Nestekaasulämmitin

että keskustelu kääntyy nestekaasu vs. diesel-kinasteluksi.

Nestekaasu on erinomainen polttoaine sekä lämmittimeen, keittimeen, että jääkaappiin. Se ei paina sen enempää kuin dieselikään, vaikka tilaa vie hieman enemmän pullojen takia.

Veneessäni on gastherm, kaasulla toimiva vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Hankaluutena siinä on kaasupulloilla pelaaminen, saattaa loppua keskellä yötä. Enkä ole uskaltanut pitkillä avomeritaipaleilla käyttää sitä. Lisäksi vaatii aina
varapullon mukaan, eli vie turhaa tilaa. Vesijärjästelmän asennuskaan ei välttämättä ole ihan yksinkestainen juttu.

Mielestäni diesel käyttöinen puhalluslämmitin on purjeveneeseen paras. Se on pieni kooltaan, käyttää samaa polttoainetta kuin moottori, lämmittää tehokkaasti eikä kuluta nykyään paljoa sähköä.

Poltin ottaa paloilman ylhäältä, jonne myös poistaa savukaasut.

Vuotava kaasu on äärimmäinen poikkeus ja siitä selvitään nestekaasuhälyttimellä ja pilssin tuuletuspuhaltimella. Nykyaikaiset nestekaasulaitteet eivät käytännössä oikein käytettynä ja huollettuna vuoda sen enempää kuin diesel-säiliökään.

Se, mitä kysyin oli juuri tuon laitteen kestävyys meri-ilmastossa, mutta vastauksesi perustella uskon, että sinun tietosi on vain ennakkoluuloa. Sitäpaitsi polttomaalattu/galvanoitu pelti kestää ihan hyvin veneen sisällä, sitähän ne ovat diesel-lämmittimet ja sprii-keittimetkin.

gastherm kirjoitti:

Veneessäni on gastherm, kaasulla toimiva vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Hankaluutena siinä on kaasupulloilla pelaaminen, saattaa loppua keskellä yötä. Enkä ole uskaltanut pitkillä avomeritaipaleilla käyttää sitä. Lisäksi vaatii aina
varapullon mukaan, eli vie turhaa tilaa. Vesijärjästelmän asennuskaan ei välttämättä ole ihan yksinkestainen juttu.

Mielestäni diesel käyttöinen puhalluslämmitin on purjeveneeseen paras. Se on pieni kooltaan, käyttää samaa polttoainetta kuin moottori, lämmittää tehokkaasti eikä kuluta nykyään paljoa sähköä.

Lue lisää

automaattisia pullonvaihtajia, jolloin kaasu ei lopu öisin.

Syy vesikiertoisuuteen on se, ettei se kuluta juurikaan sähköä (noin 2W pumppu) ja lämpö on tasaista, kunhan vene on kunnolla eristetty. Toinen pätevä syy on se, että moottorin hukkalämmön voi käyttää veneen lämmitykseen, tai jopa kokonaan lämmittää koneella, jos kaasu sattuu loppumaan. Järjestelmä vaatii vain lämmönvaihtimen moottorin ja lämmityksen vesikiertojen välille. Kolmas syy on, että venettä voi lämmittää maasähköllä laiturissa ollessaan.

Miksi et ole avomerellä uskaltanut käyttää?

ketjun aloittaja kirjoitti:

Poltin ottaa paloilman ylhäältä, jonne myös poistaa savukaasut.

Vuotava kaasu on äärimmäinen poikkeus ja siitä selvitään nestekaasuhälyttimellä ja pilssin tuuletuspuhaltimella. Nykyaikaiset nestekaasulaitteet eivät käytännössä oikein käytettynä ja huollettuna vuoda sen enempää kuin diesel-säiliökään.

Se, mitä kysyin oli juuri tuon laitteen kestävyys meri-ilmastossa, mutta vastauksesi perustella uskon, että sinun tietosi on vain ennakkoluuloa. Sitäpaitsi polttomaalattu/galvanoitu pelti kestää ihan hyvin veneen sisällä, sitähän ne ovat diesel-lämmittimet ja sprii-keittimetkin.

Lue lisää

Googlesta löytyy esimerkkejä. Niin kauan kaikki on hyvin, kunnes vahinko yllättäen sattuu. http://www.canada.com/theprovince/news/story.html?id=705ab390-42e0-43c9-84b1-b5c926a5f096&k=17758

http://www.youtube.com/watch?v=pkCrwm4nV0c&feature=related

ketjun aloittaja kirjoitti:

automaattisia pullonvaihtajia, jolloin kaasu ei lopu öisin.

Syy vesikiertoisuuteen on se, ettei se kuluta juurikaan sähköä (noin 2W pumppu) ja lämpö on tasaista, kunhan vene on kunnolla eristetty. Toinen pätevä syy on se, että moottorin hukkalämmön voi käyttää veneen lämmitykseen, tai jopa kokonaan lämmittää koneella, jos kaasu sattuu loppumaan. Järjestelmä vaatii vain lämmönvaihtimen moottorin ja lämmityksen vesikiertojen välille. Kolmas syy on, että venettä voi lämmittää maasähköllä laiturissa ollessaan.

Miksi et ole avomerellä uskaltanut käyttää?

Lue lisää

Kokemusta kaasulämppäristä,miksei voisi hyväkin olla mutta oletko harkinnut esim. Kabolan pannua,toimisi dieselillä ja on varmatoiminen.PS.Ei siihen koneenkierron ja lämppärin välille tarvita lämmönvaihdinta vaan voi ottaa suoraan kierrosta,sulkuventtiilit vain väliin.

ole. kirjoitti:

Kokemusta kaasulämppäristä,miksei voisi hyväkin olla mutta oletko harkinnut esim. Kabolan pannua,toimisi dieselillä ja on varmatoiminen.PS.Ei siihen koneenkierron ja lämppärin välille tarvita lämmönvaihdinta vaan voi ottaa suoraan kierrosta,sulkuventtiilit vain väliin.

Lue lisää

ja siihen kaikki tilpehöörit (termostaati, patterit, lämminvesipatruuna, maasähköpatruuna) sekä kaasuhella ja jääkaappi (purettu vanhasta autosta) ja noita haluaisin käyttää veneprojektiin. Laitteet ovat hyvässä kunnossa ja uusi vastaava satsi maksaa useamman tuhat euroa.

Mielestäni koneen ja lämmittimen välille on hyvä laittaa lämmönvaihdin, jotta asuintilan termostaatti toimii oikein. Muuten moottorin käyttö lämmittää sisätiloja koko ajan, mikä ei ole esim. kesällä toivottavaa. Ja vastaavasti purjeilla kulkiessa on moottorin lämmittäminen ihan turhaa.

kannata vähätellä kirjoitti:

Googlesta löytyy esimerkkejä. Niin kauan kaikki on hyvin, kunnes vahinko yllättäen sattuu. http://www.canada.com/theprovince/news/story.html?id=705ab390-42e0-43c9-84b1-b5c926a5f096&k=17758

http://www.youtube.com/watch?v=pkCrwm4nV0c&feature=related

Lue lisää

kannata liioitellakaan. Jos nestekaasu olisi oikeasti vaarallista, niin Suomessa palaisi vuodessa usea matkailuvaunu ja kesämökki. Varsin vähän näitä kumminkin tapahtuu.

Mutta toki varoivainen pitää olla. Esim kaasupullot pitää sijoittaa siten, että mahdollisen venepalon sattuessa ne voi heittää helposti mereen. Letkut pitää tarkastaa joka vuosi ja uusia viiden vuoden välein. (Harvapa tätäkään mökillään tekee)

Samoin kaasuhälytin on tärkeä, koska se herättää nukkujat ennen kuin kukaan ehtii tukehtua.

jo yksi Alde kirjoitti:

ja siihen kaikki tilpehöörit (termostaati, patterit, lämminvesipatruuna, maasähköpatruuna) sekä kaasuhella ja jääkaappi (purettu vanhasta autosta) ja noita haluaisin käyttää veneprojektiin. Laitteet ovat hyvässä kunnossa ja uusi vastaava satsi maksaa useamman tuhat euroa.

Mielestäni koneen ja lämmittimen välille on hyvä laittaa lämmönvaihdin, jotta asuintilan termostaatti toimii oikein. Muuten moottorin käyttö lämmittää sisätiloja koko ajan, mikä ei ole esim. kesällä toivottavaa. Ja vastaavasti purjeilla kulkiessa on moottorin lämmittäminen ihan turhaa.

Lue lisää

Siihen kierron väliin nimenomaan laitetaan sulkuventtiilit.
Eli se lämmönvaihdin on turha kuluerä,maksaahan se jotain sekin.

vartenhan kirjoitti:

Siihen kierron väliin nimenomaan laitetaan sulkuventtiilit.
Eli se lämmönvaihdin on turha kuluerä,maksaahan se jotain sekin.

ei toimi sulkuventtiilien kanssa, vaan vesikierron pitää olla erillinen, koska termostaatti ohjaa omaa pumppua.

termostaattiohjaus kirjoitti:

ei toimi sulkuventtiilien kanssa, vaan vesikierron pitää olla erillinen, koska termostaatti ohjaa omaa pumppua.

Jos näet tarpeelliseksi sen termostaattiohjauksen koneajon aikana,joka yleensä jää niin lyhyeksi ettei sillä mitään merkitystä lämmityksen kannalta ole,niin ehdottomasti sinun kannattaa hankkia se lämmönvaihdin,tonnilla saa jo melko hyvän pelin.

ketjun aloittaja kirjoitti:

kannata liioitellakaan. Jos nestekaasu olisi oikeasti vaarallista, niin Suomessa palaisi vuodessa usea matkailuvaunu ja kesämökki. Varsin vähän näitä kumminkin tapahtuu.

Mutta toki varoivainen pitää olla. Esim kaasupullot pitää sijoittaa siten, että mahdollisen venepalon sattuessa ne voi heittää helposti mereen. Letkut pitää tarkastaa joka vuosi ja uusia viiden vuoden välein. (Harvapa tätäkään mökillään tekee)

Samoin kaasuhälytin on tärkeä, koska se herättää nukkujat ennen kuin kukaan ehtii tukehtua.

Lue lisää

Niin teinkin. Nestekaasutarkastaja oli tehnyt keväällä tarkastuksen ja liimannut tarkastustarran. Kuitenkin nestekaasun kupariputki katkesi täysin ilman ennakkovaroituksia joulukuussa Atlantin ylityksen jälkeen. Onneksi huomasin kaasun hajun pullolokerossa. Hälytin ei varottanut. Kaasuvuodon on väitetty aiheuttaneen räjähdyksen moottoria käynnistäessä.

tapauksessa kirjoitti:

Jos näet tarpeelliseksi sen termostaattiohjauksen koneajon aikana,joka yleensä jää niin lyhyeksi ettei sillä mitään merkitystä lämmityksen kannalta ole,niin ehdottomasti sinun kannattaa hankkia se lämmönvaihdin,tonnilla saa jo melko hyvän pelin.

Lue lisää

paljoa maksa. Koneajon lisäksi siitä on se etu, ettei järjestelmä turhaan lämmitä moottoria, vaan vain sisätilaa ja säästää siten kaasua.

tarkastaa pitää.... kirjoitti:

Niin teinkin. Nestekaasutarkastaja oli tehnyt keväällä tarkastuksen ja liimannut tarkastustarran. Kuitenkin nestekaasun kupariputki katkesi täysin ilman ennakkovaroituksia joulukuussa Atlantin ylityksen jälkeen. Onneksi huomasin kaasun hajun pullolokerossa. Hälytin ei varottanut. Kaasuvuodon on väitetty aiheuttaneen räjähdyksen moottoria käynnistäessä.

Lue lisää

niin on syytä epäillä joko materiaalivikaa tai väärää asennusta, ts. putki on päässyt liikkumaan.

Ehkäpä kovassa merenkäynnissö on sitte syytä sulkea pullo varmuuden vuoksi.

katkeaa kirjoitti:

niin on syytä epäillä joko materiaalivikaa tai väärää asennusta, ts. putki on päässyt liikkumaan.

Ehkäpä kovassa merenkäynnissö on sitte syytä sulkea pullo varmuuden vuoksi.

Lue lisää

kun merellä jotain sattuu.
Omassa tapauksessani veneessä oli sähköinen solenoidiventtiili kaasupullosäiliössä ja nappula hellan vieressä. Putki katkesi venttiilin ja hellan väliltä. Ehkä se sai jotain resonassivärähtelyitä aallokossa, tuskin oli kovin "väärin asennettu" (ammattimainen nestekaasuasentaja). Pullon sulkeminen esim. 15 vrk valtamerilegin ajaksi ei oikein tunnu mielekkäältä, kun hellaa tarvitaan useita kertoja vrk:ssa.

Yhden tapauksen perusteella ei tietenkään pidä vetää johtopäätöksiä. Voi kuitenkin epäillä, että yksi syy nestekaasuräjähdykseen voisi kenties olla joku samantapainen yllätys.
Kupariputket kannattaisi ehkä uusia määrävuosien välein, 5 v.? 10 v? Niiden kovettuminen ja haurastuminen ei näy päällepäin.

ketjun aloittaja kirjoitti:

kannata liioitellakaan. Jos nestekaasu olisi oikeasti vaarallista, niin Suomessa palaisi vuodessa usea matkailuvaunu ja kesämökki. Varsin vähän näitä kumminkin tapahtuu.

Mutta toki varoivainen pitää olla. Esim kaasupullot pitää sijoittaa siten, että mahdollisen venepalon sattuessa ne voi heittää helposti mereen. Letkut pitää tarkastaa joka vuosi ja uusia viiden vuoden välein. (Harvapa tätäkään mökillään tekee)

Samoin kaasuhälytin on tärkeä, koska se herättää nukkujat ennen kuin kukaan ehtii tukehtua.

Lue lisää

http://www.verkkouutiset.fi/arkistojuttu.php?id=3695&hakusanat=Nestekaasu

pikku lämmönvaihdin kirjoitti:

paljoa maksa. Koneajon lisäksi siitä on se etu, ettei järjestelmä turhaan lämmitä moottoria, vaan vain sisätilaa ja säästää siten kaasua.

Vai etkö halua.Katsos kun ei se moottori lämpene kun siinä on ne venttiilit välissä josta voi sulkea sen moottoriin menevän kierron.

ketjun aloittaja kirjoitti:

kannata liioitellakaan. Jos nestekaasu olisi oikeasti vaarallista, niin Suomessa palaisi vuodessa usea matkailuvaunu ja kesämökki. Varsin vähän näitä kumminkin tapahtuu.

Mutta toki varoivainen pitää olla. Esim kaasupullot pitää sijoittaa siten, että mahdollisen venepalon sattuessa ne voi heittää helposti mereen. Letkut pitää tarkastaa joka vuosi ja uusia viiden vuoden välein. (Harvapa tätäkään mökillään tekee)

Samoin kaasuhälytin on tärkeä, koska se herättää nukkujat ennen kuin kukaan ehtii tukehtua.

Lue lisää

...kuin mökki tai asuntovaunu. Mökistä ja asuntovaunusta se ilmaa raskaampi kaasu valuu ulos ja häviää ilmaan, mutta veneestä se ei häviä mihinkään. Monestakaan venepalosta ei ole jäänyt kukaan kertomaan palon syytä... miutta usein on epäilty kaasua aiheuttajaksi.
Lisäksi se jos aikoo Suomen aluevesien ulkopuolelle, niin lähes joka maassa on omat systeeminsä ja pullonsa eikä yhteensopivuutta ole. Siksi diesel on suosittu veneessä. Monessa veneessä on vesikeskuslämmitys, mutta esim reflex-kamiinalla (joka käyttää dieseliä).
Kaasua voi toki myös käyttää, varsinkin jos muut systeemit veneessä toimii sillä (liesi, jääkaappi) mutta nuo rajoitukset/varmuusasiat on syytä pitää mielessä.
Mutta eipäs verrata sitä venettä siihen kesämökkiin näissä kaasuasioissa....

ymmärrä kirjoitti:

Vai etkö halua.Katsos kun ei se moottori lämpene kun siinä on ne venttiilit välissä josta voi sulkea sen moottoriin menevän kierron.

Olen vain eri mieltä moisen venttiilisysteemin käytännöllisyydestä. Lämmönvaihtimen kanssa ei tarvitse miettiä koko asiaa, lämmitys pelaa automaattisesti ja järjestelmää ohjaa termostaatti niin kuin pitää.

-Mika- kirjoitti:

...kuin mökki tai asuntovaunu. Mökistä ja asuntovaunusta se ilmaa raskaampi kaasu valuu ulos ja häviää ilmaan, mutta veneestä se ei häviä mihinkään. Monestakaan venepalosta ei ole jäänyt kukaan kertomaan palon syytä... miutta usein on epäilty kaasua aiheuttajaksi.
Lisäksi se jos aikoo Suomen aluevesien ulkopuolelle, niin lähes joka maassa on omat systeeminsä ja pullonsa eikä yhteensopivuutta ole. Siksi diesel on suosittu veneessä. Monessa veneessä on vesikeskuslämmitys, mutta esim reflex-kamiinalla (joka käyttää dieseliä).
Kaasua voi toki myös käyttää, varsinkin jos muut systeemit veneessä toimii sillä (liesi, jääkaappi) mutta nuo rajoitukset/varmuusasiat on syytä pitää mielessä.
Mutta eipäs verrata sitä venettä siihen kesämökkiin näissä kaasuasioissa....

Lue lisää

aivan todellinen niinkuin Mika totesi. Kumma ettei edes EU-maissa ole yhtenäistä käytäntöä. Pullot on erilaisia, liittimet on erilaisia, kaasuakin on kahta sorttia - propaania ja butaania. Pahemmaksi käy, jos kauemmaksi seilaa. Butaani on propaania yleisempi eikä täältä ostetun adapterisarjan liittimistä mikään sopinut enää Panamasta eteeenpäin. Edes AGA:n alumiinipullo ei täyttänyt NZ vaatimuksia. Sitä ei saanut täytettyä ennen pullon sisäpesua ja koeponnistusta uudelleen leimaamista. Ns. jenkkipullot sentään kelpasivat lähes kaikkialla, mutta niitä taas ei suostuttu täyttämään Euroopassa. Vaihtopullojärjestelmä on vain täällä lähialueilla ja siihenhän pitää olla tietyn merkkiset pullot, yleensä sellaiset nopeasti ruostuvat mallit.

Dieseliä ja kerosiiniä myydään melkein joka paikassa, kaasua on paljon vaikeampi löytää. Ymmärrän hyvin, miksi moni pitkänmatkan kruisaaja on luopunut nestekaasusta kokonaan tai on hankkinut runsaasti isoja pulloja.

on kaukopurjehduksissa kirjoitti:

aivan todellinen niinkuin Mika totesi. Kumma ettei edes EU-maissa ole yhtenäistä käytäntöä. Pullot on erilaisia, liittimet on erilaisia, kaasuakin on kahta sorttia - propaania ja butaania. Pahemmaksi käy, jos kauemmaksi seilaa. Butaani on propaania yleisempi eikä täältä ostetun adapterisarjan liittimistä mikään sopinut enää Panamasta eteeenpäin. Edes AGA:n alumiinipullo ei täyttänyt NZ vaatimuksia. Sitä ei saanut täytettyä ennen pullon sisäpesua ja koeponnistusta uudelleen leimaamista. Ns. jenkkipullot sentään kelpasivat lähes kaikkialla, mutta niitä taas ei suostuttu täyttämään Euroopassa. Vaihtopullojärjestelmä on vain täällä lähialueilla ja siihenhän pitää olla tietyn merkkiset pullot, yleensä sellaiset nopeasti ruostuvat mallit.

Dieseliä ja kerosiiniä myydään melkein joka paikassa, kaasua on paljon vaikeampi löytää. Ymmärrän hyvin, miksi moni pitkänmatkan kruisaaja on luopunut nestekaasusta kokonaan tai on hankkinut runsaasti isoja pulloja.

Lue lisää

kaukomaissa. Mutta ainakin Saksassa saa täytettyä suomalaisia pulloja (teknisesti sama pullo) ja ranskassa vuokrataan pulloja (pitää hankkia vain sovituspala), että Itämeri-välimeri-akselilla ei pitäisi olla vaikeuksia.

Toisaalta jos rakentaa vesikiertoisen lämmityksen, niin siihen voi toki helposti lisätä myös diesel-lämppärin ja hankkia varalle sprii-keittimen, niin ei tule ylitsepääsemättömiä ongelmia. Vain jääkaappia ei taida saada toimimaan löpöllä.

Oma tarpeeni on lähinnä Suomen rannikko, ehkä jokunen reissu kauemmas, jolloin kaasun käyttömukavuus painaa vaakakupissa paljon, ja tietysti se, että nuo romut ovat jo olemassa.

on kaukopurjehduksissa kirjoitti:

aivan todellinen niinkuin Mika totesi. Kumma ettei edes EU-maissa ole yhtenäistä käytäntöä. Pullot on erilaisia, liittimet on erilaisia, kaasuakin on kahta sorttia - propaania ja butaania. Pahemmaksi käy, jos kauemmaksi seilaa. Butaani on propaania yleisempi eikä täältä ostetun adapterisarjan liittimistä mikään sopinut enää Panamasta eteeenpäin. Edes AGA:n alumiinipullo ei täyttänyt NZ vaatimuksia. Sitä ei saanut täytettyä ennen pullon sisäpesua ja koeponnistusta uudelleen leimaamista. Ns. jenkkipullot sentään kelpasivat lähes kaikkialla, mutta niitä taas ei suostuttu täyttämään Euroopassa. Vaihtopullojärjestelmä on vain täällä lähialueilla ja siihenhän pitää olla tietyn merkkiset pullot, yleensä sellaiset nopeasti ruostuvat mallit.

Dieseliä ja kerosiiniä myydään melkein joka paikassa, kaasua on paljon vaikeampi löytää. Ymmärrän hyvin, miksi moni pitkänmatkan kruisaaja on luopunut nestekaasusta kokonaan tai on hankkinut runsaasti isoja pulloja.

Lue lisää

Suomea?

on kaukopurjehduksissa kirjoitti:

aivan todellinen niinkuin Mika totesi. Kumma ettei edes EU-maissa ole yhtenäistä käytäntöä. Pullot on erilaisia, liittimet on erilaisia, kaasuakin on kahta sorttia - propaania ja butaania. Pahemmaksi käy, jos kauemmaksi seilaa. Butaani on propaania yleisempi eikä täältä ostetun adapterisarjan liittimistä mikään sopinut enää Panamasta eteeenpäin. Edes AGA:n alumiinipullo ei täyttänyt NZ vaatimuksia. Sitä ei saanut täytettyä ennen pullon sisäpesua ja koeponnistusta uudelleen leimaamista. Ns. jenkkipullot sentään kelpasivat lähes kaikkialla, mutta niitä taas ei suostuttu täyttämään Euroopassa. Vaihtopullojärjestelmä on vain täällä lähialueilla ja siihenhän pitää olla tietyn merkkiset pullot, yleensä sellaiset nopeasti ruostuvat mallit.

Dieseliä ja kerosiiniä myydään melkein joka paikassa, kaasua on paljon vaikeampi löytää. Ymmärrän hyvin, miksi moni pitkänmatkan kruisaaja on luopunut nestekaasusta kokonaan tai on hankkinut runsaasti isoja pulloja.

Lue lisää

kelpaavat aivan samoihin laitteisiin samojen putkijen ja hanojen kautta.Niillä kun ei ole kovin suurta eroa.Ja jos vielä hankki lpg pullo, sinne voi tankata butaania, propaania tai lbg:tä ja useimmissa maissa missä on autoille kaasu verkko onnistuu täyttö todella edullisesti.Ja missä ei ole, onnistuu täyttö ostamalla itselle täyttö pistooli, joka sitten liitetään paikalliseen kaasupulloon ja ihme ja kumma oma pullosi on täysi ilman ongelmia.P.s se butaani ei tule ulos pullosta miinus asteisessa ilmassa, mutta propaani tulee noin -30 vielä ilman ongelmia, kuten lpg

Lähialueilla? kirjoitti:

Suomea?

tuskin on kaasun kanssa ongelmia, koska kesäaikaan pullot riittävät ainakin pari viikkoa/kpl ja pelkillä omilla pulloilla (2 kpl) pärjää kuukauden. Ainakin Saksassa saa nuo Suomalaiset täytettyä, ja eiköhän niitä täyttöpisteitä muualtakin löydy, kunhan kyselee.

ketjun aloittaja kirjoitti:

kannata liioitellakaan. Jos nestekaasu olisi oikeasti vaarallista, niin Suomessa palaisi vuodessa usea matkailuvaunu ja kesämökki. Varsin vähän näitä kumminkin tapahtuu.

Mutta toki varoivainen pitää olla. Esim kaasupullot pitää sijoittaa siten, että mahdollisen venepalon sattuessa ne voi heittää helposti mereen. Letkut pitää tarkastaa joka vuosi ja uusia viiden vuoden välein. (Harvapa tätäkään mökillään tekee)

Samoin kaasuhälytin on tärkeä, koska se herättää nukkujat ennen kuin kukaan ehtii tukehtua.

Lue lisää

Veikkaan että kaasupalon sattuessa sinulla ei ole aikaa heittää kaasupulloja mereen ja joka tapauksessa pulloventtiilin sulkeminen on nopeampaa. Harkitse nyt vielä ja ajattele miksi veneissä ei ole kaasulämmittimiä. Älä anna lian suurta painoarvoa sille että sinulla on jo ne romut, kuten itse sanoit, valmiina. Ettei tule lisää romua.

vielä... kirjoitti:

Veikkaan että kaasupalon sattuessa sinulla ei ole aikaa heittää kaasupulloja mereen ja joka tapauksessa pulloventtiilin sulkeminen on nopeampaa. Harkitse nyt vielä ja ajattele miksi veneissä ei ole kaasulämmittimiä. Älä anna lian suurta painoarvoa sille että sinulla on jo ne romut, kuten itse sanoit, valmiina. Ettei tule lisää romua.

Lue lisää

myydä jollekin enemmän tarvitsevalle.

vielä... kirjoitti:

Veikkaan että kaasupalon sattuessa sinulla ei ole aikaa heittää kaasupulloja mereen ja joka tapauksessa pulloventtiilin sulkeminen on nopeampaa. Harkitse nyt vielä ja ajattele miksi veneissä ei ole kaasulämmittimiä. Älä anna lian suurta painoarvoa sille että sinulla on jo ne romut, kuten itse sanoit, valmiina. Ettei tule lisää romua.

Lue lisää

ei juurikaan enää heitellä kun veiviä tai korkeintaan lusikkaa, mutta jos veneeseen tulee jokin muu palo, niin kaasupulloista on syytä päästä nopeasti eroon.

Jos kaasu on kerran niin vaarallista ja sitä veneissä kuitenkin käytetään, niin miksi nuo eivät pala. En muista koskaan kuulleeni että Suomessa olisi joku vene palanut kaasun takia, vaikka niitäkin kai on. Bensa on paljon vaarallisempaa ja silti hyvin yleinen polttoaine.

Jos haluatte pelotella minua pois kaasuista, joita olen turvalliseti jo 15 vuotta käyttänyt, niin esittäkää edes ennakkoluulojen sijaan jotain faktoja. Kaasun etuja (erinominen kokattavuus verratuna spriihin tai painekeittimeen, jääkaappi ilman sähköä) kun on vaikea korvata millään muulla polttoaineella.

Kaasun riskien minimoimiseksi on olemassa myös paljon konsteja. Lämmittimen ja jääkaapin voi asentaa erikseen niille tehtyyn, vain ulostuulettuvaan tilaan, hellan kaasun katkaisu erillisellä ventiilillä, kaasuhälytin, jne. Kyse on enemmän siitä tekeekö järjestelmän kunnolla, kuin onko polttoaineena kaasu tai öljy.

sattuessa kirjoitti:

ei juurikaan enää heitellä kun veiviä tai korkeintaan lusikkaa, mutta jos veneeseen tulee jokin muu palo, niin kaasupulloista on syytä päästä nopeasti eroon.

Jos kaasu on kerran niin vaarallista ja sitä veneissä kuitenkin käytetään, niin miksi nuo eivät pala. En muista koskaan kuulleeni että Suomessa olisi joku vene palanut kaasun takia, vaikka niitäkin kai on. Bensa on paljon vaarallisempaa ja silti hyvin yleinen polttoaine.

Jos haluatte pelotella minua pois kaasuista, joita olen turvalliseti jo 15 vuotta käyttänyt, niin esittäkää edes ennakkoluulojen sijaan jotain faktoja. Kaasun etuja (erinominen kokattavuus verratuna spriihin tai painekeittimeen, jääkaappi ilman sähköä) kun on vaikea korvata millään muulla polttoaineella.

Kaasun riskien minimoimiseksi on olemassa myös paljon konsteja. Lämmittimen ja jääkaapin voi asentaa erikseen niille tehtyyn, vain ulostuulettuvaan tilaan, hellan kaasun katkaisu erillisellä ventiilillä, kaasuhälytin, jne. Kyse on enemmän siitä tekeekö järjestelmän kunnolla, kuin onko polttoaineena kaasu tai öljy.

Lue lisää

Tukesin oppaista leikattua: "Vuosittain Suomessa sattuu nestekaasun käytössä
keskimäärin 1 – 3 kuolemantapausta. Suurin osa
kuolemantapauksista on johtunut häkämyrkytyksistä.
Kaasuvuodot ovat aiheuttaneet tulipaloja ja
räjähdyksiä. Onnettomuuksien syitä on monia:
laiteviat, laitteen väärinkäyttö, ilmanvaihdon puute
tai virheelliset asennukset. Onnettomuuksia voi kuitenkin
ehkäistä ja riskeihin voi varautua."

Ja toinen:"Veneissä liesi toimii usein nestekaasun avulla.
Kaasun käytön turvallisuuteen kannattaa kiinnittää
erityistä huomiota vesillä liikuttaessa.
Kaasun vuotaminen veneeseen aiheuttaa vaaratilanteen.
Kaasua voi kertyä pienestäkin vuodosta
veneen sisätiloihin, josta se ei ilmaa raskaampana
pääse pois. Kaasuhälytin on veneessä
erittäin tarpeellinen turvalaite.
Kaasulaitteiden huolto ja kunnossapito on tärkeää,
jotta kaasuvuodot saadaan ehkäistyä. Kaasuputkiston
ja siihen liitettyjen kaasulaitteiden
tiiviys tulisi tarkistaa vuodonilmaisimella vähintään
vuosittain. Jos vuodonilmaisinta ei ole, tulisi
tehdä painekoe. Kaasuletkujen kunto on myös
tarkastettava vuosittain. Letkukiristiminä kuuluu
veneessä käyttää ruostumattomia nestekaasuletkulle
tarkoitettuja kiristimiä.
Veneessä ei saa käyttää vanhoja liesiä tai muita
kaasulaitteita, joissa ei ole liekinvarmistinta.
Sisätilojen lämmittimien, vedenlämmittimien ja
jääkaapin on oltava suljetun järjestelmän mukaisia.
Tällöin palamisilma otetaan ulkoa ja palokaasut
poistuvat suoraan ulkoilmaan.
Kaasulaitteiden käytössä on noudatettava käyttöohjeita
ja käytettävä kutakin laitetta vain sen
alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Liettä ei saa
missään nimessä käyttää lämmittimenä. Riittävä
palamisilman saanti tulee aina varmistaa
kaasulaitteitta käytettäessä.
Veneessä saa säilyttää nestekaasua enintään
25 kg. Kaasupullot tulee kiinnittää pystyasentoon
niille varattuun sisätiloista eristettyyn tilaan
siten, etteivät pullot pääse liikkumaan. Tämän
tilan alaosasta tulee olla vähintään halkaisijaltaan
19 mm aukko veneen ulkopuolelle veden
yläpuolelle."

Kun etsin tietoja tapahtuneista venepaloista, niin useimmissa tapauksissa palon syytä ei tiedetty. Yleisin tiedetty palon syy oli n.s. liesipalo, jossa ei polttoaineella ollut merkitystä. Ehkä jopa spriikeittimiä oli useammassa tapauksessa kuin muita.

Eli oikein asennettuna, käyettynä ja huollettuna venekäyttöön tarkoitetut laitteet on veneessä erittäin turvallisia, myös kaasulaitteet.

-Mika- kirjoitti:

Tukesin oppaista leikattua: "Vuosittain Suomessa sattuu nestekaasun käytössä
keskimäärin 1 – 3 kuolemantapausta. Suurin osa
kuolemantapauksista on johtunut häkämyrkytyksistä.
Kaasuvuodot ovat aiheuttaneet tulipaloja ja
räjähdyksiä. Onnettomuuksien syitä on monia:
laiteviat, laitteen väärinkäyttö, ilmanvaihdon puute
tai virheelliset asennukset. Onnettomuuksia voi kuitenkin
ehkäistä ja riskeihin voi varautua."

Ja toinen:"Veneissä liesi toimii usein nestekaasun avulla.
Kaasun käytön turvallisuuteen kannattaa kiinnittää
erityistä huomiota vesillä liikuttaessa.
Kaasun vuotaminen veneeseen aiheuttaa vaaratilanteen.
Kaasua voi kertyä pienestäkin vuodosta
veneen sisätiloihin, josta se ei ilmaa raskaampana
pääse pois. Kaasuhälytin on veneessä
erittäin tarpeellinen turvalaite.
Kaasulaitteiden huolto ja kunnossapito on tärkeää,
jotta kaasuvuodot saadaan ehkäistyä. Kaasuputkiston
ja siihen liitettyjen kaasulaitteiden
tiiviys tulisi tarkistaa vuodonilmaisimella vähintään
vuosittain. Jos vuodonilmaisinta ei ole, tulisi
tehdä painekoe. Kaasuletkujen kunto on myös
tarkastettava vuosittain. Letkukiristiminä kuuluu
veneessä käyttää ruostumattomia nestekaasuletkulle
tarkoitettuja kiristimiä.
Veneessä ei saa käyttää vanhoja liesiä tai muita
kaasulaitteita, joissa ei ole liekinvarmistinta.
Sisätilojen lämmittimien, vedenlämmittimien ja
jääkaapin on oltava suljetun järjestelmän mukaisia.
Tällöin palamisilma otetaan ulkoa ja palokaasut
poistuvat suoraan ulkoilmaan.
Kaasulaitteiden käytössä on noudatettava käyttöohjeita
ja käytettävä kutakin laitetta vain sen
alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Liettä ei saa
missään nimessä käyttää lämmittimenä. Riittävä
palamisilman saanti tulee aina varmistaa
kaasulaitteitta käytettäessä.
Veneessä saa säilyttää nestekaasua enintään
25 kg. Kaasupullot tulee kiinnittää pystyasentoon
niille varattuun sisätiloista eristettyyn tilaan
siten, etteivät pullot pääse liikkumaan. Tämän
tilan alaosasta tulee olla vähintään halkaisijaltaan
19 mm aukko veneen ulkopuolelle veden
yläpuolelle."

Kun etsin tietoja tapahtuneista venepaloista, niin useimmissa tapauksissa palon syytä ei tiedetty. Yleisin tiedetty palon syy oli n.s. liesipalo, jossa ei polttoaineella ollut merkitystä. Ehkä jopa spriikeittimiä oli useammassa tapauksessa kuin muita.

Eli oikein asennettuna, käyettynä ja huollettuna venekäyttöön tarkoitetut laitteet on veneessä erittäin turvallisia, myös kaasulaitteet.

Lue lisää

sivuilta voi lukea. Onnettomuudet tapahtuvat pääasiallisesti ihmisen laiskuuden ja tyhmyyden seurauksena, jolloin laitteita tai tekniikkaa on turha syytellä.

Eräs kaasun "etuja" on se, että sen vuodon huomaa, koska nenä on niin tarkka instrumentti. Kaasu haisee voimakkaasti jo kauan ennen kuin sen pitoisuus on räjähdykseen riittävä. Suurin riski kaasuonnettomuuteen on siis yöllä, mitä varten on olemassa kaasuhälyttimiä. Kun vielä kytkee kaasun pois päältä kovassa merenkäynnissä (esim. myrskyyn joutuessa), niin on vaikea keksiä tilanteita, joissa onnettomuus voisi syntyä ihan vain teknisestä vioittumisesta.

Oikeastaan paljon kaasua vaarallisempia aineita onnettomuuksien synnyssä ovat alkoholi ja tupakka. Sitten tulee varmaan navigointitaidot ja vasta loppupäässä veneen tekniset viat tai polttoaineet.

kuten tukesin kirjoitti:

sivuilta voi lukea. Onnettomuudet tapahtuvat pääasiallisesti ihmisen laiskuuden ja tyhmyyden seurauksena, jolloin laitteita tai tekniikkaa on turha syytellä.

Eräs kaasun "etuja" on se, että sen vuodon huomaa, koska nenä on niin tarkka instrumentti. Kaasu haisee voimakkaasti jo kauan ennen kuin sen pitoisuus on räjähdykseen riittävä. Suurin riski kaasuonnettomuuteen on siis yöllä, mitä varten on olemassa kaasuhälyttimiä. Kun vielä kytkee kaasun pois päältä kovassa merenkäynnissä (esim. myrskyyn joutuessa), niin on vaikea keksiä tilanteita, joissa onnettomuus voisi syntyä ihan vain teknisestä vioittumisesta.

Oikeastaan paljon kaasua vaarallisempia aineita onnettomuuksien synnyssä ovat alkoholi ja tupakka. Sitten tulee varmaan navigointitaidot ja vasta loppupäässä veneen tekniset viat tai polttoaineet.

Lue lisää

Nestekaasu on herkin räjähtämään, jos sitä verrataan muihin veneissä käytettäviin lämmittimien, liesien tai moottoreiden polttoaineisiin. En usko, että kannattaa tuudittautua uskomaan nestekaasun turvallisuuteen, vaikka nestekaasulaitteet olisi asennettu asianmukaisesti. Varovainen pitää silti olla. Siitä kukaan ei liene eri mieltä?

Etsin netistä kotimaisia tutkintaraportteja veneiden nestekaasuräjähdyksistä, mutta löytyikin kauempaa. Tässä on muutamia kuvia ja analyysi tapahtuneesta, ehkäpä kiinnostaa:

http://www.maritimenz.govt.nz/publications/accidents/reports/Lucky%20Star-051178.pdf

Ja tässä yleisiä asioita venepaloista, joiden lisäriskinä on herkästi palavat materiaalit:
http://www.waltersforensic.com/articles/fire_investigation/vol3-no2.htm
“In addition to engine fuels, galley stoves, which operate with fuels such as alcohol, kerosene, and propane present significant fire and explosion hazards from improper operation, improper installation, fuel leaks and spills. Propane (LEL = 2.5%, UEL = 4.5%) presents the greatest explosion hazard…..Marine construction materials add to the fire hazard. Fiberglass and wood are the two most popular construction materials used for pleasure craft and small commercial boats. Both of these materials are flammable, increasing the probability of complete destruction of the boat when a fire occurs. This increases coverage concerns.”

mutta räjähdysherkintä! kirjoitti:

Nestekaasu on herkin räjähtämään, jos sitä verrataan muihin veneissä käytettäviin lämmittimien, liesien tai moottoreiden polttoaineisiin. En usko, että kannattaa tuudittautua uskomaan nestekaasun turvallisuuteen, vaikka nestekaasulaitteet olisi asennettu asianmukaisesti. Varovainen pitää silti olla. Siitä kukaan ei liene eri mieltä?

Etsin netistä kotimaisia tutkintaraportteja veneiden nestekaasuräjähdyksistä, mutta löytyikin kauempaa. Tässä on muutamia kuvia ja analyysi tapahtuneesta, ehkäpä kiinnostaa:

http://www.maritimenz.govt.nz/publications/accidents/reports/Lucky%20Star-051178.pdf

Ja tässä yleisiä asioita venepaloista, joiden lisäriskinä on herkästi palavat materiaalit:
http://www.waltersforensic.com/articles/fire_investigation/vol3-no2.htm
“In addition to engine fuels, galley stoves, which operate with fuels such as alcohol, kerosene, and propane present significant fire and explosion hazards from improper operation, improper installation, fuel leaks and spills. Propane (LEL = 2.5%, UEL = 4.5%) presents the greatest explosion hazard…..Marine construction materials add to the fire hazard. Fiberglass and wood are the two most popular construction materials used for pleasure craft and small commercial boats. Both of these materials are flammable, increasing the probability of complete destruction of the boat when a fire occurs. This increases coverage concerns.”

Lue lisää

... myös etsiä suomesta venepaloja, joissa olisi ollut syynä kaasu. En löytänyt varmoja tapauksia, vain epäilyjä.
Sen sijaan löysin useita artikkeleja joissa kerrottiin venepaloista joiden aiheuttajana oli ollut spriikeitin.
Tuollaisesta on jopa omakohtainen kokemus...
Ehkäpä tilanne on sellainen, että kaasun kanssa ollaan luonnostaan varovaisempia ja kaasuun on lisätty sitä hajustetta joten kaasuvuodon voi havaita herkemmin.

Joka tapauksessa: oikeat laitteet oikeaan paikkaan. Ei asuntovaunulämmitintä veneeseen jne. niin homma on oikealla pohjalla.

Mutta minun veneeseeni ei kaasulaitteita tule! Ehkä olen vainoharhainen, mutta pidän tuon asian suhteen pääni.... ja minullahan on siihen oikeus... Muut tehköön niin kuin parhaaksi näkevät...

mutta räjähdysherkintä! kirjoitti:

Nestekaasu on herkin räjähtämään, jos sitä verrataan muihin veneissä käytettäviin lämmittimien, liesien tai moottoreiden polttoaineisiin. En usko, että kannattaa tuudittautua uskomaan nestekaasun turvallisuuteen, vaikka nestekaasulaitteet olisi asennettu asianmukaisesti. Varovainen pitää silti olla. Siitä kukaan ei liene eri mieltä?

Etsin netistä kotimaisia tutkintaraportteja veneiden nestekaasuräjähdyksistä, mutta löytyikin kauempaa. Tässä on muutamia kuvia ja analyysi tapahtuneesta, ehkäpä kiinnostaa:

http://www.maritimenz.govt.nz/publications/accidents/reports/Lucky%20Star-051178.pdf

Ja tässä yleisiä asioita venepaloista, joiden lisäriskinä on herkästi palavat materiaalit:
http://www.waltersforensic.com/articles/fire_investigation/vol3-no2.htm
“In addition to engine fuels, galley stoves, which operate with fuels such as alcohol, kerosene, and propane present significant fire and explosion hazards from improper operation, improper installation, fuel leaks and spills. Propane (LEL = 2.5%, UEL = 4.5%) presents the greatest explosion hazard…..Marine construction materials add to the fire hazard. Fiberglass and wood are the two most popular construction materials used for pleasure craft and small commercial boats. Both of these materials are flammable, increasing the probability of complete destruction of the boat when a fire occurs. This increases coverage concerns.”

Lue lisää

jota en kokonaan jaksanut käydä läpi. Mutta pääsyy taisi olla se, että kaasuletkuun (joka muuten näytti vesiletkulta, figure8) oli porattu reikiä! Vika ei siis ollut lainkaan nestekaasun sinänsä, vaan sekä vääränlaisen asennuksen, että muun huollon, josta vaurio letkuun syntyi. Mutta toki varoittava esimerkki, mitä voi sattua.

Muutamia mielenkiintoisia poimintoja:

"The drill bit used to drill or possible enlarge the loom hole through the quarter berth passed through the berth and caused the holes in the gas line." (ks. figure 8)

"It is likely that had a gas detector being installed on board Lucky Star, the gas leak would have been detected before the explosion occurred."

"Lucky Star’s gas line was reinforced Poly Vinyl Chloride (PVC). This was in breach of New Zealand
Standards 54828:1996. This fact however did not contribute to the accident."

"4. Plastic is not suitable material for gas line as it hardens with time and can crack. All such nonapproved gas lines should be replaced with NZ Standards approved gas line. Installation of rigid
piping should be considered in concealed, poorly accessible areas."

Eli summa summarum - kaasu on turvallista, kun se on asennettu ja huollettu oikein. Tämäkin tapaus on esimerkki lähinnä vain huonosti tehdyistä asennuksista, joilla vääränlaista kaasuletkua oli vahingoitettu.

Sitä jäin ihmettelemään, että eikö kaasu lainkaan haissut, vai eikö LPG-kaasuun lisätä hajuainetta, niin kuin meillä?

ketjun aloittaja kirjoitti:

Poltin ottaa paloilman ylhäältä, jonne myös poistaa savukaasut.

Vuotava kaasu on äärimmäinen poikkeus ja siitä selvitään nestekaasuhälyttimellä ja pilssin tuuletuspuhaltimella. Nykyaikaiset nestekaasulaitteet eivät käytännössä oikein käytettynä ja huollettuna vuoda sen enempää kuin diesel-säiliökään.

Se, mitä kysyin oli juuri tuon laitteen kestävyys meri-ilmastossa, mutta vastauksesi perustella uskon, että sinun tietosi on vain ennakkoluuloa. Sitäpaitsi polttomaalattu/galvanoitu pelti kestää ihan hyvin veneen sisällä, sitähän ne ovat diesel-lämmittimet ja sprii-keittimetkin.

Lue lisää

Tässä http://www.caravantukku.fi/webkatalog/tuoteryhmat/lammitys/alde.htm näyttäisi olevan kaksi mallia, tuo 2928 lienee se malli, jota tarkoitit. Minulla on kokemusta 20 vuoden takaa tuosta toisesta mallista, joka ottaa ilman alta. Tosiaankin, muistan muutaman toimintahäiriön kuin eilispäivän, joten en huomannutkaan että siitä on jo 20 vuotta. Toivottavasti laite nykyisin toimii paremmin, sitä voisit tiedustella karavaanarisivustoilta. Tällä englantilaisella sivulla http://www.alde.co.uk/itemdetails.php?itemId=16 kehutaan että tuo ilman ylhäältä ottava malli 2928 olisi hyväksytty venekäyttöönkin. Ehkä kannattaisi selvittää, ettei kyseessä ole Englannissa yleiset joki- tai asuntoveneet. Mutta alkuperäinen kysymyksesi taisi olla aika turha, kun näytät itse tietävän laitteen toimintavarmaksi ja peltiosien kestävän meri-ilmastossa, joten uskomme asian olevan juuri niin.

tutustuin kirjoitti:

Tässä http://www.caravantukku.fi/webkatalog/tuoteryhmat/lammitys/alde.htm näyttäisi olevan kaksi mallia, tuo 2928 lienee se malli, jota tarkoitit. Minulla on kokemusta 20 vuoden takaa tuosta toisesta mallista, joka ottaa ilman alta. Tosiaankin, muistan muutaman toimintahäiriön kuin eilispäivän, joten en huomannutkaan että siitä on jo 20 vuotta. Toivottavasti laite nykyisin toimii paremmin, sitä voisit tiedustella karavaanarisivustoilta. Tällä englantilaisella sivulla http://www.alde.co.uk/itemdetails.php?itemId=16 kehutaan että tuo ilman ylhäältä ottava malli 2928 olisi hyväksytty venekäyttöönkin. Ehkä kannattaisi selvittää, ettei kyseessä ole Englannissa yleiset joki- tai asuntoveneet. Mutta alkuperäinen kysymyksesi taisi olla aika turha, kun näytät itse tietävän laitteen toimintavarmaksi ja peltiosien kestävän meri-ilmastossa, joten uskomme asian olevan juuri niin.

Lue lisää

http://karavaanari.info/
Tuolla on yksi kaasulämmitinasiantuntia kovimmasta päästä.
Nimimerkki on mlo ja jotain numeroita.
Se mitä hän ei lämmittimien toiminnoista tiedä, on ylimääräistä tietoa.

tutustuin kirjoitti:

Tässä http://www.caravantukku.fi/webkatalog/tuoteryhmat/lammitys/alde.htm näyttäisi olevan kaksi mallia, tuo 2928 lienee se malli, jota tarkoitit. Minulla on kokemusta 20 vuoden takaa tuosta toisesta mallista, joka ottaa ilman alta. Tosiaankin, muistan muutaman toimintahäiriön kuin eilispäivän, joten en huomannutkaan että siitä on jo 20 vuotta. Toivottavasti laite nykyisin toimii paremmin, sitä voisit tiedustella karavaanarisivustoilta. Tällä englantilaisella sivulla http://www.alde.co.uk/itemdetails.php?itemId=16 kehutaan että tuo ilman ylhäältä ottava malli 2928 olisi hyväksytty venekäyttöönkin. Ehkä kannattaisi selvittää, ettei kyseessä ole Englannissa yleiset joki- tai asuntoveneet. Mutta alkuperäinen kysymyksesi taisi olla aika turha, kun näytät itse tietävän laitteen toimintavarmaksi ja peltiosien kestävän meri-ilmastossa, joten uskomme asian olevan juuri niin.

Lue lisää

alkuperäinen kysymykseni ollut turha, vastaukset vaan kaikkosivat väärään suuntaan, kun keskustelu kääntyi väännöksi kaasun turvallisuudesta.

Jos luet aloituksen uudelleen, niin huomaat, että kysyin kokemuksia ko. laitteesta ja mitoitusohjeita. Toki olen jo ottanut selvää, että laitteeni periaatteessa sopii veneeseen ja lukenut sen valmistajan speksit:

http://www.alde.se/main/default.asp?catid=5&subcatid=2&langid=2&id=10&prodid=127&menu=1

ketjun aloittaja kirjoitti:

alkuperäinen kysymykseni ollut turha, vastaukset vaan kaikkosivat väärään suuntaan, kun keskustelu kääntyi väännöksi kaasun turvallisuudesta.

Jos luet aloituksen uudelleen, niin huomaat, että kysyin kokemuksia ko. laitteesta ja mitoitusohjeita. Toki olen jo ottanut selvää, että laitteeni periaatteessa sopii veneeseen ja lukenut sen valmistajan speksit:

http://www.alde.se/main/default.asp?catid=5&subcatid=2&langid=2&id=10&prodid=127&menu=1

Lue lisää

on erinomaisen hyvä kokemus venekamiinoista. Ei kaasua huolineen, pieni polttoaineen kulutus ja sen helppo saatavuus. Kamiinaa voi pitää päällä yhtäjaksoisesti vaikka talven yli. Omaa kokemusta Refleksistä 70-luvulta lähtien, myös muista merkeistä. Kabola on yksi hyvä. Itselleni nestekaasulämmitin ei antaisi mitään sellaisia etuja, että harkitsisin varmatoimisesta kamiinasta luopumista.

toinen näkökohta kirjoitti:

on erinomaisen hyvä kokemus venekamiinoista. Ei kaasua huolineen, pieni polttoaineen kulutus ja sen helppo saatavuus. Kamiinaa voi pitää päällä yhtäjaksoisesti vaikka talven yli. Omaa kokemusta Refleksistä 70-luvulta lähtien, myös muista merkeistä. Kabola on yksi hyvä. Itselleni nestekaasulämmitin ei antaisi mitään sellaisia etuja, että harkitsisin varmatoimisesta kamiinasta luopumista.

Lue lisää

voi toki hoitaa kamiinallakin, mutta kun suunnitelmissa on asuttava vene, niin lämmin käyttövesi, jääkaappi ja hyvä liesi painavat vaakakupissa.

Ja ainahan kamiinan voi asentaa lisäksi, etenkin jo s siinä on vesikierron mahdollisuus.

ketjun aloittaja kirjoitti:

alkuperäinen kysymykseni ollut turha, vastaukset vaan kaikkosivat väärään suuntaan, kun keskustelu kääntyi väännöksi kaasun turvallisuudesta.

Jos luet aloituksen uudelleen, niin huomaat, että kysyin kokemuksia ko. laitteesta ja mitoitusohjeita. Toki olen jo ottanut selvää, että laitteeni periaatteessa sopii veneeseen ja lukenut sen valmistajan speksit:

http://www.alde.se/main/default.asp?catid=5&subcatid=2&langid=2&id=10&prodid=127&menu=1

Lue lisää

Minusta on ihan eri asia käyttää veneessä kaasuliettä, jolloin tulee kokoajan valvotuksi laitteen toimintaa, kuin sytyttää kaasulammitin ja mennä täydessä rauhassa nukkumaan. Mutta kysy toki käyttökokemuksia niiltä, joilla moinen lämmitin on käytössään ehkä juuri nytkin, eli karavaanareilta. Tärkeimmät varaosat näyttävät kuitenkin edelleenkin olevan sytytin ja piipunhattu, joita minullakin aikoinaan kului.

on tärkeä kirjoitti:

Minusta on ihan eri asia käyttää veneessä kaasuliettä, jolloin tulee kokoajan valvotuksi laitteen toimintaa, kuin sytyttää kaasulammitin ja mennä täydessä rauhassa nukkumaan. Mutta kysy toki käyttökokemuksia niiltä, joilla moinen lämmitin on käytössään ehkä juuri nytkin, eli karavaanareilta. Tärkeimmät varaosat näyttävät kuitenkin edelleenkin olevan sytytin ja piipunhattu, joita minullakin aikoinaan kului.

Lue lisää

kaasu, koska se on autokäytössä ylivoimainen. Ja hyvä osoitus kaasun turvallisuudesta on, ettei noita onnettomuuksia tapahdu karavaanareillekaan, vaikka kaasujärjestelmää ei edes katsastuksessa tarkasteta, vaan sen huolto on omistajan viitseliäisyyden varassa.

Mahdolliseen öiseen kaasuvuotoon on kaksi lääkettä. Kaasuhälytin pilssiin, tai lämmittimen sijoittaminen ulostuulettuvaan, sille erikseen tehtyyn tilaan.

Ja kaasuvuotoa suurempi riski on häkä. Mutta se on ihan yhtä suuri riski kaikilla lämmittimillä, joten riittävän korvausilman ja pakokaasujen poiston kanssa pitää olla huolellisia.

Suurin riski lienee jääkaappi, koska sen sijoittaminen ulostuulettuvaan tilaan on varsin hankalaa. Mutta kaasujääkaapille ei juuri ole olemassa vaihtoehtoa, koska sähkökaappien kulutus on liian suuri.

mutta räjähdysherkintä! kirjoitti:

Nestekaasu on herkin räjähtämään, jos sitä verrataan muihin veneissä käytettäviin lämmittimien, liesien tai moottoreiden polttoaineisiin. En usko, että kannattaa tuudittautua uskomaan nestekaasun turvallisuuteen, vaikka nestekaasulaitteet olisi asennettu asianmukaisesti. Varovainen pitää silti olla. Siitä kukaan ei liene eri mieltä?

Etsin netistä kotimaisia tutkintaraportteja veneiden nestekaasuräjähdyksistä, mutta löytyikin kauempaa. Tässä on muutamia kuvia ja analyysi tapahtuneesta, ehkäpä kiinnostaa:

http://www.maritimenz.govt.nz/publications/accidents/reports/Lucky%20Star-051178.pdf

Ja tässä yleisiä asioita venepaloista, joiden lisäriskinä on herkästi palavat materiaalit:
http://www.waltersforensic.com/articles/fire_investigation/vol3-no2.htm
“In addition to engine fuels, galley stoves, which operate with fuels such as alcohol, kerosene, and propane present significant fire and explosion hazards from improper operation, improper installation, fuel leaks and spills. Propane (LEL = 2.5%, UEL = 4.5%) presents the greatest explosion hazard…..Marine construction materials add to the fire hazard. Fiberglass and wood are the two most popular construction materials used for pleasure craft and small commercial boats. Both of these materials are flammable, increasing the probability of complete destruction of the boat when a fire occurs. This increases coverage concerns.”

Lue lisää

Tuossa uudenseelannin tapauksessa itse räjähdys on ollut hyvin pieni, koska vene on käytännössä täysin ehjä, vahingot ovat vain tulipalosta. Tätä voi verrata toiseen tapaukseen brittien saarilla jossa koko veneestä tuli hammastikkuja.
http://hamptonroads.com/node/307851
ks. etenkin se alempi, ilmakuva

"A 42-foot sailboat exploded....sending debris 40 feet into the air, demolishing the boat and leaving a man seriously wounded."
"man was repairing a propane stove on his boat, which led to the explosion"
"There's basically nothing left"[about the boat]

Vika oli tietenkin tumpelossa korjaajassa, mutta tämän viestin pääpoinntina olikin näyttää kaasun tuhovoimaa.

Nestekaasu on samaan tapaan vaarallista kuin ydinvoima: nii kauan kuin mitään ei satu se on turvallista, onnettomuuksia sattuu harvoin, mutta sitten kun sattuu niin seuraukset voivat olla tuhoisat.
Ja samaan tapaan kuin ydinvoimassa kaasukin jakaa mielipiteet siitä onko se turvallista vai ei.

jorma-tapio kirjoitti:

Tuossa uudenseelannin tapauksessa itse räjähdys on ollut hyvin pieni, koska vene on käytännössä täysin ehjä, vahingot ovat vain tulipalosta. Tätä voi verrata toiseen tapaukseen brittien saarilla jossa koko veneestä tuli hammastikkuja.
http://hamptonroads.com/node/307851
ks. etenkin se alempi, ilmakuva

"A 42-foot sailboat exploded....sending debris 40 feet into the air, demolishing the boat and leaving a man seriously wounded."
"man was repairing a propane stove on his boat, which led to the explosion"
"There's basically nothing left"[about the boat]

Vika oli tietenkin tumpelossa korjaajassa, mutta tämän viestin pääpoinntina olikin näyttää kaasun tuhovoimaa.

Nestekaasu on samaan tapaan vaarallista kuin ydinvoima: nii kauan kuin mitään ei satu se on turvallista, onnettomuuksia sattuu harvoin, mutta sitten kun sattuu niin seuraukset voivat olla tuhoisat.
Ja samaan tapaan kuin ydinvoimassa kaasukin jakaa mielipiteet siitä onko se turvallista vai ei.

Lue lisää

ettei näin tekstitse pysty näyttämään miltä hukkuminen tuntuu.

On helppo luoda kauhumielikuvia räjähtävistä kaasupulloista, mutta todellisuudessa veneilyonnettommuudet tapahtuvat ihan toisin.

Kaasuonettomuudet ovat ERITTÄIN harvinaisia, mutta tätä eivät monet halua kuulla. Etanoli on huomattavasti vaarallisempi aine kuin propaani.

on vain siinä kirjoitti:

ettei näin tekstitse pysty näyttämään miltä hukkuminen tuntuu.

On helppo luoda kauhumielikuvia räjähtävistä kaasupulloista, mutta todellisuudessa veneilyonnettommuudet tapahtuvat ihan toisin.

Kaasuonettomuudet ovat ERITTÄIN harvinaisia, mutta tätä eivät monet halua kuulla. Etanoli on huomattavasti vaarallisempi aine kuin propaani.

Lue lisää

juotuna! Polttonesteenä sitä kyllä voi käyttää. Esim. Origo-liesi on turvallinen, kunhan polttonestettä ei kaada kuumaan metalliin tai avotuleen.
Nestekaasuonnettomuudet ovat harvinaisia, mutta sitäkin vaarallisempia. Tilastojen mukaan Suomessa on ollut keskimäärin yksi tai kaksi nestekaasun aiheuttamaa kuolemantapausta vuosittain. Etanolin aiheuttamat kuolemantapaukset liittyvät nautintoaineena käyttämiseen ja niitä on PALJON. Olet siis oikeassa, etanoli on vaarallisempi aine kuin propaani. Jos taas vertaillaan räjähdys- ja tukehtumiskuolemia, propaani on vaarallisempi kuin etanoli.

on liki kaikilla kirjoitti:

kaasu, koska se on autokäytössä ylivoimainen. Ja hyvä osoitus kaasun turvallisuudesta on, ettei noita onnettomuuksia tapahdu karavaanareillekaan, vaikka kaasujärjestelmää ei edes katsastuksessa tarkasteta, vaan sen huolto on omistajan viitseliäisyyden varassa.

Mahdolliseen öiseen kaasuvuotoon on kaksi lääkettä. Kaasuhälytin pilssiin, tai lämmittimen sijoittaminen ulostuulettuvaan, sille erikseen tehtyyn tilaan.

Ja kaasuvuotoa suurempi riski on häkä. Mutta se on ihan yhtä suuri riski kaikilla lämmittimillä, joten riittävän korvausilman ja pakokaasujen poiston kanssa pitää olla huolellisia.

Suurin riski lienee jääkaappi, koska sen sijoittaminen ulostuulettuvaan tilaan on varsin hankalaa. Mutta kaasujääkaapille ei juuri ole olemassa vaihtoehtoa, koska sähkökaappien kulutus on liian suuri.

Lue lisää

pohjassa olisikin reikä kaasun pois valumista varten. Veneessä tuollainen reikä voisi aiheuttaa hukkumisonnettomuuden:)

todella vaarallista kirjoitti:

juotuna! Polttonesteenä sitä kyllä voi käyttää. Esim. Origo-liesi on turvallinen, kunhan polttonestettä ei kaada kuumaan metalliin tai avotuleen.
Nestekaasuonnettomuudet ovat harvinaisia, mutta sitäkin vaarallisempia. Tilastojen mukaan Suomessa on ollut keskimäärin yksi tai kaksi nestekaasun aiheuttamaa kuolemantapausta vuosittain. Etanolin aiheuttamat kuolemantapaukset liittyvät nautintoaineena käyttämiseen ja niitä on PALJON. Olet siis oikeassa, etanoli on vaarallisempi aine kuin propaani. Jos taas vertaillaan räjähdys- ja tukehtumiskuolemia, propaani on vaarallisempi kuin etanoli.

Lue lisää

kaikki veneilyonnettomuudet, niin kaasun osuus, etenkin oikein käytettynä ja huollettuna on minimaalinen, mutta ihmisten mielikuvissa se tuntuu olevan yhä se iso peikko.

Luulen, että kaasun maine vaarallisena kaasuna juontaa juurensa viime vuosisadan alusta, jolloin kaasu oli yleistä kaupungeissa ja laitteissa ei ollut liekinvartijoita.

Tuossa viela muutama esimerkki todellisista venepaloista, ja huom! kaasu ei ole niissä osallisena.

http://www.pbk-pvk.fi/loki/2005/2/venepalo.htm
http://www.peda.net/verkkolehti/vantaa/sotunki/2004/lehti?m=content&a_id=5
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-08-20,104:2:479865,1:0:0:0:0:0:

Ja niiden liskäksi yksi viranomaistiedote, jossa kaasua ei myöskään mainita:
http://www.meripelastuskeskus.fi/rvl/bulletin.nsf/PublicbyIdentifierCode/20070704011?opendocument&1

suhteutetaan kirjoitti:

kaikki veneilyonnettomuudet, niin kaasun osuus, etenkin oikein käytettynä ja huollettuna on minimaalinen, mutta ihmisten mielikuvissa se tuntuu olevan yhä se iso peikko.

Luulen, että kaasun maine vaarallisena kaasuna juontaa juurensa viime vuosisadan alusta, jolloin kaasu oli yleistä kaupungeissa ja laitteissa ei ollut liekinvartijoita.

Tuossa viela muutama esimerkki todellisista venepaloista, ja huom! kaasu ei ole niissä osallisena.

http://www.pbk-pvk.fi/loki/2005/2/venepalo.htm
http://www.peda.net/verkkolehti/vantaa/sotunki/2004/lehti?m=content&a_id=5
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-08-20,104:2:479865,1:0:0:0:0:0:

Ja niiden liskäksi yksi viranomaistiedote, jossa kaasua ei myöskään mainita:
http://www.meripelastuskeskus.fi/rvl/bulletin.nsf/PublicbyIdentifierCode/20070704011?opendocument&1

Lue lisää

Spriikeittimestä on itselläkin säikäyttäviä kokemuksia, eikä kyseessä ollut edes se hankalammin täytettävä Origo. Kaikissa näkemissäni veneissä taas, joissa on Optimuksen sinänsä mainio petrolikeitin, on ollut musta katto lieden yläpuolella ja yhdessä oli selvät jäljet tulipalon alustakin. Yksikään käyttäjä tuskin voi kehua välttyneensä kokonaan leimahduksilta.

Kaasussa varmaan pelottavat tosiaan ne näyttävät tapaukset ja kaasun näkymättömyys. Nestekaasu tosin on hajustettu niin voimakkaasti, että sen huomaa murto-osalla räjähdys- tai palovaarallisesta seoksesta. Eikä nestekaasu muuten raskaudestaan huolimatta säily muualla kuin suljetussa tilassa. Se katoaa pilssistäkin pelkällä tuuletuksella.

suhteutetaan kirjoitti:

kaikki veneilyonnettomuudet, niin kaasun osuus, etenkin oikein käytettynä ja huollettuna on minimaalinen, mutta ihmisten mielikuvissa se tuntuu olevan yhä se iso peikko.

Luulen, että kaasun maine vaarallisena kaasuna juontaa juurensa viime vuosisadan alusta, jolloin kaasu oli yleistä kaupungeissa ja laitteissa ei ollut liekinvartijoita.

Tuossa viela muutama esimerkki todellisista venepaloista, ja huom! kaasu ei ole niissä osallisena.

http://www.pbk-pvk.fi/loki/2005/2/venepalo.htm
http://www.peda.net/verkkolehti/vantaa/sotunki/2004/lehti?m=content&a_id=5
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-08-20,104:2:479865,1:0:0:0:0:0:

Ja niiden liskäksi yksi viranomaistiedote, jossa kaasua ei myöskään mainita:
http://www.meripelastuskeskus.fi/rvl/bulletin.nsf/PublicbyIdentifierCode/20070704011?opendocument&1

Lue lisää

ja myöskin se varapullo on kaasupullolokerossa eikä esim. pilssissä.
Aivan toisenlaista asiaa etsiessäni tuli vastaan veneilyonnettomuuksien raportti pallon toiselta puolelta. Siinä oli mm. analyysi räjähdyksestä. Kannattaa lukaista sekin.
http://www.maritimenz.govt.nz/publications/accidents/recreationalaccidents_2000-2003.pdf

kaikki on kunnossa... kirjoitti:

ja myöskin se varapullo on kaasupullolokerossa eikä esim. pilssissä.
Aivan toisenlaista asiaa etsiessäni tuli vastaan veneilyonnettomuuksien raportti pallon toiselta puolelta. Siinä oli mm. analyysi räjähdyksestä. Kannattaa lukaista sekin.
http://www.maritimenz.govt.nz/publications/accidents/recreationalaccidents_2000-2003.pdf

Lue lisää

Näyttivät tapaukset kovin samanlaisilta kuin täälläkin. Onnettomuudet sattuvat sekä absoluuttisesti että suhteellisesti enimmäkseen pienille avoveneille. Yksi asia, joka kiinnitti huomiota, oli kivien paikallinen määräys 5 kts nopeusrajoituksesta 50 m säteellä toisesta aluksesta tai vedessä olevasta henkilöstä.

Kaasupullon osalta voi todeta, että sikäläinen malli, jossa on käsikäyttöinen sulku, ei ole kovinkaan idioottivarma.

kaikki on kunnossa... kirjoitti:

ja myöskin se varapullo on kaasupullolokerossa eikä esim. pilssissä.
Aivan toisenlaista asiaa etsiessäni tuli vastaan veneilyonnettomuuksien raportti pallon toiselta puolelta. Siinä oli mm. analyysi räjähdyksestä. Kannattaa lukaista sekin.
http://www.maritimenz.govt.nz/publications/accidents/recreationalaccidents_2000-2003.pdf

Lue lisää

itsestään auennut pullo, joka oli makuullaan säilytetty. Eli taas käyttövirhe, joka aiheutti onnettomuuden.

Tämän ketjun perusteella voisi jo päätellä, etteä nestekaasu on turvallinen ,mutta myös riskialtis järjestelmä. Eli se sopinee vain ihmisille, jotka osaavat olla tarkkana käytön ja huollon suhteen. Laiminlyönnit nestekaasun kanssa ovat kohtalokkaita.