erosin eksästäni noin 4 vuotta sitten ja me pidämme yhteyttä toisiimme aina silloin tällöin sähköpostilla (jutellaan perus kuulumisia)..
nykyään elän hyvässä suhteessa mutta joskus alkaa vanha suola janottamaan ja haluaisin tietää että ajatteleeko hän minusta samalla tavalla kun minä hänestä.. monesti olen yrittänyt keskustella "vakavasti" eksäni kanssa mutten vaan uskalla.... pelkään että teen itsestäni naurettavan ja säälittävän..
joo ja tiedän pitää unohtaa hänet ja keskittyä nykyiseen elämään mutta ku eipä tunteille mitään voi...
nykyään elän hyvässä suhteessa mutta joskus alkaa vanha suola janottamaan ja haluaisin tietää että ajatteleeko hän minusta samalla tavalla kun minä hänestä.. monesti olen yrittänyt keskustella "vakavasti" eksäni kanssa mutten vaan uskalla.... pelkään että teen itsestäni naurettavan ja säälittävän..
joo ja tiedän pitää unohtaa hänet ja keskittyä nykyiseen elämään mutta ku eipä tunteille mitään voi...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Erottiin pitkästä suhteesta kohta vuosi sitten. Exä elää jo täyttä arkea uudessa suhteessa. Vielä noin kaksi kuukautta sitten puhelin exäni kanssa vakavia kahvin äärellä. Pidämme välimme kunnossa yhteisen lapsemme takia. Silti välillä on hankalia hetkiä, pieniä riitoja... :(
Noh mutta siis itse tunnen edelleen jotain kummaa tunnetta hänestä?! Minusta ja exän uudesta miehestä on tullut jopa jonkinsortin kaveruksia, mutta silti olen välillä hirmuisen varautunut heidän seurassaan. Ehkäpä jopa pieniä mustasukkaisuuden poltteita tunnen rinnassani. Mutta ne menevät kuitenkin ohi melkein samantien kun tulevatkin. Eksyköhän tämä mun kirjotus nyt polulta...noh kuitenkin. Tosiaan ajattelen tätä exääni päivittäin. Ajattelen mitä hän tekee tai puhelee juuri nyt. Pientä ikävääkin on. Mutta se on hyvä että olen jotenkuten oppinut hallitsemaan näitä tunteita :)
Ja sitten ajattelen välillä myös ihka ensimmäistä rakkauttani yli kymmenen vuoden takaa :) Hänen kuulumisiaan en tiedä oikeastaan lainkaan, vain asuinkunnan ja ammatin. Melkein tekisi mieli soittaa ja kysyä kuulumisia, mut kuitenkaan en viitsi.
löytää uusi mies, vika siiinä että minä rakastun aina sellasiin jota ei voi saada.miksi en tapaa jo jotainkunnollista työssäkäyvää ihmistä. miksi???
Aina rakastun vääriin, ja aina ajattelen liikaa hyväksyykö muut????????
ei mitäänmieltä, tiedän sen itsekin, vituttaa aina alkaa yksin nukkuun, ottaa kaaliin tosissaaan .
en halua enää tehdä lapsia,mutta tällä mun rakkaudella ontaas nainen, kaikilla joihinihastun on aina nainen,aina, vitutaa...olenko aina ylijäämä, alkaa jo tosissaan vituttaan...........