Eräs ammatti jota tuskin

ainakaan teistä moni ei tiedä millaista työtä tekee sahaaja(sahuri) joka tukeista sahaa rakennustarvikkeet.
395529
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 39

Vanhimmat

Monjaita tukkia on perästä pidelty.:)

Äänestä
  • puheen ollen.onko suomessa kassakoneen korjaajia
    enää missään,vanha omron kassani on hajalla,
    korjaajaa ei löydy mistään.

    Äänestä

  • ammateista-- kirjoitti:

    puheen ollen.onko suomessa kassakoneen korjaajia
    enää missään,vanha omron kassani on hajalla,
    korjaajaa ei löydy mistään.

    Hesarin palstalta joko Kirstiltä tai Torstilta.
    He kyllä selvittävät asian, aikaa voi kyllä kulua
    ennen kuin saat lehdenpalstalla vastauksen.

    Parempi se olisi että kassakone olisi kunnossa,
    muuten sen sisällön voi pyyhkiä kleptomaani ja
    silloin ei naurata.

    Äänestä

vai normaalista raamisahasta?

Äänestä
  • eihän enään raamisahoja uusia kukaan rakenna, kyllä ne alkaa olla jo pyörösahalaitoksia tai sitten vannesahoja.

    Äänestä

Isäni oli töissä mm. sirkkelisahurilla ja olin pikkulikkana apuna pintoja/losoja kasaamassa. Sitten aikanaan kun ukotuin, niin omasta metsästä kaadoimme puut ja sahautimme sahalla sekä talon rakensimme. Rakas puolisoni kuoli 15 vuotta sitten ja jäin yksin.

Asustin viisi vuotta yksikseni kunnes törmäsin mieheen, joka kuinkas muuten - on töissä sahalla sahalla. Pari vuotta sitten sanoin hänelle että "tahdon".

Mikä vielä hauskaa, niin itsekin sahaan. En puuta, vaan skannaan mm. asiakirjoja. Sähköinen asiakirjanhallinta eli saha on yksi minun työkalu.

Olemme molemmat sahureita;).

Äänestä
  • Onko scannaus samaa kuin sahaus suomeksi? Ammattislangia vai?

    Äänestä

  • sanoo_suttura* kirjoitti:

    Onko scannaus samaa kuin sahaus suomeksi? Ammattislangia vai?

    Sähköinen AsiakirjanHAllinta eli lyhennettynä SAHA. Lyhennetty termi kuvaa työtapaa ja on mm. monessa virastossa, vakuutusyhtiöissä ja tilitoimistoissakin käytössä. Hakemuksia valmistellaan, laskuja maksetaan yms.
    atk:lle scannattujen papereiden perusteella. Ei enää pyöritellä papereita pöydällä vaan selataan koneella eli sahataan.

    Alkuperäiset paperiset asiakirjat säilytetään kuvauspäiväjärjestyksessä scannauspisteessä muutaman vuoden.

    Äänestä

  • "sahaaja" kirjoitti:

    Sähköinen AsiakirjanHAllinta eli lyhennettynä SAHA. Lyhennetty termi kuvaa työtapaa ja on mm. monessa virastossa, vakuutusyhtiöissä ja tilitoimistoissakin käytössä. Hakemuksia valmistellaan, laskuja maksetaan yms.
    atk:lle scannattujen papereiden perusteella. Ei enää pyöritellä papereita pöydällä vaan selataan koneella eli sahataan.

    Alkuperäiset paperiset asiakirjat säilytetään kuvauspäiväjärjestyksessä scannauspisteessä muutaman vuoden.

    Kiitti selityksestäsi. Minun suomenkieli ei pysy kehityksessä mukana. :)

    Meillä sitä kutsutaan pelkästään scannaukseksi.
    Ja dokumentteja esim. "elektoniska fakturor" tai "elektroniska dokument".

    Äänestä

Menikö arvaus pieleen?

Äänestä

Kyllä vaan tieretähän ku oon ollu ittekki sen satakertaa sahaamas ja oon mä ollu siinä terämiehenäki,(sahurina) Samoon ennenaikahan ku nuas kenttäsirkkeli vehkeis piti olla se perämieski siinä pöyrällä pitämäs tukkia saksilla kiinni ja paikoollansa, sitäki oon tehny.
Lautaan ja lankkujen vastaanottamisista ny sanomattakaan.
Se on tai ainakin mun nuoruures oli sellaasta kevät-talaven hommaa ja taloos piti olla tarveslautaa ja silloon ku jotaan alijettihin rakentamahan niin sakuri oli kovastikki tärkiä ja tarpehellinen hantvärkkäri paikkakunnalla.
Zetorilla pyöritettihin ja muistan ku kakspyttyysellä Wikcstömilläki, maamoottorilla pyöritettihin. Samoon Porin konepajan BMW raakaöljy moottori vetää kopristi puun sirkkelin terähän, tukiit laurooksi ja lankuuksi. Vanhat miehet oli tarkkoja, terä piti olla kunnoos ja jännitykset taottu oikeen terähän jotta ei tullu lauroosta kiilapäitä. Samoon rakennuspuut kaarettihin aina tuas tammi-helmikuulla ku puu oli "kuollehes tilaas" ja muutoonki se talaviaika tasaas paikkoja, ku rämäköt on jääs, sen kulijetuksenki takia. Jalaka mitoole katkottihin sahatavara, minkä mittaseksi ny milloonki notta ei menny pintoohin palijoa puuta hukkahan.
terv. seppä ja Tiitu pikkuunen pohojanmaalta.

Äänestä
  • Kuulehan nyt Seppä. Jos olet kengittänyt hevosta, niin miksi se tehdään ? Mullon hevosenenä tossa oven yläpuolella varjelemasta jostakin...?
    Itsekin olen ollut pitelemässä hevosen koipea kun siihen kenkä naulataan, mutta nyt mietin miksi se tehtiin, silloin se oli luonnollista.

    Äänestä

  • UPDATE_9289596 kirjoitti:

    Kuulehan nyt Seppä. Jos olet kengittänyt hevosta, niin miksi se tehdään ? Mullon hevosenenä tossa oven yläpuolella varjelemasta jostakin...?
    Itsekin olen ollut pitelemässä hevosen koipea kun siihen kenkä naulataan, mutta nyt mietin miksi se tehtiin, silloin se oli luonnollista.

    Eiköhän noita hevosia siksi kengitetä, ettei kaviot kulu puhki näillä sorasilla teillä. Onnea tuottamaan ainakin ennenvanhaan niitä ripustettiin ovenkarmin yäpuolelle.

    Äänestä

Miksi ei tiedettäisi?
Tuoksu on mahtava ja lautapinot komeita )

Äänestä
  • Hei Helisevä!
    Kyllä me Sun kans saataasihin tukit laurooksi ja helepostikki vaikka kaksistansa. Laitettaasihin kenttäsirkkeli tellihin ja traktori pyörittämähän, kyllä lauran ja lankun puutes oliis pian toisees taloos.
    Ja onnistuusi hyvin Porilaasellaki pyörittäminen ja saisin sen käyntihin. Kuula vaan kuumaksi puhalluslampulla sitten pari-kolome painallusta polttoainepumpunkahvasta ja vauhtipyörästä heitetähän vastoon puristuksia niin kyllä räjähtää männänpäällä rieseli palamahan.
    Samoon Wikcstömillä, ensin vaan ryyppykuppihin besa ja sytytys myöhääselle notta ei tuu niitä takapotkuja ja sitten kammesta kierretähän puristusten ylitte ja ku magneeton laukaasulaites napsahtaa niin tuloo kaasuseosehen sytytyskipinä ja niin Wikke muistaa vanhan virkansa.
    Oltaasiinki ihan sitte sopiva pari Helisevän kans sahuulle.
    terv. seppä ja Tiitu kulta pohojanmaalta.

    Äänestä

  • UPDATE_8648197 kirjoitti:

    Hei Helisevä!
    Kyllä me Sun kans saataasihin tukit laurooksi ja helepostikki vaikka kaksistansa. Laitettaasihin kenttäsirkkeli tellihin ja traktori pyörittämähän, kyllä lauran ja lankun puutes oliis pian toisees taloos.
    Ja onnistuusi hyvin Porilaasellaki pyörittäminen ja saisin sen käyntihin. Kuula vaan kuumaksi puhalluslampulla sitten pari-kolome painallusta polttoainepumpunkahvasta ja vauhtipyörästä heitetähän vastoon puristuksia niin kyllä räjähtää männänpäällä rieseli palamahan.
    Samoon Wikcstömillä, ensin vaan ryyppykuppihin besa ja sytytys myöhääselle notta ei tuu niitä takapotkuja ja sitten kammesta kierretähän puristusten ylitte ja ku magneeton laukaasulaites napsahtaa niin tuloo kaasuseosehen sytytyskipinä ja niin Wikke muistaa vanhan virkansa.
    Oltaasiinki ihan sitte sopiva pari Helisevän kans sahuulle.
    terv. seppä ja Tiitu kulta pohojanmaalta.

    olisin, onko tommonen hanslankari, oikia sana.
    tuli mieleeni , että kuopukseni oli useana kesänä sahalla töissä.
    Kyllähän me sahuulle ja Tiitu pomona.

    terfyysin helisevä

    Äänestä

useampiakin sahoja ja myllyjä, mutta sellaiset pienyritykset ei kai enää kannata.

Äänestä
  • mutta kyllä kenttäsirkkelimies sillä hyvin elantonsa hankkii ja varsinkin nyt kun valmis puutavara on kallista ostaa, jos on omaa metsää rakentajalla niin kyllä kannattaa sahauttaa rakennustavikkeet.
    Aloittaja

    Äänestä

minä olen sahurina ollut jo vuodesta 1970 ja ihan tähänpäivään saakka.
Iso olisi tukkikasa jos kaikki sahaamani tukit olisi yhdessä läjässä.
Olen sirkkelin kanssa kiertänyt ympäri suomea ja sahannut niin talvella kuin kesälläkin.

Äänestä

Sinä tarkoitatkin nykyistä "yhdenmiehen"sahaa.
Hydraulisesti tapahtuu suurin osa apumiehen toiminnoista.
Sahan käyttöön ottokin sahaus mestalle tullessa tapahtuu muutamassa minuutissa.
Enää ei tarvita pöytien tuntikausia kestäviä entrausta niin kuin ennen.

Äänestä
  • kun sirkkeli pistetään asemiin niin siihen kuluu aikaa alle puolen tunnin ja heti pääsee sahaamaan.
    Aloittaja

    Äänestä

  • näin se on kirjoitti:

    kun sirkkeli pistetään asemiin niin siihen kuluu aikaa alle puolen tunnin ja heti pääsee sahaamaan.
    Aloittaja

    Mun piilopirtin lähellä.Sahauttasin kuusi tukkeja laudoiksi.
    Siellä kylällä ei ole ainuttakaan sahuria.
    Entiset puu rakenteiset kenttäsirkkelit on mädäntyneet omille paikoilleen.

    Äänestä

  • näin se on kirjoitti:

    kun sirkkeli pistetään asemiin niin siihen kuluu aikaa alle puolen tunnin ja heti pääsee sahaamaan.
    Aloittaja

    Kovastikki tarpehellinen mies on sahuri paikkakunnalla. Puutavara on tyyrihin puoleesta ostaa sahoola valamiina. Pitkän päivätyön ootki tehny kenttäsirkkelimiehenä. Mä nostan sulle hattua ammatissas ja tuahon kourahan, kunniootan sua myöskin yrittäjänä ja ammattimiehenä.
    terv. seppä pahaanen pohojanmaalta.

    Äänestä

  • Otto-Vaan kirjoitti:

    Mun piilopirtin lähellä.Sahauttasin kuusi tukkeja laudoiksi.
    Siellä kylällä ei ole ainuttakaan sahuria.
    Entiset puu rakenteiset kenttäsirkkelit on mädäntyneet omille paikoilleen.

    se on tänään, sahata tukkia. ;)

    http://www.clasohlson.fi/Archive/Images/Products/Hi/308980A_X_2007-07-04_080134_964.jpg

    Sepälle. Kailan mukaan paras puun kaato on Loka-Marraskuussa. Siis rakennuspuu tarpeisiin.

    "Tee moottorisahastasi sahalaitos.
    Sahaohjaimella ja kunnon moottorisahalla saat täydellisen kompaktin sahalaitoksen lautojen ja lankkujen sahaamiseen kotitarpeisiin. Sahaohjain Logosol sopii useimpiin moottorisahoihin, joissa on 2 teräpulttia. Paras tulos yli 48 cm³:n moottorisahalla."

    Äänestä

sehän on ollut usein siellä sahalla töissä :)

Äänestä

Tukeista sahaamalla saadaan ainoastaan SAHATAVARAA, sahauspintaa ja sahanpurua.
Ei taida kysyjäkään tietää, kun nimitykset ovat sekaisin.

Äänestä

tiedetään, entäpä tinuri?


sortteeri
rännimies
vekselimies
ylösottaja
repsikka
sahuri
apusahuri
kanttari
kantin perämies
kaappari
kimpityöntekijä
päretyöntekijä
pätkämummo
lajittelija
kärrääjä
pässinkuljettaja
taaplaaja
taapelipoliisi
katontekijä
lastaaja
konemestari
lämmittäjä
rasvari
volttimies
telläri





   

Äänestä

Kyllä 50 porukka tietää, mutta kysypäs nuoremmilta. Mekaaninen puunjalostushan on katoavaa kansanperinnettä. Vaan oliko aikanaan kiertäviä "hetekanviritäjiä", kuten äitini väittää?

Äänestä
  • HeTeKa = Helsingin Teräskaluste? UPO = Uusi Putkisänky Osakeyhtiö?

    Äänestä

kesti pitkään ennen kuin ymmärsin tämän ammattinimikkeen: Painopinnan valmistaja.

Äänestä
  • Hyvää lauantai iltapäivää taas kaikille!
    Eilen ehtoolla jäi jutut kesken ja täs päivän aikahan oon muistellu tualla pajaas niitä kevääsiä sahauspäiviä ku tehtihin.
    Muistan ku kaks pyttyysellä Wickstömillä pyöritettihin sirkkeli vehkeitä. Tehoa "Wikes" oli 25 hv. ja pienemmät tukit meniki ihan koko mukavasti.
    Se moottorinkäyttäjä, tai sanottihin "masinisti" ei teheny muuta siinä sahauspaikalla ku kattoo sen moottorin perähän, tippakannu kourahnaan. Ja tämä masinisti oli niinkuun muita ylempänä, sellaanen arvostetuin virka siinä sahauksessa. Toisena oli heti sitten sahuri, muu väki oli niitä apupoikia.
    Joo sillä masinistilla oli kaks tippakannua siinä moottorin vieres, toises oli voiteluainetta, öljyä ja toisees bensiiniä. Se bensiini on äliämpää palamahan ku tavallinen moottoripetrooli. Jos tuli suurempi tukki siihen sirkkelinpöyräälle ja jonkin matkaa sinne terähän mentyään pakkaas se Wikke siinä jo kakomahan ku meinas teho loppua, niin silloon se masinisti tuikkas tippakannustansa oikiaa bensiiniä sinne moottorin imuaukkohon ja heti vauhti parani ja pakoputkesta vaan hönkääsi pikkuusen mustempaa savua, kuulakkaasehen kevätilimahan. Remmihin jos se meinas alakaa luistamahan laitettihin tervaa tai siirappia pitoaineheksi. Kovasti ne oli sahurin housuunpersaukset pihkalättejä täynänsä ku puistahan lähti sitä pihkaa ja siinä taukojen aikana piti siinä vielä huilatessaan istua sen sirkkelipöyrän kulumalla ja viilata terää. Työmies, Saimaa, Pölliklubi tai Kerho 2 kärysi holokissaan sahurin suupieles ku tarkkaa hommaa piti siinä paussin aikana teheerä. Sahurihan oli sellaanen kiertävä hantvärkkäri ja tiesi paikkakunnan asioosta ja rakennustouhuusta palijonkin tarkemmin ku muu väki yleensä.
    terv. seppä ja Tiitu kulta täältä lakeurelta.

    Äänestä

  • UPDATE_8648197 kirjoitti:

    Hyvää lauantai iltapäivää taas kaikille!
    Eilen ehtoolla jäi jutut kesken ja täs päivän aikahan oon muistellu tualla pajaas niitä kevääsiä sahauspäiviä ku tehtihin.
    Muistan ku kaks pyttyysellä Wickstömillä pyöritettihin sirkkeli vehkeitä. Tehoa "Wikes" oli 25 hv. ja pienemmät tukit meniki ihan koko mukavasti.
    Se moottorinkäyttäjä, tai sanottihin "masinisti" ei teheny muuta siinä sahauspaikalla ku kattoo sen moottorin perähän, tippakannu kourahnaan. Ja tämä masinisti oli niinkuun muita ylempänä, sellaanen arvostetuin virka siinä sahauksessa. Toisena oli heti sitten sahuri, muu väki oli niitä apupoikia.
    Joo sillä masinistilla oli kaks tippakannua siinä moottorin vieres, toises oli voiteluainetta, öljyä ja toisees bensiiniä. Se bensiini on äliämpää palamahan ku tavallinen moottoripetrooli. Jos tuli suurempi tukki siihen sirkkelinpöyräälle ja jonkin matkaa sinne terähän mentyään pakkaas se Wikke siinä jo kakomahan ku meinas teho loppua, niin silloon se masinisti tuikkas tippakannustansa oikiaa bensiiniä sinne moottorin imuaukkohon ja heti vauhti parani ja pakoputkesta vaan hönkääsi pikkuusen mustempaa savua, kuulakkaasehen kevätilimahan. Remmihin jos se meinas alakaa luistamahan laitettihin tervaa tai siirappia pitoaineheksi. Kovasti ne oli sahurin housuunpersaukset pihkalättejä täynänsä ku puistahan lähti sitä pihkaa ja siinä taukojen aikana piti siinä vielä huilatessaan istua sen sirkkelipöyrän kulumalla ja viilata terää. Työmies, Saimaa, Pölliklubi tai Kerho 2 kärysi holokissaan sahurin suupieles ku tarkkaa hommaa piti siinä paussin aikana teheerä. Sahurihan oli sellaanen kiertävä hantvärkkäri ja tiesi paikkakunnan asioosta ja rakennustouhuusta palijonkin tarkemmin ku muu väki yleensä.
    terv. seppä ja Tiitu kulta täältä lakeurelta.

    monistakin asioista ja vielä kun olen kiertänyt ympäri suomea, etelästä aina Lappiin saakka niin monenlaista väkeä olen tavannut.
    Nyt sirkkeliä pyörittää 120 hevosvoiman tuebolla varutettu traktori, ei ole Suomessa niin isoa puuta että voima kesken loppuisi.

    Ketjun aloittanut sahuri, sirkkelihommaa tehnyt jo 38 vuotta.

    Äänestä

  • UPDATE_8648197 kirjoitti:

    Hyvää lauantai iltapäivää taas kaikille!
    Eilen ehtoolla jäi jutut kesken ja täs päivän aikahan oon muistellu tualla pajaas niitä kevääsiä sahauspäiviä ku tehtihin.
    Muistan ku kaks pyttyysellä Wickstömillä pyöritettihin sirkkeli vehkeitä. Tehoa "Wikes" oli 25 hv. ja pienemmät tukit meniki ihan koko mukavasti.
    Se moottorinkäyttäjä, tai sanottihin "masinisti" ei teheny muuta siinä sahauspaikalla ku kattoo sen moottorin perähän, tippakannu kourahnaan. Ja tämä masinisti oli niinkuun muita ylempänä, sellaanen arvostetuin virka siinä sahauksessa. Toisena oli heti sitten sahuri, muu väki oli niitä apupoikia.
    Joo sillä masinistilla oli kaks tippakannua siinä moottorin vieres, toises oli voiteluainetta, öljyä ja toisees bensiiniä. Se bensiini on äliämpää palamahan ku tavallinen moottoripetrooli. Jos tuli suurempi tukki siihen sirkkelinpöyräälle ja jonkin matkaa sinne terähän mentyään pakkaas se Wikke siinä jo kakomahan ku meinas teho loppua, niin silloon se masinisti tuikkas tippakannustansa oikiaa bensiiniä sinne moottorin imuaukkohon ja heti vauhti parani ja pakoputkesta vaan hönkääsi pikkuusen mustempaa savua, kuulakkaasehen kevätilimahan. Remmihin jos se meinas alakaa luistamahan laitettihin tervaa tai siirappia pitoaineheksi. Kovasti ne oli sahurin housuunpersaukset pihkalättejä täynänsä ku puistahan lähti sitä pihkaa ja siinä taukojen aikana piti siinä vielä huilatessaan istua sen sirkkelipöyrän kulumalla ja viilata terää. Työmies, Saimaa, Pölliklubi tai Kerho 2 kärysi holokissaan sahurin suupieles ku tarkkaa hommaa piti siinä paussin aikana teheerä. Sahurihan oli sellaanen kiertävä hantvärkkäri ja tiesi paikkakunnan asioosta ja rakennustouhuusta palijonkin tarkemmin ku muu väki yleensä.
    terv. seppä ja Tiitu kulta täältä lakeurelta.

    Haluaisinpa lukea useammin juttujasi, mukavaa murretta ja sujuvaa tekstiä. Kiitos

    Äänestä

  • UPDATE_8648197 kirjoitti:

    Hyvää lauantai iltapäivää taas kaikille!
    Eilen ehtoolla jäi jutut kesken ja täs päivän aikahan oon muistellu tualla pajaas niitä kevääsiä sahauspäiviä ku tehtihin.
    Muistan ku kaks pyttyysellä Wickstömillä pyöritettihin sirkkeli vehkeitä. Tehoa "Wikes" oli 25 hv. ja pienemmät tukit meniki ihan koko mukavasti.
    Se moottorinkäyttäjä, tai sanottihin "masinisti" ei teheny muuta siinä sahauspaikalla ku kattoo sen moottorin perähän, tippakannu kourahnaan. Ja tämä masinisti oli niinkuun muita ylempänä, sellaanen arvostetuin virka siinä sahauksessa. Toisena oli heti sitten sahuri, muu väki oli niitä apupoikia.
    Joo sillä masinistilla oli kaks tippakannua siinä moottorin vieres, toises oli voiteluainetta, öljyä ja toisees bensiiniä. Se bensiini on äliämpää palamahan ku tavallinen moottoripetrooli. Jos tuli suurempi tukki siihen sirkkelinpöyräälle ja jonkin matkaa sinne terähän mentyään pakkaas se Wikke siinä jo kakomahan ku meinas teho loppua, niin silloon se masinisti tuikkas tippakannustansa oikiaa bensiiniä sinne moottorin imuaukkohon ja heti vauhti parani ja pakoputkesta vaan hönkääsi pikkuusen mustempaa savua, kuulakkaasehen kevätilimahan. Remmihin jos se meinas alakaa luistamahan laitettihin tervaa tai siirappia pitoaineheksi. Kovasti ne oli sahurin housuunpersaukset pihkalättejä täynänsä ku puistahan lähti sitä pihkaa ja siinä taukojen aikana piti siinä vielä huilatessaan istua sen sirkkelipöyrän kulumalla ja viilata terää. Työmies, Saimaa, Pölliklubi tai Kerho 2 kärysi holokissaan sahurin suupieles ku tarkkaa hommaa piti siinä paussin aikana teheerä. Sahurihan oli sellaanen kiertävä hantvärkkäri ja tiesi paikkakunnan asioosta ja rakennustouhuusta palijonkin tarkemmin ku muu väki yleensä.
    terv. seppä ja Tiitu kulta täältä lakeurelta.

    Kiitokset siis seppäpohojanmaalle.

    Äänestä

sahureita,sahuri sahaa tukeista lautoja,pattinkia
kakkosnelosta.lieneekö maailman tunnetuin ammatti.

Äänestä

Pieni talo preerialla- sarjassahan isä teki joka päivä sahalaitoksessa lautaa ja lankkua.

Äänestä

En ole sahuri mutta kaikenlainen yrittäminen penskana oli sallittua ja vähän siitä jäi myös aikuisuuteen kun talo metsän keskekelle tehtiin.

Olen riivatun hyvä käyttämään moottorisahaa (silloin oli Homelite), kun veljeni sitä huolsi, antoi letkun ja sanoi jotta imaisehan tuosta. Jotakin hirveää mönjää tuli suu täyteen, taisi olla bensaa.

Pokasahalla sahattiin kaikki puut leivinuuniin (metrisiä halkoja)ja takkaan pienempiä. Lisäksi hellaan. Minä kuorin kuorimaraudalla kuivumaan laitettavia puita,

Myöhemmin kun rakennettiin oma talo, oli mäntyjä niin perusteellisen paljon, liiteri tuli täyteen jotka kaikki pokasahalla tai käsisahalla katkoin kuten myös pilkoin. Kaikkia ei saatu poltettua kun olimme jo eronneet.

Olen tässä muistellut miten paljon on töitä tullut tehtyä eikä niitä enää ajattele. Tuolta ne muistin kätköistä kuitenkin tulevat. Monet työt on koneistettu ja ihmiset painelevat nappeja, sitä olen aina vastistanut, tämä on vain yksi näkökanta.

Äänestä

Voi sinnuu..
Minua ei kielletty Koskemasta mihinään jostain syystä Isompia vahinkoja ei ole sattunut, veljeni löi kirveellä ja vesurilla jalkaansa tuon tuostakin. Minä ratsastin hevosella kun pääsin navetan tikkailta selkään.

Puiden pilkkominen on tosiaan ihanaa, minulla on siihen monta hyvää niksiä jollei ala halkeamaan.

Ei sinullakaan 0le peukalo keskellä kämmentä:))

Äänestä

Useimmat sahurit työskentelevät pelkkahakkuri-vannesahalaitoksissa. Nykyaikaisessa sahalaitoksessa sahuri istuu lasikopissa, eikä hänen tarvitse muuta kuin keskittää tukki ja vähän siirrellä sitä joystikillä, että se menee oikeassa asennossa vannesahalle. Tilaustiedot ovat tietokoneella ja kone laskee optimaalisen sahaussuunnitelman kullekin tukkikoolle. Kädentaitoa siinä ei tarvita, eikä kovinkaan paljon teknistä ajattelua. Huolellisuutta ja valppautta se kyllä vaatii, samoin kestävää persnahkaa.

Kenttäsirkkelit ovat metsätilallisten piensahoja. Jonkun verran on teollisuudessa ollut pyörösahalinjojakin, mutta en ole sellaista koskaan nähnyt. Kehäsahat olivat menneiden aikojen tärkein teollinen sahausmenetelmä. Kummassakin sahausmenetelmässä, siis kehä- ja pyörösahalaitoksissa on omat puutteensa, ja molemmissa menetelmissä on suuri sahausrako, jonka vuoksi puuta menee hukkaan. Asetteiden teko on myös hidasta. Vannesahojen sahauslinjat siirtetään uusiin asetteisiin nopeasti digitaalisesti, nykyään kai kokonaan tietokoneen ohjaamina ja sahausrako on pieni.

Olen ollut töissä sahalla 16,19 ja 23 vuotiaana, ja olen käynyt vierailulla useilla sahoilla. Ehkä olen opiskellutkin jotain aiheeseen liittyvää.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


tiedätte,,,, kirjoitti:

ainakaan teistä moni ei tiedä millaista työtä tekee sahaaja(sahuri) joka tukeista sahaa rakennustarvikkeet.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu