Luulin, että olit kiinnostunut ja nyt en ole kuullut pariin päivään sinusta. Et vastaa tekstareihin etkä mihinkään.
On tää niin tätä. Koskaan en onnistu enkä tule onnistumaan.
On tää niin tätä. Koskaan en onnistu enkä tule onnistumaan.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
onnistuu. Se rakkaus tulee silloin kun sitä vähiten odottaa. Se vaan on yhtäkkiä siinä kun on jo menettänyt melkein toivonsa, niin ainakin minulle on käynyt - ja olen kuullut että monelle muullekin myös. Kuuntelepa suomalaisia iskelmiä, monissa niistä lauletaan kaiholla menetetystä tai sitten saavuttamattomasta rakkaudesta. Et ole surusi kanssa yksin, jos se sinua yhtään helpottaa.... Elä silti täysillä, ei muutaman ihmisen takia kannata elämäänsä pilata. Meitä on vaan niin monenlaisia. Toiset on hyviä ja toiset jotain muuta... Mutta älä vaivu epätoivoon tai voit kävellä huomaamattasi onnesi ohi! Tää on sentään vaan elämää ja siis elämää!!Tsemppiä!
varmasti läppää, jos mulle oli tarkoitettu.
ollut, vaan elämä on sellaista että silloin kun se tuntuu ettei valoa näy mistään, niin pitäis jotenkin saada nollattua tilanteensa eikä ainakaan jäädä tuleen makaan. Kun se epätoivo paistaa ihmisestä läpi ja nykyään niin monella on kaikkea mielipahaa ja huolta että ei ainakaan epätoivoista itsensä vierelle haluais, joten yritäpä jotenkin saada nollattua ittes, tee jotain kivaa jonkun kaveris kanssa ja unohda murheet hetkeks. Anna elämän kuljettaa äläkä tee ainakaan sitä virhettä että odotat ja yrität hirveesti ohjata jotenkin elämääs. Tee asioita ja katso mitä tuleman pitää ( tietty järkeviä asioita, koska on turha itseään ongelmiin ajaa) anna elämälle mahdollisuus. Älä vaivu katkeruuteen vaan yritä kuitenkin löytää se toivo parempaan, toivo on tie onnistumiseen, vaikka se nyt susta kuulostaiskin ihan pimeeltä. Katkeruus paistaa ihmisestä läpi ja voi karkottaa ihmisen joka muuten tulisi luoksesi. Sori tää kuulostaa susta ehkä typerältä, mutta kyllä sä vielä ymmärrät - viimeistään silloin kun oot onnellinen... Tappion hetket on kaikille karvaisia, toiset ei vaan näytä niitä toisille ettei ne pääse vahingoittamaan... Ihmiset on monesti niin vahingoniloisia - ja miksi? koska ne vahingoniloiset on niitä onnettomia ja ne nauttii kun muilla menee pieleen...
enää uskoa, on niin monta jo samaa kokemusta. Mutta kyllä mä tajuan, että suollat järki tekstiä ja kiitos sulle siitä. Kyllä se osittain auttaa, vaikka nyt olenkin vähän äreä. Kiitos joka tapauksessa!
Voin sanoa että järkevää neuvontaa itsekin samoja kokemuksia omaavana aloittajan kanssa.
Tuontyyliseen buumiin pitää vaan tottua ja mennä virran mukana tai koettaa vaan karsia ehdokkaita.
Meille miehillehän se vaan ei näin keski-ikäisenä tuo enää sulkia hattuun vaan paremminkin saadaan pelimiehen maine.
Pyytäisinkin naisilta reiluja pelinsääntöjä jo alkuvaiheessa niin kuin jotkut ovat tehneetkin että jälkipyykeiltä päästään.
ne visvaa tippuvat kuppaiset huorat.
Arvota itsesi, pyydän.
vähän ku perse edellä puuhuun kiipeämistä. Vaatii vähän yrittämistä mut se on mahdollista.
Ei koskaan on sitä paitti ihmis-iälle liian pitkä aika. Jos homma ei toimi niin analysoi missä vika on ja muuta se.
Eihän ihmiset nosta käsiä pystyyn muidenkaa ongelmien edessä...
Äijä perkele!