut. Nyt nainen on ottanut hieman etäisyyttä ja haluaa aikaa hetken miettiä, jatkaako kanssani vielä vai ei. Tiedän että olen häntä paljon satuttanut. Tiedän myös kuinka paljon hän minusta pitää. Rakastaa. Ja tiedän että hän näkee kuinka paljon häntä rakastan. Olen pettynyt itseeni ja siihen miten häntä kohtaan olen käyttäytynyt. Itse olen oppinut valtavasti, tyhmien tekojeni kautta. Voi olla etten enää naista takaisin saa. Epäilen pystynkö vakuuttamaan hänet siitä, että olen ymmärtänyt mitä tein. Olen oppinut ja tajunnut mitä mulla oli. Olenko hieman väljä päästäni kun luulen vielä hänen harkitsevan suhteen jatkamista? Oli muutama vko, kun hän ei oikein ottanut mitään kantaa lähestymisiini. Nyt näimme ja juttelimme. Hän kertoi tykkäävänsä minusta ja minä samoin hänelle. Hän sanoi, että haluaa vkon verran ajatteluaikaa ja tahtoo etten ole häneen minkäänlaisessa yhteydessä. Ymmärrän että hänen täytyy tehdä omassa rauhassa päätös asioiden suhteen. Olenko mielestäsi itsekäs, kun ajattelen hänen olevan hieman epäreilu, kun ei anna minun pitää mitään yhteyttä?
Kyllä mä tiedän, että itse mun pitää nää asiat ottaa vastaan ja kantaa vastuu teoistani. Rakastan sitä naista, ja on kova ikävä myös hänen lapsiaan. Mä uskon itse, että olen monien keskusteluiden ja omien mietiskelyjeni kautta ymmärtänyt, että pystyn antamaan heille vielä paljon. Ja sitä tahdon...
Se että toinen tahtoo olla vkon ihan rauhassa, niin onko se mielestäsi merkki siitä, ettei toinen tahdo sanoa suoraan mitä tahtoo/mitä ei enää tahdo?
Tunnen rakastavani. Tahdon että rakkaus vie eteenpäin. Oloni on kovin tukala, kun en nukkumaankaan pysty. En hae tässä nyt mitään sääli. Toivon että joku selkeästi ajattelemaan pystyvä kertoisi aidon mielipiteensä edellä lukemansa perusteella. Siitä olisin kiitollinen. On mulla toki ihan ihmisiä livenäkin, joiden kanssa asioista olen jutellut.
Mutta. Olen satuttanut. Pyytänyt anteeksi. Kertonut kuinka paljon tahdon yrittää. On varmasti parempi antaa hänelle nyt vko aikaa olla ja miettiä. Ja tiedän että mun on pakko antaa hänelle tilaa. Mun täytyy häntä kunnioittaa. Mun täytyy kunnioittaa myös itseäni. Välillä tuntuu, etten ole mitään. Yritän keräillä itseäni. Rakastan, tahdon ja välitän. Yritän antaa aikaa. Meinaa sydän hajota, kun on niin ikävä. Toivon että jollain olisi kokemusta vastaavanlaisesta tilanteesta, joku joka kertoisi onko mitään etää tehtävissä. Kukaan ei tietysti tunne minua, eikä varsinkaan toista puoliskoa surussani. Toivottavasti jotain sain kuitenkin kerrottua.
Kiitos!
Vastaukset 2
Vanhimmat
jos hän sitä tahtoo. Ja jos rakastaa, hän antaa sinulle, mahdollisuuden?!
Toivottovasti katumuksesi on aitoa...
Eikö olisi kannattanut ajallaan miettiä tekemisiä ja sanomisia? Eihän kenenkään tarvitse sietää toiselta huonoa käytöstä (vaikka siis enhän tiedä, kuinka olet oikeasti käyttäytynyt)!
Ja toisen osapuolen on ajateltava (ainakin toivottavasti ajattelee) myös lapsiaan, uskaltaako heidän antaa kiintyä sinuun enempää, kuin he jo nyt ovat kiintyneet.
Jos katumuksesi on aitoa ja tunteesi oikeita niin siinä tapauksessa toivon, että toinen osapuoli voisi antaa sinulle vielä mahdollisuuden, mutta jos paha mielesi on vain esim. pelkoa siitä, että jäät yksin, niin silloin et ole heitä ansainnut!