ja tapahtumattomastakin...
En oikein tiedä mitä ajatella ja mitä tehdä. Tai tiedän mitä pitäisi tehdä, mutta on vaan niin hitsin vaikeaa.
Olemme asuneet nyt muutaman kuukauden ajan erillään. Mies halusi lähteä, aluksi sanoi, ettei enää koskaan tule takaisin, toivoa liitolla ei enää ole. No, meni jokunen aika, kun alkoi sitten viettämään aikaa kanssamme ja tuolloin kertoi, ettei ollut sitä tarkoittanut mitä sanoi lähtiessään omaan asuntoon. Eli oli kovasti tulossa takaisin kevään aikana. Suunnitteli yhteistä tekemistä ja tulevaisuutta. Keskusteltiin avoimesti ja mietittiin missä on vikaa liitossamme. Sen jälkeen ollaan vietetty yhdessä aikaa paljonkin. Nyt vaan mies alkaa taas perumaan puheitaan, asuntonsa on irtisanonut, mutta takaisin kotiin ei kuulema ole vielä valmis tulemaan. Kehuskelee matkoillaan, vaikka tietää sen hyvin olevan piikki minulle, koska en koskaan pääse mihinkään. Haluaa harrastaa ja tähän tarvitsee nyt aikaa ja vapautta. Mutta kuitenkin haluaa pitää perheen siinä rinnalla, mutta omilla ehdoillaan.
Itse alan olla aika väsynyt tilanteeseen. Tuntuu, että tässä ei ole kuin yksi voittaja, mies joka saa elää elämäänsä haluamallaan tavallaan. Vapaana, ilman sitomuksia, mutta kuitenkin saa perheen siihen silloin kun haluaa. Tiedän, että itse sen mahdollistan. Taidan vaan alkaa olla aivan valmis luopumaan siitä. Vaikka pahaa se tekee ja pelottaa, mutta tällainen tilanne on raskasta. Onko miehellä vain tarkoitus nöyryyttää ja loukata minua? Asioista ei suostu puhumaan ollenkaan, nyt olisi vaan mentävä hänen tahtiaan...
En oikein tiedä mitä ajatella ja mitä tehdä. Tai tiedän mitä pitäisi tehdä, mutta on vaan niin hitsin vaikeaa.
Olemme asuneet nyt muutaman kuukauden ajan erillään. Mies halusi lähteä, aluksi sanoi, ettei enää koskaan tule takaisin, toivoa liitolla ei enää ole. No, meni jokunen aika, kun alkoi sitten viettämään aikaa kanssamme ja tuolloin kertoi, ettei ollut sitä tarkoittanut mitä sanoi lähtiessään omaan asuntoon. Eli oli kovasti tulossa takaisin kevään aikana. Suunnitteli yhteistä tekemistä ja tulevaisuutta. Keskusteltiin avoimesti ja mietittiin missä on vikaa liitossamme. Sen jälkeen ollaan vietetty yhdessä aikaa paljonkin. Nyt vaan mies alkaa taas perumaan puheitaan, asuntonsa on irtisanonut, mutta takaisin kotiin ei kuulema ole vielä valmis tulemaan. Kehuskelee matkoillaan, vaikka tietää sen hyvin olevan piikki minulle, koska en koskaan pääse mihinkään. Haluaa harrastaa ja tähän tarvitsee nyt aikaa ja vapautta. Mutta kuitenkin haluaa pitää perheen siinä rinnalla, mutta omilla ehdoillaan.
Itse alan olla aika väsynyt tilanteeseen. Tuntuu, että tässä ei ole kuin yksi voittaja, mies joka saa elää elämäänsä haluamallaan tavallaan. Vapaana, ilman sitomuksia, mutta kuitenkin saa perheen siihen silloin kun haluaa. Tiedän, että itse sen mahdollistan. Taidan vaan alkaa olla aivan valmis luopumaan siitä. Vaikka pahaa se tekee ja pelottaa, mutta tällainen tilanne on raskasta. Onko miehellä vain tarkoitus nöyryyttää ja loukata minua? Asioista ei suostu puhumaan ollenkaan, nyt olisi vaan mentävä hänen tahtiaan...
Vastaukset 1
Vanhimmat
tuskin hän tahallaan sua haluaa nöyryyttää.
Ei vain taida olla valmis vielä elämään neljän seinän sisällä perhe-elämää.
Aika normaalia sanoisin. Mihillä on tarve olla sosiaalisia ulospäin.
Häntä kannataisi ohjata harrastuksiin, jotka ei loukkaa parisuhdetta, mutta antavat vapautta. Esim urheilu, metsästys kalastus whatever.
Baarielämä etc... muodostavat lopulta toisine naisineen parisuhde ongelman.