Ensiksi nimimerkille Lína kiitokset ja osanottoni puolestasi, Sinun kirjoituksiasi on ollut kiva lukea, koita kestää.
Sitten varsinaiseen asiaan. Itselläni tämä pakkoselibaatti on kestänyt vasta 86 viikkoa, (ei mitään reilun kolmen vuoteen verrattuna) ja viimeisen 129 viikon aikana kertoja on ollut 2. Kuka hullu muuten laskee yhdyntä tiheyttään?
Omasta mielestäni toisen pitäminen puutteessa on eräänlaista väkivaltaa ja hallitsemisen himoa, jos ei itse välitä seksistä se on oiva keino painaa toista henkisesti matalaksi ja asettaa itsensä jalustalle, "olen parempi ja puhtaampi kuin sinä". Parisuhdeväkivalta ei aina ole huorittelua ja nyrkiniskuja, se voi olla myös juuri tätä "pihtaamista" mitä eivät ne joilla on ns. normaali sukupuolielämä pidä minään, pihtaamisesta johtuvaa henkistä kärsimystä ja eräänlaista riittämättömyyden tunnetta ei pysty kuvittelemaan kukaan muu kuin se joka on itse sen kokenut.
Ehkäpä toisella, eli pihtaavalla, puolisolla on narsitisia taipumuksia ja saavat kiksit ja tyydytyksen siitä että pääsevät tyrmäämäään toisen pyynnöt ja anelut sekä siitä kun pääsevät näkemään toisen riutuvan kunnon panon puutteessa.
Omista kokemuksistani ja tapauksestani voisi kertoa ja kirjoittaa pitkänkin tarinan, mutta se ei ole pääasia vaan seuraava.
Kuten sanottua olen itsekin puutteessa elävä ja olen päättänyt astua pettävän puolison rooliin jos vain sellainen mahdollisuus sattuu kohdalle. Jos jään kiinni niin ei ainakaan puoliso ole menettänyt mitään, olen käyttänyt hänelle kelpaamatonta palaa itsestäni muiden tyydytykseksi ja seuraukset (lue mahd. ero ja "häpeä" sukulaisten keskuudessa olen jo valmis kestämään.
Naiset, teitä puutteessa eläviä tuntuu tämän palstan perusteella tuntuu olevan paljonkin:
1. Mistä minä tunnen Teidät puutteelliset? Ulkoinen kuori ei kerro sitä miten seksi sujuu, itsekin olen oppinut salaamaan hyvin tämän taakan.
2. Kuinka Teitä on paras lähestyä? Ettei tule ympäri korvia.
3. Jos pääsee juttusille, oletteko valmiita viemää tämän tulevan fuckbuddyn kotiinne? Vai ettekö halua liata pesäänne?
4. Oletteko puhuneet rakastajan ottamisesta puolisonne kanssa? Itsellä puoliso on täysin seksuaalisesti kielteinen, pelkkä puhuminen yhdyntätiheyden nostamisesta aiheuttaa "sä painostat mua" reaktion.
Lopuksi kiitokset niille jotka jaksoivat lukea tämän loppuun ja anteeksipyyntö kirjoitusvirheistä, jäsentelemättömyydestä ja sekavasta leperryksestä.
naiset vastatkaa
41
4542
Vastaukset
- naiselta
...olen huomannut kaksi yhtäläisyyttä pihtaavissa naisissa. Heillä on mies joka ei osaa tyydyttää heitä tai mies, joka ei välitä heistä, vaan pitää vain seksilelunaan. Oletko ihan oikeasti koskaan kuullut naisesta, jolla on rakastava ja taitava aviomies, joka pihtaa? Enpä usko...
- äijä
Toiset ihmiset eivät mielestäni vain tarvitse seksiä. Joten pitääkö teoriasi myös naisiin jotka elävät puutteessa? Vai ovatko miehet kaikkeen syyllisiä? Enpä usko...
- ex-vaimo
äijä kirjoitti:
Toiset ihmiset eivät mielestäni vain tarvitse seksiä. Joten pitääkö teoriasi myös naisiin jotka elävät puutteessa? Vai ovatko miehet kaikkeen syyllisiä? Enpä usko...
luulisin on syynä kuitenkin joku tressitilanne.
En tiedä edes kysyitkö sitä,
mutta joku syy siihen on pakko löytyä.
En usko että puutteessa eläviä mitenkään tunnistaa
väkijoukosta.
Ehkä voi katse hiukan enempi viipyä miehessä,
ehkä katse vaeltaa silmistäkin alemmas.
Ehkä...
Naisia kannattaa lähestyä aina kohteliaasti,
mielummin ei ensimmäisenä ottaa seksiä puheeksi.
Tuskin siis tulet saamaan korvilles.
En tiedä miten yleensämiehet tilanteessa
siis puutetilassa, toimivat...runkkaavat vai lähtevät vieraisiin??
Mä koitin jutella asiallisesti ja pyysin seksiä.
Lopulta otin eron.
Vasta sen jälkeen olen hakenut muualta. - naiselta
äijä kirjoitti:
Toiset ihmiset eivät mielestäni vain tarvitse seksiä. Joten pitääkö teoriasi myös naisiin jotka elävät puutteessa? Vai ovatko miehet kaikkeen syyllisiä? Enpä usko...
...jos ihmiset eivät tarvitsisi/haluaisin seksiä olisi ihmislaji kuollut sukupuuttoon jo vuosituhansia sitten(ja kaikki tuntemani pihtarit kuitekin tyydyttävät itsensä mieheltään salaa!).
Miehet eivät ymmärrä, että monen naisen täytyy tuntea olevansa rakastettu ja haluttu halutakseen seksiä. Sitten kun tajuaa, että on miehelle vain reikä, niin ei kauheasti jaksa seksi kiinnostaa.
Miesten pihtaamisessa on todennäköisesti kyse jonkinlaisesta hormonaalisesta ongelmasta. - naisihminen tämäkin
Jos seksi ei kiinnosta, on syy suhteessa. Jokin teillä mättää ja seksi ei myöskään korjaa tilannetta. Kysy vaimoltasi aidosti kiinnostuneena: Onko kaikki hyvin? Ole kiinnostunut hänestä ihmisenä, ei seksikumppanina.
- äijä
naiselta kirjoitti:
...jos ihmiset eivät tarvitsisi/haluaisin seksiä olisi ihmislaji kuollut sukupuuttoon jo vuosituhansia sitten(ja kaikki tuntemani pihtarit kuitekin tyydyttävät itsensä mieheltään salaa!).
Miehet eivät ymmärrä, että monen naisen täytyy tuntea olevansa rakastettu ja haluttu halutakseen seksiä. Sitten kun tajuaa, että on miehelle vain reikä, niin ei kauheasti jaksa seksi kiinnostaa.
Miesten pihtaamisessa on todennäköisesti kyse jonkinlaisesta hormonaalisesta ongelmasta.Hienoa kun ko. asian käsittely saa tunteita pintaan, mutta...
Tässä tapauksessa herää kysymys on :
1. pelkkää provoa
2. nuoruuden tuomaa tietämättömyyttä
3. kyseessä miehiin pettynyt ns. rekkalesbo
Sillä mikäli tutustuu aiheeseen hieman paremmin vastauksia löytyy. Tutustu esim wikistä sanoihin aseksuaalisuus ja frigidi, pysähdy miettimään mitä ne tarkoittavat ja jos pystyt osoittamaan kaiken niistä kertovan tiedon olevan väärää ja naisten seksuaalisen haluttomuuden johtuvan PELKÄSTÄÄN miehistä ja heidän käytöksestään olet lähellä nobelia.
Nyt ei puhuta koko ihmiskunnasta vaan yksilöistä, toiset ovat homoja/lesboja, toiset sekaantuvat eläimiin ja toisille ei seksi maistu missään muodossa, sukupuolella ei ole merkitystä tässä asiassa. Sukuja/sukuhaaroja on kuollut Suomessakin "sukupuuttoon" vanhojenpiikojen/aikamiespoikien toimesta, ei siinä mitään.
Toivon että Sinäkin "naiselta" löydät tai olet antoisassa tasapuolisessa parisuhteessa, josta ei puutu kunnioitusta ja arvonantoa toista henkilö kohtaan.
Uskoisin että suurinosa täällä palstalla kirjoittavista ja lukevista jotka tippalinssissä haluavat kuulla toisten kokemuksista ko. aiheesta ovat tehneet vähintäin omanosansa parisuhteen eteen mutta eivät ole saaneet vastakaikua.
- Aviovaimo 41v
1. Mistä minä tunnen Teidät puutteelliset?
Olen itse ruvennut katselemaan kiinnostuneena miehiä, ja usein katseisiini vastataan.
2. Kuinka Teitä on paras lähestyä? Ettei tule ympäri korvia.
Kohteliaasti, ystävällisesti. Seksiä ei pidä ehdottaa suoraan, vaan tyyliin: haluaisin tutustua sinuun.....
3. Jos pääsee juttusille, oletteko valmiita viemää tämän tulevan fuckbuddyn kotiinne? Vai ettekö halua liata pesäänne?
En voi viedä kotiini, koska siellä on pihtarimieheni pihtaamassa.
4. Oletteko puhuneet rakastajan ottamisesta puolisonne kanssa?
En ole puhunut, enkä aio puhua. Jos jään kiinni, niin eipä se paljoa haittaa, kun eroa olen harkinnut jo jonkin aikaa joka tapauksessa. - minä myös
Moi ja osanottoni.Minäkin olen menossa vieraisiin.Suunniteltu juttu.Ei sitä ulospäin kai näy, että elää puutteessa.Minä ajattelen niin, että on yksi elämä ja haluun kokeilla vielä kun en enää mikään nuori ole.Kyl mää voisin sinut kotiini viedä, jos kotini olisi tyhjä.Että toimeksi vaan.
- Lína
Kiitos "puutostila" kommentistasi. Olen otettu, että juuri minun vuodatukseni ovat osuneet silmääsi niin, että haluat mainita asiasta erikseen. Kaiken kirjoittamani takana on tositarina vähän alle kolmekymppisestä naisesta, joka on sisäisesti ihan kipeä: puutteen runnoma ja ahdistama.
Olen TÄYSIN samaa mieltä siitä, mitä kirjoitat puutteesta väkivallan tai alistamisen muotona. Lisäksi olen yhtä mieltä siitä, että tällaisen tilanteen tuomaa kipua ei ymmärrä muuta kuin sellainen, joka on itse ne käynyt läpi. Käytit niin loistavia ilmaisuja, että voisin seuraavan "perheneuvottelun" yhteydessä tulostaa kommenttisi ja antaa puolisolleni luettavaksi!!!!!
Sitten kysymystesi kimppuun:
1. Mistä minä tunnen Teidät puutteelliset? Ulkoinen kuori ei kerro sitä miten seksi sujuu, itsekin olen oppinut salaamaan hyvin tämän taakan.
Minusta tuntuu, että koko kehoni viestii puutostilastani: jalan asento, hymy, käsien liikkeet, puhe jne. Tuntuu, että aina, kun menen kauppaan kaikki haistavat jo kaukaa, että tuolta tulee se nainen, joka on ollut ilman jo yli kolme vuotta.
Todellisuudessahan asia ei ole näin. Paljastin yhdelle läheiselleni tässä taannoin miten kauan olen ollut ilman...hänelle asia tuli ihan täytenä yllätyksenä: niinkään läheinen ihminen ei ollut huomannut sitä minusta päältäpäin...hän oli huomannut ainoastaan sen, että olen olut onneton.
Eli ei meistä naisista välttämättä huomaa ellei osaa sukeltaa niihin syihin, miksi joku voi olla onneton. Toisaalta, aina onneton ihminen ei ole sama asia kuin puutteessa elävä, mutta toisinaan ne käyvät yksiin.
2. Kuinka Teitä on paras lähestyä? Ettei tule ympäri korvia.
Vähän riippuu siitä, mitä haet: pidempiaikaista rakastajatarta vai yhden illan juttuja.
Jos haet rakastajatarta, josta voisit mahdollisesti myös välittää:
ole aidosti kiinnostunut ihmisestä, jota lähestyt. Älä lähde hakemaan seksiä vaan sielua! Älä painosta, anna aikaa sielun löytymiselle, silloin palkinto voi olla upeampi kuin osasit odottaakaan...eli muutakin kuin yhden illan juttu.
3. Jos pääsee juttusille, oletteko valmiita viemää tämän tulevan fuckbuddyn kotiinne? Vai ettekö halua liata pesäänne?
Pesässä vaarana on aina se, että kotiväki tulee yllättäen kotiin. Kyllä luulisin, että itse haluaisin nautiskella jossakin muualla, ettei tarvitsisi koko ajan kuunnella "kolahtiko ovi".
4. Oletteko puhuneet rakastajan ottamisesta puolisonne kanssa? Itsellä puoliso on täysin seksuaalisesti kielteinen, pelkkä puhuminen yhdyntätiheyden nostamisesta aiheuttaa "sä painostat mua" reaktion.
Tässä taannoin vieraissa käyminen (yhden kerran juttu/ rakastaja) tuli puheeksi. Mieheni on ehdottomasti sitä vastaan, toisen miehen sylissä käyminen olisi meidän lorumme loppu. - Lína
Hei "Puutostila"
Viestisi herätti uteliaisuuteni.
Minua kiinnostaisi tietää millaisen prosessin olet käynyt läpi itsesi kanssa, siihen mennessä, kun "olet päättänyt astua pettävän puolison rooliin".
Olet kertomasi mukaan pohtinut kiinnijäämisen seurauksia, mm. mahdollista "skandaalia", mikä siitä syntyisi sukulaistesi keskuudessa.
Sinulla on takanasi pitkä selibaatti. Miten kauan olet "hautonut" tätä asiaa ja mikä on ollut se "viimeinen pisara" siihen, että olet päättänyt näin?
Oletko pohtinut asiaa yksin vai jonkun ystävän kanssa? Mitä mieltä olet ollut pettämisestä ennen tätä omakohtaista selibaattia?- puutostila
Hei "Lína"
Prosessi on ollut pitkä ja olen hautonut sitä "hiljaisella tulella" pidempään ihan omassa pienessä mielessäni.
Kysymyksiisi on hieman vaikea vastata juuri tämän pikkuhiljaa tapahtuvan prosessin takia. Asiaan vaikuttaa parisuhteeni (noin 20 vuotta) koko elinkaari, ehkäpä sekin että taitaa poika olla nahjus koska ei ole jo seurustelu alkuvaiheessa tehnyt "viisaita" päätöksiä ja vaihtanut kohdettaan (mutta kun kerran joku kiinnostuu niin...) eli asianlaita, näin jälkeenpäin miettien, on kylläkin omassa tapaukesssani ollut nähtävissä jo alkuajoita alkaen. Tahti on ollut kiihkeimmillään 3- 4 kertaa kuussa, hyvistä yrityksistäni huolimatta.
Kun aikansa kerää rukkasia niin kyllä jossain vaiheessa sitkeämpikin henkilö alkaa menettämään mielenkiintoa aloitteisiin, ehkäpä se onkin puolisoni tavoittena ollutkin, kukapa tietää.
(Niille jotka tuhisevat ja mielessään ajattelevat että panes poika yrittäen ja puhuen niin miettikääpäs seuraavaa: tavallisena viikonloppuna tavallista parisuhdetta siivotaan, käydään kaupassa, tehdään ruuat yhdessä ym. sauna, hyvä ruoka, vinkku, hierot niskat, selät, jalat mutta näpit IRTI sieltä... eli teet kaiken, muttet sittenkään oikein. Kerää 1500 rukkasta naulaan niin päästään puhumaan asioista.)
Kun viimeksi harrastimme seksiä ja puhuimme asioista soveimme että hän ilmoittaa ensikerralla kun hänelle sopii ja häntä haluttaisi, nyt siitä on kulunut se vajaa 90 viikkoa. Aluksi oli muutamia kertoja mielitekoja mennä koittamaan kepillä jäätä (em. voi ajatella myös kirjaimellisestikin "koittaa kepillä jäätä") mutta sain pidettyä näppini erossa koska tiesin että siitähän tulee kuulemaan "sopimusrikosta".
Odotettuani varmaankin odotusajan, eli sen 9 kk, päätin: olkoon sitten, raja on se minullakin, en tee aloitetta enään ja jos hän tekee, vastaus on "oletko kultaseni varma, nukutaan vielä yhden yön yli ja kysy sitten huomenillalla jos vielä tekee mieli". Lapsellista, tiedän.
Eli prosessi on ollut pitkä mutta osittain kivinen. Toistaiseksi on menty ettenpäin hurtilla huumorilla, "kukin ristinsä kantakoon" ja "enään 15 vuotta niin tyttö on täysikäinen". Viimeisenä pisarana on ollut em. sopimus, puoliso ilmoittaa kun hänelle sopii -> hän ei kaipaa muutakuin itselleen niska- ja jalkahierontaa, se täyttää hänen läheisyyden tarpeensa sekä tämä "parisuhde" antaa ulkoisesti oikean kuvan mikä kuuluukin antaa ulkopuolisille, on lapsi, talous ok, ei alko ongelmia, mustia silmiä tms.
Pienellä paikkakunnalla jossa kaikki tuntevat toisensa tämä ongelma on varmastikin suurempi kuin isommalla missä eroja, puoliso kiertoon tms. tapahtuu enemmän. Ja on muistettava että se joka lähtee vieraisiin, syystä riippumatta, teko tunnetaan syitä ei, on AINA syyllinen ja halveksuttava henkilö, toinen tarvitsee kaiken huomion ja tuen. Ainakin kylän/suvun "sosiaalisen verkoston" mielestä.
Toivotta vasti tämä, jälleen kerrn, sekainen tekstin yritelmä kertoo vastauksen ainakin osaan kysymyksistäsi. Tarinan kertomiseen kuluisi, ja tuskin riittäisikään, yksi ravintola ilta.
On se vaan nykyään helpompaa katsella televisiota tai lukea itsensä sammuksiin ja väsyksiin iltaisin kuin mennä vuoteeseen makaamaan ja kuuntelemaan toisen nukkumista (saatikka mennä keräämään uusia rukkasia). - kuulilja
puutostila kirjoitti:
Hei "Lína"
Prosessi on ollut pitkä ja olen hautonut sitä "hiljaisella tulella" pidempään ihan omassa pienessä mielessäni.
Kysymyksiisi on hieman vaikea vastata juuri tämän pikkuhiljaa tapahtuvan prosessin takia. Asiaan vaikuttaa parisuhteeni (noin 20 vuotta) koko elinkaari, ehkäpä sekin että taitaa poika olla nahjus koska ei ole jo seurustelu alkuvaiheessa tehnyt "viisaita" päätöksiä ja vaihtanut kohdettaan (mutta kun kerran joku kiinnostuu niin...) eli asianlaita, näin jälkeenpäin miettien, on kylläkin omassa tapaukesssani ollut nähtävissä jo alkuajoita alkaen. Tahti on ollut kiihkeimmillään 3- 4 kertaa kuussa, hyvistä yrityksistäni huolimatta.
Kun aikansa kerää rukkasia niin kyllä jossain vaiheessa sitkeämpikin henkilö alkaa menettämään mielenkiintoa aloitteisiin, ehkäpä se onkin puolisoni tavoittena ollutkin, kukapa tietää.
(Niille jotka tuhisevat ja mielessään ajattelevat että panes poika yrittäen ja puhuen niin miettikääpäs seuraavaa: tavallisena viikonloppuna tavallista parisuhdetta siivotaan, käydään kaupassa, tehdään ruuat yhdessä ym. sauna, hyvä ruoka, vinkku, hierot niskat, selät, jalat mutta näpit IRTI sieltä... eli teet kaiken, muttet sittenkään oikein. Kerää 1500 rukkasta naulaan niin päästään puhumaan asioista.)
Kun viimeksi harrastimme seksiä ja puhuimme asioista soveimme että hän ilmoittaa ensikerralla kun hänelle sopii ja häntä haluttaisi, nyt siitä on kulunut se vajaa 90 viikkoa. Aluksi oli muutamia kertoja mielitekoja mennä koittamaan kepillä jäätä (em. voi ajatella myös kirjaimellisestikin "koittaa kepillä jäätä") mutta sain pidettyä näppini erossa koska tiesin että siitähän tulee kuulemaan "sopimusrikosta".
Odotettuani varmaankin odotusajan, eli sen 9 kk, päätin: olkoon sitten, raja on se minullakin, en tee aloitetta enään ja jos hän tekee, vastaus on "oletko kultaseni varma, nukutaan vielä yhden yön yli ja kysy sitten huomenillalla jos vielä tekee mieli". Lapsellista, tiedän.
Eli prosessi on ollut pitkä mutta osittain kivinen. Toistaiseksi on menty ettenpäin hurtilla huumorilla, "kukin ristinsä kantakoon" ja "enään 15 vuotta niin tyttö on täysikäinen". Viimeisenä pisarana on ollut em. sopimus, puoliso ilmoittaa kun hänelle sopii -> hän ei kaipaa muutakuin itselleen niska- ja jalkahierontaa, se täyttää hänen läheisyyden tarpeensa sekä tämä "parisuhde" antaa ulkoisesti oikean kuvan mikä kuuluukin antaa ulkopuolisille, on lapsi, talous ok, ei alko ongelmia, mustia silmiä tms.
Pienellä paikkakunnalla jossa kaikki tuntevat toisensa tämä ongelma on varmastikin suurempi kuin isommalla missä eroja, puoliso kiertoon tms. tapahtuu enemmän. Ja on muistettava että se joka lähtee vieraisiin, syystä riippumatta, teko tunnetaan syitä ei, on AINA syyllinen ja halveksuttava henkilö, toinen tarvitsee kaiken huomion ja tuen. Ainakin kylän/suvun "sosiaalisen verkoston" mielestä.
Toivotta vasti tämä, jälleen kerrn, sekainen tekstin yritelmä kertoo vastauksen ainakin osaan kysymyksistäsi. Tarinan kertomiseen kuluisi, ja tuskin riittäisikään, yksi ravintola ilta.
On se vaan nykyään helpompaa katsella televisiota tai lukea itsensä sammuksiin ja väsyksiin iltaisin kuin mennä vuoteeseen makaamaan ja kuuntelemaan toisen nukkumista (saatikka mennä keräämään uusia rukkasia).Ei voi muuta kuin ihmetellä. Miten sinä jaksat tuollaista. Kyllä terveeseen normaaliin parisuhteeseen kuuluu seksi. Tiheydestä en tiedä, mutta tuo kuulostaa kamalalta että sinä hierot ja annat läheisyyttä, mutta et itse saa mitään. Siitä seuraa paha katkeruuden kierre... kokemuksen syvällä rintaäänellä!!! Eikö vaimo lähtisi seksiterapeutille. Jospa hänellä on suuria estoja tms... traumoja? Voimia sulle...
- Lína
puutostila kirjoitti:
Hei "Lína"
Prosessi on ollut pitkä ja olen hautonut sitä "hiljaisella tulella" pidempään ihan omassa pienessä mielessäni.
Kysymyksiisi on hieman vaikea vastata juuri tämän pikkuhiljaa tapahtuvan prosessin takia. Asiaan vaikuttaa parisuhteeni (noin 20 vuotta) koko elinkaari, ehkäpä sekin että taitaa poika olla nahjus koska ei ole jo seurustelu alkuvaiheessa tehnyt "viisaita" päätöksiä ja vaihtanut kohdettaan (mutta kun kerran joku kiinnostuu niin...) eli asianlaita, näin jälkeenpäin miettien, on kylläkin omassa tapaukesssani ollut nähtävissä jo alkuajoita alkaen. Tahti on ollut kiihkeimmillään 3- 4 kertaa kuussa, hyvistä yrityksistäni huolimatta.
Kun aikansa kerää rukkasia niin kyllä jossain vaiheessa sitkeämpikin henkilö alkaa menettämään mielenkiintoa aloitteisiin, ehkäpä se onkin puolisoni tavoittena ollutkin, kukapa tietää.
(Niille jotka tuhisevat ja mielessään ajattelevat että panes poika yrittäen ja puhuen niin miettikääpäs seuraavaa: tavallisena viikonloppuna tavallista parisuhdetta siivotaan, käydään kaupassa, tehdään ruuat yhdessä ym. sauna, hyvä ruoka, vinkku, hierot niskat, selät, jalat mutta näpit IRTI sieltä... eli teet kaiken, muttet sittenkään oikein. Kerää 1500 rukkasta naulaan niin päästään puhumaan asioista.)
Kun viimeksi harrastimme seksiä ja puhuimme asioista soveimme että hän ilmoittaa ensikerralla kun hänelle sopii ja häntä haluttaisi, nyt siitä on kulunut se vajaa 90 viikkoa. Aluksi oli muutamia kertoja mielitekoja mennä koittamaan kepillä jäätä (em. voi ajatella myös kirjaimellisestikin "koittaa kepillä jäätä") mutta sain pidettyä näppini erossa koska tiesin että siitähän tulee kuulemaan "sopimusrikosta".
Odotettuani varmaankin odotusajan, eli sen 9 kk, päätin: olkoon sitten, raja on se minullakin, en tee aloitetta enään ja jos hän tekee, vastaus on "oletko kultaseni varma, nukutaan vielä yhden yön yli ja kysy sitten huomenillalla jos vielä tekee mieli". Lapsellista, tiedän.
Eli prosessi on ollut pitkä mutta osittain kivinen. Toistaiseksi on menty ettenpäin hurtilla huumorilla, "kukin ristinsä kantakoon" ja "enään 15 vuotta niin tyttö on täysikäinen". Viimeisenä pisarana on ollut em. sopimus, puoliso ilmoittaa kun hänelle sopii -> hän ei kaipaa muutakuin itselleen niska- ja jalkahierontaa, se täyttää hänen läheisyyden tarpeensa sekä tämä "parisuhde" antaa ulkoisesti oikean kuvan mikä kuuluukin antaa ulkopuolisille, on lapsi, talous ok, ei alko ongelmia, mustia silmiä tms.
Pienellä paikkakunnalla jossa kaikki tuntevat toisensa tämä ongelma on varmastikin suurempi kuin isommalla missä eroja, puoliso kiertoon tms. tapahtuu enemmän. Ja on muistettava että se joka lähtee vieraisiin, syystä riippumatta, teko tunnetaan syitä ei, on AINA syyllinen ja halveksuttava henkilö, toinen tarvitsee kaiken huomion ja tuen. Ainakin kylän/suvun "sosiaalisen verkoston" mielestä.
Toivotta vasti tämä, jälleen kerrn, sekainen tekstin yritelmä kertoo vastauksen ainakin osaan kysymyksistäsi. Tarinan kertomiseen kuluisi, ja tuskin riittäisikään, yksi ravintola ilta.
On se vaan nykyään helpompaa katsella televisiota tai lukea itsensä sammuksiin ja väsyksiin iltaisin kuin mennä vuoteeseen makaamaan ja kuuntelemaan toisen nukkumista (saatikka mennä keräämään uusia rukkasia).Hei "Puutostila"
Nahjus..sitä ilmaisua koetit sovittaa itseesi???...Et ole sellainen! Eihän kukaan halua toivoa suhteeltaan sitä pahinta. Alussa toiveet ovat korkealla, niin on käynyt sinulle ja kaikille muillekin, jotka ovat maistaneet pettymyksen karvasta makua. Toiseksi olet taistellut asian puolesta. Teillä on takana pitkä suhde ja pettymyksistä huolimatta olet yhä vaimosi rinnalla. Se tekee sinusta urhoollisen, ei nahjusta.
Tiedän, että olet joutunut kantamaan melkoista kipua mukanasi. Jatkuva fyysinen tyhjyys parisuhteessa on taakka, eikä suinkaan mikään autuuden ja pyhyyden tila.
"Kun aikansa kerää rukkasia niin kyllä jossain vaiheessa sitkeämpikin henkilö alkaa menettämään mielenkiintoa aloitteisiin, ehkäpä se onkin puolisoni tavoitteena ollutkin, kukapa tietää".
Puolisosi tavoitteet saat selville vain kysymällä häneltä itseltään. Mutta ole rehellinen hänelle, kerro juuri tämä mitä kirjoitat tänne. Jos olet kertonut kymmeniä kertoja, kerro vielä uudestaan. Halu tehdä aloitteita kuolee ihan varmasti, kun tulee jatkuvasti torjutuksi!!! Ymmärrän täysin miltä sinusta tuntuu ja olen surullinen, että joudut käymään läpi kaikkea tätä.
"(Niille jotka tuhisevat ja mielessään ajattelevat että panes poika yrittäen ja puhuen"...Niille tiedoksi, juuri tuo mitä kirjoitit yrittämishalun kuolemisesta. Ei päätä kannata hakata seinään ihan määrättömästi!!! Kirjoittamasi perusteella olet yrittänyt kaikkesi. Tiedät parhaiten oman panoksesi ja vaimosi panoksen (minä en niitä tiedä, eikä kukaan muukaan), mutta kuuntele välillä itseäsi. Et voi olla jatkuvasti se kerjäävä osapuoli!!!
"olkoon sitten, raja on se minullakin, en tee aloitetta enään ja jos hän tekee, vastaus on "oletko kultaseni varma, nukutaan vielä yhden yön yli ja kysy sitten huomenillalla jos vielä tekee mieli". Lapsellista, tiedän".
Lapsellista kyllä, mutta inhimillistä!!! Tottakai kannattaisi pitää itsensä aikuisen tasolla, mutta se on välillä niin vaikeaa....itse en aina pysty siihen. Sillä toinen loukkaa niiiiiin suunnattoman paljon, kun sulkee itsensä kaikin tavoin. Tekisi välillä mieli huutaa kaupan kassalla julki koko pihtarihistoria, ihan vain ollakseen ilkeä, lapsellinen, harkitsematon, ajattelematon...ihan vain siksi, että toinen näkisi miten paljon kosketuksen puuttuminen satuttaa.
"hän ei kaipaa muutakuin itselleen niska- ja jalkahierontaa", tämäkin voi olla sitä lapsellisuutta, mutta ethän suostu enää hieromaan??? Kuten kirjoitin ylempänä, et voi olla jatkuvasti se kerjäävä osapuoli, se joka joutuu ryömimään, mutta ei silti saa murustakaan. Koeta laittaa vaimosi seinää vasten niin, että et enää hiero, vaikka kuinka hartiat olisivat jumissa tai jalkoja pakottaisi. Kostaminen ei ole mikään maailman fiksuin tapa ratkaista ongelmia, mutta joskus "oman lääkkeen maistamisella" saattaa olla herättävä vaikutus.
"On se vaan nykyään helpompaa katsella televisiota tai lukea itsensä sammuksiin ja väsyksiin iltaisin kuin mennä vuoteeseen makaamaan ja kuuntelemaan toisen nukkumista (saatikka mennä keräämään uusia rukkasia)". Ymmärrän täysin, ihan samalta tuntuu!
Voimia, ja lainaan sinun sanojasi "koeta kestää". - Aviovaimo41v
Lína kirjoitti:
Hei "Puutostila"
Nahjus..sitä ilmaisua koetit sovittaa itseesi???...Et ole sellainen! Eihän kukaan halua toivoa suhteeltaan sitä pahinta. Alussa toiveet ovat korkealla, niin on käynyt sinulle ja kaikille muillekin, jotka ovat maistaneet pettymyksen karvasta makua. Toiseksi olet taistellut asian puolesta. Teillä on takana pitkä suhde ja pettymyksistä huolimatta olet yhä vaimosi rinnalla. Se tekee sinusta urhoollisen, ei nahjusta.
Tiedän, että olet joutunut kantamaan melkoista kipua mukanasi. Jatkuva fyysinen tyhjyys parisuhteessa on taakka, eikä suinkaan mikään autuuden ja pyhyyden tila.
"Kun aikansa kerää rukkasia niin kyllä jossain vaiheessa sitkeämpikin henkilö alkaa menettämään mielenkiintoa aloitteisiin, ehkäpä se onkin puolisoni tavoitteena ollutkin, kukapa tietää".
Puolisosi tavoitteet saat selville vain kysymällä häneltä itseltään. Mutta ole rehellinen hänelle, kerro juuri tämä mitä kirjoitat tänne. Jos olet kertonut kymmeniä kertoja, kerro vielä uudestaan. Halu tehdä aloitteita kuolee ihan varmasti, kun tulee jatkuvasti torjutuksi!!! Ymmärrän täysin miltä sinusta tuntuu ja olen surullinen, että joudut käymään läpi kaikkea tätä.
"(Niille jotka tuhisevat ja mielessään ajattelevat että panes poika yrittäen ja puhuen"...Niille tiedoksi, juuri tuo mitä kirjoitit yrittämishalun kuolemisesta. Ei päätä kannata hakata seinään ihan määrättömästi!!! Kirjoittamasi perusteella olet yrittänyt kaikkesi. Tiedät parhaiten oman panoksesi ja vaimosi panoksen (minä en niitä tiedä, eikä kukaan muukaan), mutta kuuntele välillä itseäsi. Et voi olla jatkuvasti se kerjäävä osapuoli!!!
"olkoon sitten, raja on se minullakin, en tee aloitetta enään ja jos hän tekee, vastaus on "oletko kultaseni varma, nukutaan vielä yhden yön yli ja kysy sitten huomenillalla jos vielä tekee mieli". Lapsellista, tiedän".
Lapsellista kyllä, mutta inhimillistä!!! Tottakai kannattaisi pitää itsensä aikuisen tasolla, mutta se on välillä niin vaikeaa....itse en aina pysty siihen. Sillä toinen loukkaa niiiiiin suunnattoman paljon, kun sulkee itsensä kaikin tavoin. Tekisi välillä mieli huutaa kaupan kassalla julki koko pihtarihistoria, ihan vain ollakseen ilkeä, lapsellinen, harkitsematon, ajattelematon...ihan vain siksi, että toinen näkisi miten paljon kosketuksen puuttuminen satuttaa.
"hän ei kaipaa muutakuin itselleen niska- ja jalkahierontaa", tämäkin voi olla sitä lapsellisuutta, mutta ethän suostu enää hieromaan??? Kuten kirjoitin ylempänä, et voi olla jatkuvasti se kerjäävä osapuoli, se joka joutuu ryömimään, mutta ei silti saa murustakaan. Koeta laittaa vaimosi seinää vasten niin, että et enää hiero, vaikka kuinka hartiat olisivat jumissa tai jalkoja pakottaisi. Kostaminen ei ole mikään maailman fiksuin tapa ratkaista ongelmia, mutta joskus "oman lääkkeen maistamisella" saattaa olla herättävä vaikutus.
"On se vaan nykyään helpompaa katsella televisiota tai lukea itsensä sammuksiin ja väsyksiin iltaisin kuin mennä vuoteeseen makaamaan ja kuuntelemaan toisen nukkumista (saatikka mennä keräämään uusia rukkasia)". Ymmärrän täysin, ihan samalta tuntuu!
Voimia, ja lainaan sinun sanojasi "koeta kestää".sen ratkaisun, että sormuksia en enää käytä.
Sellainen avioliitto, jossa ei ole ollut seksiä yli puoleen vuoteen, ei ole mikään avioliitto. Ja meillä on jo kuuden vuoden raja ylitetty.
Kämppäkaverin kanssa en sormuksia pidä. Jos asia korjaantuu, niin kaivan sormukset esille, muuten en. - Lína
Aviovaimo41v kirjoitti:
sen ratkaisun, että sormuksia en enää käytä.
Sellainen avioliitto, jossa ei ole ollut seksiä yli puoleen vuoteen, ei ole mikään avioliitto. Ja meillä on jo kuuden vuoden raja ylitetty.
Kämppäkaverin kanssa en sormuksia pidä. Jos asia korjaantuu, niin kaivan sormukset esille, muuten en.Hei "Aviovaimo41v"
Ymmärsinkö oikein, että aiot kuitenkin vielä jatkaa asumista "kämppäkaverisi" kanssa?
Selvitä jutun syyt hyvin tarkasti miehellesi, mikäli hän ei itse kysy miksi olet ottanut sormukset pois. Toiseksi, teillä on takana niin uskomattoman pitkä selibaatti, että pelkkä sormusten pois ottaminen ei riitä. Jotakin radikaalia olisi tapahduttava..!!!
Oikein paljon voimia sinulle. Toivon todella, että miehesi heräisi tällä ravistelulla!! - puutostila
Lína kirjoitti:
Hei "Puutostila"
Nahjus..sitä ilmaisua koetit sovittaa itseesi???...Et ole sellainen! Eihän kukaan halua toivoa suhteeltaan sitä pahinta. Alussa toiveet ovat korkealla, niin on käynyt sinulle ja kaikille muillekin, jotka ovat maistaneet pettymyksen karvasta makua. Toiseksi olet taistellut asian puolesta. Teillä on takana pitkä suhde ja pettymyksistä huolimatta olet yhä vaimosi rinnalla. Se tekee sinusta urhoollisen, ei nahjusta.
Tiedän, että olet joutunut kantamaan melkoista kipua mukanasi. Jatkuva fyysinen tyhjyys parisuhteessa on taakka, eikä suinkaan mikään autuuden ja pyhyyden tila.
"Kun aikansa kerää rukkasia niin kyllä jossain vaiheessa sitkeämpikin henkilö alkaa menettämään mielenkiintoa aloitteisiin, ehkäpä se onkin puolisoni tavoitteena ollutkin, kukapa tietää".
Puolisosi tavoitteet saat selville vain kysymällä häneltä itseltään. Mutta ole rehellinen hänelle, kerro juuri tämä mitä kirjoitat tänne. Jos olet kertonut kymmeniä kertoja, kerro vielä uudestaan. Halu tehdä aloitteita kuolee ihan varmasti, kun tulee jatkuvasti torjutuksi!!! Ymmärrän täysin miltä sinusta tuntuu ja olen surullinen, että joudut käymään läpi kaikkea tätä.
"(Niille jotka tuhisevat ja mielessään ajattelevat että panes poika yrittäen ja puhuen"...Niille tiedoksi, juuri tuo mitä kirjoitit yrittämishalun kuolemisesta. Ei päätä kannata hakata seinään ihan määrättömästi!!! Kirjoittamasi perusteella olet yrittänyt kaikkesi. Tiedät parhaiten oman panoksesi ja vaimosi panoksen (minä en niitä tiedä, eikä kukaan muukaan), mutta kuuntele välillä itseäsi. Et voi olla jatkuvasti se kerjäävä osapuoli!!!
"olkoon sitten, raja on se minullakin, en tee aloitetta enään ja jos hän tekee, vastaus on "oletko kultaseni varma, nukutaan vielä yhden yön yli ja kysy sitten huomenillalla jos vielä tekee mieli". Lapsellista, tiedän".
Lapsellista kyllä, mutta inhimillistä!!! Tottakai kannattaisi pitää itsensä aikuisen tasolla, mutta se on välillä niin vaikeaa....itse en aina pysty siihen. Sillä toinen loukkaa niiiiiin suunnattoman paljon, kun sulkee itsensä kaikin tavoin. Tekisi välillä mieli huutaa kaupan kassalla julki koko pihtarihistoria, ihan vain ollakseen ilkeä, lapsellinen, harkitsematon, ajattelematon...ihan vain siksi, että toinen näkisi miten paljon kosketuksen puuttuminen satuttaa.
"hän ei kaipaa muutakuin itselleen niska- ja jalkahierontaa", tämäkin voi olla sitä lapsellisuutta, mutta ethän suostu enää hieromaan??? Kuten kirjoitin ylempänä, et voi olla jatkuvasti se kerjäävä osapuoli, se joka joutuu ryömimään, mutta ei silti saa murustakaan. Koeta laittaa vaimosi seinää vasten niin, että et enää hiero, vaikka kuinka hartiat olisivat jumissa tai jalkoja pakottaisi. Kostaminen ei ole mikään maailman fiksuin tapa ratkaista ongelmia, mutta joskus "oman lääkkeen maistamisella" saattaa olla herättävä vaikutus.
"On se vaan nykyään helpompaa katsella televisiota tai lukea itsensä sammuksiin ja väsyksiin iltaisin kuin mennä vuoteeseen makaamaan ja kuuntelemaan toisen nukkumista (saatikka mennä keräämään uusia rukkasia)". Ymmärrän täysin, ihan samalta tuntuu!
Voimia, ja lainaan sinun sanojasi "koeta kestää".Kuvailemalla itseäni nahjukseksi tarkoitin lähinnä, jos en olisi liian "kiltti nahjus" olisin jo kymmenen vuotta sitten sanonut että nyt riittää tämmöinen peli ja lopettanut suhteen, hakenut markkinoilta peremman tai sitten huonomman, arpapeliähän parin hakeminen on. (Tämän hetkisessä jaossa ei ole vain tainnut tulla ainakaan sängyn puolella edes kakkosparia.)
Eli "nahjus" tyytyy kohtaloonsa/pelkää että jää vallan ilman (toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan, koska olenhan nytkin ilman...). Negatiivisesti sanoen nahjus, nynny tms. positiivisesti sanoen ja ajatellen vastuuntuntoinen, ymmärtäväinen tms.
Ja siitä hieronnasta, se on kyllä loppunut puolisen vuotta sitten, lapsellista kostoa, kyllä.
Se mitä itse olen huomannut viimeaikoina käytöksessäni on valitettavaa, en ole enään yhtä hyvä keskustelija puolisoni kanssa kuin ennen, on "joo, joo" ja "hetki" asennetta, hihat palaa ja hermostun helpommin kuin ennen. Tästä tulee mieleen vanha jossain näkemäni kysymys: Mistä niitä vanhoja kiukkuisia ja katkeria pappoja oikein tulee? Nyt tiedän vastauksen tähänkin elämää suurempaan kysymykseen...
Vanha ja kulunut puujalkavitsi voisi sopia tähn loppuun: Mikä on astronautin unelma?
-
-
-
-
- Saispa kerran kuussa.Niinpä. Ei naurata... - asian
Aviovaimo41v kirjoitti:
sen ratkaisun, että sormuksia en enää käytä.
Sellainen avioliitto, jossa ei ole ollut seksiä yli puoleen vuoteen, ei ole mikään avioliitto. Ja meillä on jo kuuden vuoden raja ylitetty.
Kämppäkaverin kanssa en sormuksia pidä. Jos asia korjaantuu, niin kaivan sormukset esille, muuten en.etkä vai odottaisi sitä kumppaniltasi, hän varmasti odottaa samaa sinulta, kuin sinä häneltä.
Noloo kuolla hunajapurkin ääreen, kun molemmat odottaa että toinen ottaa ensin. - Aviovaimo41v
asian kirjoitti:
etkä vai odottaisi sitä kumppaniltasi, hän varmasti odottaa samaa sinulta, kuin sinä häneltä.
Noloo kuolla hunajapurkin ääreen, kun molemmat odottaa että toinen ottaa ensin.olenko yrittänyt!
Olen tehnyt asian eteen jo vuosien aikana KAIKEN mahdollisen ja tuloksetta. - Aviovaimo41v
Lína kirjoitti:
Hei "Aviovaimo41v"
Ymmärsinkö oikein, että aiot kuitenkin vielä jatkaa asumista "kämppäkaverisi" kanssa?
Selvitä jutun syyt hyvin tarkasti miehellesi, mikäli hän ei itse kysy miksi olet ottanut sormukset pois. Toiseksi, teillä on takana niin uskomattoman pitkä selibaatti, että pelkkä sormusten pois ottaminen ei riitä. Jotakin radikaalia olisi tapahduttava..!!!
Oikein paljon voimia sinulle. Toivon todella, että miehesi heräisi tällä ravistelulla!!Sanon heti hänelle syyn, jos sattuu kysymään.
Tein muuten jo toisenkin ratkaisun, nimittäin päätin selibaattini. Miehelläni se vaan jatkuu.
Jos jään kiinni, niin ei paljoa haittaa. Lähtöaikeissa olen kuitenkin jo kauan ollut. - omahyväinen
Aviovaimo41v kirjoitti:
Sanon heti hänelle syyn, jos sattuu kysymään.
Tein muuten jo toisenkin ratkaisun, nimittäin päätin selibaattini. Miehelläni se vaan jatkuu.
Jos jään kiinni, niin ei paljoa haittaa. Lähtöaikeissa olen kuitenkin jo kauan ollut.Enhän mä ole ollut selipaatissa koskaan.
Mukavaa että sinäkin saat taas...
- Lína
Hei "Puutostila", "Aviovaimo 41v" ja muut tähän ketjuun vastanneet!
Miten teillä menee?
Onko oma seksitilanteenne yhtään parempi vai vieläkö kärsitte puutteesta?
Oletko "Aviovaimo 41v" ottanut sormukset pois? Miten miehesi on reagoinut asiaan?
Katsoin eilen sen verran G-piste ohjelmaa, että haaviini jäi kommentti (se meni jotenkin näin): 'Seksuaalisuus/ seksi on tärkeä osa parisuhdetta, sillä se on asia, joka erottaa parisuhteen muista ihmissuhteista'.- puutostila
Heippa!
Ei olla käyty edes lauantaina alueella lapsilta kielletyllä eli saman vanhan kaavan mukaan mennään ainaskin meillä. Taas yksi viikko lisää plakkariin. Vaikka sängynpääty on puuta ei ole tullut/ollut mahdollisuutta siihen lovia vuolla.
Ei edes "kylillä2 ole tullut vastaan seksuaalisen puutostilan omaavaa naisihmistä onkohan sitten pilke omasta silmästä himmentynyt ettei näy kovinkaan kauas, tiedä häntä.
Ei ole tullut vastauksia, ainaskaan minulle, iskuri ilmoitukseeni. En taida olla Runeperiläistä sukua tai sitten teksitä ei vain pidetä minään.
Tässä edelliset kappaleet alkoivat tutulla sanalla (toisaalta ollaan hyvässä seurassa, käyttihän entinen ministerikin kolminkertaista kieltoa nej, nej, nej). En kylläkään ole edes sitä kuullut asian tiimoilta koska en ole enään edes yrittänytkään. (Jos olet ulkomailla ja tulee koti-ikävä, sano ääneen: EI, EI NYT, tulee heti "kotoisa" olo....)
Eli täällä edelleenkin eletään kämppiksen/siskon kanssa ja ylläpidetään puujalkahuumoria platonisen suhteen kunniaksi. - Lína
puutostila kirjoitti:
Heippa!
Ei olla käyty edes lauantaina alueella lapsilta kielletyllä eli saman vanhan kaavan mukaan mennään ainaskin meillä. Taas yksi viikko lisää plakkariin. Vaikka sängynpääty on puuta ei ole tullut/ollut mahdollisuutta siihen lovia vuolla.
Ei edes "kylillä2 ole tullut vastaan seksuaalisen puutostilan omaavaa naisihmistä onkohan sitten pilke omasta silmästä himmentynyt ettei näy kovinkaan kauas, tiedä häntä.
Ei ole tullut vastauksia, ainaskaan minulle, iskuri ilmoitukseeni. En taida olla Runeperiläistä sukua tai sitten teksitä ei vain pidetä minään.
Tässä edelliset kappaleet alkoivat tutulla sanalla (toisaalta ollaan hyvässä seurassa, käyttihän entinen ministerikin kolminkertaista kieltoa nej, nej, nej). En kylläkään ole edes sitä kuullut asian tiimoilta koska en ole enään edes yrittänytkään. (Jos olet ulkomailla ja tulee koti-ikävä, sano ääneen: EI, EI NYT, tulee heti "kotoisa" olo....)
Eli täällä edelleenkin eletään kämppiksen/siskon kanssa ja ylläpidetään puujalkahuumoria platonisen suhteen kunniaksi.Hei
"Puutostila", harmi, että elämäsi jatkuu kuin siskon kanssa elellen. Hurttia huumoria sinulla ainakin piisaa...liekö tuo pitänyt pääsi kasassa?
Älä anna pilkkeen silmäkulmassasi haalistua. Tarvitset sitä vielä paljon elämäsi aikana! Tiedän kuitenkin, että on vaikeaa "hymyillä", kun jokainen solu huutaa edes pientä hipaisua.
Mistä iskuri-ilmoituksen tekstistä kirjoitat?
"Aviovaimo 41v", olet ylittänyt aidan. Oletko halukas kertomaan miltä sinusta tuntuu? Kuulisin mielelläni mietteitäsi asiasta: mitä omatunto sanoo, miten jatkossa --> kasvoivatko halut entisestään, käytännön järjestelyt, mistä tällainen pelastava mies tipahti eteesi jne. jne.
Lisäksi kiito kakkuehdotuksesta. Fallos kuulostaa hyvältä! Siinä voin samalla testata oman mieheni mieltymystä: jos hän ahmii penis-kakkua kuin mielipuoli uskallan päätellä, että hän kaipaa täysin samaa asiaa kuin minä ;-) ;-). - Lína
puutostila kirjoitti:
Heippa!
Ei olla käyty edes lauantaina alueella lapsilta kielletyllä eli saman vanhan kaavan mukaan mennään ainaskin meillä. Taas yksi viikko lisää plakkariin. Vaikka sängynpääty on puuta ei ole tullut/ollut mahdollisuutta siihen lovia vuolla.
Ei edes "kylillä2 ole tullut vastaan seksuaalisen puutostilan omaavaa naisihmistä onkohan sitten pilke omasta silmästä himmentynyt ettei näy kovinkaan kauas, tiedä häntä.
Ei ole tullut vastauksia, ainaskaan minulle, iskuri ilmoitukseeni. En taida olla Runeperiläistä sukua tai sitten teksitä ei vain pidetä minään.
Tässä edelliset kappaleet alkoivat tutulla sanalla (toisaalta ollaan hyvässä seurassa, käyttihän entinen ministerikin kolminkertaista kieltoa nej, nej, nej). En kylläkään ole edes sitä kuullut asian tiimoilta koska en ole enään edes yrittänytkään. (Jos olet ulkomailla ja tulee koti-ikävä, sano ääneen: EI, EI NYT, tulee heti "kotoisa" olo....)
Eli täällä edelleenkin eletään kämppiksen/siskon kanssa ja ylläpidetään puujalkahuumoria platonisen suhteen kunniaksi....eikä kommenttini tule näkyviin...onko teillä muilla samanlaisia ongelmia, vai johtuuko se minun omasta koneestani?
- kyllä ihan selvästi
Lína kirjoitti:
...eikä kommenttini tule näkyviin...onko teillä muilla samanlaisia ongelmia, vai johtuuko se minun omasta koneestani?
Tässä sivustossa on sellainen ongelma että sitä ilmestymistä pitää odottaa muutama minuutti.
- Aviovaimo 41v
Lína kirjoitti:
Hei
"Puutostila", harmi, että elämäsi jatkuu kuin siskon kanssa elellen. Hurttia huumoria sinulla ainakin piisaa...liekö tuo pitänyt pääsi kasassa?
Älä anna pilkkeen silmäkulmassasi haalistua. Tarvitset sitä vielä paljon elämäsi aikana! Tiedän kuitenkin, että on vaikeaa "hymyillä", kun jokainen solu huutaa edes pientä hipaisua.
Mistä iskuri-ilmoituksen tekstistä kirjoitat?
"Aviovaimo 41v", olet ylittänyt aidan. Oletko halukas kertomaan miltä sinusta tuntuu? Kuulisin mielelläni mietteitäsi asiasta: mitä omatunto sanoo, miten jatkossa --> kasvoivatko halut entisestään, käytännön järjestelyt, mistä tällainen pelastava mies tipahti eteesi jne. jne.
Lisäksi kiito kakkuehdotuksesta. Fallos kuulostaa hyvältä! Siinä voin samalla testata oman mieheni mieltymystä: jos hän ahmii penis-kakkua kuin mielipuoli uskallan päätellä, että hän kaipaa täysin samaa asiaa kuin minä ;-) ;-).Tuntui uskomattoman hyvältä olla HALUTTU!
Omatuntoni ei soimaa ollenkaan, olenhan ollut jo niin kauan ilman hellyyttä. Joku aiemmin jo täällä kirjoittikin, että pihtaaminen on tavallaan henkistä väkivaltaa puolisoaan kohtaan. Siitä olen samaa mieltä.
Olin ystävättärieni kanssa "ulkona". Mies ei ollut ennestään tuttu. Olemme pitäneet yhteyttä.... - Lína
kyllä ihan selvästi kirjoitti:
Tässä sivustossa on sellainen ongelma että sitä ilmestymistä pitää odottaa muutama minuutti.
Jep
Kävi samalla tavalla kuin tuossa jokin aika sitten. Eli lähetin eilen aamupäivällä kommentin (klo 10:53) ja sain sen näkyviin vasta illalla (klo 18:23), kun lähetin tuon "yhteys pätkii" -kommentin.
Näköjään näillä selibaatti-jutuilla on niin paljon lukijoita, että linjat toimivat hieman viiveellä ;-) ;-). - puutteessa..
Lína kirjoitti:
Hei
"Puutostila", harmi, että elämäsi jatkuu kuin siskon kanssa elellen. Hurttia huumoria sinulla ainakin piisaa...liekö tuo pitänyt pääsi kasassa?
Älä anna pilkkeen silmäkulmassasi haalistua. Tarvitset sitä vielä paljon elämäsi aikana! Tiedän kuitenkin, että on vaikeaa "hymyillä", kun jokainen solu huutaa edes pientä hipaisua.
Mistä iskuri-ilmoituksen tekstistä kirjoitat?
"Aviovaimo 41v", olet ylittänyt aidan. Oletko halukas kertomaan miltä sinusta tuntuu? Kuulisin mielelläni mietteitäsi asiasta: mitä omatunto sanoo, miten jatkossa --> kasvoivatko halut entisestään, käytännön järjestelyt, mistä tällainen pelastava mies tipahti eteesi jne. jne.
Lisäksi kiito kakkuehdotuksesta. Fallos kuulostaa hyvältä! Siinä voin samalla testata oman mieheni mieltymystä: jos hän ahmii penis-kakkua kuin mielipuoli uskallan päätellä, että hän kaipaa täysin samaa asiaa kuin minä ;-) ;-).Otsikko: molemmille nimimerkki: päiväseuraa ja kaupunki: Tampere ja luokitus: seikkailuseuraa.
Vastailla saa vaikkei "mitään" olisi mielessä. Vaikkakin eihän ilmoitus ole aivan turhanpäiten (kevytmielisesti) laitettu. - puutostila
Lína kirjoitti:
Hei
"Puutostila", harmi, että elämäsi jatkuu kuin siskon kanssa elellen. Hurttia huumoria sinulla ainakin piisaa...liekö tuo pitänyt pääsi kasassa?
Älä anna pilkkeen silmäkulmassasi haalistua. Tarvitset sitä vielä paljon elämäsi aikana! Tiedän kuitenkin, että on vaikeaa "hymyillä", kun jokainen solu huutaa edes pientä hipaisua.
Mistä iskuri-ilmoituksen tekstistä kirjoitat?
"Aviovaimo 41v", olet ylittänyt aidan. Oletko halukas kertomaan miltä sinusta tuntuu? Kuulisin mielelläni mietteitäsi asiasta: mitä omatunto sanoo, miten jatkossa --> kasvoivatko halut entisestään, käytännön järjestelyt, mistä tällainen pelastava mies tipahti eteesi jne. jne.
Lisäksi kiito kakkuehdotuksesta. Fallos kuulostaa hyvältä! Siinä voin samalla testata oman mieheni mieltymystä: jos hän ahmii penis-kakkua kuin mielipuoli uskallan päätellä, että hän kaipaa täysin samaa asiaa kuin minä ;-) ;-).Otsikko: molemmille nimimerkki: päiväseuraa ja kaupunki: Tampere ja luokitus: seikkailuseuraa.
Vastailla saa vaikkei "mitään" olisi mielessä. Vaikkakin eihän ilmoitus ole aivan turhanpäiten (kevytmielisesti) laitettu. - vaimoni 41
Aviovaimo 41v kirjoitti:
Tuntui uskomattoman hyvältä olla HALUTTU!
Omatuntoni ei soimaa ollenkaan, olenhan ollut jo niin kauan ilman hellyyttä. Joku aiemmin jo täällä kirjoittikin, että pihtaaminen on tavallaan henkistä väkivaltaa puolisoaan kohtaan. Siitä olen samaa mieltä.
Olin ystävättärieni kanssa "ulkona". Mies ei ollut ennestään tuttu. Olemme pitäneet yhteyttä....Sinäkin opit vihdoin.
Luulitko tosiaan minun käyvän poikien kanssa kaljalla... - puutostila
Aviovaimo 41v kirjoitti:
Tuntui uskomattoman hyvältä olla HALUTTU!
Omatuntoni ei soimaa ollenkaan, olenhan ollut jo niin kauan ilman hellyyttä. Joku aiemmin jo täällä kirjoittikin, että pihtaaminen on tavallaan henkistä väkivaltaa puolisoaan kohtaan. Siitä olen samaa mieltä.
Olin ystävättärieni kanssa "ulkona". Mies ei ollut ennestään tuttu. Olemme pitäneet yhteyttä....Hei aviovaimo 41v. Onnittelut "vaikean" päätöksen tekemisestä.
Taisi tuntua todella hyvälle pitkästä aikaa. Osuisipa jokaisen puutteessa elävän kohdalle henkilö joka kaipaa olla haluttu sekä tarjoaa toiselle muutakin kuin yhden pikaisen hetken (haluaa antaa toisellekin mahdollisimman hyvän hetken). - Aviovaimo 41v
vaimoni 41 kirjoitti:
Sinäkin opit vihdoin.
Luulitko tosiaan minun käyvän poikien kanssa kaljalla...Mieheni ei kyllä käy kaljalla, on absolutisti. Eikä kyllä käy ikinä missään muuallakaan.
Olen kyllä monesti salaa toivonut, että kävisi. Vieraissa käyminen kun tunnetusti lisää seksihaluja ja parantaa seksielämää oman kumppanin kanssa.... - tuossa taitaa
Aviovaimo 41v kirjoitti:
Mieheni ei kyllä käy kaljalla, on absolutisti. Eikä kyllä käy ikinä missään muuallakaan.
Olen kyllä monesti salaa toivonut, että kävisi. Vieraissa käyminen kun tunnetusti lisää seksihaluja ja parantaa seksielämää oman kumppanin kanssa....olla yksi ratkaisu teidän ongelmaanne.
Siis jos et ole tuollaisista asioista keskustellut hänen kanssaan koskaan niin mieti mitä olisi voinut tapahtua jos olisit ehdottanut hänelle että hän kävisi rakastelemassa toisen naisen kanssa ihan luvan kanssa?
Toisaalta jos olisit ehdottanut kolmannen pyörän ottamista mukaan ellei hän uskalla itse lähteä naista metsästämään yksin. Tai ehdottanut että olisitte yhdessä tehneet hänelle profiilin johonkin treffipalveluun jossa hän olisi etsinyt seksiseuraa.
Tuo vain taitaa olla myöhäistä nyt, mutta se olisi voinut auttaa teitä ja tuoda pienoista pikanttia lisämaustetta teidän petipuuhiinne. - Aviovaimo 41v
tuossa taitaa kirjoitti:
olla yksi ratkaisu teidän ongelmaanne.
Siis jos et ole tuollaisista asioista keskustellut hänen kanssaan koskaan niin mieti mitä olisi voinut tapahtua jos olisit ehdottanut hänelle että hän kävisi rakastelemassa toisen naisen kanssa ihan luvan kanssa?
Toisaalta jos olisit ehdottanut kolmannen pyörän ottamista mukaan ellei hän uskalla itse lähteä naista metsästämään yksin. Tai ehdottanut että olisitte yhdessä tehneet hänelle profiilin johonkin treffipalveluun jossa hän olisi etsinyt seksiseuraa.
Tuo vain taitaa olla myöhäistä nyt, mutta se olisi voinut auttaa teitä ja tuoda pienoista pikanttia lisämaustetta teidän petipuuhiinne.onnistunut, koska miestäni ei kiinnosta seksi.
Ei ainakaan kenenkään naisen kanssa. (Jotenkin en usko, että miehenkään)
Aseksuaalille on vähän paha mennä ehdottelemaan, että haepa seksiseuraa muualta, niin ehkä sitten kiinnostaisi myös kotona.
Olen nyt ratkaissut pulman niin, että minulla on seksiä, hänellä ei. Tuntuu toimivan. Kumpikin on tyytyväinen.
- Lína
Hei "Puutostila", "Aviovaimo 41v" ja muut tähän ketjuun vastanneet!
Miten teillä menee tällä hetkellä?
Onko oma seksitilanteenne yhtään parempi vai vieläkö kärsitte puutteesta?
Oletko "Aviovaimo 41v" ottanut sormukset pois, kuten uhkasit? Miten miehesi on reagoinut asiaan?
Katsoin eilen sen verran G-piste ohjelmaa, että haaviini jäi kommentti, joka meni jotenkin näin: 'Seksuaalisuus/ seksi on tärkeä osa parisuhdetta, sillä se on asia, joka erottaa parisuhteen muista ihmissuhteista'.- Aviovaimo 41v
Teet tietenkin falloksen muotoisen kakun!
Siihen voit sitten kommentoida jotain, siitä puhe, mistä puute.
- Lína
Lähetin yhden kommentin eikä sitä tullut näkyviin. Laitoin saman uudelleen, mutta sekään ei ole tullut perille. >:-(
Koetan nyt vielä kerran...jos se ei tule nytkään perille yritän uudelleen vasta illalla tai huomenna! - Lína
:-D :-D
Nyt kaikki sitten tulivatkin kerralla perille....
Hyvä näin! - Puutostila
Päivitystä vanhaan ketjuun...
Tämähän olikin helppo rasti, ei muutosta.
Vieläkään.... Hyppään mukaan saamattomien :) ketjuun, vaikka "puutostilaan" verrattuna olen aivan noviisi.
Oma vastentahtohtoinen (vaimontahtoinen) selibaattini on kestänyt "vasta" hiukan reilu 6 vuotta, eli maaliskuusta 2008.
Enää ei viimeiseen neljään vuoteen ole ollut edes minkäälaista läheisyyttä.
Oletko "Puutostila" tehnyt jotain saamattomuutesi eteen, nettitreffejä tms?
Onko "Linan" suhteeseen tullut muutoksia?
Entäs "Aviovaimo41", oletko edelleen naimisissa, ilman sormusta?
Olisi ihan mukavaa kuulla, mihin seksitön suhde on johtanut.- milfy45
Seksinkipeitä sinkkuäitejä osoitteessa http://sms-chat.se/
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1291847
Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa
Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.781717Ikävöimäsi henkilön ikä
Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie561323- 691141
Tiedätkö autereen?
Se on vähän niinkuin sinä. Eräänä päivänä se hehkuttaa eteerisenä, laiskan hauen tavoin. Toisena se iskee kuin nälkäinen8839- 2795
- 45777
Oli kyl kunnon reissu
Jopa oli bileet hotellissa! Kunnon menot ja Kuhmon rytkyt liikenteessä. Onneksi ei ollu tuulipukua päällä! 😂👍🏻10759- 41735
- 45717