Ero tuli.Oli vähällä mennä mielenterveys.Lapsi sai jaksamaan,on pakko.Päätin jäädä meidän kotiin lapsen kanssa.Sain lainan,maksoin miehen ulos.Nyt olisi vielä lastenvalvojalla käynti edessä.Olemme puhuneet elarimaksun määrästä.Mies ehdotti tiettyä summaa,pikkusen isompi kuin vähimmäismäärä.Olen miettinyt pitäisikö hyväksyä tämä vai laskettaa valvojalla.Miehellä on 1000 egeä isompi kuukausiansio,kuin minulla.Minulla on suuremmat kuukausimenot kuin hänellä.En tiedä minkälaista laskukaavaa valvojat käyttää,mutta epäilen vahvasti,että ex joutuisi maksamaan enemmän,kuin tarjosi.Perustelee asiaa sillä,ettei ota kotoa juurikaan mitään mukaansa.Muutto olisi vkon päästä.Kertokaapa mielipiteitä miten toimia.
kohta asiat kunnossa
valoa tunnelissa
6793
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Elareita ja ositustanne (tai mitä "ottaa mukaansa") ei pidä sekoittaa. Ositus on teidän eroavan avioparin välinen asia, elarit ovat etävanhemman osuus oman lapsensa elatuksesta.
Lastenvalvojia on erilaisia, toiset osaavat ammatt1insa paremmin kuin toiset... joko ymmärtävät roolinsa tai eivät. Toivotaan että kohdallenne sattuu "hyvä"...
Syytä muistaa myös, ettei lastenvalvoja voi määrätä elareita, te ne sovitte joko ennen lastenvalvojalle menoa tai siellä. TAI, ette sovi lainkaan ... jonka jälkeen asia menee oikeuteen jossa ne määrätään, se tietenkin ei-toivottava tulema käynnillenne.
Lastenvalvoja siis vahvistaa käytännössä kolme sopimusta:
- huoltajuussopimus
- tapaamissopimus
- elatussopimus
Elareista kysit, niistä siis hieman tarkemmin:
Niiden määrittäminen lähtee TEIDÄN lapsenne elatuksen tarpeesta ... mielestäni te olette asiantuntijoita niistä. Summasta vähennetään lapsilisä, lopun jaatte te vanhemmat maksukykyjenne suhteessa (lastenvalvojalla kumpikin vanhemmista täyttää tulo/meno selvityksen tämän vuoksi).
Maksukykyvyn määrittämiseen useita tapoja, helpoin on katsoa mikä on teidän NETTOtulojenne suhde... samassa suhteessa jaatte lapsenne elatuksen tarpeen lapsilisien jälkeen.
Tuosta summasta vähennetään joitain kymmpejä luonapitovähennystä (eli, kompensaatio kuluista joita etävanhemmalle syntyy kun lapsi luonaan tapaamisissa). Niistä lisää linkissä, jonka laitan tähän loppuun.
Myös kulut tapaamisiin syytä keskustella. Helpointen hoituu kun kirjataan tapaamissopimukseen, että lähivanhempi vastaa tuomiset tapaamiseen, etä palautukset. Tapaamisethan ovat lapsen etu ja oikeus, joten on oikeudenumaista jakaa niistä syntyneet kulut myös.
Yleensä elarit sattuvat haarukkaan 140 - 170 EUR/kk/lapsi, mutta riippuu tietenkin paljon vanhempien maksukykyjen suhteesta.
Jos tahdot asiaan perehtyä tarkemmin, luepa oikeusministeriön ohjeistusta (ei ole laki, mutta moni lastenvalvoja osaa soveltaa tätä).
http://www.om.fi/36207.htm
"Myös kulut tapaamisiin syytä keskustella. Helpointen hoituu kun kirjataan tapaamissopimukseen, että lähivanhempi vastaa tuomiset tapaamiseen, etä palautukset. Tapaamisethan ovat lapsen etu ja oikeus, joten on oikeudenumaista jakaa niistä syntyneet kulut myös."
En ymmärrä miksi lähivanhemman pitäisi kuljettaa lapset tapaamisiin etän kanssa?
Lähivanhempi yleensä kuljettaa lasta harrastuksiin j muuallekkin enemmän, kuin etä.
Hakekoon etä vaan itse lapsensa lasten kodista!
Tuossahan ei ole muusta kysymys kuin siitä, että mitä sovitaan. Lähtökohtaisesti nykyään ajatellaan, että vanhemmat laittavat nuo matkakulut 50/50. Käytännössä helpoiten niin, että kumpi lapset matkaan laittaa, niin maksaa myös heidän matkansa. Toki voi tehdä niin, että lapset vaihdetaan puolimatkan krouvissa, mikäs siinä... joskus käytännössä hyvä ja käytännöllinen tapa, joskus taas pistää mietityttämään, että ketkä siinä on lapsia ja ketkä ei.
Periaatteessa nuo lasten kuljettamiset harrastuksiin yms on etävanhemman osalta sisällytety elatusmaksuihin. Poikkeavan kallis harrastus huomioidaan laskelmissa erikseen, mutta perussysteemit sisältyy ohjeistuksen lähtöarvoihin.
Mutta sopimusvapaus tässäkin vallitsee. Sopia voi asian miten vaan, pääasia lienee että asiasta on sovittu.
>
Heh, no ei "kanssa" vaan erikseen, mutta puoliksi....
>
Koetapa ymmärtää tapaamisten syvin olemus ... se on LAPSEN OIKEUS kumpaankin vanhempaansa (eikä sinun etävanhemmalle armostasi suoma "huvitus"). Koska sinä olet lapsen toinen vanhempi, on myös sinun velvollisuutesi edesauttaa tätä ... ja olla kiitollinen/iloinen jos/kun tapaamiset sujuvat ja lapsella säilyy ja kehittyy suhde myös etävanhempaansa.
Helpoin on SOPIA että toinen hoitaa haut ja toinen tuomiset... kuinka päin vain. Toki muitakin keinoja on tämän huomioimiseen.
Kyllä puolimatkan krouvi on ehken parempi jos matkaakin on 400 km, vai oletteko sitö mieltä että tässäkin tapauksessa toinen vie ja toinen hakee.
Luonnollisesti tuommoisella etäisyydellä on puolimatkan krouvi ihan fiksun kuuloinen vaihtoehto. Toinen vaihtoehtohan on pistää lapset vaikka linja-autoon. Molemmissa päissä lähettäjä maksaa tenavien liput ja asian on sillä selvä.
Ihan pikkuisia ei tietenkään voi busseilla lähtellä mihinkään, mutta kouluikäiset liikkuu jo ihan tuskatta.