Se ainoa oikea?

en.

Miksi tai miksi et?

Ku se on satukirjasta.


Montako ainoaa oikeaa tai elämäsi naista/miestä olet jo kohdannut elämäsi aikana?

No en yhtää ainoo/oikeeta.

sen ainoan ja oikean kerran jo löytäneeni. Vaan erehdyin. Seuraavaa etsiessä.

usko, eihän tollaselle konseptille oo minkään sortin järjellisiä perusteluita tai faktoja. Vitut se oo ko epätoivoisten 100 kertaa päätänsä seinään hakanneiden naisten ja muutaman hullun miespuolisen nyysäke taivaarannanmaalarin itsepetostkeino selvitä vastoinkäymisistä ihmissuhteissa. Siinä vaiheessa kun hommat menee vituilleen tyyliin 30 kertaa putkeen niin moni meistä heittää niin sanotusti pyyhkeen kehään, jotkut nyt sit vaan ovat keksineet tällaisen 'se oikea' fantasian minkä voimin jaksasavat hakata sitä päätänsä seinään vaikka loputtomiin.

En usko Ainoaan Oikeaan. Mutta uskon että epäsopivan kumppanin löytäminen on paaaljon helpompaa kuin sopivan kumppanin löytäminen.

monta oikeaa on jo löytänyt, ni siihen ainoaan oikeaan on lakannut uskomasta. Kysymys onkin 'vain' ajoituksesta, siihen ainoaan oikeaan pitää törmätä oikeaan aikaan, myös rytmi pitää pitää kohdillaan, että se kans jatkuu samalla taajuudella. Ja vaikka tulis rytminmuutoksiakin, ni pitää pitää huoli siitä, että toinen on tanssissa mukana, eikä väkisin raahaa perässään, sanoo vaikka tarvittaessa, että 'otetaas alusta'. Jne.

Sen ainoan oikean.

En täydellistä, mutta parhaan mulle.

Perusteluja ei tarvitse, kun sen tietää.

Ei niitä ole tullut vastaan kuin tämä yksi.

niitä oikeita on monta, siis sellaisia jotka ovat mielestäni kiinnostavia.

Olen niitä muutamia kohdannut, se siinä vaan saattaa mennä persiilleen, että se toinen ei tunne samoin.

se on pelkkää amerikkalaista cosmo hapatusta

Koskaan asiaa sen kummemmin miettimättä olen aina kuvitellut ja uskonut, että on vain se yksi oikea. Ja olen uskonut, että vain harva päätyy elinaikanaan sen oikean kanssa yhteen. SE tuntuu niin uskomattomalta, että kaksi ihmistä voisivat samanaikaisesti kokea samanlaisia tunteita toisiaan kohtaan, koska useinhan kaikki ihastumisen ja rakkauden tunteetkin menevät aina ristiin.

Mun mielestä se on aina pieni ihme, jos kaksi ihmistä ihan vilpittomästi tuntee samantasoisia tunteita toisiaan kohtaan samaan aikaan.

En usko, et noita tapauksia ainakaan kovinkaan montaa voi ihmisen elämän kohdalle sattua.

Mutta se hetkikin joskus ehkä riittää. Ainakin toinen voi sen pienen hetken olla toiselle se oikea - juuri sillä hetkellä. Kunnes sit tunteet ja maailma kuljettaa taas eri suuntiin...ellei sit kohtalo tai joku muu puutu peliin.

Mutta en tiedä uskaltaako tuon ajatuksen varaan ihan kaikkea laskea. Vaikeaahan se aina on tohon luottaa, niinkuin mihinkään muuhunkaan.