Köyhän kanssa seurustelu

ole valmis jakamaan elämäänsä toisen kanssa olkoon yksin. Yhdessä jaksaa aina paremmin kuin yksin, esim saan olla kotona, koska rakensin vaimolle velattoman ok-talon kahden pienen lapsen kanssa ja pyöritetään monen lapsen perhettä.

Purjehtiminen on halpa ja hieno harrastus. Purjehtijamies arvostaa todella korkealle naisia ketkä osa purjehtia ja viihtyuvät purkkarissa. Alkuun pääsee esim. 2000 eur maksavalla Joe 17 veneellä ja läjällä purjehduskirjoja kirjastosta.

http://www.paatti.com/joe17/

Miehenä voisin kyllä jonkun verran tarjota elokuvia ja teatteria naiselleni, mutta en kyllä ryhtyisi kokonaan elättämään. Toisaalta vittumainen homma, jos ei voisi naisystävän kanssa lähteä matkoille esim. kesällä. En kyllä tiedä viittisinkö monen sadan euron matkaa tarjota. Ehkä sun pitää hankkii paremmin palkattu duuni

Olette jo kuusi vuotta ollut yhdessä, mutta silti mies tekee lomamatkansa ystäviensä kanssa? Onko hän kustantanut sinulle yhtäkään lomareissua? Joudut kituuttamaan pienellä palkalla ja miesystäväsi ei ole valmis kustantamaan välillä teille yhteisiä aktiviteetteja? En kyllä voi tulla muuta kuin siihen johtopäätökseen, että tuo miesystäväsi rakastaa lompakkoaan huomattavasti sinua enemmän. Olet hänelle ilmeisesti vain ajanvietettä, johon ei kannata sen syvemmin sitoutua. Ikävä kyllä. Itse ainakin kokisin niin sinun tilanteessasi. Mutta itse sinä teet johtopäätökset omasta suhteestasi.

Meillä mies tienaa enemmän ja minä naisena olen pienenpi palkkaisessa työssä. Meillä ei ole koskaan rahasta riidelty. Itsekin haluan tienata ja maksaa omat laskuni kun mekään ei yhdessä eletä vaikka yhdessä ollaan oltu n. viisi vuotta. Kyllä, meillä mies maksaa reissuja ja arkipäivän kuluja enemmän kun tietää ettei minulla rahat aina kaikkeen riitä =( Minusta ne reissut on kuitenkin sitä yhteistä aikaa ja molemmat nauttii niistä. Tietenkin ymmärtäisin se ettei mies ala kaikkea maksamaan, jos ei tunneta toisia vielä hyvin ja yhdessä oltu esim puoli vuotta ym.. Mutta teillä kuitenkin on yhteistä taivalta kuusi vuotta niin luulisi siinä ajassa tietävän haluaako toisen kanssa olla todellakin yhdessä ja jakaa sen myötä tulojakin. Jos toinen vielä yrittää kuitenkin tienata jotakin ettei vaan kotosalla loju niin miksi parempituloinen ei sitten voisi kustantaa yhteisiä juttuja että voisitte tehdä juttuja yhdessä.

Olen itse työtön, masentunut yh, 3 lasta. Mies vuorotöissä, 2 lasta. Minulla ei ole rahaa mihinkään, ei siis todella mihinkään! Ruuastakin on pulaa välillä. Hän maksaa välillä isomman osan kauppakuluista mutta muuten pyrin hoitaman menoni itse. Kuljen kuluneissa vaatteissa ja Macit ym ovat harvinaista iloa. Kaikesta on pulaa. Joskus tuntuu että hän pihtailee, mutten silti koskaan kyllä pyydä mitään maksamaan.
Sinun tilanteesi on erilainen. Olen ehkä sitä mieltä että aika itsekäs mies jos ei voi matkaa kustantaa molemmille vaikka rahaa olisi....kuitenkin 6 v seurustelua takana! On se kumma että pennittömät olisivat aina valmiita kustantamaan köyhemmän menoja jos vain sitä rahaa olisi! Miksi ihmiset ovat niin itsekkäitä? :(

Hyvä Pennitön, Tuo mies on hyväksikäyttäjä ja sinä hyväksikäytetty. Niin yksinkertainen teidän "suhde" on.
6 vuotta on aivan varmasti tarpeeksi pitkä aika oppia tuntemaan toinen ja jos haluaa jatkaa yhteiseloa, niin siitä vain vihille tai pikavisiitti maistraattiin. Ja sitten yhteinen kassa josta juoksevat menot hoidetaan.
Sinä voit seuraavalla kerralla tavatessanne kertoa se.

Ellei yhdessäolon laillistaminen maistu niin äkkiähän sinä rikastut: Jokaisesta yhteisestä illasta käyvän kurssin mukainen maksu.
Esim: Kaiken ajan jälkeen jonka sinä olet tarjonnut ilmaispalveluja, tiedät varmaan miehen maun ja yksi ilta voisi olla esim 400 euroa.

Tuolla sinä niin mukavasti viet lapsesi kerran viikossa pizzalle ja itsesi teatteriin joko miehen kanssa tai yksin.

Kerro vielä miehelle ettei hänen tarvitse maksaa muita maksuja kuten sosiaali- ym.

Ajattele lapsiasi: millaisen kuvan sinä esimerkkinä ja äitinä annat heille naisista olemalla heidän nähden jalkavaimo. (ja vielä ilman palkkoita!)

Raha-asioissa on monta puolta. Tuntuu, että jos ei pysty jakamaan toisen kanssa edes rahojaan niin mitä sitten pystyy?! Suhteen pituus ja luonne määrittävät miten paljon on jaettava jotta raha ei muodostu esteeksi osapuolten väliin.

Mielestäni hieman turhaan osa vastaajista syyllisti Pennittömän miestä siitä ettei mies kustanna matkoja ja iltoja ulkona. Kannattaa huomata, että Pennitön on itse kieltänyt miestä kustantamasta mitään! Mitä miehen tässä pitäisi tehdä? Raahata väkisin lomille ja elokuviin vai?

Eikö kuuden vuoden tuttavuuden jälkeen voisi ottaa vastaan jos mies tarjoaisi ruoat ulkona, elokuvan tai teatterin (joku ulkomaan matka on jo eri skaalassa)? Mistä itsepäinen kieltäytyminen johtuu? Mitä seurauksia suostumisella olisi?

En usko, että ihmisten tulee pariutua omaan sosio-ekonomiseen ryhmään. Kyllä ulkopuolelle voi mennä jos sen seuraukset eivät ole ongelma kummallekaan. Paremmin toimeentuleva todellakin voi joutua kustantamaan yhteisiä menoja köyhempää enemmän. Voisi sanoa, että sitä vartenhan rahaa on. Ja aina joku tienaa toista enemmän.

Ongelma olisi jos rikkaampi ei suostuisi kustantamaan mitään. Se heijastaisi yhteenkuuluvuuden tunteen puuttumista. Silloin olisi parempi katsella muita miehiä.

Pennittömän kirjoitus on hyvä kuvaus siitä mitä köyhyys merkitsee: paitsijäämistä sosiaalisista kuvioista kun rahat ei riitä enemmistön kulutustason ylläpitämiseen.