Kahdeksan vuoden avioliitto takana - ja ihana sellainen. Koen edelleen vain vahvistuvaa rakkaustunnetta vaimoani kohtaan, enkä ole milloinkaan sortunut petturin tielle.
Tuossa yhtenä päivänä huomasin, että asia on näin, koska tilaisuutta ei ole ollut.
Havainto oli pysäyttävä - olen aina pitänyt itseäni hieman parempana ihmisenä, koska en ole hypännyt vieraan naisen kanssa samaan punkkaan.
Kuitenkin tiedän, että esim. matkoilla - alkoholin vaikutuksen alaisena saattaisin hyvinkin sortua..
Onkohan se niin, että koska en missään nimessä haluaisi pettää vaimoani, välttelen tarkoituksella sellaisia tilanteita, jossa romanssin vaara olisi ilmeinen.
Olen joskus ajatellut, että olisi aivan hirveää kuulla sitten vanhempana, että puoliso on ollut uskoton - ja itse on pysynyt aina rakkaallensa uskollisena. Samalla vaivalla olisi voinut itse pitää hauskaa aina kun sellainen mahdollisuus tulisi kohdalle. Aivan kuin olisi heittänyt hienoja kokemuksia ja elämyksiä roskikseen..
Elämä on joskus hieman vaikeaa mutta kyllä pääsääntöisesti olen onnellinen siitä, että vaimollani on uskollinen, hyvä mies, joka on luottamuksen arvoinen. Samaan aikaan pieni piru kuiskaa korvaan, että kerran täällä vain eletään - anna mennä senkin casanova...
Tuossa yhtenä päivänä huomasin, että asia on näin, koska tilaisuutta ei ole ollut.
Havainto oli pysäyttävä - olen aina pitänyt itseäni hieman parempana ihmisenä, koska en ole hypännyt vieraan naisen kanssa samaan punkkaan.
Kuitenkin tiedän, että esim. matkoilla - alkoholin vaikutuksen alaisena saattaisin hyvinkin sortua..
Onkohan se niin, että koska en missään nimessä haluaisi pettää vaimoani, välttelen tarkoituksella sellaisia tilanteita, jossa romanssin vaara olisi ilmeinen.
Olen joskus ajatellut, että olisi aivan hirveää kuulla sitten vanhempana, että puoliso on ollut uskoton - ja itse on pysynyt aina rakkaallensa uskollisena. Samalla vaivalla olisi voinut itse pitää hauskaa aina kun sellainen mahdollisuus tulisi kohdalle. Aivan kuin olisi heittänyt hienoja kokemuksia ja elämyksiä roskikseen..
Elämä on joskus hieman vaikeaa mutta kyllä pääsääntöisesti olen onnellinen siitä, että vaimollani on uskollinen, hyvä mies, joka on luottamuksen arvoinen. Samaan aikaan pieni piru kuiskaa korvaan, että kerran täällä vain eletään - anna mennä senkin casanova...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mun mielestä itsensä takia(ei kenenkään muun) kannattaa olla uskollinen!
Et sä oikeesti arvosta vaimoas, jos sun ajatusmaailma on tollanen!
Pettäminen on valinta(oma valinta). Jokainen voi pettää, siihen ei tarvii olla mitenkään hienompi ihminen eikä se ole mikään suuri saavutus. Se että on voimaa ja vahvuutta päättää olla pettämättä houkutuksista huolimatta mitä elämän varrella tulee, se on vahvuutta ja ylpeyden aihe.
Jos niin heikoilla jäillä dallaa, että pitää pysyä poissa kapakasta, ettei pettäs, niin voe viddu! Ja jos sun ajatusmaailma on se, että kauheeta, jos vaimo sit oliskin pettäny ja mä en, niin olet jotenkin lapsen asteella! Se että voi itseään katsoo peilistä ja elää ilman tunnontuskia, valehtelua ja muuta paskaa, mitä pettämisestä seuraa, niin se on aika hyvä juttu. Ja sen moni tajuaa vasta liian myöhään. Pettäminen on helppoa, jälkipyykki ei!