kiltistä, hellästä ja huomaavaisesta naisesta ? Minut on ainakin syrjäyttänyt määräilevä, voimakastahtoinen nainen jo kahdesti ! :(
miksi miehet ei tykkää
kiltti nainen
12782
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Samanlaisen äitihahmon kuin mikä niillä on lapsena kotona on ollut? Muuta selitystä en ole keksinyt.
Kuten en ole keksinyt selitystä sillekään että miksi mä en koskaan törmää mukaviin...
Sun kysymyksenasettelu antaa ymmärtää, että kiltteys, hellyys ja/tai huomaavaisuus olisi ollut syy suhteen loppumiseen.
Minä epäilen tuota.
Luulen että syy on toisaalla tai että se minkä sinä koet esim kiltteytenä onkin toisen mielestä kasvotonta myötäilyä.
Toi kiltteys on mulle vähän punanen vaate. Miksi moni väittää olevansa niin saatanan kiltti? Mitä se tarkoittaa ihan oikeasti? Kun mun mielestä jos on kiltti sillei ihan oikeasti ei ole niin kauhean tietoinen siitä kiltteydestään. Onko semmonen kiltteydestään ilmoittava sama kuin toisen huomioon ottava (mikä on loistava ominaisuus) vai semmoinen joka ei uskalla näyttää niitä mustempia puoliaan (mikä ajaa suhteen pinnalliseksi ja saa toisen arpomaan miksei toinen avaudu).
Jotkut vaan on sellaisia. Altruistinen luonne. Toivoisin vaan että sellaiset löytäis hyvän kumppanin eikä sellaista huolehdittavaa resua.
Kun mun mielestä ne altruistit ei koskaan mainosta sitä kiltteytään.
Marttyyrityyppi sit huokailee enempikin miten ollaan niin kilttiä niin kilttiä.
Ne altruistit saa kunnon ihmisen kanssa perheen hehkumaan, siellä on hyvä olla perheen ja vieraan.
Marttyyri taas harrastaa kaksoisviestintää, semmoista ehän minä mittään itelle, kuhan muita aattelin...
Ja tää on toki kärjistys. Tökkii vaan jotenkin esmes kommunikointitaitojen puutteiden esittäminen kiltteytenä (aika tavallista mun mielestä).
tuuppaan molempia jos tarvis on
"Marttyyrityyppi sit huokailee enempikin miten ollaan niin kilttiä niin kilttiä."
... Exäni ... :D
Marttyyrit käy kauppaa sillä martyrismillään. Ja mä oon just sellainen höynäytettävä johon toi uppoo. Ihmekös että "siedin" niin kauan...
Mut kun se ei oo kauppaa. Mä toimin vain kun saa olla vapaasti, omana itsenäni huomata että nyt toi kultamuru raataa liikaa, se on mun homma mennä auttaan. Marttyyrin kanssa omatunto ei toimi samalla tavalla, marttyyri "toimii" omanatuntona toisen puolesta mutta se ei toimikaan ihan niin...
pitää äidistä, toinen tyttärestä.
No jaa, en mainosta kiltteyttäni, mutta tämä viimeisin mies vaan on sanonut että olen niin hyvä ja kiltti hänelle. No juu, olen kyllä aikas paljon häntä myötäillyt ja ollut samaa mieltä. Täytyy siis alkaa olemaan miehen kanssa eri mieltä ja osoittamaan mieltään enemmän ääneen ...
Kiitos kommenteista
Ottamatta kantaa juuri sinun kiltteyteesi, kun en sen luonteesta tiedä, niin joskus voi olla niin, että mikäli kiltteys tarkoittaa samaa kuin pitkälle viety alistuneisuus ja mukautuvuus, niin se saattaa kasata enemmän paineita miehelle kuin naisen suorasanaisuus ja räväkkyys.
Otetaan nyt esimerkiksi vaikka tilanne jossa pitäisi suunnitella yhteistä kesälomaa. Jos kiltti nainen vastaa kaikkeen että tehdään niin kuin sinä haluat, niin mies saa yksin kantaa koko vastuun alkaen kohteen ja ohjelman suunnittelusta aina siihen "isännänvastuuseen" asti tuliko reissusta lopulta menestys vai yhtä hampaiden kiristelyä. Kun taas räväkämpi nainen saattaa olla se aktiivisempi osapuoli ideoimaan ja valmistelemaan lomasuunnitelmia, jättäen miehelle vaikka vain vastuullisen kuskin roolin :)
Jäin tätä miettimään.... En nyt ihan noin nyhverö taida olla, vaan kyllä mielipiteeni ja toiveeni tuon julki.
Mutta suhteessa ollessani haluan kyllä toista miellyttää :(
Ja olin kyllä myös niin kiltti (tyhmä) että tapailin useita kk miestä jolla oli muitakin naisia! Tosin kiltteydelläni oli rajansa kun tämän vihdoin tajusin ja mies ihmetteli mitä tehdä kun hänellä on kolme ihanaa naista josta pitäisi valita. Kilttinä totesin että annan sinun rauhassa nyt asiaa pähkäillä, mutta ilman minua :(
Miellyttämisellä tasapainoilu vaatii harkintaa ja pelisilmää. Jos lähtökohtaisesti jo ajattelet että sinun "tehtäväsi" on miellyttää toista osapuolta, niin veikkaan että ennemmin tai myöhemmin ajat itsesi piippuun tämän käyttäytymismallin kanssa. Joka ikinen kerta annat jotain itsestäsi pois kun näin teet - minusta ainakin - ja jos vielä joudut toimimaan vastentahtoisesti, niin vielä kehnompi hommeli. Terveessä suhteen on kai kuitenkin niin, että molemmat tulevat puolitiehen vastaan. Ei niin että toinen joustaa jatkuvasti.
ujoutta, oma-aloitteettomuutta, mielipiteiden salailua ja hiljaisuutta, kaikki tekemiset, menemiset, olemiset eli koko ohjelma kaatuu aina miehen päälle. Sitten mies onkin kuin jnkl. yhden naisen ohjelmapalvelu- ja matkatoimisto ja nainen vaan roikkuu mukana vailla omia kiinnostuksen kohteita. Tällöin naisen tulisi maksaa miehelle palkkaa, koska se käy työstä. Ei toista edes opi tuntemaan niin.