Ihmettelen vain elämän epäreiluutta. Kun sellaiset pettäjät ja itsekkäät ihmiset löytävät vierelleen rakkauden, mutta eivät kuitenkaan osaa arvostaa sitä. Itse taas en voisi ikinä pettää puolisoani ja varmasti arvostaisin sitä mitä mulla olisi, niin en sitten löydä vierelleni ketään. En tietenkään ole täydellinen, mutta meissä jokaisessa on omat virheemme.
Pitäisikö mustakin tulla tunteeton ja pyörittää miehiä mennen tullen? Ehkä sitten tapaan sen oikean rakkauden, jonka kanssa voisin perustaa joskus vielä perheen.
Tai sitten nää tapaukset ovat vain meitä hiljasia ja kilttejä ihmisiä avoimempia ja näin tutustuvat helpommin vastakkaiseen sukupuoleen.
Pitäisikö mustakin tulla tunteeton ja pyörittää miehiä mennen tullen? Ehkä sitten tapaan sen oikean rakkauden, jonka kanssa voisin perustaa joskus vielä perheen.
Tai sitten nää tapaukset ovat vain meitä hiljasia ja kilttejä ihmisiä avoimempia ja näin tutustuvat helpommin vastakkaiseen sukupuoleen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Miksi tällainen kiltti ja uskollinen ihminen tulee petetyksi? Kun ei itse ole koskaan pettänyt, eikä sitä voisi ikinä tehdä. Sitten vaan viedään yht'äkkiä pohja kaikelta mihin on joskus luottanut. On se niin väärin. Pitäisikö sitä tosiaan alkaa itsekin joksikin miehenpyörittäjäksi? En vaan pysty siihen ja siksi olen yksin. Ei lojaaliudella taida olla enää mitään arvoa nykymaailmassa. Hirveän sääli.
Pettäjäihmiset kuuluis elämään samankaltaisten kanssa ja ne uskolliset keskenään. Juuri äskettäin valittu amerikkalainen pormestari myönsi heti virkaan astuessaan, että hän on sitten pettänyt vaimoansa. Kuten myös vaimo häntä, eli heillä oli ollut samaan aikaan molemmilla avioliiton ulkopuolinen suhde. Reilua peliä. Tasavertaista, kun molemmat pettää. Ei tarvitse kummankaan tuntea epäreiluuden tunteita.
oon kans miettinyt... Mix pitää pettää jos kuitenki on toimiva parisuhde ja ihminen, joka välittää! tuntuu, et jos pyörittää useaa miestä, kadottaa jotenkin omat halut ja tunteet ja tulee se "ihan sama" fiilis. ei kyllä oo kokemusta monen kans samaan aikaan säätämisestä.
Mä kuulun kans niihin harkitseviin naisiin, jotka lähtee juttuun mukaan ainoastaan silloin ku fiilif on oikea... tosin niistä jutuista ei pitkäaikasia suhteita oo tullut, mutta ne on ollut ihania kokemuksia.
Jos mäkin saan tässä elämässä joskus suhteen aikaseksi, niin eipä tulisi mieleen pilata sitä ehkä ainutkertaista tilaisuutta pettämisellä.
Olkaa ihmiset tyytyväisiä että teillä on joku vastakappale, vaikka sekään ei ole ruusuilla tanssimista mutta on sydämmessä paikka varattuna mielitietylle.
Kuka oikeasti ylipäätänsäkään elämässään arvostaa mitään itselle hyvin helppoa ja itsestäänselvyyttä? Ihmissuhteita tietysti pitäisi osata arvostaa eri tavalla, mutta käytäntö kyllä osoittaa ettei näin todellakaan ole kuin ääriharvinaisissa tapauksissa.
Olen kanssasi täysin samaa mieltä ihmissuhteiden arvostamisesta, omasta kokemuksesta. Mies löysi toisen naisen koska hänen sanojensa mukaan meidän suhteemme oli kuljettu loppuun. Ei kuulemma ollut muuta syytä kuin että hän oli alkanut pitää minua itsestäänselvyytenä ja oli menettänyt kiinnostuksensa minuun. Silloin sopivasti tielle osunut nainen sai hänet rakastumaan ja meille tuli ero kymmenen vuoden avioliiton jälkeen. Niin voi käydä, kipeäähän se teki kun itsellä vielä oli ne tunteet jäljellä....
Nii i..täälläkin ihmetellään samaa asiaa. Minä antasin kaikkeni jos tapaisin ihanan miehen, joka haluaisi olla kanssani, mutta eipä ole vielä vastaan tullut.
Monet ystäväni pelailee monen kanssa samaan aikaan enkä voisi itse omassa suhteessani hyväksyä moista...mutta kavereillani on sentäs miehet, vaikka pelailee..ja minulla ei , joka ei pelaile..mitäköhän tässä pitäsi päätellä..hmm
"Pitäisikö mustakin tulla tunteeton ja pyörittää miehiä mennen tullen? Ehkä sitten tapaan sen oikean rakkauden, jonka kanssa voisin perustaa joskus vielä perheen."
- Tuolla tavalla et sitä varmasti tule tapaamaan mutta saathan sä kokeilla kuka sen kieltää. Lojaalius ei teille ainakaan merkitse paskan vertaa...
"Tai sitten nää tapaukset ovat vain meitä hiljasia ja kilttejä ihmisiä avoimempia ja näin tutustuvat helpommin vastakkaiseen sukupuoleen."
- No tottakai kulttuurissa jossa toista sukupuolta on lähes kielletty lähestymästä muita jättää tilaan niille hyväuskoisille jotka osaa puhua ja niille jotka niitä puheita uskoo!
"Pitäisikö mustakin tulla tunteeton ja pyörittää miehiä mennen tullen?"
Älä missään nimessä ala tekemään tuota, siinä särkyy moni sydän, jopa omasi voi mennä ja toisekseen sinusta tulee samanlainen kylmä ihminen etkä varmasti halua omantuntosikaan takia vajota samalle tasolle ethän?
Ole ja pysy sellaisena kuin olet, lämmin sydän ja ystävällinen mutta älä anna kuitenkaan höynäyttää itseäsi. Miten sitten erottaa kuka höynäyttää ja kuka ei? Vaikeaa se on mutta opit sen kyllä, ei kannata kuitenkaan liian herkästi torjua kaikkia vain siksi että "tuokin taitaa olla taas niitä" koska joukosta voikin paljastua se elämäsi suuri ja aito rakkaus josta tuleekin jotain.
terveisin yks elämää kokenut mies.
näin se vain on... kaikki tuttavani seurustelee ja sitä rataa mutta oma rakas tuntuu olevan kuitenkin etäisin niistä kaikista.
vuodatetaanpa tähän pari esimerkkiä:
kaveri meni naimisiin, sai lapsen ja nyt on kaikki kaikki hyvin? väärin, kaveri hautautuu töihin alkaa uneksia urasta yrittäjänä.
Muutenkin kaverini käyttäytyy kummallisesti vaimonsa läsnäollessa, hikoilee kuin sika, ja on niin hermostunut että meinaa purra kielensä poikki!
pari kertaa olen nähnyt senkin kun hän torjuu vaimonsa kun hän yrittä halata häntä (minun läsnäollessa).
Toinen kaverini on muuttamassa yhteen naisystävänsä kanssa, tässä vaiheessa luulisi että omien rajojen tunteminen luulisi olevan selvä juttu?
oltiin työporukalla baarissa, koko illan ajan kaverini hiplasi ja narutti firmasta tuttua assistenttia.
Pikkujouluissa hän ei taas muuta tehnytkään kun yrittänyt naruttaa erästä naista, silloinkin hän seurusteli nykyisen kanssa.
Tälläistä mun elämässä... tämän verran ne lupaukset kestää. Toisin sanoen siihen saakka kunnes ne rikotaan.
Ei todellakaan ole yhtäsuurta yhteensattumaa että pahimmat pettäjät, ovat juuri niitä ketkä rakkautta saavat elämältä, mutta heittävät sen pois vain löytääkseen nautintoa.
Ihmiset hakeutuu heidän seuraan jonka luona he tuntevat olonsa turvalliseksi, usein kuitenkin meistä itsevarmimmat ovat myös sydämmeltään kylmimpiä.
Epäreiluahan se. Vaikuttaa tosiaan siltä, että me kaikinpuolin kunnolliset, rehelliset ja uskolliset jäädään usein ilman rakkautta, ja sitten näille itsekkäille pettäjille kyllä löytyy rakkautta vaikka millä mitalla...
Ei voi ymmärtää. Itse kun joutuu tahtomattaan olemaan yksin, niin vihastuttaa kyllä tällainen epäoikeudenmukaisuus.
Jos mä seurustelisin, niin varmasti osaisin arvostaa onneani. Mutta eipä vaan oo onni vielä osunu mun kohdalle... sitä odotellessa.
Sinulla on vielä elämä edessäsi, kun olet noin nuori.Kyllä varmasti kohdallesi osuu rehti ja rakastava kaveri.
Minä olen jo pian 50v ja kohdannut aina pettäviä ja luonteeltaan pahoja ihmisiä.Minusta on jo tullut kyyninen,enkä enää haluakaan kohdata uutta suhdetta.
Iloista kevään jatkoa!
Tottahan se on,että tuntuu,että sellaset ihmiset pärjää parhaiten "parisuhdemarkkinoilla",jotka eivät edes osaa arvostaa toisia ihmisiä.
Itse en ainakaan halua satuttaa ketään tahallani,enkä voisi ikinä pettää. Jos jonkun miehen kanssa suhteessa on,niin se edellyttää minulta ainakin rakkautta,ja jos rakastaa,niin eipä ole tarvetta sitten muita käpälöidä :)
Naiset nyt eivät vaan arvosta kaltaisiamme uskollisia ja mukavia miehiä.