tyttöystäväni muutti toisesta paikkakunnasta luokseni (äitini kaverin tytär) ja viikko hänen tuntemisestaan aloimme seurustelemaan ja asuimme yhdessä jo ensimäisen kuukauden tuntemisen jälkeen. Olimme yhdessä noin 7-8kk Olen juuri täyttänyt 16v ja olen sekaisin oleva poika, Suhteeni oli tasainen ja kiva ihana ja mukava. mutta kun tyttöystäväni alkoi puhua minulle lapsista ja naimisiin menosta, pistin suhteeni poikki koska alkoi painostamaan liikaa, nyt hän asuu tuolla lähistöllä liikuu kavereideni kanssa ja nään häntä joka päivä, alan Rakastua häneen uudelleen?, järjetöntä. en haluaisi aloittaa uutta suhdetta ehkä pelkään, tai pikemminkin tiedän että se ei kestäisi mutta olenhan lopulta 16v jonka hormoonit jyllää, koulussa kavereiden kanssa puhutaan vain tytöistä ja kuinka pitäis jokaista niitä panna.?!?. noh kaikki sanovat että tämä on osa nuoruutta, mutta Blääh. en tiedä. en osaa sanoa enemmän. haha, onko minkään laista neuvoa? olisi kiva kuulla toisten mielipiteitä?
Nuori rakkaus
Hämmillään
3682
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Joo no kakaroita sun tuskin kannattaa vielä hankkia ja teit mun mielestä ihan fiksusti kun vaan lähdit. 16 vuotiaana sitä tosissaan nimenomaan puhutaan panemisesta 90% enemmän, kun mitä sitä oikeasti harrastetaan ja pahimmassa tapauksessa sitä harrastetaan sitte ristiin rastiin ihan vaan siks, että vois myöhemmin legeillä. Monen mielestä (itsenikin), se on kaikkein siisteintä silloin kun se tapahtuu sellaisen kumppanin kanssa jonka kanssa on myös mahdollisimman syvä henkinen side. Ei tarvitse pelätä mitään ja pääsee siihen hommaan kiinni muutenkin, kun vaan vetämällä jotain B-luokan Jaanaa vaatteet päällä kun viereisessä huoneessa on 20 tyyppiä dokaamassa. Ihan oikeasti.
Sitten tohon sun uuteen ihastumiseen ni, joo kyllähän sitä tapahtuu aika helposti ja ei o mikään uus juttu, että vanha suola alkaa janottaa. Koitat vaan muistaa miksi lähdit ja että sun iässä (vielä ainakin kymmenen vuotta eteenpäin jos multa kysytään) kannattaa varoa niiden vekaroiden hankintaa, koska harva pari on tarpeeksi vahva niistä huolehtimaan monessakaan mielessä.
Toivottavasti auttoi tai ainakin antoi tukea :)
Niin varmaan kannattaisi jutella tyttökaverin kanssa. Sen voin sanoa että teillä kummallakin on elämä vielä edessä ja opintoja monta vuotta. Lapsia kannattaa varmaan alkaa harkitsemaan vasta esim kymmenen vuoden kuluttua. Jos rakastette toisianne niin miksette ette voisi olla yhdessä, mutta mitään kotileikkejä ei kannata alkaa leikkimään koska molemmilla voi vielä mieli muuttua kumppanista. =) Itse en edes parikymppisenä haaveillut lapsista mutta nyt jo muutmaan vuoden vajaa kolmekymppisenä alkaa lasten hankkimista ajattelemaan. Toiset kypsyvät nopeammin kuin toiset..=)
Hei,
muitsan itsekin tyttönä sun ikäsenä miten sitä odotti pojilta paljon, en alkanu seurustelemaan nuorena, koska aattelin aina, että "en ton kansa naimisiin menis":)Hassua.
Jotkut tytöt haluu jo nuorena ottaa asiat tosissaan ja pojat taas lähinnä hengailla, olla kavereita ja seksiäkin.
Sellaiset pojat sun iäsääsi erottuu, jotka ei haluaa vaan seksiä, vaan osaa olla kypsempiä. Ei jokaista tarvii panna. Oon ite aika vanhoillinen ja tiiän että pojilla on kova kiire, mutta ei kannata mitään tehä tyttöjen, muttei poikienkaan painostuksesta. Parikymppisenä ja sen jälkeen osaa arvostaa sitä, jos on ottanut vähän maltillisemmin.
Ja mitä mä ajattelisin sun ikäisena tarvistevan, on se että päättää asioistaan siinä määrin itse,koska poikajoukossa voidaan kattoo 16 veenä oudosti, jos ei tee kaikkee mitä muutkin. Joten ole rohkeasti oma itsesi.
Tyttöjä kannattaa arvostaa, tyttö ei ole reikä. Alan paasaamaan:) Voi olla, että koska tyttö haluaa jo nyt niin paljon, niin se ei toimisi.
Mutta mustakin sun kannattaa jutella tytön kanssa ja kertoa suoraan, että et nyt vielä lapsia tms sellaista pysty ajattelee.