Uskottomuudesta ei välttämättä

ovat erilaisia. Se että miehesi ei halua seksiä niin paljon kuin sinä ei välttämättä mitenkään liity sinun haluttavuuteesi puhumattakaan toisista naisista. 2-4 krt/vko on kuitenkin ihan ok määrä (jos sitä nyt ylipäätänsä voi määrällä arvioida). Mitä enemmän asiasta jauhat tai suutut, sitä luultavammin hänelle tulee suorituspaineita. Sinun pitäisi mielestäni hyväksyä tämä tarpeidenne erilaisuus, ja keskittyä laatuun määrän sijaan.

Jos suhteenne on kestänyt vasta vähän aikaa, niin tuntuu tuo seksijuttu aika luonnolliselta sinun puoleltasi. Olet rakastunut. Mutta et saa
mieheltäsi tarpeeksi huomiota ja hyvänäpitämistä.

Yritätkö saada miehesi tiiviimmin itsellesi tuolla seksijutulla. Onko se ainoa keino saada
mieheltä huomiota. Koita vaikka nyt pitää taukoa ja odota, että miehesi tekee aloitteen.
Häntä ehkä stressaa sinun jatkuva seksin tarpeesi ja rupeaa jo kohta välttelemään tilanteita joissa joutuu kanssasi kahdenkesken (aikaisin nukkumaan meneminen ym.).
Ei uskalla helliä ja pitää sinua hyvänä, kun ajattelee, että sen pitää johtaa aina yhdyntään. Pahimmillaan saattaa suorituspaineiden takia kärsiä impotentista.

Tuli vain tällaisia ajatuksia mieleen.

Lapsi oikeasti tarvitsee aikaa ja huomiota aivan eri tavalla kuin aikuinen ihminen. Sinä olet aikuinen, sori vaan, ja näin ollen sinun kuuluisi olla kykenevä tinkimään omista tarpeistasi jonkin verran. Jos et kykene jakamaan miehen huomiota tämän lapsen kanssa, et voi seurustella kyseisen miehen kanssa. Valitettavasti näin se vaan on.

Esitänpä vastakysymyksiä; oletko yhtään miettinyt miksi haluat seksiä päivittäin? Sehän teidän ongelma lienee; eikä siinä, että miehesi haluaa sekstailla vain 2-4 kertaa viikossa :),... Mitä muita harrastuksia ja yhteisiä mieltymyksiä teillä on kuin seksi? Oletko tutustunut tuohon 3-vuotiaaseen? Onko se nimenomaan niin, että miehesi JOUTUU huolehtimaan? Vai vain sinun mielestäsi joutuu huolehtimaan? Itse et yhtään välittäisi joutua huolehtimaan, vai?

Sinulla on paha mieli, kun haluaisit mieheltä läheisyyttä, mutta tunnet olevasi kakkonen. Noh, siinä osaan vähän neuvoa. Läheisyyttä ei saa kerjäämällä vaan antamalla sitä itse toiselle. Tässä auttaa nimenomaan muu kuin seksuaalinen läheisyys. Sen sijaan, että olet kade kolmivuotiaalle, osallistu enemmän hänen elämäänsä. Tehkää yhdessä kaikkea kivaa tai ihan vaan tavallista. Leikkikää, siivotkaa, leipokaa, peskää pyykkiä. Sellaista.

Eli: kun olet läheisempi lapsen kanssa, miehesi lähentyy sinua, tulet hänelle läheisemmäksi. Kun touhuat enemmän lapsen kanssa, kannat vastuuta lapsesta, väsyt ja uni alkaa painaa silmiäsi, etkä enää päivittäin jaksa muuta kuin vain ajatella seksiä... Jaa-a, pirullinen suunnitelma, tiedän, mutta pitäisi tehota :). Saat varmastikin mieheltäsi enemmän läheisyyttä ja huomiota.

Ai niin. Eräs miesystäväni kyselee tämän tästä "onkos kaikki okei". Se tuntuu hyvältä. Mutta jos hän kysyisi "mikä on vialla", niin se alkaisi ottaa nuppiin - suorastaan pilaisi tunnelmaa.