Annoin exälleni mahdollisuuden palata elämääni eron jälkeen. Hän piti minua elämänsä naisena kun seurustelimme. Oli minua kohtaan aivan mahtava. Minä olin vielä rikki entisestä suhteestani jossa mies käytti väkivaltaa. Suhteemme meni solmuun koska en pystynyt tasavertaiseen parisuhteeseen.
Kolme kuukautta eron jälkeen mies otti yhteyttä ja päätin että jokainen ansaitsee uuden mahdollisuuden, minäkin. Avasin sydämeni hänelle uudestaan. Mies jahkaa edelleen. Minä olisin paljon valmiimpi. Itsekeskeisyyttäänkö, pelkojensa takia..? Olen entistä masentuneempi enkä tiedä mitä tehdä. Rakastan häntä mutta minusta tuntuu että hän miettii vain omia tuntemuksiaan eikä huomaa että vaikeaa tässä on minullakin. Olen alkanut pelätä itseni puolesta. Että tämä jahkaaminen alkaisi sattua liikaa enkä jaksaisi enää tehdä mitään.
Miksi hän ei anna mun mennä jos ei tiedä mitä haluaa tai mihin pystyy? Kuinka kauan voi toisen antaa odottaa? Hän otti yhteyttä kuitenkin... Mitä voin tehdä jotta en hajoa itse täysin? Pelottaa että menetänkö hänet uudestaan..
Kolme kuukautta eron jälkeen mies otti yhteyttä ja päätin että jokainen ansaitsee uuden mahdollisuuden, minäkin. Avasin sydämeni hänelle uudestaan. Mies jahkaa edelleen. Minä olisin paljon valmiimpi. Itsekeskeisyyttäänkö, pelkojensa takia..? Olen entistä masentuneempi enkä tiedä mitä tehdä. Rakastan häntä mutta minusta tuntuu että hän miettii vain omia tuntemuksiaan eikä huomaa että vaikeaa tässä on minullakin. Olen alkanut pelätä itseni puolesta. Että tämä jahkaaminen alkaisi sattua liikaa enkä jaksaisi enää tehdä mitään.
Miksi hän ei anna mun mennä jos ei tiedä mitä haluaa tai mihin pystyy? Kuinka kauan voi toisen antaa odottaa? Hän otti yhteyttä kuitenkin... Mitä voin tehdä jotta en hajoa itse täysin? Pelottaa että menetänkö hänet uudestaan..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Etkö voisi pitää nyt vain itsestäsi huolta ja saada pidettyä itsesi sellaisessa hyvässä vireessä, mikä vie eteenpäin? Kumpikin keskittyy siinä mielessä itseensä ja kerää voimia, rohkeutta yms. yhdessä oloonne. Rauhassa eteneminen lienee normaalia, kun takana on jo yksi ero kohdallanne. Sinuakin pelottaa, menetätkö hänet uudestaan, joten eikö se kerro siitä, että sinun pitäisi rauhoittua negatiivisten tunteidesi kanssa? Hengähdä, etene rauhallisesti päivä kerrallaan ja sitten näet, miltä elämä näyttää. Mihin sinulla on kiire? Ei kai tässä ole kysymys vuositolkulla jahkaamisesta? Mieskin varmasti vaistoaa ellei jopa näe ja koe epävarmuutesi, se voi lisätä hänenkin epävarmuuttaan. Tällaisia asioita tuli yhtäkkiä mieleen. Tsemppiä!
Kiitti vastauksestasi. On vaan niin että välitilanne on todella rasittavaa, olen masentunut ja surullinen. Kaipaan selkeyttä elämääni. Kuinka kauan tällaista on kestettävä? Minulla ei ole kiire mihinkään, kaipaan vain selkeää elämää, selkeitä tilanteita ja valintoja. Ei se voi olla väärin, eihän? Annan kuukauden aikaa ja sitten teen ratkaisun. Jos mies ei ole valmis edes seurustelemaan kolmen kuukauden tapailun jälkeen, niin valitsen sen että lähden etsimään kumppania joka halua seurustelua. En usko että olen siinä tapauksessa liian hätäinen. Sotkuiset välitilat eivät vain ole minua varten. Joko seurustelen tai en seurustele, ei ole olemassa katsotaan -muotoa minulle. Sitä joko haluaa tai ei halua. Sanoihan Vanhanenkin että Iken luottamus joko on tai ei ole. :)