Minkä vuoden/vuosien pitkän matematiikan yo-koe/kokeet mahtaa olla vaikein/vaikeimmat kautta aikojen?
Oma lukion pitkän matematiikan opettajani kertoi, että vuoden 1996 keväällä oli sen verran vaikeat kokeet, että läpipääsy raja oli 6p normaalin ~12 pisteen sijaan. Samalla tavalla kävi kevään 2003 kirjoituksissa, jolloin läpipääsy 6p ja Laudaturin raja taisi olla 48 pistettä, jos nyt en ihan väärin muista.
Olisiko jollain mielessä vieläkin vaikeampaa koetta? Erityisesti vanhemmissa kokeissa saattaisi olla vaikeita tekeleitä...?
Oma lukion pitkän matematiikan opettajani kertoi, että vuoden 1996 keväällä oli sen verran vaikeat kokeet, että läpipääsy raja oli 6p normaalin ~12 pisteen sijaan. Samalla tavalla kävi kevään 2003 kirjoituksissa, jolloin läpipääsy 6p ja Laudaturin raja taisi olla 48 pistettä, jos nyt en ihan väärin muista.
Olisiko jollain mielessä vieläkin vaikeampaa koetta? Erityisesti vanhemmissa kokeissa saattaisi olla vaikeita tekeleitä...?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Itse kirjoitin -94 laajan matikan ja silloin laudaturin raja oli muistaakseni 37 pistettä. Koe oli vaikea ja muistan erityisesti ketutuksen kun kokeen jälkeen kävi ilmi, että muut saivat neljästä tehtävästä saman vastauksen ja minä erilaisen. Tulosten jälkeen kävi kuitenkin ilmi, että omat vastaukset olivat oikeita. Tilanne jäi erittäin elävästi mieleen kun itkin saavani C:n, mutta sieltä tuli hyvin vahva L :)
Tuolloin oli vielä vanha laudatur, eli nykyinen E.
Minä olisin saanut täydet pisteet mistä tahansa YO-kokeesta. Kuten sainkin omana kirjoitusvuonna 93, joka harmitti kun koe oli äärimmäisen helppo.
Kokeen tasoa tulísikin kiristää koska kuka tahansa luupää voi kirjoittaa L:n.
Joo sama vika, harmittaa kun kokeet ovat niin helppoja, ettei edes täysistä pisteistä voi olla ylpeä.
Koska L:n kirjoittajien määrä on suhteessa osallistuja määrään aina samaa luokkaa, niin ei minusta kylläkään ole vaaraa, että kuka tahansa luupää saisi ällän. Sehän ei ole sitten kirjoittajien syy jos tehtävät ovat turhan helppoja!
Tosin kyllä jos kevään -04 pisteraja L:ään oli 57p, niin täytyy myöntää, että tuolloin M tason opiskelijalla oli mahdollisuus ällään, jos vaan
laski huolellisesti! Siis syön sanani ja myönnän että olet oikeassa; kuka tahansa luupää voi ottaa ällän.
Magnan kirjoittajahan on minun mielestä matemaattisesti aika luupää!
...on ollu kyllä 93 vuonna kumman helppo yo. Viimenen tehtäväkin on suorastaan säälittävän helppo =/.
Eikö ole mahdollisuutta minkäänlaiseen huolimattomuusvirheeseenkään?
Vuonna 1968 oli sen aikaiseen saatuun lukio-opetukseen verrattuna aika hankalat kokeet. Pitkän lukijana kirjoitin laudaturin varmuuden vuoksi lyhyestä, mutta pitkä tuntui jälkikäteen jopa helpommalta. En usko, että helpoimmasta päästä kumpikaan. Kaipa netistä löytyvät tuonkin vuoden tehtävät, jos joku haluaa tsekata. Itse olen säilönyt nuo lehtileikkeenä.
Esimerkkejä malliksi.
a)(Lyhyt) Osoita, että käyrän y = x 1 (1/x) tangentin ja asymptoottien rajoittaman kolmion ala ei riipu siitä, mihin pisteeseen tangentti on piirretty.
b) (Pitkä) Yhtälön x^2 px q = 0 kertoimiksi p ja q valitaan umpimähkään ja toisistaan riippumatta reaaliluvut |p|
Nuo antamasi tehtävät eivät ole erityisen haastavia, ehkä nykyisen kokeen 8-10 tehtävien luokkaa.
a) kolmion ala aina 2
b) 83,3%
B-kohdassa laskisin suotuisten tapausten pinta-aloja p-q koordinaatistossa ,ja siitä tulee yhtälö:
(x/100)*16=4+4+(4/3)=>x=58,33 %
selviät tehtävästä ilman integrointia. Ratkaisu on ehdollinen todennäköisyys P(A|B),
missä A = {q < p^2/4} ja B = {|q|
Tuo 4/3 on käyrän q=p^2/4 ja p-akselin välinen ala välillä p=-2...2 ,ja se tietysti saadaan integroimalla
4 4 eli 8 on p-akselin alapuolella oleva ala välillä p=-2...2 ja q=0...-2
16 on kaikkien tapausten ala välillä p=-2...2 ja q=-2...2
td=((4/3) 8)/16
helppo tehtävä varmaan. Näpyttelin sen suoraan laskimella, ilman paperia. Anteeksi