Välillä ihmettelee että,miks aina puhutaan että miehet satuttaa...nyt tuntuu että tein hirveän virheen kun rakastuin,ja näytin että välitän.Tottakai sain vastakaikua...ja siks uskalsin kaiken näyttää.Tuntuu oudolta että kaikki mitä oli niin häviää kuin veitsellä leikaten...mitään ihmeellistä selitystä en saanut,kaikki vaan vedettin pois...nyt on aika hirveetä kun pitää kaikki unohtaa..mut on niin hirveesti asioita mitkä entisestä muistuttaa...ehkä tässä on selitys sille että,miks ihmiselle tulee pieni rajoittuneisuus tunteisiin...tällä hetkellä mä en halua sanoa kenellekkään että välitän...tunteista on näköjään turha puhua,kaikki mitä sanotaan tai tehdään,niin kuitenkaan se ei lopussa mitään paina.Yks pieni sana korjaa kaiken...sorry,näin vaan kävi..mäkin yritän oppia ton nyky suhteiden taidon..noh,elämä jatkuu vaikka vituttaa.
paketti hajosi
yksin jäin
4763
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sama tilanne täällä...kaikki hyvin ja sit yksi päivä kaikki haihtuneena ilmaan. En tiedä mitä tein, tai no teinhän sen, että sanoin vaan että lupaukset pitää pitää Jos luvataan esim. soittaa niin soitetaan. En ymmärrä mitä niin kauheaa tuossa nyt oli???? Olen edelleenkin ihan "äimänkäkenä". Eikö todellakaan voi sanoa mielipiteitään asioista??
Olin todella ihastunut tähän mieheen, pitkästä aikaa tunsin jotain ja ajattelin, että vihdoinkin...No harhaa vain. Olin neljä vuotta ollut ihan yksin omasta tahdostani enkä päästänyt tunteita valloilleen ja nyt kun sen tein niin mitä sain, rätin päin naamaa jälleen kerran. Mulla on usko mennyt aivan täysin...Paskaako sitä enää yrittämään, ei vaan jaksa aina keräillä noita sydämen sirpaleita ja yrittää jälleen kerran koota niitä yhteen. Yhden yön suhteita en jaksa enkä halua harrastaa. No kai se sitten on niin, että toiset meistä on luotu olemaan yksin. On mielestäni vaan aika kauhistuttava ajatus, mut jos näillä on pakko täällä mennä niin sittenhän mennään....Itkusta ei tule loppua..mul on aivan kamala ikävä!
On varmaan aika idioottimaista sanoa että,tuntuu mukavalle kun en oo ainut...ajatukset on aivan vuoristorataa.Välillä tietää ettei oo mitään väärin tehny..mut välillä tulee vaan tunne että,ite on jotenkin erillainen..jos olis hyvä ja mukava,niin miks sellaiselle tulee aina pahasti nenille?Tää ikävä on hirveetä...kuitenkin odottaa jatkuvasti et se nainen soittais taikka olis oven takana..mutta ei...eipä oo kuulunut tai näkynyt.Mut kaipa joku joskus jostain löytyy kuka ei satuta,mut nyt en piiiitkään aikaan halua kenellekkään suoda sitä että,saa taas muo satuttaa.
se näköjään menee. Ei siis kannata olla hyvä ja ystävällinen....Juu, on jotenkin lohduttavaa tietää ettei ole ainut. No näitä tulee, ei vaan haluis. Kaikkein pahinta on, et mäkin nyt tunsin että tässä se on, mun mies. Mutta jostain kumman syystä niin ei sitten ollutkaan. Tällä hetkellä kenenkään on turha mulle sanoa et täl jutul oli joku tarkoitus tai et jotain parempaa on tulossa. Haloo, miten nii?????? Mä olisin halunnut hänet, mut niin ei vain käynyt. Surullista. Koitetaan nyt kuitenkin mennä päivä kerrallaan, ehkä puolen vuoden päästä on päässyt jaloilleen. En kyllä tiedä riittääkö se omalla kohdallani. Sama homma mulla, nyt saa olla, ei jaksa ottaa turpiinsa taas...Voimia sulle!
Eihän tässä olla ees yhden viestin arvoisia...mut ensin yritin pitää yhteyttä,enpä enää..mitäs mä tässä roikun ja itseeni lisää satutan odottaessa että,joku jotain mukavaa ilmottais.Tuntuu vaan pahalle kun puran mun pahan olon tuntemattomille ihmisille...töissä ja vapaa-aikanani...mut ainakin tietää että elää kun sattuu niin helvetisti.