Osaisiko joku neuvoa?

Elikäs.. kävi vähän ikävämpi juttu tuossa muutama viikko sitten.

Olen seurustellut erään miehen kanssa vajaan vuoden, ja olemme olleet todella todella hullaantuneita toisiimme. Päivittäin olemme olleet yhdessä, ja ainakin minusta meillä on sujunut kaikki upeasti - yhteenmuuttoa ja yhteistä lomamatkaa suunniteltiin ja niin.

Noh, kaksi viikkoa sitten kaikki yhtäkkiä kääntyi toisin, kun hän yhtäkkiä lakkasi soittelemasta, eikä enää joka päivä pyytänyt luokseen, ja kun kolmeen päivään hänestä ei kuulunut mitään, huolestuin. Kun kysyin onko jotain tapahtunut,hän vaikutti hyvin etäiseltä ja kylmältä, enkä saanut häneltä oikein minkäänlaista vastausta. Sama jatkui vielä viikon verran, joka ei ole yhtään hänen tapaistaan. Hämmentyneenä ja huolissani kysyin häneltä sitten suoraan mitä on meneillään, joka johtikin riitaan. Sanoin hänelle, että jos hän haluaa omaa aikaa tai ei halua olla kanssani, hän voisi sen sanoa minulle ihan suoraan. No, sitten hän sanoikin, ettei halua olla kanssani enää, koska "haluaa omaa vapautta ja rauhaa, eikä nyt olla sitoutunut mihinkään. Ja muutto- ja matkasuunnitelmat voidaan unohtaa." Olin täysin järkyttynyt, enkä vieläkään ymmärrä, mitä hänelle tapahtui. Minusta kaikki oli ollut hyvin siihen asti, kun hänen käytöksensä äkisti muuttui.

Nyt tämä viikko on kulunut oikeastaan yksin ollessa ja töissä käydessä. Tätä palstaa olen lueskellut aika paljon ja yrittänyt löytää jotain samankaltaisuuksia saadakseni selkoa, mitä hänen mielessään on oikein tapahtunut. Viisi kiloa lähtenyt ja kova kuume iski, enkä jaksa mitään oikein tehdä paitsi itkeä. Olen antanut olla hänen nyt rauhassa, en ole ottanut häneen enää yhteyttä, mutta messengeriin tullessaan hän on muutamana iltana jutellut minulle. Hänen elämässään tuntuu olevan paljon menoa, hän tulee joka ilta myöhään kotiin ja höpöttää kovasti minulle, eikä tunnu tajuavan, että samaan aikaan minä murrun. Hän ei ole sanonut mitään, miksi näin tapahtui, miksi ei enää halua jatkaa kanssani. Mutta sanoo rakastavansa minua edelleen, samalla lailla kun ennenkin. Hän huolehtii, että kaikki on minulla hyvin, esim. kun olin kuumeessa, hän kyseli koko ajan, mikä on vointi. Kun yritän kysellä jotain tästä tapahtuneesta, hän yhtäkkiä haluaakin lähteä mesestä pois jonkun kiireellisen asian takia. Ei yhtään hänen tapaistaan.

Siispä haluaisin kysellä, onko kellään muulla ollut vastaavaa kokemusta, tai jotain samankaltaista käytöstä aiemmassa suhteessa ja ymmärtäisi, mistä voisi olla kysymys. Olisin kovin kiitollinen, jos saisin edes jonkun vastaukseen tähän kysymykseen, joka koko ajan soi päässäni: "Miksi näin tapahtui? Mitä tein väärin?"
Minulla ei ole entisestään suhdetta takana, ensimmäinen on tämä suhteeni, joten ei ole kovinkaan paljon tietoa - näinkö ne suhteet sitten yleensä loppuvat?

Vai onko mies ahdistunut ja siksi haluaa omaa aikaa?

Onko hänellä kenties joku toinen?

Vai onko hän sitten vaan kyllästynyt minuun?

Ei tässä varmasti muu auta oikeasti, kun vain odottaa, mutta tuntuu, että jos hänen selityksiä aion vain odottaa, niitä ei koskaan edes tule. Ja samalla tuntuu, etten kestä enää yhtään, jos en saa jonkun näköistä selitystä tälle. Vieläkin yritän elätellä toivoa, että hän palaisi luokseni, mutta sitä tuskin tulee tapahtumaan. Hän näyttää nauttivan elämästään näin.

Nyt sitten tiedän, miltä tuntuu, kun sydän on särkynyt ja voin sanoa, ettei mikään ole tuntunut niin pahalta tähän asti kuin tämä. Haluaisin tukea ja lohduttaa niitä muita, jotka joutuvat kokemaan saman, tämä on aivan kamalaa. :(

Taisi tulla melko pitkä viesti, toivottavasti jaksoitte lukea.
3441
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Mites miesystäväsi edellinen suhde?Onko tietoa miten se päättyi?Monesti vakavan suhteen jälkeen voi seurata ns.laastarisuhde,jolla henkilö paikkailee murtunutta sydäntään ja kolauksen saanutta itsetuntoaan.Laastari voi olla tosi tärkeä,mutta kun hän on ns.täyttänyt tehtävänsä,niin tunteet viilenevät?Vai olisko tässä tapauksessa ex ottanut yhteyttä?Tuntuu kummalta,että hän ykskaks muuttui niin kylmäksi.Jotain merkittävää on täytynyt tapahtua.
Toivotan sinulle voimia,ja muista,että ne eron tuomat tuskan tunteet kannattaa ottaa vastaan sellaisina kuin ne tulee.Järkeile aina kun voit,etsi elämästäsi hyviä asioita,ja täytä kalenteri mukavalla tekemisellä.Helli itseäsi!
Mulla on auttanut eron jälkeen ihan yksikertainen kaava:Ajattelen vaan,että vuoden päästä tähän samaan aikaan tämä tuska on ohi.Niin kuin se ihan oikeasti onkin.Aika parantaa haavat,uskomatonta mutta totta!
ja silloin sulla on jo uusi kultavierelläsi :-)

Äänestä
  • Paljon kiitoksia viestistäsi! Se sai hieman ehkä rauhoittumaan tänä yksinäisenä lauantai-iltana. =)
    Yhteydet toisiin ihmisiin tuntuvat todella tärkeiltä minulle, varsinkin nyt tällä hetkellä, kun tunnen olevani yksinäisempi kuin koskaan.

    Tosiaan.. Olimme ensin noin puolen vuoden ajan erittäin hyviä ystäviä ennen seurustelua, kunnes hän sitten vain sanoi suoraan, ettei pysty olla enää ystävä kanssani, koska tykkää minusta niin paljon. Siksi tuntuisi oudolta, että kyseessä olisi tällainen "laastarisuhde". Vaikka toisaalta se voi olla mahdollista, hänellä oli ollut jokin vakava suhde paljon ennen kuin minä tulin hänen elämäänsä. Mutta hän ei koskaan oikein ole halunnut puhua tästä entisestä naisesta, en tiedä oikein mitä heidän välillään tapahtui. Minulla on käsitys, että hän välitti tästä naisesta todella paljon, mutta puhuimme siitäkin joskus, ja hän sanoi, ettei minun tarvitse murehtia mitään, koska hän rakastaa minua aivan hulluna. Tjaa.. =/

    Vielä kuukausi sitten kaikki oli täydellistä. Aina soi puhelin, halusi nähdä minut ja olla lähelläni koko ajan, kerroimme aina toisillemme paljon välitämme toisistamme. Yhtäkkiä kaikki muuttui. Voi olla, että hänellä sittenkin vielä oli syvemmät tunteet tätä toista kohtaan, jos tämä on siis ottanut häneen nyt yhteyttä. Pahasti on alkanut herätä epäilys, että kuvioissa on joku toinen nainen. Muuten se voisi jo olla täysin selvää minulle, mutta vasta vähän aikaa sitten olimme tosiaan niin hullaantuneita.. Tuskin niin lyhyessä ajassa pystyisi niin kovasti hullaantumaan johonkin toiseen, vai?

    Tuntuu oudolta kysellä täältä. Ennen pystyin jutella hänen kanssa kaikesta ja kysyä, jos jokin häiritsi. Nyt hän tuntuu niin herkältä, etten uskalla kysellä mitään tai hän räjähtää. Minun on varmaan siis parempi jättää hänet rauhaan, ahdistavasta epätietoisuudesta huolimatta. =(

    Äänestä

kauanko tuota on nyt jatkunut ? jos ei kovin kauaa, vaikuttaa siltä että hän on hiukan ahdistunut tai jotain sinne päin. en usko että hän sinua ainakaan pettäisi jos hän kerran sanoo rakastavansa sinua samalla tavalla kuin ennenkin ja huoleehtii sinusta. jos hän pettäisi hän olisi ehkä vieläkin vaisumpi eikä puhuisi sinulle edes siellä messengerissä paljonkaan. odota vielä hetki ja kysy vähän ajan päästä tämän kysymyksesi ''Miksi näin tapahtui? Mitä tein väärin?''

Äänestä

Kommentoi aloitusta


vessaventtiili-- kirjoitti:

Elikäs.. kävi vähän ikävämpi juttu tuossa muutama viikko sitten.

Olen seurustellut erään miehen kanssa vajaan vuoden, ja olemme olleet todella todella hullaantuneita toisiimme. Päivittäin olemme olleet yhdessä, ja ainakin minusta meillä on sujunut kaikki upeasti - yhteenmuuttoa ja yhteistä lomamatkaa suunniteltiin ja niin.

Noh, kaksi viikkoa sitten kaikki yhtäkkiä kääntyi toisin, kun hän yhtäkkiä lakkasi soittelemasta, eikä enää joka päivä pyytänyt luokseen, ja kun kolmeen päivään hänestä ei kuulunut mitään, huolestuin. Kun kysyin onko jotain tapahtunut,hän vaikutti hyvin etäiseltä ja kylmältä, enkä saanut häneltä oikein minkäänlaista vastausta. Sama jatkui vielä viikon verran, joka ei ole yhtään hänen tapaistaan. Hämmentyneenä ja huolissani kysyin häneltä sitten suoraan mitä on meneillään, joka johtikin riitaan. Sanoin hänelle, että jos hän haluaa omaa aikaa tai ei halua olla kanssani, hän voisi sen sanoa minulle ihan suoraan. No, sitten hän sanoikin, ettei halua olla kanssani enää, koska "haluaa omaa vapautta ja rauhaa, eikä nyt olla sitoutunut mihinkään. Ja muutto- ja matkasuunnitelmat voidaan unohtaa." Olin täysin järkyttynyt, enkä vieläkään ymmärrä, mitä hänelle tapahtui. Minusta kaikki oli ollut hyvin siihen asti, kun hänen käytöksensä äkisti muuttui.

Nyt tämä viikko on kulunut oikeastaan yksin ollessa ja töissä käydessä. Tätä palstaa olen lueskellut aika paljon ja yrittänyt löytää jotain samankaltaisuuksia saadakseni selkoa, mitä hänen mielessään on oikein tapahtunut. Viisi kiloa lähtenyt ja kova kuume iski, enkä jaksa mitään oikein tehdä paitsi itkeä. Olen antanut olla hänen nyt rauhassa, en ole ottanut häneen enää yhteyttä, mutta messengeriin tullessaan hän on muutamana iltana jutellut minulle. Hänen elämässään tuntuu olevan paljon menoa, hän tulee joka ilta myöhään kotiin ja höpöttää kovasti minulle, eikä tunnu tajuavan, että samaan aikaan minä murrun. Hän ei ole sanonut mitään, miksi näin tapahtui, miksi ei enää halua jatkaa kanssani. Mutta sanoo rakastavansa minua edelleen, samalla lailla kun ennenkin. Hän huolehtii, että kaikki on minulla hyvin, esim. kun olin kuumeessa, hän kyseli koko ajan, mikä on vointi. Kun yritän kysellä jotain tästä tapahtuneesta, hän yhtäkkiä haluaakin lähteä mesestä pois jonkun kiireellisen asian takia. Ei yhtään hänen tapaistaan.

Siispä haluaisin kysellä, onko kellään muulla ollut vastaavaa kokemusta, tai jotain samankaltaista käytöstä aiemmassa suhteessa ja ymmärtäisi, mistä voisi olla kysymys. Olisin kovin kiitollinen, jos saisin edes jonkun vastaukseen tähän kysymykseen, joka koko ajan soi päässäni: "Miksi näin tapahtui? Mitä tein väärin?"
Minulla ei ole entisestään suhdetta takana, ensimmäinen on tämä suhteeni, joten ei ole kovinkaan paljon tietoa - näinkö ne suhteet sitten yleensä loppuvat?

Vai onko mies ahdistunut ja siksi haluaa omaa aikaa?

Onko hänellä kenties joku toinen?

Vai onko hän sitten vaan kyllästynyt minuun?

Ei tässä varmasti muu auta oikeasti, kun vain odottaa, mutta tuntuu, että jos hänen selityksiä aion vain odottaa, niitä ei koskaan edes tule. Ja samalla tuntuu, etten kestä enää yhtään, jos en saa jonkun näköistä selitystä tälle. Vieläkin yritän elätellä toivoa, että hän palaisi luokseni, mutta sitä tuskin tulee tapahtumaan. Hän näyttää nauttivan elämästään näin.

Nyt sitten tiedän, miltä tuntuu, kun sydän on särkynyt ja voin sanoa, ettei mikään ole tuntunut niin pahalta tähän asti kuin tämä. Haluaisin tukea ja lohduttaa niitä muita, jotka joutuvat kokemaan saman, tämä on aivan kamalaa. :(

Taisi tulla melko pitkä viesti, toivottavasti jaksoitte lukea.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu