Sosiaalipolitiikka ei ole mikään irrallinen osa talouden-ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta vaan liittyy lähes kaikkeen ja mukautuu aikaan ja paikkaan sekä valintoihin jotka perustuvat siihen millaisena haluaisimme tulevaisuudessa yhteiskuntamme olevan.
Eri kansakunnissa em. syistä ja poliittisista valinnoista johtuen on eroteltavissa seuraavanlaisia valintoja sosiaalipolitiikan suhteen:
Pohjoismainen malli
-laaja työhön osallistuminen
-kattava universaali sosiaalipolitiikka
-sosiaalimenojen osuus BKT:stasuuri
-valtion rooli keskeinen
Mannereurooppalainen malli
-perhe ja työmarkkina-asema keskeisiä
-mieselättäjyys
-kirkko ja yksityiset järjestöt tärkeitä
-Benelux-maat, Ranska, Saksa, Itävalta, Sveitsi ja Itävalta
Brittiläinen malli
-laaja julkispalvelujärjestelmä
-naiset paljon työelämässä
-universaalisuus, matalat etuudet
-Iso-Britannia
Perifeerinen malli
-alhainen kansantuote
-alhaiset sosiaalimenot
-perhe ja kirkko
-Espanja, Portugali, Kreikka.......
Pohjoismaisen mallin yhtenä perustana on laaja työhön osallistuminen ehtona jotta valittua politiikkaa voidaan harjoittaa pidemmällä aikavälillä.
Kysymys ;- koskien vain ja ainoastaan suomalaisten työvoima- sosiaalipolitiikan vaikutusta yhteiskunnan toimivuuteen.
1)Onko vallitseva tilanne pohjoismaisen malliin toimivuuden kannalta toivottava koko yhteiskunnan kannalta ?
2)Mitä laaja-alainen työttömyys,koulutus vailla pysyvää työllistymismahdollisuuta ja sitä kautta saatavaa toimeentuloa sekä matalapalkkaisuus ja siihen liittyvä heikko tuottavuus vaikuttavat sosiaalimenohin valtion kuntien menoissa jotka molemmat katetaan pääosin verokertymillä ?
Eri kansakunnissa em. syistä ja poliittisista valinnoista johtuen on eroteltavissa seuraavanlaisia valintoja sosiaalipolitiikan suhteen:
Pohjoismainen malli
-laaja työhön osallistuminen
-kattava universaali sosiaalipolitiikka
-sosiaalimenojen osuus BKT:stasuuri
-valtion rooli keskeinen
Mannereurooppalainen malli
-perhe ja työmarkkina-asema keskeisiä
-mieselättäjyys
-kirkko ja yksityiset järjestöt tärkeitä
-Benelux-maat, Ranska, Saksa, Itävalta, Sveitsi ja Itävalta
Brittiläinen malli
-laaja julkispalvelujärjestelmä
-naiset paljon työelämässä
-universaalisuus, matalat etuudet
-Iso-Britannia
Perifeerinen malli
-alhainen kansantuote
-alhaiset sosiaalimenot
-perhe ja kirkko
-Espanja, Portugali, Kreikka.......
Pohjoismaisen mallin yhtenä perustana on laaja työhön osallistuminen ehtona jotta valittua politiikkaa voidaan harjoittaa pidemmällä aikavälillä.
Kysymys ;- koskien vain ja ainoastaan suomalaisten työvoima- sosiaalipolitiikan vaikutusta yhteiskunnan toimivuuteen.
1)Onko vallitseva tilanne pohjoismaisen malliin toimivuuden kannalta toivottava koko yhteiskunnan kannalta ?
2)Mitä laaja-alainen työttömyys,koulutus vailla pysyvää työllistymismahdollisuuta ja sitä kautta saatavaa toimeentuloa sekä matalapalkkaisuus ja siihen liittyvä heikko tuottavuus vaikuttavat sosiaalimenohin valtion kuntien menoissa jotka molemmat katetaan pääosin verokertymillä ?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Palkkatuloverotus ei ole ainoa mahdollinen verotuottojen keräystapa. Siirtyminen esimerkiksi teollisuustuotannon jalostusarvon - ts. tuoton - verottamiseen henkilöverotuksen sijaan olisi nykyisessä ja tulevaisuuden maailmassa paljon fiksumpi tikki (tunnustan, että käytännössä tämä on valtavan työn takana ja vaatii varmaan kansainvälistä poliittista yhteistyötä).
Toinen vaihtoehto olisi lisätä tuntuvasti valtionosuuksia yrityksissä. Eli kerättäisiin sitä rahaa, joka nyt valuu etupäässä rikkaille osakkeenomistajille, vaihteeksi valtion laariin.
Työntekijöiden verottaminen on kestämätön vaihtoehto maailmassa, jossa ihmistyön tarve laskee koko ajan - Suomessakin tällä vuosituhannella yli 27 000 henkilötyövuotta. Ennennäkemättömän talouskasvun aikana siis.
ylläpidettävä "kansallisvaltio"jota Suomi lähinnä edustaa ei voi rakentua tulevaisuudessa teollisuustuotannon jalostusarvon verottamiseen työn verotuksen sijaan,koska markkinat ja tuottavuus haetaan kanainvälisen kasvun ja kilpailun kautta jolloin toiminta teollisuudessa ei ole entisten tavoitteiden ja yhteisen kansallisvaltion hyväksi tehtävää toimintaa.
Ongelmana on yritysten kansainvälistymisen ja useiden valtioiden synnyttämien valtioliittojen kuten EU;hun kuulumisen myötä muuttuneet talous ja sosiaalipolitiikan perusteet joissa ei voida enään tehokkaasti ajaa valtion sisäistä etua vaan vastuuta on kannettava koko talousalueen (meillä Eu ) edusta ja sisäisestä politiikasta.
Tosiasiassa poliittisella valtakoneistolla ei ole aseita hallita pääomaa vaan ainoaksi keinoksi jää kuluttajien määrittelemät kriteerit joita tuotanto joutuisi "tottelemaan" mikä johtaisi pääoman hakeutumiseen kuluttajan painottaman arvomaailman mukaan.
Mutta tuo on vielä muutaman vuosikymmenen verran pelkkää toiveajattelua,silti selviä merkkejä siihen suuntaan on jo esiintynyt.
Yritystoiminta on mukautunut vapaaseen pääomien liikkuvuuteen ja kansainvälisten markkinoiden ohjaukseen ja pyrkii kasvuhakuisuuteen sioittuen aina sinne missä tuottavuus on parasta lähitulevaisuudessa.
Mitä Suomella on tarjottavana kansainvälisille yrityksille?
Onko Suomella edes tarvetta pysyttellä entisessä,pitämällä kiinni oikeudestaan määritellä sosiaalipolitiikkansa tavoitteet ja turvata kansalaistensa mahdollisuudet tasavertaiseen kohteluun.
Onko Suomella tarvetta säilyttää itsenäinen päätäntävalta ja hallintokoneisto ?
>...ei voi rakentua tulevaisuudessa teollisuustuotannon jalostusarvon verottamiseen työn verotuksen sijaan,koska markkinat ja tuottavuus haetaan kanainvälisen kasvun ja kilpailun kautta jolloin toiminta teollisuudessa ei ole entisten tavoitteiden ja yhteisen kansallisvaltion hyväksi tehtävää toimintaa.
Huomaa, että puhuin maailmasta ja kansainvälisestä, poliittisesta yhteistyöstä.
Tiedän, ettei Suomi - tai käytännössä juuri mikään muukaan yksittäinen valtio - voi tehdä paljonkaan yksinään.
Mutta vanhentuneeseen, ihmistyökeskeiseen maailmaan sijoittuva verotusjärjestelmä aiheuttaa rakennemuutosmaailmassa tuhojaan kaikkialla. Mielestäni ilmassa on esimerkiksi EU:n laajuisesti selvää muutos- ja uudistusvaatimusta.
EU itsessään on jo niin suuri globaalin kaupan yksikkö, että muun maailman on kuunneltava sen ääntä - 450 miljoonan suht' varakkaan ihmisen markkina-alue on liian tärkeä.
Niinpä, kun kansalaiset alkavat pikkuhiljaa heräillä nykyaikaan ja sen menoon, on poliitikkojenkin seurattava perässä. Nykytilanne vaatii muutoksia. Niin mahtava kuin uusliberalistinen suurpääoma onkin, senkin on taivuttava ihmismassojen edessä. Myös muuten kuin pelkästään lompakolla äänestämisen kautta.
Pitäis vaan löytyä niitä rohkeita poliitikkoja. Heistä on TODELLINEN ja AITO työvoimapula!
eli mielestäni valtioiden rajat ovat hävinneet tai paremminkin häviämässä taloudellisessa mielessä esim. EU.N sissällä.Samalla kehitys kulkee hallitsemattomasti maailmanlaajuiseksi ilmiöksi jolloin päästään siihen johtopäätökseen että esim. Suomi jollakin tasolla lakkaa olemasta valtio jolloin hallintopäätökset on tehtävä huomioonottaen koko maailman väestö ja sosiaalipolitiset päätökset tasoittavat elinolosuhteita riippumatta maanosasta.
Kuitenkin aineellisen hyvinvoinnin ja ihmisten vapaa-ajan lisääminen jakamalla tasapuolisesti sitä hyvinvointia joka kulutuksen ja kulloistenkin tarpeiden tyydyttämisen kautta kaupankäynnillä ja tuotteiden valmistamisella mailmassa saadaan määrittää edelleen pääomien liikkeet ja hakeutumisen niihin toimintoihin jotka ovat kulloinkin tuottoisia.
Jos ongelmaa yritetään ratkaista seuraamalla rahan liikeeitä ja pyrkimällä hyötymään siitä ei se voi onnistua niinkauan kuin on olemassa yksittäisiä valtioita.
Raha tai sen puute on se tekijä joka vastaavasti pystyy hävittämään ja tekemään turhaksi valtion ja hallinnon.
Lopuksi jää vain huolehtiminen itsestään/perheestään tai huolehtiminen kaikesta yhteisestä johon luetaan myös muut oman lajin edustajat siis ihmiset.
Siis olemme palaamassa yhteiskuntaan jossa riittää perustarpeiden tyydyttäminen ja kaikki alkaa taas alusta.
Sellainen vaihtoehto jossa kuluttajat määrittelisivät toiminnan ja raha olisi vaihtoväline ei voi onnistua koska tuloja tasaavaa järjestelmää ei voi rakentaa eikä se edes toimisi sillä koko maapallon pitäminen asuttuna jättämällä ihmisille vapaus valita elinympäristönsä olisi mahdonta kustantaa ja ylläpitää millään toiminnalla.
Kaikkien ihmisten kasaaminen ja pitäminen tiiviissä yhteisössä ei ole mahdollista koska siihen ihminen ei sopeudu.
Kehitys johtaa joka tapauksessa jakautumiseen jossa on voittajia ja häviäjiä.
"Pohjoismainen malli
-laaja työhön osallistuminen
-kattava universaali sosiaalipolitiikka
-sosiaalimenojen osuus BKT:stasuuri
-valtion rooli keskeinen"
Tämähän ei pidää enää paikkaansa. Suomea on uusliberalisoitu hyvin rankasti 1980-luvulta lähtien. Uusliberalisointiin kuuluu hyvinvointivaltion alasajo, siis sosiaalipolitiikan kaventaminen, sosiaalimenojen vähentäminen ja valtion roolin vähentäminen.
Lue lisää täältä: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000034274994
"Pohjoismainen malli
-laaja työhön osallistuminen
-kattava universaali sosiaalipolitiikka
-sosiaalimenojen osuus BKT:stasuuri
-valtion rooli keskeinen"
Myöskään laaja työhön osallistuminen ei enää pidä paikkaansa. Uusliberalistisiin uudistuksiin kuuluu inflaation kurissa pitäminen, mikä tapahtuu luomalla laaja työttömien armeija (julkisten työpaikkojen vähentämisellä ja yhteiskunnassa olevan rahan määrän pitämisellä mahdollisimma pienenä, jota hoitaa Valtionpankki), joka vaikuttaa inflaationvaimentajana.
...tai pakkotyövoimasta tai "tarvittavasta" 100 000 maahanmuuttajasta (oikeisto-yle äsken) on se, että sen teollisuuden, joka meillä vielä maassa on, maassapitämiseksi tarvitaan vain HALPATYÖVOIMAA, ei "keskipalkkaisia", 2700 eurolla kuussa.
Siksi suurtyöttömyys on maassa pysyvää, mutta oikeisto-yle on valjastettu valehtelemaan "työvoimapulaa", joka siis on täysin kaksimielinen väite. Peitetarina koskien kiinalais-polakkihalpiksia sekä samapalkkaisia suomalaisia, typpiläisiä, pakkotyöläisiä yms. yms.
että pohjoismainen malli on aikansa elänyt ja palvellut tasausjärjestelmä Suomessa ja on nyt päässyt aiheuttaman vahinkoa vain syystä ettei toimintaedellytyksiä kyseiselle mallille enään ole.
Tehtävä on politiikkijen sekä tutkijoiden ja taloustieteilijöiden.
miten asioita tulisi tarksatella jos löytyy halua turvata toimiva sekä oikeudenmukainen yhteiskunta ?
Sosiaaalipolitiikan alkeellisimmissa perusteissa asiota tulisi käsitellä eri näkökulmista kuten:
Filosofia
–Mikä on oikeudenmukainen jako?
Taloustiede
–sosiaalipolitiikan ja talouden suhde
Poliittinen historia
–Sosiaalipoliittiset reformit
Valtio-oppi
–Sosiaalipolitiikan poliittisuus, päätöksenteko sosiaalipolitiikan sisällöstä
Sosiologia
–sosiaaliset suhteet ja käyttäytyminen, instituutiot
Psykologia
–käyttäytymisen määräytyminen yksilötasolla, yksilön päätöksenteko valintatilanteissa
..joten mihin seuraavanlainen valinta johtaa ?
""Uusliberalisointiin kuuluu hyvinvointivaltion alasajo, siis sosiaalipolitiikan kaventaminen, sosiaalimenojen vähentäminen ja valtion roolin vähentäminen.""
Pohjoismaisen mallin kuvaus on oikea.
Se, että Suomi kuulu sen mallin piiriin, on toinen seikka.
Suomessa on jatkuvasti hivuttauduttu kohden USA:n yhteiskuntamallia, jossa rikkaat ulosmittaavat leijonanosan bkt:sta ja köyhät saavat tulla toimeen omillaan.
Samat elättijohtajat, jotka vaativat valtion/yhteiskunnan roolin minimointia vaativat valtiota elättämään köyhät ja työttömät aina kun heitä ei halpistöissä tarvita.
Samoin valtion pitäisi aina kouluttaa uutta väkeä elättijohtajien tarpeisiin ilman, että elättijohtajilta ja heidän firmoiltaan odotetaan mitään panostusta.
esimerkkiä sekavasta tilanteesta jossa ei ole selkeästi tehty valintaa jossa päättäjällä johtoajatuksena olisi-
-- ""Millaisena haluaisin tulevaisuuden yhteiskunnan nähdä""--
"USA:n sosiaalipolitiikan hedelmistä on se että "köyhät" eivät tule toimeen omillaan vaan toimivat samoin kuin rikkaat jotka ulosmittaavat hyvinvointia.
Köyhiä ja rikkaita yhdistää moraali joka molemmilla on erittäin venyvä käsite,vain kohtelussa on ero.
Köyhät eivät määritä rikkaiden elämänlaatua-vaan rikkaat köyhien,tosin rikkaiden ei tarvitse sitä tiedostaa koska sillä ei ole heille merkitystä eivätkä he koe olevansa riippuvaisia köyhistä.
Tämä "amerikkalaistuminen", uusliberalisoituminen, tapahtuu jokaisessa Pohjoismaassa eikä pelkästään Suomessa. Pohjoismaista mallia ei enää ole olemassa, se on Amerikan malli. Jopa kommunistinen Kiina on muuttunut uusliberaaliksi markkinataloudeksi.
on silloin päivittämättä tai sen merkitystä ei ymmärretä varsinkin jos korostetaan yksilön suurempaa vastuuta itsestään ja uskotaan sen vähentävän yhteiskunnan-.valtion-,kuntien-,alueiden-,ylikansallisten yhteisöiden-,viranomaisten-,työnantajien-,työntekijöiden-,kansalaisteten-,vanhempien-,omaisten-,perheiden-, jne vastuuta yhteiskunnasta ja tulevaisuudesta.