Pettäminen alkanut

nämä salarakkaat,jotkin eli he ei luovuta ja saavat lopulta eron aikaan.
Saa nähdä,miten mies reagoi kun järki palaa ja vaimo on lähtenyt.
Mutta sitä saa,mitä tilaa.

oliko tosissaan? kirjoitti:

nämä salarakkaat,jotkin eli he ei luovuta ja saavat lopulta eron aikaan.
Saa nähdä,miten mies reagoi kun järki palaa ja vaimo on lähtenyt.
Mutta sitä saa,mitä tilaa.

tuossa sanomassi on varmaan vinha perä,vaikka mies vannottaisi,että en tee mitään väärää,mutta kyllä se on niin että niin kauan mustaleski jahtaa,että se saa saaliin verkkoon.naisena tiedän,että läpi mennään vaikka harmaan kiven nim.jos kyseinen henkilö ei omaa moraalista vastuuta olla koskemmatta toisen naisen mieheen.Jokaisessa liitossa on omat unelmat ja karikot ja arkielämä.se riippuu kuinka ne hoidetaan,puhumalla ongelmat yleensä ratkotaan.jos toisessa on vikaa niin silloin asia tuodaan puolison tietoisuuteen eikä vain valiteta sille kys.salarakkaalle.sehän on ruokaa niille,kun ne tietää mistä kenkä puristaa.meillä käydään kyseista murrosta läpi ja minä en todellakaan anna periksi niinkauan kun Jumalan on olemassa ja henki pihisee.mutta väkisin en pidä.Rakkautta ei voi pakolla saada,siihen tarvitaan vapaa tahto ja halu olla aviossa.

ehkä petetty kirjoitti:

tuossa sanomassi on varmaan vinha perä,vaikka mies vannottaisi,että en tee mitään väärää,mutta kyllä se on niin että niin kauan mustaleski jahtaa,että se saa saaliin verkkoon.naisena tiedän,että läpi mennään vaikka harmaan kiven nim.jos kyseinen henkilö ei omaa moraalista vastuuta olla koskemmatta toisen naisen mieheen.Jokaisessa liitossa on omat unelmat ja karikot ja arkielämä.se riippuu kuinka ne hoidetaan,puhumalla ongelmat yleensä ratkotaan.jos toisessa on vikaa niin silloin asia tuodaan puolison tietoisuuteen eikä vain valiteta sille kys.salarakkaalle.sehän on ruokaa niille,kun ne tietää mistä kenkä puristaa.meillä käydään kyseista murrosta läpi ja minä en todellakaan anna periksi niinkauan kun Jumalan on olemassa ja henki pihisee.mutta väkisin en pidä.Rakkautta ei voi pakolla saada,siihen tarvitaan vapaa tahto ja halu olla aviossa.

Ei voi muuta kuin toivottaa voimia ja jaksamista - miehellesi. Toivottavasti hänen uusi kumppaninsa on ymmärtäväisempi ja täyspäisempi. Vaikutat juuri sellaiselta avohoitopotilaalta, josta itse erosin taannoin vuosien helvetin jälkeen. Palakoon helvetissä mokoma noita ja sinä myös.

################# kirjoitti:

Ei voi muuta kuin toivottaa voimia ja jaksamista - miehellesi. Toivottavasti hänen uusi kumppaninsa on ymmärtäväisempi ja täyspäisempi. Vaikutat juuri sellaiselta avohoitopotilaalta, josta itse erosin taannoin vuosien helvetin jälkeen. Palakoon helvetissä mokoma noita ja sinä myös.

Aloitin keskustelun tosiasioilla.
En tarkoittanut että päädyttäisiin edellisen viestin tasolle.
Olin sinisilmäinen aikanaan, annoin mieheni lähteä liitostamme kun uusi löytyi ei minusta ollut kilpailijaksi huippumenijälle (hiihtäjä / sairaanhoitaja) Kuten tuossa mainittiin ei ketään voi pakottaa pysymään naimisissa.
On tässä hyvätkin puolensa näin muutaman toipumisvuoden jälkeen nimittäin vapaus. Sitten puuttuu se ainainen epävarma olo kuin kilpailu tilanne. Ymmärrätte varmaan kun ihmissuhteetkin kilpailutetaan.

heitit kirjoitti:

Aloitin keskustelun tosiasioilla.
En tarkoittanut että päädyttäisiin edellisen viestin tasolle.
Olin sinisilmäinen aikanaan, annoin mieheni lähteä liitostamme kun uusi löytyi ei minusta ollut kilpailijaksi huippumenijälle (hiihtäjä / sairaanhoitaja) Kuten tuossa mainittiin ei ketään voi pakottaa pysymään naimisissa.
On tässä hyvätkin puolensa näin muutaman toipumisvuoden jälkeen nimittäin vapaus. Sitten puuttuu se ainainen epävarma olo kuin kilpailu tilanne. Ymmärrätte varmaan kun ihmissuhteetkin kilpailutetaan.

"Vapaus". Mikä ihana sana. Seuraavaksi tulee "tylsyys". Sitten lähdetään uudestaan hiihtämään keräilyerissä. Kokeiltu on. En aiemmin ymmärtänyt millaista ongelmajätettä voi keski-ikäinen "sinkku" ihminen olla. Tässä kisassa ei jaeta palkintoja siitä, kenen tulos on vähiten huonoin. Hiihdetään vain samaa ympyrää yhä uudestaan ja uudestaan.

Hahaa! kirjoitti:

"Vapaus". Mikä ihana sana. Seuraavaksi tulee "tylsyys". Sitten lähdetään uudestaan hiihtämään keräilyerissä. Kokeiltu on. En aiemmin ymmärtänyt millaista ongelmajätettä voi keski-ikäinen "sinkku" ihminen olla. Tässä kisassa ei jaeta palkintoja siitä, kenen tulos on vähiten huonoin. Hiihdetään vain samaa ympyrää yhä uudestaan ja uudestaan.

Mutta minäpä en käy ravintoloissa etsimässä.....
Aion jäädä tänne paitsioon.....
Ei enää kilpailua kenestäkään, siis sellainen itse valittu vapaus. Yksin olin jo naimisissa ollessakin (suurimman osan)
Tiedän tasan tarkkaan mitä tarkoitat.
Olen elämän paarialuokassa, toisaalta olisi mukava vaikka kirjoittaa jonkun miehen kanssa. Eihän sellaisia tässä "suhteiden" viidakossa tietenkään ole.

heitit kirjoitti:

Aloitin keskustelun tosiasioilla.
En tarkoittanut että päädyttäisiin edellisen viestin tasolle.
Olin sinisilmäinen aikanaan, annoin mieheni lähteä liitostamme kun uusi löytyi ei minusta ollut kilpailijaksi huippumenijälle (hiihtäjä / sairaanhoitaja) Kuten tuossa mainittiin ei ketään voi pakottaa pysymään naimisissa.
On tässä hyvätkin puolensa näin muutaman toipumisvuoden jälkeen nimittäin vapaus. Sitten puuttuu se ainainen epävarma olo kuin kilpailu tilanne. Ymmärrätte varmaan kun ihmissuhteetkin kilpailutetaan.

Itsekkin annoin miehelleni vapauden.Jos menee niin menee,kilpailemaan ja estämään en ryhdy.JA menihän se ukko,vikkelä olikin.Sanoit tosi hyvin-ihmissuhteetkin kilpailutetaan.Kuka on voittaja vai onko tässä kilpailussa muita kun häviäjiä?No,miehenikin lopulta löysi "voittajansa" ja voittajan painostuksen jälkeen myös ero saatiin aikaiseksi.Ero noista kuvioista teki uskomattoman hyvää.SAin uuden rauhallisen ja vapaan elämän.Uskomatonta oli että ero oli lopulta miehelleni rankempi juttu kuin minulle.