Oon miettiny saksaan au pairiksi lähtemistä ja haluisin kuulla kokemuksia teiltä jotka siellä olette nyt tai olette joskus olleet.
Missä kaupungissa olette?
Osasitteko paljonkin saksaa sinne mennessä? Oppiiko kieltä puhumaan nopeasti? Oon lukenu saksaa lukiossa, ja osaan sitä kohtalaisesti, ääntäminen on vaan todella surkeata :D
Millaista ruokaa saksassa yleensä syödään? (riippuu toki perheistä..mutta mikä on esim tyyppillistä saksalaisille)
Onko paljon muita au paireja? Ootteko tutustuneet paikallisiin?
Ja toki saa kertoa muutakin aiheesta :)
Kiitos jos viitsitte vastailla!
Missä kaupungissa olette?
Osasitteko paljonkin saksaa sinne mennessä? Oppiiko kieltä puhumaan nopeasti? Oon lukenu saksaa lukiossa, ja osaan sitä kohtalaisesti, ääntäminen on vaan todella surkeata :D
Millaista ruokaa saksassa yleensä syödään? (riippuu toki perheistä..mutta mikä on esim tyyppillistä saksalaisille)
Onko paljon muita au paireja? Ootteko tutustuneet paikallisiin?
Ja toki saa kertoa muutakin aiheesta :)
Kiitos jos viitsitte vastailla!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mä pidin lukion jälkeen välivuoden ja lähdin Müncheniin aupairiksi vuodeksi.
Itse en ollut saksalaisessa perheessä, mutta kävin kielikursseilla muistaakseni 4 eri kurssilla.
Kavereita löyty ihan hirmusen paljon, meitä oli aika monta suomalaista tyttöä samaan aikaan siellä, ja jos joku lähti kotiin niin aina tuli uusia tuttuja.
Saksassa syödään paljon makkaraa, lihaa, leipää jne. Pastaakin aika paljon. Ei niin paljoa kevyttuotteita todellakaan kuin suomes.
Suosittelen sulle lämpimästi Müncheniä tai lähiympäristöä, on uskomattoman ihanaa, ja München varsinki on ihan mielettömän IHANA paikka.:)
Tsemppii.
Olin etelä saksassa pienessä maalaiskylässä 2,5kk. oli mahtava kokemus. Etelä saksasta pääsi kätevästi reissaamaan italiaan,ranskaan ja itävaltaan.
Ihmiset baijerissa olivat ystävällisiä,enkä sinne mennessä osannut sanaakaan saksaa ja hyvin pärjäsin. perheessä puhuttiin suomea,saksaa ja englantia.
kysy vaan kaikkea mitä haluut tietää:)
Itse vietin viime kesänä 7 viikkoa Hampurissa täysin saksalaisessa perheessä. Siihen mennessä olin opiskellut saksaa jo 7 vuotta, mutta kuten sullakin, saksa muuten suju jotenkin, mutta puhumisessa oli haasteita. Koska perhe oli täysin saksalainen, sitä rohkaistuu päivä päivältä puhumaan heidän kanssaan enemmän ja samalla puhuminenkin muuttuu sujuvammaksi. Sain mahdollisuuden käydä myös kielikurssilla, ja siellä rohkaistuu käyttämään kieltä.
Perheessä ei syöty lämmintä ruokaa kuin kerran päivässä. Aamulla syötiin tuoretta leipää erilaisten marmelaadien kera tai muroja tms.. Päivällä jotain rahkaa/joghurttia ja illalla sitten leipää makkaroineen ja juustoineen.
Minunkin perheessäni päivälliseksi syötiin paljon pastaa, erityisesti tomaattikastikkeella, sekä perunaa ja...kaikkee.. Ruoka oli kuitenkin lähes aina erittäin hyvää!!! Ja pakko mainita, että olen itse ruoan suhteen aika nirsoa sakkia..Û
Itse en tutustunut LYHYEN aupairaikani aikana paikallisiin aupaireihin, mutta vietin sen sijaan paljon aikaa perheen kanssa, ja siitä sain myös kiitosta niin lapsilta kuin perheen vanhemmiltakin. Kielikurssilla, jonne menin hertaamaan kesän ajaksi syksyn pitkän saksan ylioppilaskirjoituksia slmällä pitäen, kaikki muut kurssilaiset olivat jotain kolmekymppisiä (itse olin tuolloin vasta 17, melkein 18), niin sieltä en myöskään tuttavuuksia vapaa-ajalle saanut. Mutta ikätovereiden puutteesta huolimatta viihdyin kesän Saksan maalla hyvin :)
Itsekin tuota Müncheniä suosittelen kyllä todella paljon! Siellä on tosi helppoa tutustua toisiin suomalaisiin ja niiden kautta tietenkin myös paikallisiinkin.
Jonkun verran osasin saksaa sinne lähtiessä, mutta perusjutut kuten 'Danke' 'Ein bier, bitte.' oppii todella nopeesti. :D sitku vaa uskaltaa rohkeesti käyttää ni nopeesti oppii. Kielikurssillakin oppii lisää ja lisäksi sieltä saa monesti kavereita.
Aika tuhteja ja rasvaisia ruokia ne syö Saksassa.. mutta löytyy ihan jokalaatuun.
Olin vuonna 2003-2004 Etelä-Saksassa au pairina. Olin lukenut 5 vuotta saksaa koulussa ennen lähtöäni, mutta hetkeäkään en ollut huolissani, etteikö sillä jo pärjäisi. Puhumista ja mokaamista ei missää tapauksessa saa pelätä!
Pidin valtavasti pienestä kaupungista nimeltä Heidenheim, jossa asuin. Vaikka Heidenheim on suht pieni paikka tutustuin siellä moniin au paireihin. Parhaiten muita au paireja tapaa tietenkin kielikursseilla, joita kävin kaksin kappalein.
Ruoka oli ainakin Etelä-Saksassa aivan ihanaa, mutta valitettavasti rasvaista ja suolaista. Painoa kertyikin tuon vuoden aikana 10 kg... jotka ovat sittemmin koto Suomessa varisseet :)
Kaiken kaikkiaan kokemus olis hyvä ja tarttuipa tuolta mukaan nykyinen saksalainen kihlattunikin. Jos jotain voisin au pair vuodestani muuttaa, niin nyt yrittäisin olla vähemmän itsekäs ja ajatella enemmän perhettäni, miksi he ovat au pairin ottaneet ja mitä ylläpitoni heille maksaa. Jo vuoteni alkupäässä meni minulla ja perheen isällä sukset ristiin, koska pidin melkosen tiukasti kiinni "työajoistani" ja heti kun jompikumpi vanhemmista tuli kotiin katosin kuin pieru Saharaan, eli poikakaverilleni :)
Vuosi ei missään tapauksessa ollut helppo ja jouduin aikalailla kasvamaan, mutta näin jälkeenpäin katsottuna (... aika kultaa muistot... :) olen todella iloinen, että lähdin.
Onnea matkaan!
Vielä lisäisin, että jos meinaat lähteä au pairiksi jotta myös oppisit kieltä, älä etsimällä etsi suomalaisia kavereita. Itse selvisin vuodestani tapaamatta ainuttakaan suomalaista ja kielitaitoni varmasti kohentui puhuessani saksaa muun maalaisten kavereiden kanssa.
Hei!
Monet ovat suositelleet sinulle Müncheniä. Olen itse tällä hetkellä Münchenissä aupairina ihanassa saksalaisessa perheessä. Perheeni tarvitsee uuden aupairin huhti-toukokuussa, kun oma pestini loppuu ja lähden suomeen pääsykokeisiin. Lähetä postia jos kiinnostuit: [email protected]