Nainen!

Kukkomies

Edellisestä innostuneena sonnina:

Ottaisitko sellaisen rokotteen (iso piikki. Sellaine vanhanajan.) joka alentaa kynnystäsi tehdä aloitteita ja kommunikoida yleensäkin rimasi ylittävien urosten kanssa?

70

1631

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • voisin . . .

      niin iskisin suhun piikin mikä estäis tekemästä turhia ja alotuksia ja tärväämästä mun aikaa.

      Mut oonki mies.

      "Kohta ketju kuhisee humpuukinomaisia naisia täynnä"

      • Kukkomies

        Piikin joka kohottaisi kynnystäsi tehdä aloitteita naisten suhteen?

        Itse voisin huolia. Indeed.


      • järkevää
        Kukkomies kirjoitti:

        Piikin joka kohottaisi kynnystäsi tehdä aloitteita naisten suhteen?

        Itse voisin huolia. Indeed.

        olis kaiken jääräpäisimmille urooille. Mutta en ole taipuvainen lutkailuun, jos olisin niin juttu luistaisi ihan ilman piikkejäkin.
        Näin on ihan hyvä.


    • että se alotteenteko-ongelma on palstalle kirjoittavilla miehillä, eikä naisilla. Kyllä naiset alotteen tekee kun niitä vaan kiinnostaa tarpeeksi.

      Joten, aloituksestasi innostuneena esitänkin saman kysymyksen miehille. Ottaisitko mies itseluottamuspiikin, jos se olis mahdollista?

      • kerrankin

        mielenkiintoinen kysymys.

        Kyllä kiitos, mistä niitä saa tilata?


      • kerrankin kirjoitti:

        mielenkiintoinen kysymys.

        Kyllä kiitos, mistä niitä saa tilata?

        Nainenkin on vain ihminen.


      • Kukkomies
        relaxed_eyes kirjoitti:

        Nainenkin on vain ihminen.

        Hitlerkin oli ihminen.


      • viilisniilis
        kerrankin kirjoitti:

        mielenkiintoinen kysymys.

        Kyllä kiitos, mistä niitä saa tilata?

        Mene johonkin pokaajien kursseille. Siellähän sitä itseluottamusta oppii.


      • onko
        viilisniilis kirjoitti:

        Mene johonkin pokaajien kursseille. Siellähän sitä itseluottamusta oppii.

        olemassa jotain tuollaisia kursseja?

        Tuo "pokaaminen" ei kyllä ole oikein se juttu.


      • viilisniilis
        onko kirjoitti:

        olemassa jotain tuollaisia kursseja?

        Tuo "pokaaminen" ei kyllä ole oikein se juttu.

        City-lehdestä luin, että Suomessakin(Helsingissä) joku pitää näitä pokauskursseja samaan tyyliin, kuin Pelimies-kirjassa. Että sinne vaan. Mutta yleensä naiset pitävät siitä, että heitä tullaan iskemään, oli se iskijä sitten millainen tahansa ja vaikka pakit tulisikin.


      • taida..
        viilisniilis kirjoitti:

        City-lehdestä luin, että Suomessakin(Helsingissä) joku pitää näitä pokauskursseja samaan tyyliin, kuin Pelimies-kirjassa. Että sinne vaan. Mutta yleensä naiset pitävät siitä, että heitä tullaan iskemään, oli se iskijä sitten millainen tahansa ja vaikka pakit tulisikin.

        olla minkäänlaista tarvetta tuollaisille kursseille ja pelimiesten käsikirjoille. Ei oikein inspiroi alkaa "pokaamaan" koko kylän tyttöjä tuolla juottoloissa.

        Koetan kaivaa sen itseluottamuksen jostain ihan muualta ja olla oma mukava itseni. Eiköhän sitä vielä johonkin mukavaan tyttöön tutustu ilman noita pelimiesohjeitakin.


      • viilisniilis
        taida.. kirjoitti:

        olla minkäänlaista tarvetta tuollaisille kursseille ja pelimiesten käsikirjoille. Ei oikein inspiroi alkaa "pokaamaan" koko kylän tyttöjä tuolla juottoloissa.

        Koetan kaivaa sen itseluottamuksen jostain ihan muualta ja olla oma mukava itseni. Eiköhän sitä vielä johonkin mukavaan tyttöön tutustu ilman noita pelimiesohjeitakin.

        Olen oikeastaan mielissäni, ettei Suomeen ole rantautunut "pelimieskulttuuria" kunnolla. Tai no Helsingistä en tiedä, kun en ole hetkeen siellä pörrännyt.


      • Kukkomies kirjoitti:

        Hitlerkin oli ihminen.

        ei ihan kaikki naiset ole hitlereitä. On varmasti jossakin olemassa muunlainenkin nainen.


      • Kukkomies
        relaxed_eyes kirjoitti:

        ei ihan kaikki naiset ole hitlereitä. On varmasti jossakin olemassa muunlainenkin nainen.

        Lenin olis mukavampi ;-)


      • iskeminen :
        viilisniilis kirjoitti:

        Olen oikeastaan mielissäni, ettei Suomeen ole rantautunut "pelimieskulttuuria" kunnolla. Tai no Helsingistä en tiedä, kun en ole hetkeen siellä pörrännyt.

        kuulostaa huorahtavalta eikä miltään oikealta


    • viilisniilis

      En ottaisi. Olisihan se noloa, kun meikäläinen ehdottelisi kaikille ihanille miehille. Ehdottelen siis vähemän ihanille.

      • Kukkomies

        Hmmm?

        Pakit?


      • viilisniilis
        Kukkomies kirjoitti:

        Hmmm?

        Pakit?

        Jos sä näet, että tolta saat 100% pakit, niin mitä sitä turhaan veistä haavassa kääntämään? Ei se ehkä noloa olisi, mutta turhaa ajanhukkaa. Ja itseä vituttaisi. Eihän kukaan päätäänkään seinään hakkaa, tietäähän sen, että se sattuisi.


      • Kukkomies
        viilisniilis kirjoitti:

        Jos sä näet, että tolta saat 100% pakit, niin mitä sitä turhaan veistä haavassa kääntämään? Ei se ehkä noloa olisi, mutta turhaa ajanhukkaa. Ja itseä vituttaisi. Eihän kukaan päätäänkään seinään hakkaa, tietäähän sen, että se sattuisi.

        90% varmuudella pakit? vai 50-50?


      • viilisniilis
        Kukkomies kirjoitti:

        90% varmuudella pakit? vai 50-50?

        Emmä yleensä mieti mitään prossia. Mä olen yleensä humalassa. Jos näkee sellasen tarpeeksi ruman ja läskin, niin kai sitä voi koettaa XD.


      • Kukkomies
        viilisniilis kirjoitti:

        Emmä yleensä mieti mitään prossia. Mä olen yleensä humalassa. Jos näkee sellasen tarpeeksi ruman ja läskin, niin kai sitä voi koettaa XD.

        On se promilleraja? :)


      • viilisniilis
        Kukkomies kirjoitti:

        On se promilleraja? :)

        Tähän suuntaan.


      • mahdollisuus :
        Kukkomies kirjoitti:

        90% varmuudella pakit? vai 50-50?

        on tässä myös olemassa


    • ei kiinnosta

      Miksi ihmeessä haluaisin kommunikoida itseäni "tasokkaampien" miesten kanssa? Lika barn leker best.
      Sitäpaitsi, minulla ei ole minkäänlaista tarvetta aloitteiden tekemiseen. Elämä on tosi mukavaa juuri tällaisena.

      • Kukkomies

        Tasoihin?

        Tai no, tietty joku korrelaatio on vaikka pärstien ja raatomallien suhteen mutta mä en ainakaan tunnusta mitään suurensuurta tasosysteemiä.


      • vaan
        Kukkomies kirjoitti:

        Tasoihin?

        Tai no, tietty joku korrelaatio on vaikka pärstien ja raatomallien suhteen mutta mä en ainakaan tunnusta mitään suurensuurta tasosysteemiä.

        "rimasi ylittävien"

        Jos keran on joku rima ylitettävänä, niin eikös silloin jonkunsortin "tasosta" ole kyse?

        Minä viihdyn kuitenkin itseni (tasoisten) kaltaisten miesten seurassa.


      • Kukkomies
        vaan kirjoitti:

        "rimasi ylittävien"

        Jos keran on joku rima ylitettävänä, niin eikös silloin jonkunsortin "tasosta" ole kyse?

        Minä viihdyn kuitenkin itseni (tasoisten) kaltaisten miesten seurassa.

        Mutta siis rimahan on tietyt odotukset mitä itse asettaa, taso on mun mielestä jotain mitä OLETETAAN toisen haluavan, samaan laatikkoon lokerointia.


      • syyllä
        Kukkomies kirjoitti:

        Mutta siis rimahan on tietyt odotukset mitä itse asettaa, taso on mun mielestä jotain mitä OLETETAAN toisen haluavan, samaan laatikkoon lokerointia.

        Rimani on just oikealla tasolla, miksi sitä pitäisi ylittää? "Oikealla tasolla" ei sitten tarkoita että se rima olisi matalalla.

        Ei minulla ole mitään hinkua tutustua sellaisiin miehiin, joiden seurassa kiusaantuisin.


    • Kettulaatikossa

      piikki, jonka ottaisin olis sellainen unohduspiikki, jolla saisi kaikki tiettyyn henkilöön liittyvät muistot katoamaan. Muutoin muisti pysyisi ennallaan.

      Sellaisesta maksaisin paljon.

      • lutkailla

        rauhassa vai ja sit vetää aamukamat suoneen?

        niinkö?


      • Kukkomies

        Toi menis kaupaks kuin häkää. Saako udella, onko muistot hyviä vai huonoja? ... vai huonoja suklaakuorrutteella?


      • Kettulaatikossa
        lutkailla kirjoitti:

        rauhassa vai ja sit vetää aamukamat suoneen?

        niinkö?

        tosiaan, tää liittyy yhteen ainoaan ihmiseen koko maailmassa. Kerta-annos riittäisi. Vai meneekö jo lutkailuksi? :)


      • sarvikuonokas

        Totean kuitenkin että hyviä muistoja pitää muistella..

        Huonot muistot taas parantavat nykyhetkeä..


      • Kettulaatikossa
        Kukkomies kirjoitti:

        Toi menis kaupaks kuin häkää. Saako udella, onko muistot hyviä vai huonoja? ... vai huonoja suklaakuorrutteella?

        saat.

        Tarina on lyhykäisyydessään tämä: Vuosia sitten tapasin miehen kaukaa, joka tavallaan pelasti mut vähän hankalasta tilanteesta. Sittemmin tapasin nykyisen seurustelukumppanini ja olen ollut hyvin onnellinen hänen kanssaan vuosia. Joitakin aikoja sitten tapasin kuitenkin tuon kaukaisen miehen uudelleen, vaikka olin aina ajatellut ettemme enää kohtaa. Suhde hänen kanssaan olisi muutenkin mahdoton miljoonasta eri syystä, mutta silti jokin jäi kaivamaan sielua.

        Niinpä se piikki olisi tarpeen, jotta voisin unohtaa koko miehen ja jatkaa elämääni rauhassa. Ilman tuskia.

        Eli yhtäaikaa suolaista ja makeaa on ne muistoni, jotka hävittäisin.


      • kaukorakkaudet
        Kettulaatikossa kirjoitti:

        saat.

        Tarina on lyhykäisyydessään tämä: Vuosia sitten tapasin miehen kaukaa, joka tavallaan pelasti mut vähän hankalasta tilanteesta. Sittemmin tapasin nykyisen seurustelukumppanini ja olen ollut hyvin onnellinen hänen kanssaan vuosia. Joitakin aikoja sitten tapasin kuitenkin tuon kaukaisen miehen uudelleen, vaikka olin aina ajatellut ettemme enää kohtaa. Suhde hänen kanssaan olisi muutenkin mahdoton miljoonasta eri syystä, mutta silti jokin jäi kaivamaan sielua.

        Niinpä se piikki olisi tarpeen, jotta voisin unohtaa koko miehen ja jatkaa elämääni rauhassa. Ilman tuskia.

        Eli yhtäaikaa suolaista ja makeaa on ne muistoni, jotka hävittäisin.

        ne riipii näköjään muitakin


      • Kettulaatikossa
        sarvikuonokas kirjoitti:

        Totean kuitenkin että hyviä muistoja pitää muistella..

        Huonot muistot taas parantavat nykyhetkeä..

        kun ne hyvät muistot tekee kipeää. Vaikeuttavat irtipäästämistä.

        Auts, en pidä kivusta.


      • Kukkomies
        Kettulaatikossa kirjoitti:

        saat.

        Tarina on lyhykäisyydessään tämä: Vuosia sitten tapasin miehen kaukaa, joka tavallaan pelasti mut vähän hankalasta tilanteesta. Sittemmin tapasin nykyisen seurustelukumppanini ja olen ollut hyvin onnellinen hänen kanssaan vuosia. Joitakin aikoja sitten tapasin kuitenkin tuon kaukaisen miehen uudelleen, vaikka olin aina ajatellut ettemme enää kohtaa. Suhde hänen kanssaan olisi muutenkin mahdoton miljoonasta eri syystä, mutta silti jokin jäi kaivamaan sielua.

        Niinpä se piikki olisi tarpeen, jotta voisin unohtaa koko miehen ja jatkaa elämääni rauhassa. Ilman tuskia.

        Eli yhtäaikaa suolaista ja makeaa on ne muistoni, jotka hävittäisin.

        Miksi se kaivaa sun sielua jos sulla on jo kumppani jonka kanssa haluat olla?

        Ootko koskaan ajatellut että jos se pistely oikeasti tarkoittaa jotain niin silloin laitat ehkä kumppanisikin riskiin asian suhteen?

        Jos tilanne joskus myöhemmin on toinen ja tää herra hämyisä tuleekin sun elämääs. Sussahan on selkeesti murtuma.

        On vaan yks tapa saada rauha sielulleen.


      • Kettulaatikossa
        kaukorakkaudet kirjoitti:

        ne riipii näköjään muitakin

        alkaa jo houkutella tee-se-itse-lobotomiakin... mul olis porakone tuolla kaapissa. :/


      • Kukkomies
        Kettulaatikossa kirjoitti:

        kun ne hyvät muistot tekee kipeää. Vaikeuttavat irtipäästämistä.

        Auts, en pidä kivusta.

        Se kipu onkin merkki jostain elävästä?


      • sarvikuonokas
        Kettulaatikossa kirjoitti:

        kun ne hyvät muistot tekee kipeää. Vaikeuttavat irtipäästämistä.

        Auts, en pidä kivusta.

        ..Voin kuvitella..

        Tiedän kans et viime hetkellä ku oot saamassa piikin niin... "Ei.. en mä haluukkaan.. entäs jos"


      • Kettulaatikossa
        Kukkomies kirjoitti:

        Miksi se kaivaa sun sielua jos sulla on jo kumppani jonka kanssa haluat olla?

        Ootko koskaan ajatellut että jos se pistely oikeasti tarkoittaa jotain niin silloin laitat ehkä kumppanisikin riskiin asian suhteen?

        Jos tilanne joskus myöhemmin on toinen ja tää herra hämyisä tuleekin sun elämääs. Sussahan on selkeesti murtuma.

        On vaan yks tapa saada rauha sielulleen.

        järki ja tunne ei kohtaa. Ja tunteitakin on monenlaisia.

        Mun mies on mulle ns. sielunkumppani, tiedän sen. Ymmärtää paremmin kuin kukaan muu ja kaikki on vahvaa ja vakaata.

        Toinen taas on täydellinen arvoitus ja aiheuttaa myllerryksen sielussa. Hirvittävä vetovoima. Se mahdottomuus siinä varmaan sitten kiehtookin.

        Kumppanini tietää kaiken tunteistani "herra hämyisään", meidän välillä ei sellaisia salaisuuksia ole. Ymmärää jopa tuonkin tilanteen.

        En usko että hämyisä enää polulleni astuu, siksi tuntuukin kipua. Menettämistä. Vaikka enhän mä mitään menettänyt, ei mulla sitä koskaan ole ollutkaan. Menetän vaan ne tunteeni, kun ne pitäisi katkaista.

        Ja tilanne ratkaista.


      • tuo kuulostaa
        Kettulaatikossa kirjoitti:

        alkaa jo houkutella tee-se-itse-lobotomiakin... mul olis porakone tuolla kaapissa. :/

        jo paha-asteiselta.

        Ite hävitin kaikki fyysiset muistot ja annoin ajan kulua. Lisäksi tietysti se että tietoisesti välttelee asioita ja ajatuksia, jotka ko. henkilöön liittyis. Tällaiset muistinvirkistämiskeskustelut ei varmaan ole parasta lääkettä.

        Muita lääkkeitä en osaa suositella. Porakone on hieman brutaali. Ei naulapyssyä löytyis?


      • Kukkomies
        Kettulaatikossa kirjoitti:

        järki ja tunne ei kohtaa. Ja tunteitakin on monenlaisia.

        Mun mies on mulle ns. sielunkumppani, tiedän sen. Ymmärtää paremmin kuin kukaan muu ja kaikki on vahvaa ja vakaata.

        Toinen taas on täydellinen arvoitus ja aiheuttaa myllerryksen sielussa. Hirvittävä vetovoima. Se mahdottomuus siinä varmaan sitten kiehtookin.

        Kumppanini tietää kaiken tunteistani "herra hämyisään", meidän välillä ei sellaisia salaisuuksia ole. Ymmärää jopa tuonkin tilanteen.

        En usko että hämyisä enää polulleni astuu, siksi tuntuukin kipua. Menettämistä. Vaikka enhän mä mitään menettänyt, ei mulla sitä koskaan ole ollutkaan. Menetän vaan ne tunteeni, kun ne pitäisi katkaista.

        Ja tilanne ratkaista.

        Koskis sun sielunkumppanias niin mitä sä neuvoisit hänelle?

        Muista että hän ei koe sitä mitä sinä koet ja mitä hän tähän saakka on neuvonut on siten ulkopuolinen näkemys. Miten sä asian kokeneena neuvoisit sitä toista samassa tilanteessa?

        ...

        Miksi kettu on laatikossa?


      • Kettulaatikossa
        sarvikuonokas kirjoitti:

        ..Voin kuvitella..

        Tiedän kans et viime hetkellä ku oot saamassa piikin niin... "Ei.. en mä haluukkaan.. entäs jos"

        määrin tuskissani, et veisin kyllä ketun piikille hetkeäkään epäröimättä.

        Naurettavaa jäädä tuolla tavalla kiinni ihmiseen, jota ei edes tunne kunnolla.

        Huokaus.


      • Kettulaatikossa
        tuo kuulostaa kirjoitti:

        jo paha-asteiselta.

        Ite hävitin kaikki fyysiset muistot ja annoin ajan kulua. Lisäksi tietysti se että tietoisesti välttelee asioita ja ajatuksia, jotka ko. henkilöön liittyis. Tällaiset muistinvirkistämiskeskustelut ei varmaan ole parasta lääkettä.

        Muita lääkkeitä en osaa suositella. Porakone on hieman brutaali. Ei naulapyssyä löytyis?

        ei... niittipyssy ei taida olla riittävän järee. Vältellä olen yrittänyt viimeiseen asti. Ajan kulua on vaan niin tuskallista seurata.

        Vaikka aika lienee se ainut lääke.

        Toisaalta pelottaa helkkaristi, et entäs jos haudan partaallakin muistuu mieleen?

        Miks ylipäänsä pitää törmätä ihmiseen joka vie palan mennessään?


      • Kukkomies
        Kettulaatikossa kirjoitti:

        määrin tuskissani, et veisin kyllä ketun piikille hetkeäkään epäröimättä.

        Naurettavaa jäädä tuolla tavalla kiinni ihmiseen, jota ei edes tunne kunnolla.

        Huokaus.

        "Naurettavaa jäädä tuolla tavalla kiinni ihmiseen, jota ei edes tunne kunnolla."

        Tuntea vai tuntea?

        Tunteminen on toisenlaista havainnointia. Tunnethan sä sen nytkin selvästi. Se tuntuu.


      • Kukkomies
        Kettulaatikossa kirjoitti:

        ei... niittipyssy ei taida olla riittävän järee. Vältellä olen yrittänyt viimeiseen asti. Ajan kulua on vaan niin tuskallista seurata.

        Vaikka aika lienee se ainut lääke.

        Toisaalta pelottaa helkkaristi, et entäs jos haudan partaallakin muistuu mieleen?

        Miks ylipäänsä pitää törmätä ihmiseen joka vie palan mennessään?

        "Miks ylipäänsä pitää törmätä ihmiseen joka vie palan mennessään?"

        Siks että olis syytä lähtee hakeen sitä palaa takas.


      • kohtalo kuljettaa
        Kettulaatikossa kirjoitti:

        ei... niittipyssy ei taida olla riittävän järee. Vältellä olen yrittänyt viimeiseen asti. Ajan kulua on vaan niin tuskallista seurata.

        Vaikka aika lienee se ainut lääke.

        Toisaalta pelottaa helkkaristi, et entäs jos haudan partaallakin muistuu mieleen?

        Miks ylipäänsä pitää törmätä ihmiseen joka vie palan mennessään?

        kait.

        Olen siinä onnellisessa asemassa että siitä on jo monia vuosia.

        Tuo kukko tuolla yrittää lyödä lisää löylyä ja kyllä minuakin jäi ihmetyttämään, että miten tapasitte uudelleen? Oliko sekin vaan pelkkää sattumaa vai liittyikö siihen sittenkin jotain suunnitelmallista?

        Omasta tilanteesta voin sanoa sen verran, että jos oisin edes aavistanut ko. ihmisen olevan jossain samassa paikassa minne olen menossa, olisin ehdottomasti jättänyt menemättä. Unohtaminen ei helpotu jos törmää.


      • Kettulaatikossa
        Kukkomies kirjoitti:

        Koskis sun sielunkumppanias niin mitä sä neuvoisit hänelle?

        Muista että hän ei koe sitä mitä sinä koet ja mitä hän tähän saakka on neuvonut on siten ulkopuolinen näkemys. Miten sä asian kokeneena neuvoisit sitä toista samassa tilanteessa?

        ...

        Miksi kettu on laatikossa?

        oma neuvonihan kaikille on aina, et pitää tehdä niinkuin sydän sanoo.

        Oma sydän vaan on niin sekaisin ettei se sano välillä mitään tai sitten sykähtelee holtittomasti.

        Jos mulla olis vapaat kädet laatia käsikirjoitus, niin kai mä karkaisin herra hämyisän luo. Mutta kun järki sanoo et siinäkin voisi käydä niin että tulisin hyvin pian häntä koipien välissä takaisin. Ja järki sanoo että se olisi kaikinpuolin mahdotonta jo senkin takia että herra hämyisällä on sellainen työ ja elämä, ettei se käy kotona kuin kääntymässä kahdesti vuodessa. Lisäksi enhän tiedä mitä sen päässä liikkuu, ehkä se on ohittanut mut huomattavasti kevyemmin.

        Siksi olisi viisainta vain unohtaa. Kun siihen vain pystyisi.

        Laatikoksi miellän tämän rakkineen edessäni, siksi kettu on laatikossa kun tänne nakuttaa.


      • pössö
        Kukkomies kirjoitti:

        "Naurettavaa jäädä tuolla tavalla kiinni ihmiseen, jota ei edes tunne kunnolla."

        Tuntea vai tuntea?

        Tunteminen on toisenlaista havainnointia. Tunnethan sä sen nytkin selvästi. Se tuntuu.

        Taidat olla toivoton romantikko sinäkin.

        Tuntea tunnetta ohikulkiessa kohtaamaansa ihmiseen on ihan eri asia kuin tuntea tunnetta tuntemaansa ihmiseen.


      • Kukkomies
        pössö kirjoitti:

        Taidat olla toivoton romantikko sinäkin.

        Tuntea tunnetta ohikulkiessa kohtaamaansa ihmiseen on ihan eri asia kuin tuntea tunnetta tuntemaansa ihmiseen.

        Äärimmäisen toiveikas romantikko.

        Sitäpaitsi, joskus riittää että lähtee ihan oikeasti katsomaan mitä oven toisella puolella on.

        Silloin NÄKEE ja KOKEE mitä siellä oven toisella puolella on ja sitä voi taas verrata siihen mitä jäi taakse.

        Silloin asiat saavaat usein todellisen perspektiivinsä.

        Ja jos eivät saa...

        ... niin sitten suunnanhan voisi otetun askeleen sanoa olevan oikea.


      • Kettulaatikossa
        kohtalo kuljettaa kirjoitti:

        kait.

        Olen siinä onnellisessa asemassa että siitä on jo monia vuosia.

        Tuo kukko tuolla yrittää lyödä lisää löylyä ja kyllä minuakin jäi ihmetyttämään, että miten tapasitte uudelleen? Oliko sekin vaan pelkkää sattumaa vai liittyikö siihen sittenkin jotain suunnitelmallista?

        Omasta tilanteesta voin sanoa sen verran, että jos oisin edes aavistanut ko. ihmisen olevan jossain samassa paikassa minne olen menossa, olisin ehdottomasti jättänyt menemättä. Unohtaminen ei helpotu jos törmää.

        Hyvin pitkälti sattumalta tapasimme uudemman kerran, ei oltu pidetty vuosiin mitään yhteyttä. En nyt viitsi yksityiskohtia alkaa selostamaan, ne on niin uskomattomia. Ja sepä tässä paskamaisinta onkin, ettei mulla ollut aiemmin noita tunteita. Tunsin toki kiintymystä, kiitollisuutta ja jonkinlaista kaveruutta häntä kohtaan, mutta sitten ykskaks leimahti. Pakenin paikalta heti kun tajusin missä mentiin.

        Mutta liian myöhään ja siksipä tässä kärvistelen.

        Jos pääsisin aikakoneeseen, en menisi sinne missä polkumme jälleen kohtasivat. Silloin en tarttis sitä piikkiäkään. Perhana.


      • Kukkomies
        Kettulaatikossa kirjoitti:

        oma neuvonihan kaikille on aina, et pitää tehdä niinkuin sydän sanoo.

        Oma sydän vaan on niin sekaisin ettei se sano välillä mitään tai sitten sykähtelee holtittomasti.

        Jos mulla olis vapaat kädet laatia käsikirjoitus, niin kai mä karkaisin herra hämyisän luo. Mutta kun järki sanoo et siinäkin voisi käydä niin että tulisin hyvin pian häntä koipien välissä takaisin. Ja järki sanoo että se olisi kaikinpuolin mahdotonta jo senkin takia että herra hämyisällä on sellainen työ ja elämä, ettei se käy kotona kuin kääntymässä kahdesti vuodessa. Lisäksi enhän tiedä mitä sen päässä liikkuu, ehkä se on ohittanut mut huomattavasti kevyemmin.

        Siksi olisi viisainta vain unohtaa. Kun siihen vain pystyisi.

        Laatikoksi miellän tämän rakkineen edessäni, siksi kettu on laatikossa kun tänne nakuttaa.

        "Jos mulla olis vapaat kädet laatia käsikirjoitus, niin kai mä karkaisin herra hämyisän luo. Mutta kun järki sanoo et siinäkin voisi käydä niin että tulisin hyvin pian häntä koipien välissä takaisin."

        Niin. Siinähän on loistava käsikirjoitus. Huomaa ...

        _voisi_ käydä niin että... Jos käyt sen läpi niin siinä ei ole enää sitä _voisi_ sanaa, eli se vaihtoehto on suljettu siitä lähtien.

        Sitten sinulle jää äärimmäinen nolotus joka - jos soulmeittisi sen hyväksyy - johtaa siihen että ymmärrät vihdoin paikkasi täysin hänen kanssaan. Sitten te molemmat tiedätte ja sydän voi sykkiä siten kuin sen tulisi.

        Sinä halusit sellaisen lääkkeen joka aiheuttaa unohduksen...

        ... Ole hyvä.


      • miks..
        Kukkomies kirjoitti:

        Äärimmäisen toiveikas romantikko.

        Sitäpaitsi, joskus riittää että lähtee ihan oikeasti katsomaan mitä oven toisella puolella on.

        Silloin NÄKEE ja KOKEE mitä siellä oven toisella puolella on ja sitä voi taas verrata siihen mitä jäi taakse.

        Silloin asiat saavaat usein todellisen perspektiivinsä.

        Ja jos eivät saa...

        ... niin sitten suunnanhan voisi otetun askeleen sanoa olevan oikea.

        sotkea jotain hyvää ja pysyvää pelkän mahdollisuuden takia. Mahdollisuuksia tulee elämässä vastaan aina vaan uusia. Joitain niistä täytyy osata myös jättää tutkimatta, meinaan jos jotain pysyvää haluaa.

        Rakastaminen on tahdon asia. Rakastuminen on helppoa.


      • Kettulaatikossa
        Kukkomies kirjoitti:

        "Jos mulla olis vapaat kädet laatia käsikirjoitus, niin kai mä karkaisin herra hämyisän luo. Mutta kun järki sanoo et siinäkin voisi käydä niin että tulisin hyvin pian häntä koipien välissä takaisin."

        Niin. Siinähän on loistava käsikirjoitus. Huomaa ...

        _voisi_ käydä niin että... Jos käyt sen läpi niin siinä ei ole enää sitä _voisi_ sanaa, eli se vaihtoehto on suljettu siitä lähtien.

        Sitten sinulle jää äärimmäinen nolotus joka - jos soulmeittisi sen hyväksyy - johtaa siihen että ymmärrät vihdoin paikkasi täysin hänen kanssaan. Sitten te molemmat tiedätte ja sydän voi sykkiä siten kuin sen tulisi.

        Sinä halusit sellaisen lääkkeen joka aiheuttaa unohduksen...

        ... Ole hyvä.

        lääkkeesi on liian karvasta! :)

        Kai mä yritän survoa sen ö-mappiin ja joskus salaa haaveilla että ensi elämässä sitten...

        Sano pelkuriksi, jos mielesi tekee. ;)


      • alussa
        Kettulaatikossa kirjoitti:

        Hyvin pitkälti sattumalta tapasimme uudemman kerran, ei oltu pidetty vuosiin mitään yhteyttä. En nyt viitsi yksityiskohtia alkaa selostamaan, ne on niin uskomattomia. Ja sepä tässä paskamaisinta onkin, ettei mulla ollut aiemmin noita tunteita. Tunsin toki kiintymystä, kiitollisuutta ja jonkinlaista kaveruutta häntä kohtaan, mutta sitten ykskaks leimahti. Pakenin paikalta heti kun tajusin missä mentiin.

        Mutta liian myöhään ja siksipä tässä kärvistelen.

        Jos pääsisin aikakoneeseen, en menisi sinne missä polkumme jälleen kohtasivat. Silloin en tarttis sitä piikkiäkään. Perhana.

        tuo "Hyvin pitkälti" kävi kyllä vähän lukijan silmään.

        Sinä teet omat ratkaisusi, en ala enempiä neuvomaan.


      • Kettulaatikossa
        miks.. kirjoitti:

        sotkea jotain hyvää ja pysyvää pelkän mahdollisuuden takia. Mahdollisuuksia tulee elämässä vastaan aina vaan uusia. Joitain niistä täytyy osata myös jättää tutkimatta, meinaan jos jotain pysyvää haluaa.

        Rakastaminen on tahdon asia. Rakastuminen on helppoa.

        kuin risteytys sua ja Kukkomiestä! Ajattelen hyvin pitkälti juuri näin. Mutta hullu romantikko sisälläni nokkii ikävästi...


      • Kettulaatikossa
        alussa kirjoitti:

        tuo "Hyvin pitkälti" kävi kyllä vähän lukijan silmään.

        Sinä teet omat ratkaisusi, en ala enempiä neuvomaan.

        näin että lähetin kutsuja kavereille ja vahingossa meni senkin meiliosoitteeseen. Ja hän sattui olemaan Ruotsissa sillä hetkellä, vaikka yleensä on toisella puolella maapalloa. Ja halusi sitten tulla Suomeen moikkaamaan.

        Kohteliaisuuttani en kehdannut sanoa, etten häntä oikeasti halunnut kutsua. Sitten hän tuli senverran myöhään (kulkuyhteydet jumitti) että pippalot oli jotakuinkin ohitse ja tapasimmekin kaksin.

        Oikeastaan ei olisi pitänyt tästä edes avautua, mutta jollakin perverssillä tavalla tämä hieman helpottaa... etenkin kun en ole ainakaan vielä saanut odottamaani törkyä silmilleni. Kiitos siitä kanssakeskustelijoilleni. :)


      • Kyllä
        Kettulaatikossa kirjoitti:

        näin että lähetin kutsuja kavereille ja vahingossa meni senkin meiliosoitteeseen. Ja hän sattui olemaan Ruotsissa sillä hetkellä, vaikka yleensä on toisella puolella maapalloa. Ja halusi sitten tulla Suomeen moikkaamaan.

        Kohteliaisuuttani en kehdannut sanoa, etten häntä oikeasti halunnut kutsua. Sitten hän tuli senverran myöhään (kulkuyhteydet jumitti) että pippalot oli jotakuinkin ohitse ja tapasimmekin kaksin.

        Oikeastaan ei olisi pitänyt tästä edes avautua, mutta jollakin perverssillä tavalla tämä hieman helpottaa... etenkin kun en ole ainakaan vielä saanut odottamaani törkyä silmilleni. Kiitos siitä kanssakeskustelijoilleni. :)

        voin näistä keskustella, mutta sen vaan sanon että on vahinkoja ja sitten on "vahinkoja". Sitä paitsi luulen, että tämä keskustelu ei nyt auta sinua ollenkaan. Tämä vaan palauttaa asioita mieleen.

        Itsehän ensitöikseni poistin vanhat meilit ja meiliosoitteen, samoin vanhat tekstiviestit ja puhelinnumeron. Jos tosissaan aikoo unohtaa, niin noista se on lähdettävä. Vahingon, varsinkin humalaisen sellaisen, mahdollisuus pienenee huomattavasti.


      • Kettulaatikossa
        Kyllä kirjoitti:

        voin näistä keskustella, mutta sen vaan sanon että on vahinkoja ja sitten on "vahinkoja". Sitä paitsi luulen, että tämä keskustelu ei nyt auta sinua ollenkaan. Tämä vaan palauttaa asioita mieleen.

        Itsehän ensitöikseni poistin vanhat meilit ja meiliosoitteen, samoin vanhat tekstiviestit ja puhelinnumeron. Jos tosissaan aikoo unohtaa, niin noista se on lähdettävä. Vahingon, varsinkin humalaisen sellaisen, mahdollisuus pienenee huomattavasti.

        humalavahinkoja se, lipsahti se viesti vikaosoitteeseen ja olin äimänkäkenä kun vastaus tuli. En edes tajunnut sille postanneeni.

        Toisaalta ei mulla aiemmin ollut edes syytä vältellä sitä hysteerisesti, mutta nyt on.
        Olen ollut hypervarovainen siitä lähtien. Ja harkitsen sitä tuho-operaatiotakin.

        Olen vaan jotenkin niin pirun hienotunteinen, että on vaikeaa tehdä sitä. Se on mun kaveri yhdessä nettiyhteisössäkin ja pitäisi se sitten sieltäkin poistaa, jotta saisin kokonaan deletoiduksi. Ja sitten taas ajattelen että loukkaanko, kun eihän siinä ole mitään vikaa. Kyse on vain omista tuntemuksistani.

        Ja kyllä, tietysti tämä palauttaa asioita mieleen. Mutta ehkä se on tarpeenkin hyvästejä jätettäessä...


      • Kukkomies
        Kettulaatikossa kirjoitti:

        lääkkeesi on liian karvasta! :)

        Kai mä yritän survoa sen ö-mappiin ja joskus salaa haaveilla että ensi elämässä sitten...

        Sano pelkuriksi, jos mielesi tekee. ;)

        Mä sanon vaan että mä en kantais ikimaailmassa tollasta juttua mukanani. Se olis väärin kaikkia kohtaan.


      • Kettulaatikossa
        Kukkomies kirjoitti:

        Mä sanon vaan että mä en kantais ikimaailmassa tollasta juttua mukanani. Se olis väärin kaikkia kohtaan.

        kyse oliskin vain siitä, et me ollaan nyt oltu soulmeitin kanssa niin kauan yhdessä et se rakastumisen tunne on täysin haihtunut muututtuaan rakastamiseksi ja sen vuoksi pääni sekoilee. Jospa tämä onneton tunne kaikkoaa ajan kanssa, sanotaan vaikka puolessa vuodessa.

        Olisiko sekin väärin että odottelen haihtumista ja järkiintymistä?

        Teki mieli sanoa että olen sentään ollut rehellinen kaikkia osapuolia kohtaan, mutta sepä ei pidäkään paikkaansa... Siis minä ja kumppani tiedetään missä mennään. Mutta herra hämyisä ei välttämättä tiedä kuinka roihuan täällä. Ja yritän taltuttaa liekkejä.


      • kädet..
        Kettulaatikossa kirjoitti:

        humalavahinkoja se, lipsahti se viesti vikaosoitteeseen ja olin äimänkäkenä kun vastaus tuli. En edes tajunnut sille postanneeni.

        Toisaalta ei mulla aiemmin ollut edes syytä vältellä sitä hysteerisesti, mutta nyt on.
        Olen ollut hypervarovainen siitä lähtien. Ja harkitsen sitä tuho-operaatiotakin.

        Olen vaan jotenkin niin pirun hienotunteinen, että on vaikeaa tehdä sitä. Se on mun kaveri yhdessä nettiyhteisössäkin ja pitäisi se sitten sieltäkin poistaa, jotta saisin kokonaan deletoiduksi. Ja sitten taas ajattelen että loukkaanko, kun eihän siinä ole mitään vikaa. Kyse on vain omista tuntemuksistani.

        Ja kyllä, tietysti tämä palauttaa asioita mieleen. Mutta ehkä se on tarpeenkin hyvästejä jätettäessä...

        pystyyn, muuta en voi.


      • Kettulaatikossa
        Kettulaatikossa kirjoitti:

        kuin risteytys sua ja Kukkomiestä! Ajattelen hyvin pitkälti juuri näin. Mutta hullu romantikko sisälläni nokkii ikävästi...

        Lähti vähän käsistä tää avautuminen, eikä liity edes oikeastaan aiheeseen.

        Pahoitteluni. Liian paljas olo, lähden nukkumaan.

        Öitä kaikille.


      • itsellenne
        Kettulaatikossa kirjoitti:

        Lähti vähän käsistä tää avautuminen, eikä liity edes oikeastaan aiheeseen.

        Pahoitteluni. Liian paljas olo, lähden nukkumaan.

        Öitä kaikille.

        Oonki monesti miettinyt että mitä sinäkin täällä roikut. Hyvä paikkahan tämä on avautua. Ilmaista terapiaa.


      • Kukkomies
        Kettulaatikossa kirjoitti:

        kyse oliskin vain siitä, et me ollaan nyt oltu soulmeitin kanssa niin kauan yhdessä et se rakastumisen tunne on täysin haihtunut muututtuaan rakastamiseksi ja sen vuoksi pääni sekoilee. Jospa tämä onneton tunne kaikkoaa ajan kanssa, sanotaan vaikka puolessa vuodessa.

        Olisiko sekin väärin että odottelen haihtumista ja järkiintymistä?

        Teki mieli sanoa että olen sentään ollut rehellinen kaikkia osapuolia kohtaan, mutta sepä ei pidäkään paikkaansa... Siis minä ja kumppani tiedetään missä mennään. Mutta herra hämyisä ei välttämättä tiedä kuinka roihuan täällä. Ja yritän taltuttaa liekkejä.

        Siihen voit vastata vain sinä, pikkuinen... minä tiedän vain sen kuinka sielun kanssa eletään puhtaalla pöydällä... :)

        Mutta mutta. Hän siis tuli ruotsista saakka juhliin katsomaan sinua ja vieläpä siten että missasi ne juhlat?

        Oliko hänellä mitään muuta syytä saapua?


      • Kettulaatikossa
        Kukkomies kirjoitti:

        Siihen voit vastata vain sinä, pikkuinen... minä tiedän vain sen kuinka sielun kanssa eletään puhtaalla pöydällä... :)

        Mutta mutta. Hän siis tuli ruotsista saakka juhliin katsomaan sinua ja vieläpä siten että missasi ne juhlat?

        Oliko hänellä mitään muuta syytä saapua?

        on ihminen jolle matka Ruattista Suomen puolelle on sama kuin meikäläisen bussimatka, reissaa kaiken aikaa ympäri maailmaa.


    • cookos

      ottaisin. Mutta siitähän seuraisi mulle vaikeuksia, koska jo nyt kommunikoin urosten kanssa liikaa..ja se on mun oma mielipide. ja siitä on seurannut vastareaktio, on pitänyt topputella vastapuolta. Joten tällä hetkellä ei hyvä idea, kommunikoin jo liikaa ja saisin vaan ongelmia aikaiseksi.
      kommunikointi miesten kanssa on mun suurin harrastus, rakastan sitä, oikeesti.

    • ex-Wastaaja

      "Ottaisitko sellaisen rokotteen (iso piikki. Sellaine vanhanajan.) joka alentaa kynnystäsi tehdä aloitteita ja kommunikoida yleensäkin rimasi ylittävien urosten kanssa?"

      En.;) En ottaisi. En yleensä tarvitse rokotetta miesten kanssa toimimiseen...Sitäpaitsi elämäntilanteeni on juuri nyt sellainen, että kuvaamasi kaltainen rokote olis (melkein) pikemminkin pahaksi.:)

      (No ei.)

    • pienempi:

      Niin!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      650
      7964
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      466
      2254
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      232
      2161
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      145
      1725
    5. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      1237
    6. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1231
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      102
      1123
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      841
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      58
      776
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      7
      742
    Aihe