Hei. Meillä siis tyttöystävän kanssa ero edessä hän haluaa muttaa omaan asuntoon.. Olen pyöritellyt tätä asiaa päässäni taukoamatta ja syyttänyt itseäni tästä kaikesta. Nainen sanoo että suurimmat syyt ovat olleet ne että en ole ymmärtänyt häntä tai minua ei ole kiinnostanut hänen jutut ja väittää myös että emme ole samalla aaltopituudella.. Hän myös kertoi että se on ollut hänelle raskasta kun olen vain omia mielipiteitäni tyrkyttänyt ja hänen on ollu pakko olla samaa mieltä kanssani.. No emme ole olleet aina samaa mieltä ollaan riidelty ja sovittu ja sitä rataa. Häntä myös häiritsi kovasti se kun vietin todella paljon aikaa tietokoneella ja laiminlöin suhdettamme vaikka alussa hylkäsin koneen kokonaan ja tahdoin antaa kaiken aikani tyttöystävälle, mutta kun arki alkoi astua suhteeseen oli niin helppoa alkaa taas pelailemaan vaikka tyttöystävällä ei ollut mitään tekemistä (hänellä ei myöskään ollut kavereita) Ikävin asia tässä nyt on kuitenkin se että minä tiedostan ne virheet mitä olen tehnyt olen myös kertonut hänelle miksi olen hänelle välillä ollut sellainen ja kertonut että asiat ei ole niin isoja etteikö niitä pystyisi korjata niin tyttöystävä on ehdoton tässä asiassa. Hän ei nää että meillä voisi enään olla yhteistä tulevaisuutta. Minä kuitenkin sanon että kyllä meidän pitäisi ainakin yrittää korjata näitä asioita ja siihen hän toteaa että on antanut mahdollisuuksia, mutta minä en ole vaan niistä ollut tietoinen niistä mahdollisuuksista minusta ne on vaan ollut tavallisia riitoja. Emme selvästikkään olla osattu keskustella näistä asioista tarpeeksi kypsästi vaan ne on yleensä ollut jotain huutamista ja toisen ärsyttämistä ja yleensä tilanne on rauhoittunut itsestään. En oikein tiedä mitä tässä pitäisi ajatella kun rakastan häntä kovasti ja nään itsessäni ne viat joita tyttöystävä sanonut mutta hän ei vaan halua enää yrittää.. Tyttöni on ollut myös todella masentunut pidemmän aikaa eikä hän ole oikeen pystynyt tarttumaan mihinkään ja se on kuulemma myös minun syytäni ja tämän paikan. Lisäisin viellä kuitenkin tähän sen verran että kun ostimme hänelle myös koneen niin hänkin on sen jälkeen viihtynyt koneella jatkuvasti.. On kuitenkin hirveää ajatella sitä että olen ollut hänelle niin kauhea vaikka kyllä hänkin on käyttäytynyt välillä todella huonosti mutta silti tämä itsensä syyttely tekee tästä asiasta paljon pahemman.. Ainakun yleensä joku alkoi häntä häiritsemään hän alkoi riehumaan ja huutamaan eikä koskaan oikeestaan keskusteltu rauhassa näistä asioista vaan se oli aina semmosta riitelyä ja minusta se oli jotenkin vastenmielistä ja oli vain helpompi yrittää olla välittämättä.. Jokatapauksessa mitä mieltä te olette naiset ansaitsenko teidän mielestä uuden mahdollisuuden? Minusta mahdollisuus pitää antaa kun kerran itse olen vasta nyt ymmärtänyt mikä on mättänyt ja olen valmis tekemään mitä tahansa että hän olisi jälleen onnellinen..
Suhde poikki enkä jaksa enään..
10
1980
Vastaukset
- Anttipoikaaa
Että minusta tosiaan tuntuu siltä kuin elämä olisi loppumassa tähän en pysty kiinnostumaan mistään millään ei ole minulle mitään väliä tahdon vain nukkua. Kaverisuhteetkin on aika pitkälti loppunut tämän suhteen aikana ja tuntuu että jään täysin tyhjän päälle tässä asiassa.. Elämä tyttöystäväni kanssa oli onnelisinta aikaa mitä minulla on ollut ja meillä on paljon hienoja muistoja ja kokemuksia mitä ollaan yhdessä koettu. Tuntuu jotenkin niin väärältä nyt yhtäkkiä lopettaa tämä kaikki..
- Mariia-78
Et voi syyttää itseäsi, et ainakaan kokonaan.
Ja tää ikävä klisee että tunteet kuolee.
Jos on huonossa suhteessa, niin ne loppuu ja sitä kivettää itsensä.
Se, että pyydät uutta mahdollisuutta koska olet nyt huomannut virheesi.... ei se tuo niitä tunteita takaisin. Kokemuksesta tiedän, mitä enemmän vaadit häntä takaisin sitä kauemmaksi häntä työnnät.
Ja mun mielestä ei ole oikeutta vaatia ketään yrittämään uudelleen... oman eroni jälkeen menin täysin paniikkiin kun eksmieheni yritti esim. halata. Se ei ole helppoa, ja kun sen päätöksen on tehnyt että lähtee huonosta suhteesta sitä tekee suojamuurin ymppärilleen ja kivettää sydämensä että lähteminen olisi helpompaa.... sen takia sitä uutta mahdollisuutta on tosi vaikea antaa...
- jag.
Vaikka minä sanoisin että ansaitset uuden mahdollisuuden se ei muuta mitään.
Tyttöystäväsi ilmeisesti kuitenkin päättää itse ansaitsetko?
Mieti kuitenkin sinä myös että haluatko oikeasti sitä?
Tämä ero on jo kasvattanut sinua ja olet oppinut sen alla sellaisia asioita mitä et olisi oppinut jos tätä ei olisi tapahtunut.
Nyt tiedät miltä sinusta tuntuu, eikö?
Nyt mukamas ymmärrät mitä voisit tehdä mielyyttääksesi tyttöystävääsi? Mutta haluatko tehdä sen itse?
Sinun pitää miellyttää myös itseäsi?
Olemalla oma itsesi löydät ihmisen joka antaa sinun olla se.
Uskon että jossakin on olemassa sinulle sopivampi nainen jonka luokse olet matkalla ja sillä matkalla sinun on käytävä läpi myös tämä ero ja opittava siitä jotakin.
Olet jo oppinut todennäköisesti enemmän kuin tämä nykyinen tyttöystäväsi tai kohta ex joka selkeästi manipuloi ihmisiä ja syyttää sinua sitä että et ole tehnyt häntä onnelliseksi.
Muista sinä ettet ole täällä tehdäksesi jokun onnelliseksi vaan elääksesi kaikkea arkipäivän paskaa ja juhlaniloa jonkun kanssa yhdessä.
Siinä hän on oikeassa ettette ole samalla aaltopituudella sillä sinä olet jo pitemmällä.
Sen kertoo se jo että pohdit asioita noin paljon ja haluat muuttua.
Tee sinä itsesi onnelliseksi.
Joudut ehkä suremaan vähän sitä ennen.... voimia.- Anttipoikaaaa
Tosiaan paljon lohduttavia seikkoja sinä mainitsit.. Ongelma on tosiaan se että itsekkin haluan noi pirteet itsessäni muuttaa. Ne on vaan ollut hyvin ahdasmielistä ajattelua esim siitä pitäisikö toisen käydä töissä kun itse olen tehnyt näin ja näin että ei ole hyväksynyt että toinen ehkä haluaa tehdä toisella tavalla ja minun tapani ei suinkaan ole se ainut ja oikea. Olen ilmeisesti pelännyt että kasvamme muutosten takia erilleen vaikka näin ei suinkaan olisi tapahtunut kun ei ennenkään tapahtunut. Minun oli silti vain saatava jankuttaa niitä omia typeriä mielipiteitä vaikka toinen selvästi olisi halunnut toista(välillä toki oli minun kanssa asiasta täysin samaa mieltä mikä ehkä vähän häiritsi myös minua)
- jätetty
Anttipoikaaaa kirjoitti:
Tosiaan paljon lohduttavia seikkoja sinä mainitsit.. Ongelma on tosiaan se että itsekkin haluan noi pirteet itsessäni muuttaa. Ne on vaan ollut hyvin ahdasmielistä ajattelua esim siitä pitäisikö toisen käydä töissä kun itse olen tehnyt näin ja näin että ei ole hyväksynyt että toinen ehkä haluaa tehdä toisella tavalla ja minun tapani ei suinkaan ole se ainut ja oikea. Olen ilmeisesti pelännyt että kasvamme muutosten takia erilleen vaikka näin ei suinkaan olisi tapahtunut kun ei ennenkään tapahtunut. Minun oli silti vain saatava jankuttaa niitä omia typeriä mielipiteitä vaikka toinen selvästi olisi halunnut toista(välillä toki oli minun kanssa asiasta täysin samaa mieltä mikä ehkä vähän häiritsi myös minua)
Koeta Anttipoika jaksaa. Niin minäkin teen. Olen täsmälleen samassa tilanteessa kuin sinä. Välillä tuntuu niin pahalta, että ei kykene edes olemaan. Meidän suhteessa lisäksi se olin minä jolla ei ole kavereita, joten sekin tuntuu pahalta kun ei ole ketään.
Siltikin. Olen ehkä onneksi kokenut tämän kaiken vähän yli parikymppisenä monien vuosien jälkeen silloinkin. Siitäkin selvisin, vaikka vajosin käsittämättömään masennukseen ja todella vahingoitin omaa terveyttäni laiminlyömällä itseäni. Tein siis kaikki ne virheet, joita jätetty voi tehdä.
Epäilemättä tulen tekemään ne kaikki virheet nytkin. Kuitenkaan en aio sortua apatiaan tai itsesääliin tai vielä pahempi itsetuhoon. Olen pääsiäisenä menettänyt sen henkilön, jota 5 vuotta pidin sinä oikeana ensi silmäyksestä viimeiseen puheluun. Se ei silti riistä minulta oikeutta omaan elämääni.
Minulla on siis kokemusta mahdollisimman huonosti hoidetusta erosta. Viisaat kehoittavat ottamaan rauhallisesti, tekemään kaikkea mikä pitää ajatukset poissa jättäjästä, tapaamaan ihmisiä ja huolehtimaan itsestään. helposti sanottu, vaikeasti tehty, mutta minä ainakin aion yrittää.
Minutkin heivattiin omien piirteideni ja tekojeni takia, vaikka mitään äärimmäistä en tehnytkään, vaikka siitä tietty syytetään ero on asia, johon tarvitaan kaksi ja jättäjän teko on niin äärimmäinen, että siitä on paha pistää paremmaksi. Etkä ole tehnyt mielestäni sinäkään.
Aamulla kun kello soi töihin mietin miksi nousen kun ei ole perhettä mitä hoitaa. Nousen, koska haluan olla hyvä itselleni. Ainakin uskon niin. - Anttipoikaaaa
jätetty kirjoitti:
Koeta Anttipoika jaksaa. Niin minäkin teen. Olen täsmälleen samassa tilanteessa kuin sinä. Välillä tuntuu niin pahalta, että ei kykene edes olemaan. Meidän suhteessa lisäksi se olin minä jolla ei ole kavereita, joten sekin tuntuu pahalta kun ei ole ketään.
Siltikin. Olen ehkä onneksi kokenut tämän kaiken vähän yli parikymppisenä monien vuosien jälkeen silloinkin. Siitäkin selvisin, vaikka vajosin käsittämättömään masennukseen ja todella vahingoitin omaa terveyttäni laiminlyömällä itseäni. Tein siis kaikki ne virheet, joita jätetty voi tehdä.
Epäilemättä tulen tekemään ne kaikki virheet nytkin. Kuitenkaan en aio sortua apatiaan tai itsesääliin tai vielä pahempi itsetuhoon. Olen pääsiäisenä menettänyt sen henkilön, jota 5 vuotta pidin sinä oikeana ensi silmäyksestä viimeiseen puheluun. Se ei silti riistä minulta oikeutta omaan elämääni.
Minulla on siis kokemusta mahdollisimman huonosti hoidetusta erosta. Viisaat kehoittavat ottamaan rauhallisesti, tekemään kaikkea mikä pitää ajatukset poissa jättäjästä, tapaamaan ihmisiä ja huolehtimaan itsestään. helposti sanottu, vaikeasti tehty, mutta minä ainakin aion yrittää.
Minutkin heivattiin omien piirteideni ja tekojeni takia, vaikka mitään äärimmäistä en tehnytkään, vaikka siitä tietty syytetään ero on asia, johon tarvitaan kaksi ja jättäjän teko on niin äärimmäinen, että siitä on paha pistää paremmaksi. Etkä ole tehnyt mielestäni sinäkään.
Aamulla kun kello soi töihin mietin miksi nousen kun ei ole perhettä mitä hoitaa. Nousen, koska haluan olla hyvä itselleni. Ainakin uskon niin.Niin minunkin kaverit ovat jääneet tämän suhteen aikana.. parhaat ystävät eivät hyväksyneet tätä suhdetta ja siinä meni sukset ristiin monen ystävän kanssa.. Nyt olen tosiaan yksin.. Perhe on ainut oikeestaan mitä minulla on jäljellä.. Ei ole edes työtä tällä hetkellä enkä tiedä että pystyisinkö edes tekemään töitä tällä hetkellä :( Todella kurjaa että tulikin laiminlyötyä omaa rakasta typerien asioiden takia. Olisi pitänyt antaa kaikki huomio vain omalle rakkaalle eikä aina jättää häntä kakkoseksi. Nyt kun näitä asioita miettii niin ne tuntuu niin mitättömiltä ja helposti korjattavilta mutta toinen ei vaan halua uskoa sitä.. En tiedä oikein että mitä tässä pitäisi tehdä. Ei ole mitään motivaatiota jatkaa tätä elämää niin se on kaikkein surullisinta.. Odotan vain sitä että pääsen nukkumaan. Aamulla olen masentunut ja sängystä nouseminen on vaikeeta kun ajatukset pyörii vaan päässä. Pahinta tässä on se että naiseni oli kaikinpuolin niin täydellinen ettei tuollaisia pakkauksia ihminen saa kuin kerran elämässään ja toiset ei koskaan :(
- Anttipoikaaaa
jätetty kirjoitti:
Koeta Anttipoika jaksaa. Niin minäkin teen. Olen täsmälleen samassa tilanteessa kuin sinä. Välillä tuntuu niin pahalta, että ei kykene edes olemaan. Meidän suhteessa lisäksi se olin minä jolla ei ole kavereita, joten sekin tuntuu pahalta kun ei ole ketään.
Siltikin. Olen ehkä onneksi kokenut tämän kaiken vähän yli parikymppisenä monien vuosien jälkeen silloinkin. Siitäkin selvisin, vaikka vajosin käsittämättömään masennukseen ja todella vahingoitin omaa terveyttäni laiminlyömällä itseäni. Tein siis kaikki ne virheet, joita jätetty voi tehdä.
Epäilemättä tulen tekemään ne kaikki virheet nytkin. Kuitenkaan en aio sortua apatiaan tai itsesääliin tai vielä pahempi itsetuhoon. Olen pääsiäisenä menettänyt sen henkilön, jota 5 vuotta pidin sinä oikeana ensi silmäyksestä viimeiseen puheluun. Se ei silti riistä minulta oikeutta omaan elämääni.
Minulla on siis kokemusta mahdollisimman huonosti hoidetusta erosta. Viisaat kehoittavat ottamaan rauhallisesti, tekemään kaikkea mikä pitää ajatukset poissa jättäjästä, tapaamaan ihmisiä ja huolehtimaan itsestään. helposti sanottu, vaikeasti tehty, mutta minä ainakin aion yrittää.
Minutkin heivattiin omien piirteideni ja tekojeni takia, vaikka mitään äärimmäistä en tehnytkään, vaikka siitä tietty syytetään ero on asia, johon tarvitaan kaksi ja jättäjän teko on niin äärimmäinen, että siitä on paha pistää paremmaksi. Etkä ole tehnyt mielestäni sinäkään.
Aamulla kun kello soi töihin mietin miksi nousen kun ei ole perhettä mitä hoitaa. Nousen, koska haluan olla hyvä itselleni. Ainakin uskon niin.Niin minunkin kaverit ovat jääneet tämän suhteen aikana.. parhaat ystävät eivät hyväksyneet tätä suhdetta ja siinä meni sukset ristiin monen ystävän kanssa.. Nyt olen tosiaan yksin.. Perhe on ainut oikeestaan mitä minulla on jäljellä.. Ei ole edes työtä tällä hetkellä enkä tiedä että pystyisinkö edes tekemään töitä tällä hetkellä :( Todella kurjaa että tulikin laiminlyötyä omaa rakasta typerien asioiden takia. Olisi pitänyt antaa kaikki huomio vain omalle rakkaalle eikä aina jättää häntä kakkoseksi. Nyt kun näitä asioita miettii niin ne tuntuu niin mitättömiltä ja helposti korjattavilta mutta toinen ei vaan halua uskoa sitä.. En tiedä oikein että mitä tässä pitäisi tehdä. Ei ole mitään motivaatiota jatkaa tätä elämää niin se on kaikkein surullisinta.. Odotan vain sitä että pääsen nukkumaan. Aamulla olen masentunut ja sängystä nouseminen on vaikeeta kun ajatukset pyörii vaan päässä. Pahinta tässä on se että naiseni oli kaikinpuolin niin täydellinen ettei tuollaisia pakkauksia ihminen saa kuin kerran elämässään ja toiset ei koskaan :(
- jätetty
Anttipoikaaaa kirjoitti:
Niin minunkin kaverit ovat jääneet tämän suhteen aikana.. parhaat ystävät eivät hyväksyneet tätä suhdetta ja siinä meni sukset ristiin monen ystävän kanssa.. Nyt olen tosiaan yksin.. Perhe on ainut oikeestaan mitä minulla on jäljellä.. Ei ole edes työtä tällä hetkellä enkä tiedä että pystyisinkö edes tekemään töitä tällä hetkellä :( Todella kurjaa että tulikin laiminlyötyä omaa rakasta typerien asioiden takia. Olisi pitänyt antaa kaikki huomio vain omalle rakkaalle eikä aina jättää häntä kakkoseksi. Nyt kun näitä asioita miettii niin ne tuntuu niin mitättömiltä ja helposti korjattavilta mutta toinen ei vaan halua uskoa sitä.. En tiedä oikein että mitä tässä pitäisi tehdä. Ei ole mitään motivaatiota jatkaa tätä elämää niin se on kaikkein surullisinta.. Odotan vain sitä että pääsen nukkumaan. Aamulla olen masentunut ja sängystä nouseminen on vaikeeta kun ajatukset pyörii vaan päässä. Pahinta tässä on se että naiseni oli kaikinpuolin niin täydellinen ettei tuollaisia pakkauksia ihminen saa kuin kerran elämässään ja toiset ei koskaan :(
Kuten minun sinunkin kannattaa keskittyä nyt huomioimaan itseään. Ota rauhallisesti hyvä mies. Elä päivä kerrallaan.
Yhden valvotun yön jälkeen, jolloin monesti epäilin mielenterveyttäni olen lähdössä töihin. En tiedä huomisesta, mutta tästä(kin) päivästä olen päättänyt seliviytyä.
Älä tee pitkän ajan suunnitelmia, elä päivä kerrallaan.
Tsemppiä! Kirjoittelen myöh. lisää. - jag.
Anttipoikaaaa kirjoitti:
Tosiaan paljon lohduttavia seikkoja sinä mainitsit.. Ongelma on tosiaan se että itsekkin haluan noi pirteet itsessäni muuttaa. Ne on vaan ollut hyvin ahdasmielistä ajattelua esim siitä pitäisikö toisen käydä töissä kun itse olen tehnyt näin ja näin että ei ole hyväksynyt että toinen ehkä haluaa tehdä toisella tavalla ja minun tapani ei suinkaan ole se ainut ja oikea. Olen ilmeisesti pelännyt että kasvamme muutosten takia erilleen vaikka näin ei suinkaan olisi tapahtunut kun ei ennenkään tapahtunut. Minun oli silti vain saatava jankuttaa niitä omia typeriä mielipiteitä vaikka toinen selvästi olisi halunnut toista(välillä toki oli minun kanssa asiasta täysin samaa mieltä mikä ehkä vähän häiritsi myös minua)
Elämä ja yhdessäolo on jatkuvaa kasvamista ja tilanteet muuttuvat koko ajan.
Arki on suhteessa ehkä se pahin vihollinen?
Tämän päivän parisuhteissa arjensietokyky on kovin heikkoa kun halutaan jotain koko ajan tapahtuvan.
Elämyksiä odotetaan kumppanilta ja rakastellakkin pitäisi vaikka pää alaspäin jotta oltaisiin ajan tasalla. Naiset lukee liikaa Cosmopolitania ja odotukset kumppania kohtaan alkaa olemaan jo päätä huimaavia.
Arki on kuitenkin arkea. Vauvat edelleen herää öisin huutamaan, kaupassa tarvii käydä, siivota ja vuokrat maksaa.
Jos on paljon rahaa voi näistä asioista päästä vähän helpomalla.
Ympäristötekijät vaikuttavat ja elämänmuutokset vaikuttavat suhteeseenne.
Tottakai suhdekkin muuttuu niiden mukana.
Ei saisi odottaa että tässä ollaan näin loputtomasti kun se ei mene niin.
Sinä muutut ja tyttöystäväsi muuttuu. Tämän asian hyväksyminen on tärkeätä. Toiselle pitää antaa lupa muuttua ja kasvaa koko ajan. Mielipiteetkin muuttuvat. En ole enään sama ihminen kuin 10 vuotta sitten tai ennen eroa?
Kumppani saattaa ajatella tänään toisin kuin joskus aikaisemmin eikä sitä pidä kyseenalaistaa ja sanoa että sähän sanoit silloin niin ja nyt näin... Oikeasti niin se vaan menee ja tässä hetkessä eletään sen mukaan millaisia just nyt ollaan.
- venlaorvokki
Moikka!Luin viestisi ja ajattelin että voi te onnelliset jotka ootte päässeet jo noin pitkälle eteekä vaan mulkoile toisianne. Me olemme eläneet sisko ja sen veli suhteessa ainakin vuoden ja tämä se vasta sattuukin.Käydään joka paikassa yhdessä ja silti ei olla missään kanssakäymisessä keskenämme.Tiedän ettei kummallaakaan ole muita suhteita, mutta en tiedä sitä mikä mminuun on tullut niin isoksi viaksi ettei sanota kun hyvää yötä.Kerran mainitsin että ollaan kun sisko ja sen veli, vaan ei voi olla muita suhteitakaan kun asutaan yhdessä, ja siitä kehkeytyi oikein vuosisadan riita. Siksi olen kateellinen teille jotka olette ratkaisun tehneet, tämäpä se vasta helvettiä. Jatka matkaa sitä ei tidä mitä nurkan takaa löytyy. Ja sanonkin että ei muuta kun tulta päin .!!Ja Onnea
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6507955Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4662245Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2312145- 1451711
Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511230Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi251229Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule991113Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65839Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.58762Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill7736