Eräs ammatti jota tuskin

tiedätte,,,,

ainakaan teistä moni ei tiedä millaista työtä tekee sahaaja(sahuri) joka tukeista sahaa rakennustarvikkeet.

40

5348

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Otto-Vaan

      Monjaita tukkia on perästä pidelty.:)

      • ammateista--

        puheen ollen.onko suomessa kassakoneen korjaajia
        enää missään,vanha omron kassani on hajalla,
        korjaajaa ei löydy mistään.


      • Otto Vaan
        ammateista-- kirjoitti:

        puheen ollen.onko suomessa kassakoneen korjaajia
        enää missään,vanha omron kassani on hajalla,
        korjaajaa ei löydy mistään.

        Hesarin palstalta joko Kirstiltä tai Torstilta.
        He kyllä selvittävät asian, aikaa voi kyllä kulua
        ennen kuin saat lehdenpalstalla vastauksen.

        Parempi se olisi että kassakone olisi kunnossa,
        muuten sen sisällön voi pyyhkiä kleptomaani ja
        silloin ei naurata.


    • kenttäsirkkelistä

      vai normaalista raamisahasta?

      • tietenkin

        eihän enään raamisahoja uusia kukaan rakenna, kyllä ne alkaa olla jo pyörösahalaitoksia tai sitten vannesahoja.


    • on tuttu ammatti

      Isäni oli töissä mm. sirkkelisahurilla ja olin pikkulikkana apuna pintoja/losoja kasaamassa. Sitten aikanaan kun ukotuin, niin omasta metsästä kaadoimme puut ja sahautimme sahalla sekä talon rakensimme. Rakas puolisoni kuoli 15 vuotta sitten ja jäin yksin.

      Asustin viisi vuotta yksikseni kunnes törmäsin mieheen, joka kuinkas muuten - on töissä sahalla sahalla. Pari vuotta sitten sanoin hänelle että "tahdon".

      Mikä vielä hauskaa, niin itsekin sahaan. En puuta, vaan skannaan mm. asiakirjoja. Sähköinen asiakirjanhallinta eli saha on yksi minun työkalu.

      Olemme molemmat sahureita;).

      • sanoo_suttura*

        Onko scannaus samaa kuin sahaus suomeksi? Ammattislangia vai?


      • "sahaaja"
        sanoo_suttura* kirjoitti:

        Onko scannaus samaa kuin sahaus suomeksi? Ammattislangia vai?

        Sähköinen AsiakirjanHAllinta eli lyhennettynä SAHA. Lyhennetty termi kuvaa työtapaa ja on mm. monessa virastossa, vakuutusyhtiöissä ja tilitoimistoissakin käytössä. Hakemuksia valmistellaan, laskuja maksetaan yms.
        atk:lle scannattujen papereiden perusteella. Ei enää pyöritellä papereita pöydällä vaan selataan koneella eli sahataan.

        Alkuperäiset paperiset asiakirjat säilytetään kuvauspäiväjärjestyksessä scannauspisteessä muutaman vuoden.


      • sanoo_suttura*
        "sahaaja" kirjoitti:

        Sähköinen AsiakirjanHAllinta eli lyhennettynä SAHA. Lyhennetty termi kuvaa työtapaa ja on mm. monessa virastossa, vakuutusyhtiöissä ja tilitoimistoissakin käytössä. Hakemuksia valmistellaan, laskuja maksetaan yms.
        atk:lle scannattujen papereiden perusteella. Ei enää pyöritellä papereita pöydällä vaan selataan koneella eli sahataan.

        Alkuperäiset paperiset asiakirjat säilytetään kuvauspäiväjärjestyksessä scannauspisteessä muutaman vuoden.

        Kiitti selityksestäsi. Minun suomenkieli ei pysy kehityksessä mukana. :)

        Meillä sitä kutsutaan pelkästään scannaukseksi.
        Ja dokumentteja esim. "elektoniska fakturor" tai "elektroniska dokument".


    • Aarre

      Menikö arvaus pieleen?

    • Kyllä vaan tieretähän ku oon ollu ittekki sen satakertaa sahaamas ja oon mä ollu siinä terämiehenäki,(sahurina) Samoon ennenaikahan ku nuas kenttäsirkkeli vehkeis piti olla se perämieski siinä pöyrällä pitämäs tukkia saksilla kiinni ja paikoollansa, sitäki oon tehny.
      Lautaan ja lankkujen vastaanottamisista ny sanomattakaan.
      Se on tai ainakin mun nuoruures oli sellaasta kevät-talaven hommaa ja taloos piti olla tarveslautaa ja silloon ku jotaan alijettihin rakentamahan niin sakuri oli kovastikki tärkiä ja tarpehellinen hantvärkkäri paikkakunnalla.
      Zetorilla pyöritettihin ja muistan ku kakspyttyysellä Wikcstömilläki, maamoottorilla pyöritettihin. Samoon Porin konepajan BMW raakaöljy moottori vetää kopristi puun sirkkelin terähän, tukiit laurooksi ja lankuuksi. Vanhat miehet oli tarkkoja, terä piti olla kunnoos ja jännitykset taottu oikeen terähän jotta ei tullu lauroosta kiilapäitä. Samoon rakennuspuut kaarettihin aina tuas tammi-helmikuulla ku puu oli "kuollehes tilaas" ja muutoonki se talaviaika tasaas paikkoja, ku rämäköt on jääs, sen kulijetuksenki takia. Jalaka mitoole katkottihin sahatavara, minkä mittaseksi ny milloonki notta ei menny pintoohin palijoa puuta hukkahan.
      terv. seppä ja Tiitu pikkuunen pohojanmaalta.

      • Kuulehan nyt Seppä. Jos olet kengittänyt hevosta, niin miksi se tehdään ? Mullon hevosenenä tossa oven yläpuolella varjelemasta jostakin...?
        Itsekin olen ollut pitelemässä hevosen koipea kun siihen kenkä naulataan, mutta nyt mietin miksi se tehtiin, silloin se oli luonnollista.


      • firefox58 kirjoitti:

        Kuulehan nyt Seppä. Jos olet kengittänyt hevosta, niin miksi se tehdään ? Mullon hevosenenä tossa oven yläpuolella varjelemasta jostakin...?
        Itsekin olen ollut pitelemässä hevosen koipea kun siihen kenkä naulataan, mutta nyt mietin miksi se tehtiin, silloin se oli luonnollista.

        Eiköhän noita hevosia siksi kengitetä, ettei kaviot kulu puhki näillä sorasilla teillä. Onnea tuottamaan ainakin ennenvanhaan niitä ripustettiin ovenkarmin yäpuolelle.


    • helisevä

      Miksi ei tiedettäisi?
      Tuoksu on mahtava ja lautapinot komeita )

      • Hei Helisevä!
        Kyllä me Sun kans saataasihin tukit laurooksi ja helepostikki vaikka kaksistansa. Laitettaasihin kenttäsirkkeli tellihin ja traktori pyörittämähän, kyllä lauran ja lankun puutes oliis pian toisees taloos.
        Ja onnistuusi hyvin Porilaasellaki pyörittäminen ja saisin sen käyntihin. Kuula vaan kuumaksi puhalluslampulla sitten pari-kolome painallusta polttoainepumpunkahvasta ja vauhtipyörästä heitetähän vastoon puristuksia niin kyllä räjähtää männänpäällä rieseli palamahan.
        Samoon Wikcstömillä, ensin vaan ryyppykuppihin besa ja sytytys myöhääselle notta ei tuu niitä takapotkuja ja sitten kammesta kierretähän puristusten ylitte ja ku magneeton laukaasulaites napsahtaa niin tuloo kaasuseosehen sytytyskipinä ja niin Wikke muistaa vanhan virkansa.
        Oltaasiinki ihan sitte sopiva pari Helisevän kans sahuulle.
        terv. seppä ja Tiitu kulta pohojanmaalta.


      • helisevä
        seppäpohojanmaalta kirjoitti:

        Hei Helisevä!
        Kyllä me Sun kans saataasihin tukit laurooksi ja helepostikki vaikka kaksistansa. Laitettaasihin kenttäsirkkeli tellihin ja traktori pyörittämähän, kyllä lauran ja lankun puutes oliis pian toisees taloos.
        Ja onnistuusi hyvin Porilaasellaki pyörittäminen ja saisin sen käyntihin. Kuula vaan kuumaksi puhalluslampulla sitten pari-kolome painallusta polttoainepumpunkahvasta ja vauhtipyörästä heitetähän vastoon puristuksia niin kyllä räjähtää männänpäällä rieseli palamahan.
        Samoon Wikcstömillä, ensin vaan ryyppykuppihin besa ja sytytys myöhääselle notta ei tuu niitä takapotkuja ja sitten kammesta kierretähän puristusten ylitte ja ku magneeton laukaasulaites napsahtaa niin tuloo kaasuseosehen sytytyskipinä ja niin Wikke muistaa vanhan virkansa.
        Oltaasiinki ihan sitte sopiva pari Helisevän kans sahuulle.
        terv. seppä ja Tiitu kulta pohojanmaalta.

        olisin, onko tommonen hanslankari, oikia sana.
        tuli mieleeni , että kuopukseni oli useana kesänä sahalla töissä.
        Kyllähän me sahuulle ja Tiitu pomona.

        terfyysin helisevä


    • kunnissa

      useampiakin sahoja ja myllyjä, mutta sellaiset pienyritykset ei kai enää kannata.

      • kenellä ei

        mutta kyllä kenttäsirkkelimies sillä hyvin elantonsa hankkii ja varsinkin nyt kun valmis puutavara on kallista ostaa, jos on omaa metsää rakentajalla niin kyllä kannattaa sahauttaa rakennustavikkeet.
        Aloittaja


    • Aloittaja

      minä olen sahurina ollut jo vuodesta 1970 ja ihan tähänpäivään saakka.
      Iso olisi tukkikasa jos kaikki sahaamani tukit olisi yhdessä läjässä.
      Olen sirkkelin kanssa kiertänyt ympäri suomea ja sahannut niin talvella kuin kesälläkin.

    • Otto-Vaan

      Sinä tarkoitatkin nykyistä "yhdenmiehen"sahaa.
      Hydraulisesti tapahtuu suurin osa apumiehen toiminnoista.
      Sahan käyttöön ottokin sahaus mestalle tullessa tapahtuu muutamassa minuutissa.
      Enää ei tarvita pöytien tuntikausia kestäviä entrausta niin kuin ennen.

      • näin se on

        kun sirkkeli pistetään asemiin niin siihen kuluu aikaa alle puolen tunnin ja heti pääsee sahaamaan.
        Aloittaja


      • Otto-Vaan
        näin se on kirjoitti:

        kun sirkkeli pistetään asemiin niin siihen kuluu aikaa alle puolen tunnin ja heti pääsee sahaamaan.
        Aloittaja

        Mun piilopirtin lähellä.Sahauttasin kuusi tukkeja laudoiksi.
        Siellä kylällä ei ole ainuttakaan sahuria.
        Entiset puu rakenteiset kenttäsirkkelit on mädäntyneet omille paikoilleen.


      • näin se on kirjoitti:

        kun sirkkeli pistetään asemiin niin siihen kuluu aikaa alle puolen tunnin ja heti pääsee sahaamaan.
        Aloittaja

        Kovastikki tarpehellinen mies on sahuri paikkakunnalla. Puutavara on tyyrihin puoleesta ostaa sahoola valamiina. Pitkän päivätyön ootki tehny kenttäsirkkelimiehenä. Mä nostan sulle hattua ammatissas ja tuahon kourahan, kunniootan sua myöskin yrittäjänä ja ammattimiehenä.
        terv. seppä pahaanen pohojanmaalta.


      • helppoa
        Otto-Vaan kirjoitti:

        Mun piilopirtin lähellä.Sahauttasin kuusi tukkeja laudoiksi.
        Siellä kylällä ei ole ainuttakaan sahuria.
        Entiset puu rakenteiset kenttäsirkkelit on mädäntyneet omille paikoilleen.

        se on tänään, sahata tukkia. ;)

        http://www.clasohlson.fi/Archive/Images/Products/Hi/308980A_X_2007-07-04_080134_964.jpg

        Sepälle. Kailan mukaan paras puun kaato on Loka-Marraskuussa. Siis rakennuspuu tarpeisiin.

        "Tee moottorisahastasi sahalaitos.
        Sahaohjaimella ja kunnon moottorisahalla saat täydellisen kompaktin sahalaitoksen lautojen ja lankkujen sahaamiseen kotitarpeisiin. Sahaohjain Logosol sopii useimpiin moottorisahoihin, joissa on 2 teräpulttia. Paras tulos yli 48 cm³:n moottorisahalla."


    • tietää,

      sehän on ollut usein siellä sahalla töissä :)

    • Aboriginelli

      Tukeista sahaamalla saadaan ainoastaan SAHATAVARAA, sahauspintaa ja sahanpurua.
      Ei taida kysyjäkään tietää, kun nimitykset ovat sekaisin.

    • henrii

      tiedetään, entäpä tinuri?


      sortteeri
      rännimies
      vekselimies
      ylösottaja
      repsikka
      sahuri
      apusahuri
      kanttari
      kantin perämies
      kaappari
      kimpityöntekijä
      päretyöntekijä
      pätkämummo
      lajittelija
      kärrääjä
      pässinkuljettaja
      taaplaaja
      taapelipoliisi
      katontekijä
      lastaaja
      konemestari
      lämmittäjä
      rasvari
      volttimies
      telläri





         

    • torivahti

      Kyllä 50 porukka tietää, mutta kysypäs nuoremmilta. Mekaaninen puunjalostushan on katoavaa kansanperinnettä. Vaan oliko aikanaan kiertäviä "hetekanviritäjiä", kuten äitini väittää?

      • aatami autuas

        HeTeKa = Helsingin Teräskaluste? UPO = Uusi Putkisänky Osakeyhtiö?


    • puheenollen

      kesti pitkään ennen kuin ymmärsin tämän ammattinimikkeen: Painopinnan valmistaja.

      • Hyvää lauantai iltapäivää taas kaikille!
        Eilen ehtoolla jäi jutut kesken ja täs päivän aikahan oon muistellu tualla pajaas niitä kevääsiä sahauspäiviä ku tehtihin.
        Muistan ku kaks pyttyysellä Wickstömillä pyöritettihin sirkkeli vehkeitä. Tehoa "Wikes" oli 25 hv. ja pienemmät tukit meniki ihan koko mukavasti.
        Se moottorinkäyttäjä, tai sanottihin "masinisti" ei teheny muuta siinä sahauspaikalla ku kattoo sen moottorin perähän, tippakannu kourahnaan. Ja tämä masinisti oli niinkuun muita ylempänä, sellaanen arvostetuin virka siinä sahauksessa. Toisena oli heti sitten sahuri, muu väki oli niitä apupoikia.
        Joo sillä masinistilla oli kaks tippakannua siinä moottorin vieres, toises oli voiteluainetta, öljyä ja toisees bensiiniä. Se bensiini on äliämpää palamahan ku tavallinen moottoripetrooli. Jos tuli suurempi tukki siihen sirkkelinpöyräälle ja jonkin matkaa sinne terähän mentyään pakkaas se Wikke siinä jo kakomahan ku meinas teho loppua, niin silloon se masinisti tuikkas tippakannustansa oikiaa bensiiniä sinne moottorin imuaukkohon ja heti vauhti parani ja pakoputkesta vaan hönkääsi pikkuusen mustempaa savua, kuulakkaasehen kevätilimahan. Remmihin jos se meinas alakaa luistamahan laitettihin tervaa tai siirappia pitoaineheksi. Kovasti ne oli sahurin housuunpersaukset pihkalättejä täynänsä ku puistahan lähti sitä pihkaa ja siinä taukojen aikana piti siinä vielä huilatessaan istua sen sirkkelipöyrän kulumalla ja viilata terää. Työmies, Saimaa, Pölliklubi tai Kerho 2 kärysi holokissaan sahurin suupieles ku tarkkaa hommaa piti siinä paussin aikana teheerä. Sahurihan oli sellaanen kiertävä hantvärkkäri ja tiesi paikkakunnan asioosta ja rakennustouhuusta palijonkin tarkemmin ku muu väki yleensä.
        terv. seppä ja Tiitu kulta täältä lakeurelta.


      • sahauttajien kanssa
        seppäpohojanmaalta kirjoitti:

        Hyvää lauantai iltapäivää taas kaikille!
        Eilen ehtoolla jäi jutut kesken ja täs päivän aikahan oon muistellu tualla pajaas niitä kevääsiä sahauspäiviä ku tehtihin.
        Muistan ku kaks pyttyysellä Wickstömillä pyöritettihin sirkkeli vehkeitä. Tehoa "Wikes" oli 25 hv. ja pienemmät tukit meniki ihan koko mukavasti.
        Se moottorinkäyttäjä, tai sanottihin "masinisti" ei teheny muuta siinä sahauspaikalla ku kattoo sen moottorin perähän, tippakannu kourahnaan. Ja tämä masinisti oli niinkuun muita ylempänä, sellaanen arvostetuin virka siinä sahauksessa. Toisena oli heti sitten sahuri, muu väki oli niitä apupoikia.
        Joo sillä masinistilla oli kaks tippakannua siinä moottorin vieres, toises oli voiteluainetta, öljyä ja toisees bensiiniä. Se bensiini on äliämpää palamahan ku tavallinen moottoripetrooli. Jos tuli suurempi tukki siihen sirkkelinpöyräälle ja jonkin matkaa sinne terähän mentyään pakkaas se Wikke siinä jo kakomahan ku meinas teho loppua, niin silloon se masinisti tuikkas tippakannustansa oikiaa bensiiniä sinne moottorin imuaukkohon ja heti vauhti parani ja pakoputkesta vaan hönkääsi pikkuusen mustempaa savua, kuulakkaasehen kevätilimahan. Remmihin jos se meinas alakaa luistamahan laitettihin tervaa tai siirappia pitoaineheksi. Kovasti ne oli sahurin housuunpersaukset pihkalättejä täynänsä ku puistahan lähti sitä pihkaa ja siinä taukojen aikana piti siinä vielä huilatessaan istua sen sirkkelipöyrän kulumalla ja viilata terää. Työmies, Saimaa, Pölliklubi tai Kerho 2 kärysi holokissaan sahurin suupieles ku tarkkaa hommaa piti siinä paussin aikana teheerä. Sahurihan oli sellaanen kiertävä hantvärkkäri ja tiesi paikkakunnan asioosta ja rakennustouhuusta palijonkin tarkemmin ku muu väki yleensä.
        terv. seppä ja Tiitu kulta täältä lakeurelta.

        monistakin asioista ja vielä kun olen kiertänyt ympäri suomea, etelästä aina Lappiin saakka niin monenlaista väkeä olen tavannut.
        Nyt sirkkeliä pyörittää 120 hevosvoiman tuebolla varutettu traktori, ei ole Suomessa niin isoa puuta että voima kesken loppuisi.

        Ketjun aloittanut sahuri, sirkkelihommaa tehnyt jo 38 vuotta.


      • metsurin tytär
        seppäpohojanmaalta kirjoitti:

        Hyvää lauantai iltapäivää taas kaikille!
        Eilen ehtoolla jäi jutut kesken ja täs päivän aikahan oon muistellu tualla pajaas niitä kevääsiä sahauspäiviä ku tehtihin.
        Muistan ku kaks pyttyysellä Wickstömillä pyöritettihin sirkkeli vehkeitä. Tehoa "Wikes" oli 25 hv. ja pienemmät tukit meniki ihan koko mukavasti.
        Se moottorinkäyttäjä, tai sanottihin "masinisti" ei teheny muuta siinä sahauspaikalla ku kattoo sen moottorin perähän, tippakannu kourahnaan. Ja tämä masinisti oli niinkuun muita ylempänä, sellaanen arvostetuin virka siinä sahauksessa. Toisena oli heti sitten sahuri, muu väki oli niitä apupoikia.
        Joo sillä masinistilla oli kaks tippakannua siinä moottorin vieres, toises oli voiteluainetta, öljyä ja toisees bensiiniä. Se bensiini on äliämpää palamahan ku tavallinen moottoripetrooli. Jos tuli suurempi tukki siihen sirkkelinpöyräälle ja jonkin matkaa sinne terähän mentyään pakkaas se Wikke siinä jo kakomahan ku meinas teho loppua, niin silloon se masinisti tuikkas tippakannustansa oikiaa bensiiniä sinne moottorin imuaukkohon ja heti vauhti parani ja pakoputkesta vaan hönkääsi pikkuusen mustempaa savua, kuulakkaasehen kevätilimahan. Remmihin jos se meinas alakaa luistamahan laitettihin tervaa tai siirappia pitoaineheksi. Kovasti ne oli sahurin housuunpersaukset pihkalättejä täynänsä ku puistahan lähti sitä pihkaa ja siinä taukojen aikana piti siinä vielä huilatessaan istua sen sirkkelipöyrän kulumalla ja viilata terää. Työmies, Saimaa, Pölliklubi tai Kerho 2 kärysi holokissaan sahurin suupieles ku tarkkaa hommaa piti siinä paussin aikana teheerä. Sahurihan oli sellaanen kiertävä hantvärkkäri ja tiesi paikkakunnan asioosta ja rakennustouhuusta palijonkin tarkemmin ku muu väki yleensä.
        terv. seppä ja Tiitu kulta täältä lakeurelta.

        Haluaisinpa lukea useammin juttujasi, mukavaa murretta ja sujuvaa tekstiä. Kiitos


      • Metsurintytär
        seppäpohojanmaalta kirjoitti:

        Hyvää lauantai iltapäivää taas kaikille!
        Eilen ehtoolla jäi jutut kesken ja täs päivän aikahan oon muistellu tualla pajaas niitä kevääsiä sahauspäiviä ku tehtihin.
        Muistan ku kaks pyttyysellä Wickstömillä pyöritettihin sirkkeli vehkeitä. Tehoa "Wikes" oli 25 hv. ja pienemmät tukit meniki ihan koko mukavasti.
        Se moottorinkäyttäjä, tai sanottihin "masinisti" ei teheny muuta siinä sahauspaikalla ku kattoo sen moottorin perähän, tippakannu kourahnaan. Ja tämä masinisti oli niinkuun muita ylempänä, sellaanen arvostetuin virka siinä sahauksessa. Toisena oli heti sitten sahuri, muu väki oli niitä apupoikia.
        Joo sillä masinistilla oli kaks tippakannua siinä moottorin vieres, toises oli voiteluainetta, öljyä ja toisees bensiiniä. Se bensiini on äliämpää palamahan ku tavallinen moottoripetrooli. Jos tuli suurempi tukki siihen sirkkelinpöyräälle ja jonkin matkaa sinne terähän mentyään pakkaas se Wikke siinä jo kakomahan ku meinas teho loppua, niin silloon se masinisti tuikkas tippakannustansa oikiaa bensiiniä sinne moottorin imuaukkohon ja heti vauhti parani ja pakoputkesta vaan hönkääsi pikkuusen mustempaa savua, kuulakkaasehen kevätilimahan. Remmihin jos se meinas alakaa luistamahan laitettihin tervaa tai siirappia pitoaineheksi. Kovasti ne oli sahurin housuunpersaukset pihkalättejä täynänsä ku puistahan lähti sitä pihkaa ja siinä taukojen aikana piti siinä vielä huilatessaan istua sen sirkkelipöyrän kulumalla ja viilata terää. Työmies, Saimaa, Pölliklubi tai Kerho 2 kärysi holokissaan sahurin suupieles ku tarkkaa hommaa piti siinä paussin aikana teheerä. Sahurihan oli sellaanen kiertävä hantvärkkäri ja tiesi paikkakunnan asioosta ja rakennustouhuusta palijonkin tarkemmin ku muu väki yleensä.
        terv. seppä ja Tiitu kulta täältä lakeurelta.

        Kiitokset siis seppäpohojanmaalle.


    • on täy-nnä

      sahureita,sahuri sahaa tukeista lautoja,pattinkia
      kakkosnelosta.lieneekö maailman tunnetuin ammatti.

    • pokasahasoi..

      Pieni talo preerialla- sarjassahan isä teki joka päivä sahalaitoksessa lautaa ja lankkua.

    • En ole sahuri mutta kaikenlainen yrittäminen penskana oli sallittua ja vähän siitä jäi myös aikuisuuteen kun talo metsän keskekelle tehtiin.

      Olen riivatun hyvä käyttämään moottorisahaa (silloin oli Homelite), kun veljeni sitä huolsi, antoi letkun ja sanoi jotta imaisehan tuosta. Jotakin hirveää mönjää tuli suu täyteen, taisi olla bensaa.

      Pokasahalla sahattiin kaikki puut leivinuuniin (metrisiä halkoja)ja takkaan pienempiä. Lisäksi hellaan. Minä kuorin kuorimaraudalla kuivumaan laitettavia puita,

      Myöhemmin kun rakennettiin oma talo, oli mäntyjä niin perusteellisen paljon, liiteri tuli täyteen jotka kaikki pokasahalla tai käsisahalla katkoin kuten myös pilkoin. Kaikkia ei saatu poltettua kun olimme jo eronneet.

      Olen tässä muistellut miten paljon on töitä tullut tehtyä eikä niitä enää ajattele. Tuolta ne muistin kätköistä kuitenkin tulevat. Monet työt on koneistettu ja ihmiset painelevat nappeja, sitä olen aina vastistanut, tämä on vain yksi näkökanta.

    • Voi sinnuu..
      Minua ei kielletty Koskemasta mihinään jostain syystä Isompia vahinkoja ei ole sattunut, veljeni löi kirveellä ja vesurilla jalkaansa tuon tuostakin. Minä ratsastin hevosella kun pääsin navetan tikkailta selkään.

      Puiden pilkkominen on tosiaan ihanaa, minulla on siihen monta hyvää niksiä jollei ala halkeamaan.

      Ei sinullakaan 0le peukalo keskellä kämmentä:))

    • Useimmat sahurit työskentelevät pelkkahakkuri-vannesahalaitoksissa. Nykyaikaisessa sahalaitoksessa sahuri istuu lasikopissa, eikä hänen tarvitse muuta kuin keskittää tukki ja vähän siirrellä sitä joystikillä, että se menee oikeassa asennossa vannesahalle. Tilaustiedot ovat tietokoneella ja kone laskee optimaalisen sahaussuunnitelman kullekin tukkikoolle. Kädentaitoa siinä ei tarvita, eikä kovinkaan paljon teknistä ajattelua. Huolellisuutta ja valppautta se kyllä vaatii, samoin kestävää persnahkaa.

      Kenttäsirkkelit ovat metsätilallisten piensahoja. Jonkun verran on teollisuudessa ollut pyörösahalinjojakin, mutta en ole sellaista koskaan nähnyt. Kehäsahat olivat menneiden aikojen tärkein teollinen sahausmenetelmä. Kummassakin sahausmenetelmässä, siis kehä- ja pyörösahalaitoksissa on omat puutteensa, ja molemmissa menetelmissä on suuri sahausrako, jonka vuoksi puuta menee hukkaan. Asetteiden teko on myös hidasta. Vannesahojen sahauslinjat siirtetään uusiin asetteisiin nopeasti digitaalisesti, nykyään kai kokonaan tietokoneen ohjaamina ja sahausrako on pieni.

      Olen ollut töissä sahalla 16,19 ja 23 vuotiaana, ja olen käynyt vierailulla useilla sahoilla. Ehkä olen opiskellutkin jotain aiheeseen liittyvää.

    Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ihana on nähdä edes ohimennen

      Mitenköhän mies sua voisi lähestyä❤️? Oon lääpälläni suhun mutta en uskalla lähestyä vaikka vilkuilet ja huomaan että su
      Ikävä
      153
      8443
    2. ymmärrätkö miksi minua sattui?

      Vinkki, jätit tekemättä jotain.
      Ikävä
      66
      4704
    3. Mies, mua jotenkin kiinnostaa

      Että osaatko sä ollenkaan höllätä? Ootko aina kuin persiille ammuttu karhu. Pohtimassa muiden vikoja?
      Ikävä
      140
      4363
    4. Aamu on aina iltaa viisaampi.

      Hyvää huomenta rakas. Ajattelen sinua taas ja yritän keksiä keinoja luoksesi. Satuttaa, kun unohdan sinua joka päivä ene
      Ikävä
      23
      3962
    5. Juuri sinut kainaloon haluaisin nyt

      Sydän sykkii vain sinulle Sinä olet se jota kaipaan Sinä olet se josta uneksin Jos sinun rinnallesi jäädä saan Tän koko
      Ikävä
      35
      3503
    6. Moi kuumis.

      Just ajattelin sua. Oot mun rauha, turva ja lämpö. Olet monia muitakin asioita, mut noita tartten eniten. Pus.
      Ikävä
      42
      3480
    7. Saattaisimme olla yhdessä

      Vaarallinen yhdistelmä. Käsitin, että meillä molemmilla on samanlaista historiaa... Siitä huolimatta haluaisin kokeilla
      Ikävä
      38
      3378
    8. Miten hyvin tunnet kaivattusi?

      Mikä hänessä kiehtoo? Asiallisia vastauksia kiitos. 🙋🏻‍♂️
      Ikävä
      48
      3133
    9. Milloin olisi sinun ja kaivattusi

      Kaunein päivä? Kamalin hetki? Miksi? Kumpaa pyrit muistelemaan? Kumpi hallitsee mieltäsi?
      Ikävä
      42
      2881
    10. Oletko joutunut kestämään

      Mitä olet eniten joutunut kestämään?
      Ikävä
      49
      2644
    Aihe