http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Leipäjonot alkaneet jälleen venyä/1135235285697
Eikös Lama loppunut jo vuosia vuosia sitten?
Luis Vuittonkin avasi äskettäin ensimmäisen liikkeensä Helsinkiin!
Onko jokainen nykyään oman onnensa seppä?
Eikös Lama loppunut jo vuosia vuosia sitten?
Luis Vuittonkin avasi äskettäin ensimmäisen liikkeensä Helsinkiin!
Onko jokainen nykyään oman onnensa seppä?
Vastaukset 45
Vanhimmat
Se kuilu kasvaa suomessaki... Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy. Suomeenki alkaa syntyä vähitellen sellanen työtätekevien köyhälistö.
Ennen aikaan se oli tilanne että teoriassa työssäkäyvä ihminen pysty tarjoamaan itelleen peruselintason ja vähän ylikin. Mut nyt inflaatio on nopeampaa ku tulojen kasvu joten se siivu mikä jää elämiseen, kapenee entisestään.
Jos tienaa 1200 kuussa, niin eipä siinä vuokran ja laskujen jälkeen jää juuri sukan varteen hirveitä ansioita. Jos palkan korotus on 5% vuoteen ja ruoan hinta nousee 7% niin eiks lopputulos oo selvä muutamassa vuodessa.
On täysin kiinni, kuinka monivuotinen neuvoteltu palkankorotus on.
Tänä vuoden alusta tähän päivään inflaatio on ollut 3,5 % ja palkankorotukset 5 %.
Mikäli suurin osa inflaatiosta kohdistuu ruokaa, matkakuluihin, vuokraan. Tuo 5 % palkankorotus on jo syöty.
Ainakin porsaan ulkofile nousi vuodenvaihteessa eurolla kilo.
Leipäjonot lisääntyy myös sen vuoksi, että työttömien määrä vähenee.
Työttömien väheneminen ei tarkoita sitä, että jokainen työttömyyskortistosta poistunut olisi saanut työpaikan.
Työttömyyskortiston työttömiin lasketaan heidät, joilla ei ole työpaikkaa.
Mikäli työtön on työvoimapoliittisessa koulutuksessa, häntä ei luokitella työttömäksi.
Toinen mikä vaikuttaa on se, että työttömyyskortistosta potkitaan pois heitä, jotka ovat irtisanoutuneet työstä ilman pätevää syytä.
He, jotka ovat saaneet potkut töistä, syystä tai toisesta yritetään kaikin keinoin saada ulos työttömyyskortistosta.
Mikäli potkut saanut ei ymmärrä haastaa perusteettomien potkujen vuoksi työantajaansa oikeuteen, häntä ei hyväksytä kortistoon.
Esim. työntekijä tekee hyvää jälkeä ja osaa pomoa enemmän. Pomo ei kestä tilannetta ja kun tuo työntekjä jää sairaslomalle, antaa pomo työntekijälle potkut, vedoten ettei työntekijä ole tuonut hänelle sairaslomatodistusta.
Mikäli tuo työntekijä ei keksi haastaa pomoa oikeuteen, hän tippuu sosiaaliturvan luukulle ja sosiaaliturva päättää saako hän täysimääräisen tuen vai 40 % alennetun tuen.
Olen muutaman kerran sattumoisin kulkenut Hurstin leipäjonon ohi. Jono tekee laajan ympyrän Hesarilla jatkuen puolen korttelin verran sivukadulle.
Suurin osa jonottajista on vanhoja ihmisiä. Alkoholisoituneita miehiä, jotka ovat juoneet ruokarahansa ja sitten ylisuuressa asunnossa asuvia vanhoja leskinaisia. Eläke on pieni, mutta sillä tulisi yksiössä toimeen. Mutta kun vanha ihminen ei halua kotoaan lähteä ja kun ei ole enää miestä maksamassa vuokraa, niin rahat eivät sitten enää riitä edes ruokaan. Mutta minusta se on kylläkin oma valinta eikä merkki siitä, etteikö toimeentulotuki ruokaan riittäisi.
Ja kyllä, jokainen on oman onnensa seppä, vaikka asiansa sotkeneet mieluusti siitä yhteiskuntaa ja muita ihmisiä syyttävätkin.
Pakkohan se on myöntää, että ihan omista valinnoista tämä köyhyys johtuu.
Toki satuin syntymään kotiin, josta ei perintöä saanut, ja "jouduin" lähtemään 19 vee - eli sen jälkeen en ole kotoa mitään saanut. Mutta: terve fiksu ihminen, ja toki aikuinen tuossa iässä, elättää kyllä itsensä.
Mutta kun minä tyhmä olen tavoitellut kuuta taivaalta.
Olen yrittänyt kouluttaa itseäni; eka työ kaatui pahaan pesuaineallergiaan. Tarjoilutyö nyt 2000-luvun alussa siihen, että selkä meni.
Ja minä tyhmä lähdin taas opiskelemaan. Opintotuella olen ihan vitun köyhä. Suoraan sanottuna.
Fiksu olisi antanut selän mennä kunnolla, ja lähtenyt sairaseläke/kuntouturumbaan, ja välillä vähän töitä, ja sitten taas olisi todettu, että ei se selkä perkele kestä.
Yritän säilyttää liikuntakykyni, enkä rikkoa selkää täysin. On siis löydettävä (kouluttauduttava) töyhön, jossa käytetään enemmän päätä kuin ihmisruumista voimanlähteenä, traktorina.
Itse olen valinnut tämän köyhyyden.
Olisin voinut toki valita sairaselläkkeelle vievän tien, ja tienaisin tällä hetkellä enemmän kuukaudessa.
Eihän sairaudelle mitään mahda. Enkä minä tarkoittanut, että köyhyys on aina jokaisen oma vika, mutta suurimman osan on. Siksi toisekseen elämässä on useimmilla ihmisillä erilaisia jaksoja.
Aivan kuin sinä nyt, olen minäkin sitä köyhyyttä kokenut. Tosin sen kestäminen oli helpompaa kun aina jaksoi uskoa siihen, että se oli vain väliaikaista. On oltu armeijassa, opiskelemassa, työttömänä, osa-aikaisena siivoojana ja puoltipuksuna. Ja turha oli haaveilla, että vanhemmilta olisi mitään herunut. Nyt sitten ihmettelevät, miten minusta on tullut näin ahne materialisti. Itsehän minut tällaiseksi kasvattivat.
Mutta sinunkin kouluttautumisesi ja köyhyytesi on väliaikaista, joten et sinä sääliä tarvitse. Kärsivällisyyttä mielumminkin.
Yhteiskunta eriarvoistuu yhä edelleen.
Aika kuvottavaa Vuitton-liikkeen avajaisissa palloilevat, noin leipäjonouutisoinnin valossa.
johtuu,vai tunteeko joku jonkun leipäjonoissa käyvän jolla ei olisi ongelmia viinan suhteen..Kaikki rahat paasataan alkoholiin yms. ja ruuat haetaan sitten ilmaiseksi..
Olin muutama vuosi sitten eräässä baarissa töissä ja se baari sattui sijaitsemaan Pelastusarmeijan naapurissa. Kummasti ruokakassin jakopäivinä oli asiakkaita enemmän kuin muina päivinä. Kassin kanssa tultiin jonosta kaljalle ja rahaa tuntui riittävän loppupäivän juopotteluun.
- Ne, joilla on, ja ne, joilla ei ole.
- Eletään liian leveästi.
- Tai ainakaan elintasosta ei tahdota tinkiä.
- Alkoholismi.
- Yleensäkin huonot valinnat omassa elämässä.
- Asuinkulut varsinkin isoimmissa kaupungeissa on melkoiset, joten esim. pienituloiset yksinhuoltajat ovat varmasti lirissä.
Pitäisi saada jonkinlainen läpileikkaus leipäjonoissa postailevista jotta saataisiin perspektiiviä heidän todellisista "syistä" olla anomassa ruoka-apua. No nälkähän se tietenkin vetää sinne, mutta mikä on johtanut tähän. Esim. alkkis on alkkis joka on ihan varmasti omilla valinnoillaan mahdollistanut seisoskelunsa kyseisessä jonossa.
"Onko jokainen nykyään oman onnensa seppä?"
Nykyään? Eikö se ole aina ollut noin? Tai no, taannoinen muuttoliike maaseudulta kasvukeskuksiin on ehken omalta osaltaan korostanut eriarvoisuutta - aikamiespojathan eivät voi enää niin helposti jäädä pyörimään vanhempiensa hoteisiin kun enää ei tarvita niin paljoa väkeä talikoimaan paskaa pitkin peltoja tai tekemään heinää ym. maanviljelyyn liittyviä töitä.
Eikä varmaan kannata unohtaa mahdollista helpon elämän kaipuuta, jonka mahdollistaminen varsinkin sosiaalipummeille on tehty varsin helpoksi.
kiinnosta tehdä mitään niin sit ei kiinnosta, ei siitä mitään ruhtinaallista elintasoa kuulu saada. Pk-seudulla voi aina mennä duuniin jos haluaa edes jonkun sortin elintason, paskahommia aina riittää. Kieltämäti mäkään en niinhin lähde mut mulla on vaihtoehto tolle ruokajonossa roikkumiselle, jos ei ois niin varmaan olisin mielummin duunissa paska palkalla.
Moni notkuu leipäjonoissa vaikkei tarvetta oliskaan. Ilmaiseksi kun saa niin johan suomalainen jaksaa jonottaa. Tiedän yhden mummelin naapurista jolla on kaapit täynnä vanhaksi menneitä jauhoja ja näkkileipää ja tyrkyttää niitä tuttavilleen. Sitten on näitä ylpeitä, jotka mieluummin hiipuvat kuoliaaksi aliravitsemukseen ennenkuin alentuvat apua hakemaan.
Jokunen aika sitten sittarissa jaettiin ilmaiseksi silakkaa ja jono oli ihan uskomattoman pitkä. Ihan hyvin toimeentulevat(näkynee päälle) ihmiset jaksoivat jonottaa silakkaa vaikka saman olisi saanut parilla eurolla kalatiskiltä. Joo ja itse en jonottanut.
"Kaiken työnteon on oltava kannattavaa"
"Paskaduuneja ei ole – kaikki työ on arvokasta"
http://www.jyrkikatainen.fi/main.site?action=news/view&id=41&ngid=1
:DDD
"Ilmaiseksi kun saa niin johan suomalainen jaksaa jonottaa."
Niinpä. Tai tulla vaikka vähän kauempaakin (100km päästä) hakemaan sitä perkeleen kahvipakettia joka arvotaan uuden automarketin avajaisissa. Puhumattakaan siitä notkujien määrästä mikä seuraa samaisessa tilaisuudessa olevasta ilmaisesta kahvitarjoilusta. Puhumattakaan niistä leipäjonoista.
ja vitut lentää :-) Miks kokoomus ja porvarit haluaa satsata virkavaltaan ja muuhun vastaavaan, siks että ne raukat tietää et loppupeleissä jokainen meistä on oman onnensa seppä ja fyysinen väkivalta on ainut minkä jälkeen millään on merkitystä pitkässä juoksussa. Tuloerot voi kasvaa tiettyyn pisteeseen asti mut jossain vaiheessa tulee raja vastaan, se on vaan väistämätöntä. Mä varaan ratikkakuskin ja mettäpalowaaran niissä karkeloissa, pikkasen kolipottua kummallekkin niin alkaa se nöyryys löytyyn sieltäkin suunnasta :-)
yrmion uus nikki
Nöyryys on aivan yliarvostettua. Etenkin joutavanpäiväisten uhkailujen edessä. Mutta pitäähän persaukisillakin haaveensa olla. ;-)
se kertois yhteiskunnan muutoksesta 90-luvun ison laman jälkeen.
on niitä kenellä menee lujaa, joita ei isommatkaa muutokset heilauttelel. ja sit olis niitä ketä eläis "veitsen teräl", et talous olis vedetty nii tiukaks et pieniki muutos olis melkei katastrofi.
miks kukaki leipäjonos seisois ja kuka mitenki ja milloinki sinne olis päätyny. taroinoit olis tuhansii ja kaikki erilaisii.
jotenki vaa tuntuis, et ihmine olis nykyää toisaalt aika omillaan ja toisaalt taas ei ollenkaa. et vaiks olis vapaus valita ja tehdä omii päätöksii, nii silti olis aika epäterve riippuvuussuhde vaiks pankkeihi ja työnantajii, et sitä vapautta ei sit kuitenkaa olis. ja kumpikaa ku ei juuri piittaa yksilöist siinä vaihees, ku jotai pitäis tehdä, ni siinäpä sitä ollaan. vaihtoehdot nolla ja ongelma.
et joskus tuntuis, et ne ketä päättäis olis unohtanu, et ilman duunareit se firma ei oo tai ilman asiakkait se pankki ei toimi, ja ennekaikkee se et ne olis ihmisii. ja et tehdään tosi rankkoi juttui jonku neljännesvuosiraportin perusteel, tsiigailtais vaa numeroit ja ajateltais ihmisetki numeroina, viiva alle ja miinus merkkii etee nii kaua, et alkais näyttää hyvälle sen silmää, kene silmää milloinki haluttais miellyttää. missähä ihmiste johtajat olis. ne olis varmaa saanu kenkää, ku ne olis liia pliisui.
blaablaa. eihä noi onneks iha aina oo. ja niit mestoi mis sillee olis, niit pitäis kai alkaa boikotoimaa, et ne tajuais et sellane ei oo oikee tapa toimii.
miten snobiputiikki liittyy leipäjonoihin?
No luepa tuo ylempi kommentti, eli tuo 32-tyypin viesti.
Siitä lainaus
tarkoitatko että viton kauppaan on yhtä pitkät jonot? Ja siks ne on verrattavissa keskenään?
ku ei ne 'tiedä' toistaa tai ei haluu 'tietää'.
simmut kii, ei ongelmii. rimmas.
Veikkaan et tietää.. Oon meinaa nähnyt tuon leipäjonon..
Sieltä ne mannet käy hakemassa säkkikaupalla tavaraa ja lähtee mesellä kotio.
'Mennääks leipäjonon kautta Luis Vuittonille shoppaileen hei?'
maakunnista stadiin muuttaneiden ylpeys ei anna periksi tulla 'maitojunalla' takas, vaan ennemmin käydään leipäjonoissa, että saadaan kotikonnuilla käydessä hehkuttaa ytimessä asumisen ihanuutta. Vaikka oikeesti näkee jo päältä, että kuinka tekis mieli muuttaa takas, muttaku eivät kehtaa.
Ja mun mielestä esmes toi yrmion päätös muuttaa susirajalle on rohkee, mutta myös oikeansuuntainen veto, vaikkakin se on ilmeisesti ainakin osittain pakonsanelemana tehty ratkasu.
on tollasia ylpistelijöitä?
re saa yleistää timantin poikkeusluvalla.
Ei ollu mikää yleistys, mut 'kaikki' muut syyt on jo tässä keskustelussa mainittu, enkä niitä viittiny lähtee komppailemaan, kerroin vain yhen syyn lisää.
Kysymys on siitä mitä pidetään tärkeänä. Ihmisten vähäosaisuus ei ole trendikäs puheenaihe. Mieluummin sivistynyttä keskustelua golfharrastuksen elitistiseksi leimaantumisesta ja golfosakkeiden arvon liikesuunnista. Kuinka ihanasti se heiluukin sinne tänne suunt kohti taivasten valtakunnan portteja. Hyväntekeväisyydestä tosin toisinaan puhutaan. Joulun alla se on suosittua. Pitäähän kerran vuodessa olla erinomainen ihminen ja antaa keräykseen rahaa ja joulumieli lapsiperheellekin "ilmaisten" kinkkujen ja mämmilaatikkojen muodossa.
Oman taloudelliseen onneensa voi lähes jokainn vaikuttaa. On kuitenkin moniaita syitä, jotka kaventavat tai laventavat joidenkin onnistumismahdollisuuksia.
Mutta jatketaan hermostunutta ympärille vilkuilua tämänkin teeman ympärillä. Mitäs jos vaikka konjakkia maistelisin vaiko sittenkin punaviiniä kun kravattikin on sopivasti vielä kaulassa. No makuasia ja sen lisäksi vaikea valintatehtävä. Kenties köyhältä saisin tähän neuvon. Kuka tietää.
Waffen SS
Hyvä aiheenalustus sulla. Osaisinpa itsekin niin toedä vaikka menestyisin elämäsä vielä vähän lisääkin.
http://www.youtube.com/watch?v=m3ceCMpPJgc
"Onko jokainen nykyään oman onnensa seppä?"
Seppä tarvitsee rautansa jostain, ja sikäli kun järvimalmiakaan ei kannata enää itse hilaa on seppäkin riippuvainen jostakusta.
Olen hakenut elämäni aikana kymmenkunta ruokakassia. Osan opiskeluaikana - työttömänä kun rahalle oli muutakin käyttöä ensimmäisen lapsen syntymän tienoilla.
Yksittäisiä yhteiskunnasta irrallisia yksilöitä ei tässä maailmassa ole olemassakaan. Se pitäis muoistaa. Kaikkien kohtalot liittyy toisiinsa - ellei muuten niin joku osaton sekopää voi keksiä että menee hienostoalueelle ja puukottaa insinöörin viatonta penskaa. Tollasia juttuja vastaan ei voi varustautua muulla kuin sillä että koitetaan huolehtia ihan kaikista ja kaikkien asioista yhteisesti.
Jos ei oo rahaa ei ole mahdollisuuksia oikeastaan elää järkevästi ja kehittää itseään. Se juttu ei avaudu sellaisille joilla on ollut aina lusikka suussaan, edes rautainen - ja lusikassa vähän safkaa. Näet - se rakonen minne joutuu (ehkä omien valintojensa takia - mutta kun sinne on joutunut niin yleensä sieltä löytyy myös motivaatio päästä pois) - määrittää myös sitä asennetta millä ihminen on liikkeellä. Paskaa saanut kohtelee asioita paskalla asenteella. Jos näille tehdään asiat vielä vaikeeksi ja joustamattomaksi niin ne tippuu tippumistaan, aina.
Mun elämässä on ollut vaihe jossa olin varsin syvässä suossa erinäisten juttujen takia. Mut pelasti - ei vaan se että päätin kääntää kelkkani... vaan myös se että mulle TARJOTTIIN OIKEITA TILAISUUKSIA ja MUHUN SUOSTUTTIIN LUOTTAMAAN noista jutuista huolimatta. Yksin en olis kyennyt nousemaan, mut noitten mahdollisuuksien - jotka tuli tosiaan ulkoapäin, toisilta ihmisiltä - mä kykenin saavuttamaan taas elämää.
Yks juttu mikä tiputtaa tosi monta on se että heillä ei ole ollut esikuvia, roolimalleja jotka opettais oikeanlaisen suhtautumisen. Onko se ihmisen vika jos hänen roolimallinsa on ollut laiska alkoholisti ja hän toteuttaa samaa kaavaa koska ei paremmasta tiedä? Sanotaanko: No, paska säkä sillä. Voishan se valita toisin (jos osaisi. Mutta kun ei osaa.) Se ei kuulosta kovin ettiseltä tai lähtökohtia huomioivalta.
Tekis mieli avautua syvemminkin. En avaudu. Lapsiperheet riippumatta tulotasosta tarvii huomattavasti kipeämmin elintilaa ja asumistilaa kuin jotku vitun sinkku-uusmediamiljonäärit. Ihan käytännön syistä. Omistus/omaisuusperiaatteen voi työntää hanuriin. Ja ihminen tarvii terveellistä ruokaa pysyäkseen tolpillaan, pystyäkseen jatkamaan. Niin, ja kyllä elämässä on oltava nautintojakin jotta jaksaa sitten sitä arkista paskaa päivästä toiseen. Köyhätkin. Ja arvostusta. Ihmisyydelle etenkin.
Haistakaa kukkanen.
Kiitän kaikkien puolesta avautumisestasi. Se oli kaunis haavan avaaminen. Eikä enempää tarvitsekaan yhdellä kerralla avautua.
Ojennan sulle inhilisyyden kukkasen koko kuoron puolesta, jota meille ihanasti annoit kertomuksellasi nuuskaista. Toivottavasti aikanaan pidät sen tuoksusta. Uskon niin.
* ojentaa inhimillisyyden ruusun *
Symboliikkaa. Kukkajuttu hoidettu. Niiasinkin nätisti samalla kun ojensin ruusua. Milläs seuraavaksi itseni yllättäisin. Siinäpä sitä onkin illaksi inhimillistä miettimisen aihetta mulle ja unohtamisen aihetta muille.
Tuosta hyvästä laitan kaksi eteenpäin... *kumartaa*
on jo vanha. Välillä se vaan nousee uutisiin, aika harvoin kuitenkin.
Tuloerojen kasvu ratkesi jo 90-luvulla, heti laman jälkeen.
Se kertoo solidaarisuuden vähenemisestä ja yksilöllisyyden korostumisesta yhteiskunnan arvomaailmassa.
kun näitäkin vastauksia taas lukee. Epäonnistua ei saa, se on sen oma vika ja sille ei sit kai tartte tehdä mitään, paitsi nostaa omaa nokkaa ylemmäs.
Indeksi tarkistus on tukiin tehty viimeksi 1995, olemme euroon siirtynet ja kaikki hinnat ovat nouseet, myös palkat.
Joitakin nostoja tukiin on tehty, mutta kun samanaikaa päivittäistavaroiden hinnat ja bensa, vuokra jne... ovat myös nousut on hyöty ollut + - nolla.
Supo varoitti eduskuntaa 12/2005
"eriarvoistuminen on uhka yhteiskunnalle"
Ja mitä tapahtui...?
Presidentin, valtiovirkamiesten (10%), kansanedustajien (2007 ja 2008 vähimillään 200e/kk), työläisten palkat ovat nouseet, sairaanhoitajilla noin 500e/kk ja lääkäreillä 3-4 vuonna peräkkäin 500e/kk.
Köyhällistön etnistä puhdistusta tämä on, kyllä vasemmistoliitto on ehdottanut perutuloa 850e/kk (en ole kommunisti) ja Timo Soini ehdottaa eduskunnalle välikysymystä leipäjonoista, saas nähdä mitä tapahtuu. Tokkopa enään mitään mikä pelastaisi köyhällistöä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000031958818
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000001400&posting=22000000032082802
Syyllisiä ovat kok, kesk, sdp, rkp, vihr jne...
Lisään vielä joillakin lisähuomioilla aiempaa lässytystäni keskustelua toivottavasti piristävin lisälässytyksin.
Välinpitämättömyydestä moni asia johtuu. Tosin muihin seikkoihin mieluummin vedotaan.
On sivistyneempää rahavarojen vähyyteen kuin sanoa suoraan ettei köyhän tilanne kiinnosta. Kuinka moni köyhä on päättämässä asioista?
Tietääkseni päättäjät ovat kultapossukerholaisia ja tekevät sem takia niin fiksuja päätöksiä kuin ovat tehneet "yhteisen edun" takia.
Köyhyys tai ongelmia toimeentulossa asiasta keskusteltaessa keskustelu ajautuu herkästi sivuraiteille juurikin siksi, että köyhien asema perustuu välinpitämättömyyteen. On helpompaa syyllistää, moralisoida ja mollata köyhää kuin auttaa.
On olevinaan köyhän oma syy olla köyhä ja se on oikeutus epäinhimilliseen käytökseen köyhää kohtaan. Näennäisesti asiallista suhtautumista mutta jos ymmärtää merkitykset ja syyt "asiallisuudelle" niin tajuaa ettei asiallista syytä kakun epätasaiselle jakamiselle löydy. Tekopyhää saarnaamista ja sormen heristelyä kylläkin =)
Että lässyn lässyn ettei ole varaa köyhille antaa lisää rahaa. Kummasti palkankorotuksiin riittää hyvässä asemassa muutenkin oleville jotka valehtevat kirkkain silmin ettei tämä nykyinen palkka riitä riittävän hyvän elintason ylläpitoon. Hyväosaisten ahneus vs. köyhien puolustuskyvyttömyys. Whos gonna win?
http://www.adressit.com/ihmisarvo
http://www.ihmisarvo.org
ne asiat nykyään ovat kuin ennen. Ennen rikkaat olivat TODELLA rikkaita ja riistivät köyhiä mennen tullen, ja köyhät saattoivat kuolla nälkään ihan rauhassa, ketään ei kiinnostanut. Nykyään kaikille on turvattu peruselintaso, teki sitten mitään tai ei. Joo, kaikilla ei ehkä ole mahiksia vuotuisiin Thaimaanmatkoihin ja autoon ja uusiin vaatteisiin, mutta kaikilla on mahdollisuus kohtuulliseen asuntoon, ruokaan, terveydenhuoltoon jne. Ja turha väittää ettei työllä pysty elättämään itseään/perhettään, tässäkin maassa on lukuisia opiskelijoita, jotka elättävät itsensä 400eur/kk tuloilla ja kesätöillä. Ja myös opiskelevia lapsiperheitä, jotka toki valittavat tilanteestaan, mutta eivätpä hekään ole nälkään kuolemassa tai joudu edes elämänsä aikana kokemaan nälän tunnetta.
Lue ne linkin kirjoitukset
ps.400e/kk ei riitä enään siihen mihin se riitti viime vuonna
Vammaisille kansaneläkeläisille jää 500 euroa kuukaudessa käteen ja se ei ole tilapäinen ratkaisu.
Toisaalta mihin he tarvitsevat rahaa. Ei ainakaan autoon kun eivät voi ajaa autolla. Ja jos ovat vaan jalkapuolia niin valtio kustantaa taksisetelit tai oman automaattivaihteisen auton syrjäseutulaiselle. Uuden audin valtio kustansi vammaiselle naapurille vuonna 2007.
yhteiskunta on koventunut tietyiltä osin ja jokainen on tänä päivä yhä enemmän oman onnensa seppä. Toimeentulotuet yms. eivät ole pysyneet mukana yhteiskunnan yleisessä kehityksessä, eihän niillä roposilla kukaan elä.
Sitten on taas se asian toinen puoli. Valtaosa leipäjonossa jonottavista on jonossa ns. omaa syytään alkoholismin, ylivelkaantumisen tms. takia. Jokaisella meistä on mahdollisuus tehdä elämässämme valintoja ja toisten kohdalla ne ovat parempia kuin toisten.
Tottakai apua pitää tarvitseville tarjota, mutta ennenkaikkea sellaista apua, joka kannustaa yksilöä huolehtimana itse itsestään. Sairas ihminen tarvitsee tukea ja apua päästäkseen jaloille ja yhteiskunnan tulee apua tarjota, mutta ikuisesti yhteiskunta ei voi ketään auttaa ellei ole itse valmis tekemään mitään oman tilanteensa parantamiseksi.
Puhuit sairaista. Tarkoitatko ettei yhteiskunta voi tukea pysyvästi sairasta tämän eliniän yli vai mitä?
Mun mielestä kaikin tavoin sairaita tulee tukea niin kauan kuin ovat sairaita syyttään.
Mutta sitten on nämä terveet jotka saavat tukea kun eivät laiskuuttaan viitsi mennä töihin. Heihin tulisi suhtautua niin ettei rahaa enää heruisikaan vaan saisivat tehdä vapaaehtoistyötäavustuksiensa vastapainoksi. Vanhuksille ystäviksi ja muuta yleishyödyllistä toimintaa niin eiköhän alkaisi työntekokin kiinnostamaan loista.
Tukijutuissa on tärkeää erottaa ketkä sitä tarvitsevat ( vajaamieliset, eläkeläiset ja vammaiset ) ja ketkä eivät ( työttömät pullasorsat jotka pakoilevat töitä )
Sukulaisukkokin osaa esiintyä niin ettei sitä ottaisi töihin kuin kaheli työnantaja. Ettei joudu karenssiin niin ei voi suoraan kieltäytyä mutta ovelasti kun esittää vajaajärkistä niin ei töillä kiusata.
Toinen on keskisuomessa jonka tiedän. Mökillään olla möllöttää vihamielisenä eikä työt kiinosta kun pimeitä töitä tekee. Se on maaseudulla rutiinia.
Toki jos ihminen on pysyvästi sairas syyttään, häntä tulee tukea yhteiskunnan toimesta, se on selvä. Jokainen meistä voi koska tahansa sairastua tai loukkaantua niin pahasti, että työkyky menee loppuiäksi ja mun mielestä on tärkeää, että tuollaisten tilanteiden varalta yhteiskunnalla on tarjota tukea. Tuosta hyvästä mä maksan mielelläni veroja.
Mun mielestä tulee pyrkiä auttamaan myös esim. alkoholisteja ja narkkareita, vaikka joskus se onkin toivottoman tuntuista puuhaa. Joskus apu kuitenkin menee perille ja sen yhdenkin ihmisen pelastamisen takia mun mielestä jokaista pitää yrittää auttaa niin paljon kuin resurssit vain antavat myöden. Nykyään ne ei kovin paljoa taida antaa myöden.
Työtä karsastavat ns. laiskurit taasen tulis munkin mielestä ottaa hiukan karumpaan kohteluun, jos pelkkä laiskuus on esteenä työssäkäymiselle. Kyllä jokaisen tulee sen verran pistää kortensa kekoon, että pyrkii tekemään töitä jos terveydellinen tila sen vaan sallii.
.~.
leipäjonolaiset saa itseään syyttää. se on omien paskojen valintojen tulos..ajattelematonta touhua
ja kyse on saamattomuudesta
...kertoisko siitä, että elämä pääkaupunkiseudulla on kallistunut ja ihmiset eivät ole valmiita tinkimään elintasostaan.
Sit se kertoo siitäkin, että ökyrikkaita alkaa Helsingissä oleen sen verran, että Vuitton on aatellut kerätä irtohillon kyliltä kuleksimasta.