Kysymys miehille sekä naisille. Osaatko päästää menemään, vai oletko siihen kyvytön? Miksi olet siihen kyvytön?
Oletko takertuja?
-G-
541458
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
jos on mennäkseen, minä en pidättele.
kanssani vastoin tahtoaan. En taida olla takiainen.
Tahto tarvii käskijän. Ilman käskijää on tahto vaarallinen tahdon kantajalle.
elämänfilosofiaasi se, että haluat pistää jonkun ihmisen hankalaan paikkaan? Haluatko pakottaa toisen ihmisen tahtoa, pyrkiä olemaan sen käskijä? Vaarallinen osa sekin, voi herättää paljon vihaa.
tahdon käskeä, on oma tahtoni. Ei ole minun tehtävä käskeä toisen tahtoa.
on erittäin helppoa päästää menemään, joidenkin kanssa on tullut suru puseroon. Mutta suren sitten yksin, en takerru enkä roiku.
Irtautuminen ottaa joskus aikansa.
Ei ole standardiaikaa, minkä irtautuminen saisi kestää.
Minäkin suren yksin, heti kun se on mahdollista. Uuteen nousuun. Kauemmin se irtautuminen kestää, jos alkaa toisessa roikkua ja hakea huomiota.
...koska en pidä kiinni. Kellutaan vaan silleen rinnakkain ja kattotaan viekö virta samaan suuntaan vai eri suuntaan. Joskus ajautuu vähän loitommalle ja toisinaan lähemmäksi, mut tähän asti on aina virta tuonut takas viereen.
Mutta entä jos toinen ajautuisi lopullisesti kauemmaksi ja se olisi vastoin sinun tahtoasi?
Tekis mieli sanoa, että oot joko saanu, tai oot kännissä tai molempia, mut sanon vaan, että olipas rakastunutta tekstiä. Hienosti ilmaistu.
En ole saanut, enkä juonut, enkä erityisen rakastunutkaan. Onhan niitä muitakin asioita jotka saa tunteet pintaan, mutta ei niistä nyt enempää.
Olet oikeessa. Joka tapauksessa yks hienoimmista kommenteista mitä mä oon täältä lukenu.
Minun tahtoni on, että se toinen löytää paikansa ja tulee onnelliseksi, missä se paikka lieneekään.
Onni ei tule yksin, vaan siihen tarvitaan aina kaksi.
Näin puolueettomana gallupistina on todettava, että olet asian ytimessä.
lainataan
http://www.youtube.com/watch?v=LZzEeuL3cWM
En tietyllä tavoin koskaan ole päästänyt menemään ja siltikin olen päästänyt menemään.
Josko sittenkin.
Yleensä meen vaan kauniin puun alle kuoleen ja silleen.
Ja sit kymmenen vuoden päästä voi taas kysyä, josko olis eri päivä ja uusi tilanne.
Silloin olen mennyt jo.
Heikko hetki, kohtaan itseni
Tällä kertaa tiedän saaneeni tarpeeksi
Päätän riistää hengen tuolta irvikuvalta
Joka nimeni tuntee vaikka ei tunne minua
Veitsi kädessä tuntuu raskaalta
Kahva toiveita, terä haluja
Minä tuhosin sen, joka sisintä syyttää
Minä vapautin sen, joka elää ja pyytää
Onhan nyt hyvä jatkaa virsta kerrallaan
Onhan nyt hyvä jatkaa ja unohtaa
Henki salpaa, keuhkoissa rahisee
Makaan hiljaa, kehoni vapisee
Valitsin kivun sillä joskus kipukin lakkaa
En tahdo pelätä, tahdon rakkautta pyytää
Onhan nyt hyvä jatkaa virsta kerrallaan
Onhan nyt hyvä jatkaa ja unohtaa
Onhan nyt hyvä jatkaa vaikka vain vaaksa kerrallaan
Onhan nyt hyvä jatkaa ja unohtaa
Unohtaa!
Onhan nyt hyvä jatkaa virsta kerrallaan
onhan nyt hyvä jatkaa ja unohtaa
Onhan nyt hyvä jatkaa vaikka vain vaaksa kerrallaan
Tästä on hyvä jatkaa ja unohtaa
Ja rakastaa!
Testasin vain. ;-)
Osaan päästää menemään, mutten aina päivässä. Kaikki hyvät ihmissuhteet syntyvät vapaaehtoisuudesta. En kerta kaikkiaan kehtaa takertua, jos vain saan selvän vinkin antaa olla.
En siedä lainkaan itsessäni roikkujia, joten ajatuskin samasta roolista toiseen suuntaan on kauhistus.
Takerrun vaikka maailman tappiin. Vittu, persoonallisuushäiriöistä ei jätetä!
takertua?
Päänvikaisena en tunne häpeää mistään, mikä on ihan kiva. Etkö muka ole lukenut kirjotteluani tällä palstalla?
yksipuoleisesta ihmissuhteesta?
Eikö sinua hävetä, että takerrut ihmiseen, joka ei arvosta seuraasi? Miksi kuvittelet olevasi tärkeä kaikille ihmisille? Miksi kerjäät noin paljon huomiota, kun sinua ei selvästi rakasteta eikä arvosteta? Ja vielä kerran, eikö sinua hävetä?
- saan tyydytyksen
- ei hävetä
- olen maailmannapa
- minua rakastetaan
- minua arvostetaan
- ei hävetä
En ole tarkertuja. En takerru hetkeen, en ihmiseen, en materiaan...Kun päästää irti, saa enemmän.
Muita kysymyksiä?
aloittaja.
Miten saat sillä tavalla enemmän? Mitä saat enemmän?
Sillä saa enemmän todellisia ihmissuhteita, kun ei tuhlaa aikaansa huonoihin.
Samoin on itse parempi saamaan aikaan hyviä ihmissuhteita, kun kunnioittaa muita ihmisiä - siis kunnioittaa myös jonkun halua jättää sinut. Eihän sellaista ihmistä voi kuin halveksia, joka ei pysty kunnioittamaan kuin itseään ja ylisuurta egoaan.
saan myös enemmän itsekunnioitusta, kun tiedän että kanssaihmiseni ovat aidosti halukkaita olemaan kanssani tekemisissä. Jokainen.
Roikkuminen on säälittävää. Roikkujat ovat sääliöitä, joiden seuraa ei halua oikein kukaan. Siksi he takertuvat jopa vuosia vanhoihin ihmissuhteisiin.
Menetän itseni.Ei -takertumalla säilytän itseni ja tasapainoni. Haluan olla sisimmässäni vapaana.
Miksi roikkujat roikkuu? Miksi ne roikkuu juuri sinussa? Oletetaan, että puhut kokemuksestasi.
voi. Vapauden saa antamalla vapauden. Itsensä saa luopumalla itsestä. Rakkauden saa toiselta ainoastaan antamalla rakkautta. Edellyttää, että rakkauden kohde tietää mikä on rakkaus ja tunnistaa sellaisen kokiessaan sen.
Miten moni tähän ketjuun vastanneesta pikaisella silmäyksellä johdatti aiheen ihmissuhteisiin ja minä raukka puhuin muustakin...
muusta. Minä en osaa puhua kuin kokonaisuuksista. Kuin moni taas ymmärtää minun puhuvan täällä kokonaisuuksista? Sitä ei voi tietää...
takertui ihmisuhteisiin, ei johdattanut?
Kaikesta muusta, kun haluaa keskustella yleisistä asioista, ei voi vetää kovin esoteerisellä otteella ja sanavalinnoilla.
ja kyllä sinua ymmärtää.
ymmärtänyt itse. Toisin ei voi ymmärtää minua niin kuin tarkoitan...
pitihän se arvata että heti tarkerrutaan suhteisiin
:D
vai mikä on?
haluaisin tietää. Mutta inhoan muiden puolesta tehtyjä oletuksia, liian yksinkertaistavia tai epäempaattisia pseudoanalyyseja... joten en halua sortua niihin itsekään.
Roikkuvien ihmisten pitäisi kunkin osata itse eritellä omat syynsä, rehellisesti. Monipuolisesti, kattavasti. Ihmiset kykenevät siihen ehkä psykiatrinsa luona, mutteivät rehellisesti ulkomaailmalle eivätkä myöskään sellaiselle, jossa roikkuvat. Asia koetaan loppujen lopuksi sen verran noloksi ja häpeälliseksi, luulen, että ihminen alkaa luonnostaan värittää totuutta ja jopa reteillä asialla. Reteily -> häpeän peittämistä.
Mutta on muutamaa eri roikkujatyyppiä, näin omasta näkökulmastani. :) Kaikki eivät ole läheisriippuvaisia eivätkä luonnevikaisia.
Todennäköisesti kohtasin tänäänkin uuden tuttavuuden, jossa on ne kaikki ikävät edellytykset liian selvästi nähtävillä jo nyt. Aion piruuttani pitää kyseisen ihmissuhteen vain nähdäkseni, olinko oikeassa henkilön taipumuksen suhteen ja olenko itse oppinut jotakin edellisistä kierroksista. Niitä on hemmetti sen verran monta. En minä heidän tunteistaan enää välitä, kas kun he eivät ole koskaan välittäneet minun.
päihdyttävää nektaria saadakseen minut humalaa muistuttavaan tilaan. Minulta se loppuu just. Nyt olen vaan hiukan rennompi ja rauhallisempi normaaliin keväiseen hulluuteni verrattuna. Huomenna on kai taas toisin. Olen enemmän humalassa keväästä kuin alkoholista.
Kevät humalluttaa minuakin, mutta sopivasti ja miellyttävällä tavalla. Kestäisipä se vain pitempään, kesä tulee aina liian äkkiä. Nautitko tästä illasta?
nauttivani. Hiukan aikasemmin ainoastaan siedin. Siedin muutamalla alkoholiannoksella. En jaksanut olla tänään ihmisten joukossa vapaalla kuin pari tuntia ja piti poistua. Rupes vaan vituttaa siellä. Nyt ei vituta. Nyt on ihan hmmm... mukavaa...
soisin sinulle vähemmän vitutusta, mutta ajatukseni toimivat ja vaikuttavat vain tiettyyn pisteeseen asti. Tiedätkö mikä minulla estää vitutuksen? Taito olla omien ajatusten kanssa väen mukanakin ja sitähän ei kukaan huomaa..Maallisempi selitys: liikunta.
nyt liikuntaa riittävästi liikuntaa, kun teen siitä liikkuvalla tavalla. Olen nyt paikassa, missä voin tehdä sitä niin. Siellä on vähän ihmisiä lisäkseni. Ilmojen lämmetessä ulotan sen myös vapaa-ajalleni. Olen oikeastaan jo nyt paremmassa kunnossa kuin moni liikuntaa harrastava. Liikuntaakin harrastaan mieluusti yksin. Saan tehdä sitä niin kuin haluan. Ei tarvitse mukautua siihen niin kuin joku toinen pystyy... Keinoja on monia. Mutta joo. Totta. Liikunta on aina aika ajoin kivaa ja nautinnollista.
Ja voinhan olla ajatuksineni väen mukana. Väellä on joskus vaikeuksia olla kanssani kun seurustelen ajatuksieni enkä väen kanssa. En jaksaa alkaa silloin vääntää väen kanssa. Poistun mieluummin. Se on helpompi niin.
parempi mieli, niin se menee. Kunhan ei painota liikaa punaista, sitäkin on tullut tehtyä.
Yllätys, yllätys, suurimmaksi osaksi minäkin yksin liikun. Tämä alkaa olla jo naurettavan samankaltaista, en kohta voi vastustaa kiusausta alkaa kaivamaan eroavaisuuksia. Selviäisi nopeiten kirjoittamalla kunnolla, mutta siihen en täällä ryhdy. Katsotaan...
Aah, minä olen mestari olemaan mukana, vaikka en olekaan.
Kiitos ja hyvää yötä. En tule moneen päivään.
Jos riittää, niin löydän sellaisen helposti. Olen jo löytänyt. Löytänyt, koska ei ole hukassa ollutkaan. Tiedät sen itsekin. Liian ilmiselvää huomatakseen sen. Tarviiko niitä olla enemmän? Eroavaisuuksia? Liikaa kompromisseja silloin.
Tunteellisena hölmönä pienessä sievoisessa toivotan sinullekin hyvä yötä muutamalla lainatulla sanalla.
"I´ll keep You in my prayers
well, to remember to be said
and I´ll keep You in my heart
as well as in my head..."
Hyvää yötä.
Johtuu siitä, että biologinen kelloni tikittää jo aika kovaa.
että saat takertumalla kelpo isän lapsillesi?
Jos vaan muuten tarjottavaa löytyy ja mies on oikeanlainen...
Monien intressi on, että suhde kestää kauemmin kuin naisen raskaus. ;)
olla takertumatta.
ja mielipiteisiini, jotka mulle ovat niitä 'elämän suuria asioita'. Jonkun toisen mielestä jotkut asiat voisi jättää varmastikin jo taakseen, mutta minä en jätä. Mulla on oma ja usein vahvakin tahto ja tiedän, et ne asiat, jotka mulle on panostamisen arvoisia on myös niitä suuria asioita, jotka mun elämälle sen suunnan antaa.
Mun on vaikea luopua mistään mulle todella tärkeästä, oli se sitten ihminen, lemmikki tai esine. Mä en kuitenkaan koskaan takerru kehenkään vaan käsittelen ne mulle melko raskaat menetyksen jälkeiset tunteet paljon mieluummin itsekseni kuin toiselle vuodattaen ja väkisin kiinni pitäen. Siitä ei kukaan hyödy mitenkään, päinvastoin.