Ay-toiminnan radikalisoituminen

, mutta kellosi näyttö on liian vaikea sinun lukea.
Tiibetin kansan sorto alkoi ja jatkuu maailman laajuisen kommunistisen/sosialistisen vallankumouksen myötä. Kaikki tiedämme, että kysymyksessä on tiibetin kansan uskonnollinen sorto. Se on aivan samaa, kuin juutalaisten vaino oli Hitlerin aikaan.
Suomessakin näkyy olevan yllättäen suuria puolueita tukemassa Tiibeti terrorismia. Se tapahtuu lumevaikuttamisen kautta Olympia-aatteen suojissa.

Hyvähyvä kirjoitti:

, mutta kellosi näyttö on liian vaikea sinun lukea.
Tiibetin kansan sorto alkoi ja jatkuu maailman laajuisen kommunistisen/sosialistisen vallankumouksen myötä. Kaikki tiedämme, että kysymyksessä on tiibetin kansan uskonnollinen sorto. Se on aivan samaa, kuin juutalaisten vaino oli Hitlerin aikaan.
Suomessakin näkyy olevan yllättäen suuria puolueita tukemassa Tiibeti terrorismia. Se tapahtuu lumevaikuttamisen kautta Olympia-aatteen suojissa.

Lue lisää

Porvarillinen todellisuus:

http://www.uusisuomi.fi/blogit/pasirutanen/hollywoodin-tiibetia-ei-ole-olemassa

Sitten se toinen :)

http://www.tiedonantaja.fi/artikkeli.php?juttu=080328pe00

Ovat osin yhteneväisiä.

todellisuutta kirjoitti:

Porvarillinen todellisuus:

http://www.uusisuomi.fi/blogit/pasirutanen/hollywoodin-tiibetia-ei-ole-olemassa

Sitten se toinen :)

http://www.tiedonantaja.fi/artikkeli.php?juttu=080328pe00

Ovat osin yhteneväisiä.

Lue lisää

Eiköhän nuo jutut jälleen kerran todistane, ettei
meidän tarvitse tuohon paskaan sotkeutua enempää, vaikka vasurit haluavatkin taasen mellakoida.

Kisojen sotkeminen politiikkaan on väärä teko.
Urheilun ystävät kautta maailman reagoivat tuohon äänestyskäyttäytymisellään, se on ihan varma.

Hyvä Keskusta, Vanhasen avajaisiin osallistumisella on varmaankin positiivisemmat vaikutukset, kuin mitä nuo räyhähenget idiotismissaan ja lyhytnäköisyydessään ymmärtävät.

Sotien jälkeiset lakkoaallot ja korpilakot johtuivat pitkälle 70-luvulle saakka siitä, että sdp ja kommunistit taistelivat vallasta ay-liikkeen sisällä. Mukana oli myös ns. skogilaisten TPSL ja SAJ. Rahaa nämä saivat sekä NKP:ltä, CIA:lta että kantamalla kassilla Ruotsista. Jopa entinen STK rahoitti sdp:n ay-toimintaa, että kommunistit saataisi työnnetyksi sivuun.

Lakot olivat siis luonteeltaan poliittisia reviiritaisteluja työväenliikkeen kolmen suunnan, asevelisosialistien hallitseman SDP:n, Kekkosta NKP:tä mielistelevän TPSL:n sekä SKP:n/SKDL:n hallitsemien ammattiliittojen välillä ja sisällä.

Ahon hallituksen aikaiset yleislakkouhkailut taas olivat pelkkää SDP/SAK:n kahdella pakalla pelaamista, kun SDP teeskenteli eduskunnassa olevansa laman torjunnan tukena, mutta pani kuitenkin SAK:n käyttämään kovaa nyrkkiä sen suhteen, että "porvarihallitus" saisi syyt niskaansa kaikesta kansainvälisen laman Suomessa tuottamasta pahasta.

Pätkätöiden suhteellinen lisääntyminen johtuu puhtaasti siitä, että teollinen työ on vähentynyt ja uudet työpaikat ovat syntyneet palvelualoille. Kun palvelujen hinnasta suurin osa on työvoimakustannuksia, ei asiakkailla ole mahdollista maksattaa sitä, että henkilökunta on töissä ja nostaa palkkaa silloinkin kun asiakkaat eivät palveluja tarvitse.

Demarit ovat jämähtäneet menneisyyteen, mutta järjen kirkastumisen merkkejä on jo näkyvissä. SDP:n piiristä on jo kuulunut tietoja,m että siellä oktaisi siirtymässä niille linjoille, jota Niinistö edusti jo Lipposen I hallituksessa: ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamiseen niin, että tuki olisi työttömyyden alussa suuremoi, mutta vähenisi, jos työtön ei pyri aktiivisesti työllistymään.

Silloin SDP kaatoi kaikki tämän suuntaiset aloitteet, mutta on nyt hyväksymässä ne.

Näin Suomi etenee kohti tulevaisuutta kokoomuksen viitoittamalla hyvällä tiellä.

Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:

Sotien jälkeiset lakkoaallot ja korpilakot johtuivat pitkälle 70-luvulle saakka siitä, että sdp ja kommunistit taistelivat vallasta ay-liikkeen sisällä. Mukana oli myös ns. skogilaisten TPSL ja SAJ. Rahaa nämä saivat sekä NKP:ltä, CIA:lta että kantamalla kassilla Ruotsista. Jopa entinen STK rahoitti sdp:n ay-toimintaa, että kommunistit saataisi työnnetyksi sivuun.

Lakot olivat siis luonteeltaan poliittisia reviiritaisteluja työväenliikkeen kolmen suunnan, asevelisosialistien hallitseman SDP:n, Kekkosta NKP:tä mielistelevän TPSL:n sekä SKP:n/SKDL:n hallitsemien ammattiliittojen välillä ja sisällä.

Ahon hallituksen aikaiset yleislakkouhkailut taas olivat pelkkää SDP/SAK:n kahdella pakalla pelaamista, kun SDP teeskenteli eduskunnassa olevansa laman torjunnan tukena, mutta pani kuitenkin SAK:n käyttämään kovaa nyrkkiä sen suhteen, että "porvarihallitus" saisi syyt niskaansa kaikesta kansainvälisen laman Suomessa tuottamasta pahasta.

Pätkätöiden suhteellinen lisääntyminen johtuu puhtaasti siitä, että teollinen työ on vähentynyt ja uudet työpaikat ovat syntyneet palvelualoille. Kun palvelujen hinnasta suurin osa on työvoimakustannuksia, ei asiakkailla ole mahdollista maksattaa sitä, että henkilökunta on töissä ja nostaa palkkaa silloinkin kun asiakkaat eivät palveluja tarvitse.

Demarit ovat jämähtäneet menneisyyteen, mutta järjen kirkastumisen merkkejä on jo näkyvissä. SDP:n piiristä on jo kuulunut tietoja,m että siellä oktaisi siirtymässä niille linjoille, jota Niinistö edusti jo Lipposen I hallituksessa: ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamiseen niin, että tuki olisi työttömyyden alussa suuremoi, mutta vähenisi, jos työtön ei pyri aktiivisesti työllistymään.

Silloin SDP kaatoi kaikki tämän suuntaiset aloitteet, mutta on nyt hyväksymässä ne.

Näin Suomi etenee kohti tulevaisuutta kokoomuksen viitoittamalla hyvällä tiellä.

Lue lisää

Ay-liikkeen reviiritaisteluvaiheen kuvauksesta voi olla samaa mieltä. Myös työantajapuolella hurrattiin aina, kun demarit onnistuivat saamaan enemmistön jossain liitossa. Lakkoherkimpiä liittoja olivat kommunistienemmistöiset ammattiliitot.

Pätkätyöilmiö on mielenkiintoinen ja se on syytä analysoida tarkkaan. Väität, ettei henkilökuntaa voida pitää työssä silloin, kun palveluille ei ole kysyntää. Tämä on ymmärrettävää, mutta sitä en ihan ymmärrä, että aplvelut olisivat yleisesti tällä tavoin aikasidonnaisia.

Jos ajatellaan esim. yleisistä palvelualoista terveyspalveluja, niiden kysyntä on aika lailla kokopäiväiväistä, kun ihmisen sairaudet eivät iske päälle vain jonakin kellonlyömänä. Erilaiset koulu- ja päivähoitopalvelut ovat aikasidonnaisia, mutta päivittäinen aika on varsin pitkä ja yhtenäinen. Liikennepalvelut ovat osin aikasidonnaisia, mutta niin ne ovat aina olleet ja silti ne on kyetty hoitamaan ilman suuria pätkätyöongelmia, jos on ollut suunnittelu- ja yhteistyökykykyhalua. Samaa pätee myös vähittäiskauppaan, missä toki on osa-aikatyövoimatarvetta klo 15-21 välisenä aikana ja lauantaisin. Siivouspalveluissa tehtävät voidaan ajoittaa usein kokopäiväisiksi, kun asiakkaan läsnäolo ei ole monasti edes välttämätön. Hotelli- ja ravintopalveluissa aukio-oloaikojen pidentyminen ovat jopa mahdollistaneet paremmin kokopäivätyövoiman käytön.

Edellä mainitut palvelut ovat pääosin kokovuotisia. Sitten on jonkun verran olemassa sesonkiluontoisia palveluja, jotka liittyvät matkailuun. Nämä eivät ole Suomen mittakaavassa kuitenkaan vielä erityisen merkittävä erä. Osa niistä tehdään perheyritysten toimesta. Jonkun verran on sitten sellaista, että laskettelutuntureille tarvitaan hotelli- ja ravintolaväkeä talvisesongiksi. Mansikanpomijat tulevat nykyisin kai pääosin ulkomailta. Koululaistyövoima kattaa osan tällaisesta työstä kesäaikaan.

Nyt voisi olla hyvä kysyä, että missä palveluissa näet tällaista muutosta siihen suuntaan, että pätkätyövoiman tarve on olennaisesti lisääntynyt, kun sitä ei vielä aiempina vuosikymmeninä esiintynyt näillä samoilla aloilla.

Kaikki edellä mainitut alat

Mielipidepankki kirjoitti:

Ay-liikkeen reviiritaisteluvaiheen kuvauksesta voi olla samaa mieltä. Myös työantajapuolella hurrattiin aina, kun demarit onnistuivat saamaan enemmistön jossain liitossa. Lakkoherkimpiä liittoja olivat kommunistienemmistöiset ammattiliitot.

Pätkätyöilmiö on mielenkiintoinen ja se on syytä analysoida tarkkaan. Väität, ettei henkilökuntaa voida pitää työssä silloin, kun palveluille ei ole kysyntää. Tämä on ymmärrettävää, mutta sitä en ihan ymmärrä, että aplvelut olisivat yleisesti tällä tavoin aikasidonnaisia.

Jos ajatellaan esim. yleisistä palvelualoista terveyspalveluja, niiden kysyntä on aika lailla kokopäiväiväistä, kun ihmisen sairaudet eivät iske päälle vain jonakin kellonlyömänä. Erilaiset koulu- ja päivähoitopalvelut ovat aikasidonnaisia, mutta päivittäinen aika on varsin pitkä ja yhtenäinen. Liikennepalvelut ovat osin aikasidonnaisia, mutta niin ne ovat aina olleet ja silti ne on kyetty hoitamaan ilman suuria pätkätyöongelmia, jos on ollut suunnittelu- ja yhteistyökykykyhalua. Samaa pätee myös vähittäiskauppaan, missä toki on osa-aikatyövoimatarvetta klo 15-21 välisenä aikana ja lauantaisin. Siivouspalveluissa tehtävät voidaan ajoittaa usein kokopäiväisiksi, kun asiakkaan läsnäolo ei ole monasti edes välttämätön. Hotelli- ja ravintopalveluissa aukio-oloaikojen pidentyminen ovat jopa mahdollistaneet paremmin kokopäivätyövoiman käytön.

Edellä mainitut palvelut ovat pääosin kokovuotisia. Sitten on jonkun verran olemassa sesonkiluontoisia palveluja, jotka liittyvät matkailuun. Nämä eivät ole Suomen mittakaavassa kuitenkaan vielä erityisen merkittävä erä. Osa niistä tehdään perheyritysten toimesta. Jonkun verran on sitten sellaista, että laskettelutuntureille tarvitaan hotelli- ja ravintolaväkeä talvisesongiksi. Mansikanpomijat tulevat nykyisin kai pääosin ulkomailta. Koululaistyövoima kattaa osan tällaisesta työstä kesäaikaan.

Nyt voisi olla hyvä kysyä, että missä palveluissa näet tällaista muutosta siihen suuntaan, että pätkätyövoiman tarve on olennaisesti lisääntynyt, kun sitä ei vielä aiempina vuosikymmeninä esiintynyt näillä samoilla aloilla.

Kaikki edellä mainitut alat

Lue lisää

tekijä mikä ratkaisee tuossakin asiassa.

Aamupäivisin kaupassa pärjää vähemmälläkin henkilökunnalla. On myöskin muita aloja joissa, on ruuhkaa aamusta, sekä illasta, mutta keskipäivällä on on noin kuuden tunnin hiljaiselo.
Pätkätyöläisten tarve lisääntyy kun se on edullisempi työllistämis muoto.
Joten ammattiyhdistyliike voi tässäkin asiassa katsoa peiliin. Kohonneiden palkkakustannuksien syytä tuo ilmiö on.
Ahneella on paskanen loppu.

Jos radikalismi nostaa päätään, niin mennään vieläkin huonompaan suuntaan.
Mistä annat, kun ei ole mistä ottaa.

Siispä hillitse himosi ja hallitse halusi.

Sinä ilmeisestikkin toivot rähinöitä, jolloin sossut taas saisivat vaalikarjaansa kasaan.
Rähinöinnilläänhän ne on aina sotkeneet kaikki asiat. Anargistipuolue sossut on. Yhteiskuntarauhanrikkomisella yrittävät aina saada itsensä esille.
Onneksi aina vaan niiden kannatus pienenee.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ay-liikkeen reviiritaisteluvaiheen kuvauksesta voi olla samaa mieltä. Myös työantajapuolella hurrattiin aina, kun demarit onnistuivat saamaan enemmistön jossain liitossa. Lakkoherkimpiä liittoja olivat kommunistienemmistöiset ammattiliitot.

Pätkätyöilmiö on mielenkiintoinen ja se on syytä analysoida tarkkaan. Väität, ettei henkilökuntaa voida pitää työssä silloin, kun palveluille ei ole kysyntää. Tämä on ymmärrettävää, mutta sitä en ihan ymmärrä, että aplvelut olisivat yleisesti tällä tavoin aikasidonnaisia.

Jos ajatellaan esim. yleisistä palvelualoista terveyspalveluja, niiden kysyntä on aika lailla kokopäiväiväistä, kun ihmisen sairaudet eivät iske päälle vain jonakin kellonlyömänä. Erilaiset koulu- ja päivähoitopalvelut ovat aikasidonnaisia, mutta päivittäinen aika on varsin pitkä ja yhtenäinen. Liikennepalvelut ovat osin aikasidonnaisia, mutta niin ne ovat aina olleet ja silti ne on kyetty hoitamaan ilman suuria pätkätyöongelmia, jos on ollut suunnittelu- ja yhteistyökykykyhalua. Samaa pätee myös vähittäiskauppaan, missä toki on osa-aikatyövoimatarvetta klo 15-21 välisenä aikana ja lauantaisin. Siivouspalveluissa tehtävät voidaan ajoittaa usein kokopäiväisiksi, kun asiakkaan läsnäolo ei ole monasti edes välttämätön. Hotelli- ja ravintopalveluissa aukio-oloaikojen pidentyminen ovat jopa mahdollistaneet paremmin kokopäivätyövoiman käytön.

Edellä mainitut palvelut ovat pääosin kokovuotisia. Sitten on jonkun verran olemassa sesonkiluontoisia palveluja, jotka liittyvät matkailuun. Nämä eivät ole Suomen mittakaavassa kuitenkaan vielä erityisen merkittävä erä. Osa niistä tehdään perheyritysten toimesta. Jonkun verran on sitten sellaista, että laskettelutuntureille tarvitaan hotelli- ja ravintolaväkeä talvisesongiksi. Mansikanpomijat tulevat nykyisin kai pääosin ulkomailta. Koululaistyövoima kattaa osan tällaisesta työstä kesäaikaan.

Nyt voisi olla hyvä kysyä, että missä palveluissa näet tällaista muutosta siihen suuntaan, että pätkätyövoiman tarve on olennaisesti lisääntynyt, kun sitä ei vielä aiempina vuosikymmeninä esiintynyt näillä samoilla aloilla.

Kaikki edellä mainitut alat

Lue lisää

Palvelualoilla kyse on asiakaslähtöisyydestä: palvelukapasiteetin (henkilökunnan työaikojen ja -vuorojen) ajoittamisesta asiakkaiden palvelutarpeiden mukaan eri viikonpäiville ja eri kellonaikoihin.

Kun tässä onnistutaan, voidaan palvelujen hinta pitää kohtuullisena, jos epäonnistutaan, on hintaa nostettava, jotta palkkakulut voidaan kattaa.

Nostit esiin monia hyviä esimerkkejä eri toimailoista, joissa asiakastarpeiden ennakoiminen ja palvelukapasiteetin oikea ajoittaminen on olennaista, mikäli halutaan toimia niin, etteivät väärin ajoitetut työvuorot nostaisi kustannuksia ja palvelujen hintaa.

En osaa kommentoida eri toimialoja kovinkaan tarkasti, kun en niitä tunne. Monella toimialalla, jossa palverlujen tarjonta ajoittuu laajemmalle sektorille kuin 8.30-16.30 on asia ratkaistu vuorotyönä.

Näin on esim. kaupoissa, liikenteessä ja mm. päiväkodeissa. Viimemainitun alan tunnen vaimoni kautta. Päiväkodeissa on kolme vuoroa: aamuvuoro 6.30 alkaern, keskivuoro 9.00 alkaen ja iltavuoro 10.30 alkaen. vaihteluja on päiväkodeittain vanhempien liikkumistarpeen mukaan. Jotkut päiväkodit voivat olla auki jopa klo 18.30 saakka. Eniten henkilökuntaa tarvitaan aamuisin lasten vastaanottamiseen ja keskipäivällä ruokailun ja ienimpien nukuttamisen aikaan. Alkuiltapivästä lapset puetaan ulos ja loppultapäivästä pärjätään vähemmällä väellä, kun vanhemmat hakevat ulkovaatteisiin puetut lapsensa kotiin. Siivoojat käyvät hoitamassa hommansa yleensä iltapäivisin sen jälkeen, kun lapset on puettu ulos ja sisätilat ovat tyhjänä.

Pätkätyövoiman tarve on olennaisesti lisääntynyt siksi, että teolliset työpaikat ovat vähentyneet huimasti ja palvelualoille on syntynyt lisää työpaikkoja, näistä osa ns, pätkätöitä.

Minkään toimialan sisäinen kehitys ei ole lisännyt pätkätyöbvoiman tarvetta, eli sellaisia muutoksia ei kannata haeskella, minä en ainakaan niiden olemassaolosta tiedä.

myöskin radikaali teko tulevaisuuden lamauhan torjumiseksi. SAK:n nuijiessa Sorsan kriisipaketin, meni sen saattelemana ja vallankumoussekasortointoilun mukana työväestö vähäiset säästöt, kauppa ja hotelliketjut ym. mukana verisiä muistoja ja hukkaan valunutta uhoa. Mutta onneksi valkoinen Suomi oli sen verran voimissaan, että pelasti maan totaaliselta konkurrsihuutokaupalta. Sehän oli jo aivan lähellä.

Vuosien 1969 - 1970 tuponeuvotteluisssa soialistit petti raàsti kommunisti ja muun työväestön. Sosialistit (demarit) tekivät työnantajaliiton kanssa salasopimuksen komunismin kitkemiseksi maasta. Sopimuksen mukaisesti demarit alkoi sortaa kommunistitovereitaja jiopa heidän perheitä. Se onnistui hyvin, kun työnantaja rahoitti demareita ja työuraetenemisessä nosti heitä työnjohtajiksi ja jopa päälliköiksi. Kokoomus hoiti yläjohdon tehtävt kokonaan.
Niin, että näin fiksua porukkaa ne SAK/demari/vasuri/tasilaiset ovat.

Hyvähyvä kirjoitti:

myöskin radikaali teko tulevaisuuden lamauhan torjumiseksi. SAK:n nuijiessa Sorsan kriisipaketin, meni sen saattelemana ja vallankumoussekasortointoilun mukana työväestö vähäiset säästöt, kauppa ja hotelliketjut ym. mukana verisiä muistoja ja hukkaan valunutta uhoa. Mutta onneksi valkoinen Suomi oli sen verran voimissaan, että pelasti maan totaaliselta konkurrsihuutokaupalta. Sehän oli jo aivan lähellä.

Vuosien 1969 - 1970 tuponeuvotteluisssa soialistit petti raàsti kommunisti ja muun työväestön. Sosialistit (demarit) tekivät työnantajaliiton kanssa salasopimuksen komunismin kitkemiseksi maasta. Sopimuksen mukaisesti demarit alkoi sortaa kommunistitovereitaja jiopa heidän perheitä. Se onnistui hyvin, kun työnantaja rahoitti demareita ja työuraetenemisessä nosti heitä työnjohtajiksi ja jopa päälliköiksi. Kokoomus hoiti yläjohdon tehtävt kokonaan.
Niin, että näin fiksua porukkaa ne SAK/demari/vasuri/tasilaiset ovat.

Lue lisää

Niin, SAK:n uhon myötä nämä STS-Pankit, Ekat ja Hakat tuhosivat 90 luvun alussa sen punapääoman jonka työläiset olivat saaneet kasattua vuosikymmenten aikana.

Vaikutuksensa oli tietysti silläkin että näihin STS-pankkeihin työntekijät valittiin jäsenkirjan perusteella osaamisesta välittämättä. Sundqvisti johdossa ja samanlaisia demaritolloja alemmilla paikoilla ja jopa juristeissa niin eikai sellaista yritystä pelasta mikään... Olin meinaan muutaman kerran aikanaan STSpankin kanssa liiketoimia toteuttamassa, tolloja mitä tolloja oli se porukka.

pisnekset kirjoitti:

Niin, SAK:n uhon myötä nämä STS-Pankit, Ekat ja Hakat tuhosivat 90 luvun alussa sen punapääoman jonka työläiset olivat saaneet kasattua vuosikymmenten aikana.

Vaikutuksensa oli tietysti silläkin että näihin STS-pankkeihin työntekijät valittiin jäsenkirjan perusteella osaamisesta välittämättä. Sundqvisti johdossa ja samanlaisia demaritolloja alemmilla paikoilla ja jopa juristeissa niin eikai sellaista yritystä pelasta mikään... Olin meinaan muutaman kerran aikanaan STSpankin kanssa liiketoimia toteuttamassa, tolloja mitä tolloja oli se porukka.

Lue lisää

aiheesta oli joku aika sitten historiapalstalla keskustelu, siellä alettiin kyselemän kaikenlaisia suunnitellusta punapääoman tuhoamisesta lähtien, vastauksiakin tuli, mutta yht'äkkiä koko keskustelu katosi, eli poistettiin...

Ihmisten tappamisesta en tiedä, en ole ollut näkemässä. Lama taas tehtiin aivan väkisin ylimmän valtionjohdon toimesta mm. nostamalla korot ylös ja tuhoamalla ostovoimaa.

On fakta että Suomessa on noin mijoonan köyhän joukko, mikä kasvaa koko ajan. On fakta, että pätkätyöt yleistyvät (ei ole harha) ja sitä peitellään tilastokikoilla, mitä viranomaiset harjoittavat. Tämän tietää jokainen köyhä omasta elämstään.

Koeta kehittää jotain omaperäisempää kuin örinäsi, sillä se ei vakuuta.

Tässä ei ole nyt kyse Ay-toiminnan muodoista akselilla valtakunnan taso/liittotaso/työpaikkataso. Se on radikalisoitumisessa sivuseikka ja epäolennainen asia.

Olennaista on ihmisten tuntema epävarmuus ja työinnon katoaminen (korvaantuminen suoriutumisella). Epävarmuus heijastuu muun muassa kotitalouksien rahankäyttöön. Voi tulla kysymyksiä siitä, kannattaako hankkia esim. asuntovarallisuutta ja kiinnittyä jonnekin paikkakunnalle, kun äkkilähdön mahdollisuus on aina nurkan takana. Ihmiset kokevat, että he ovat vain pelinappuloita jossain rahamaailman pelissä.

Sellainen kuvitelma, että ihmiset vaan jotenkin näppärästi siirtyvät kannattamattomasta yrityksestä kannatavampaan kuin sekunnin murto-osan aikana liikkuva raha, lienee pahasti harhainen ja kuvitteellinen. Kemijärvi on hyvä koekenttä siitä, minkälaisia hankaluuksia ja reagointeja tulee, kun ihmisiä aletaan kohdella pelinappuloina.

Aina voidaan tietysti pyytää tai käskeä ihmisiä vaan sopeutumaan tilanteeseen kuten hallitus tekee Kemijärven tapauksessa luoden uskoa siihen, että korvaavia työpaikkoja kyllä löytyy. Jos ei pitemmän päälle löydykään, se radikalisoi näitä ihmisiä lisää. Kepu on huolissaan asiasta siksi, että se pelkää radikalisoitimisella olevan myös poliittisia seurauksia ja kannatusmuutoksia. Hallituksen oikeistolainen politiikka luottaa markkinatalouden itsesäätelykykyyn ensi sijassa. Akuuttia hätää lievittääkseen se tekee ainakin näennäisiä tukipaketteja ja lupaa korvaavia työpaikkoja.

Minusta sinunkin pitäisia nousta välillä puoluepolitikoinnin yläpuolelle ja yrittää nähdä nykyisen globalisaatiokehityksen sosiologisia kehitystrendejä ja niiden sosiaalisia vaikutuksia. Tämä kannattaa tehdä riippumatta siitä, kuinka vahvasti kannattaa globaalia markkinataloutta. Ettei tulisi sitten ainakaan yllättäen ja pyytämättä eteen, mitä tulee.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tässä ei ole nyt kyse Ay-toiminnan muodoista akselilla valtakunnan taso/liittotaso/työpaikkataso. Se on radikalisoitumisessa sivuseikka ja epäolennainen asia.

Olennaista on ihmisten tuntema epävarmuus ja työinnon katoaminen (korvaantuminen suoriutumisella). Epävarmuus heijastuu muun muassa kotitalouksien rahankäyttöön. Voi tulla kysymyksiä siitä, kannattaako hankkia esim. asuntovarallisuutta ja kiinnittyä jonnekin paikkakunnalle, kun äkkilähdön mahdollisuus on aina nurkan takana. Ihmiset kokevat, että he ovat vain pelinappuloita jossain rahamaailman pelissä.

Sellainen kuvitelma, että ihmiset vaan jotenkin näppärästi siirtyvät kannattamattomasta yrityksestä kannatavampaan kuin sekunnin murto-osan aikana liikkuva raha, lienee pahasti harhainen ja kuvitteellinen. Kemijärvi on hyvä koekenttä siitä, minkälaisia hankaluuksia ja reagointeja tulee, kun ihmisiä aletaan kohdella pelinappuloina.

Aina voidaan tietysti pyytää tai käskeä ihmisiä vaan sopeutumaan tilanteeseen kuten hallitus tekee Kemijärven tapauksessa luoden uskoa siihen, että korvaavia työpaikkoja kyllä löytyy. Jos ei pitemmän päälle löydykään, se radikalisoi näitä ihmisiä lisää. Kepu on huolissaan asiasta siksi, että se pelkää radikalisoitimisella olevan myös poliittisia seurauksia ja kannatusmuutoksia. Hallituksen oikeistolainen politiikka luottaa markkinatalouden itsesäätelykykyyn ensi sijassa. Akuuttia hätää lievittääkseen se tekee ainakin näennäisiä tukipaketteja ja lupaa korvaavia työpaikkoja.

Minusta sinunkin pitäisia nousta välillä puoluepolitikoinnin yläpuolelle ja yrittää nähdä nykyisen globalisaatiokehityksen sosiologisia kehitystrendejä ja niiden sosiaalisia vaikutuksia. Tämä kannattaa tehdä riippumatta siitä, kuinka vahvasti kannattaa globaalia markkinataloutta. Ettei tulisi sitten ainakaan yllättäen ja pyytämättä eteen, mitä tulee.

Lue lisää

Kun palkoista ja työehdoista sovitaan mahdollisimman lähellä työntekijää, vähenee työntekijän turvattomuus, kun hän voi entistä suoremmin itse vaikuttaa oman työpaikkaosastonsa, ammattiyhdistyksensä ja -liittonsa kautta siihen, mitä asioita nostetaan kulloinkin neuvottelupöytään.

Se, että eri toimialat kehittyvät kannattavuudeltaan eri tahdissa, toiset työllistävät lisää ja toiset joutuvat vähentämään, on asia, jota ei politiikalla, lainsäädännöllä eikä työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sopimuksilla voida miksikään muuttaa.

Tulevaisuuden politiikan ja myös työmarkkinatoiminnan on siis parasta keskittyä siihen, miten ilman omaa syytään työttömäksi joutuvan ansioturva pidetään yllä siihen saakka, kun hän löytää tai kouluttautuu uuteen työhön.

Tässä suhteessa ay-liikkeen pitää rajusti radikalisoitua keksimään aivan uusia menettelytapoja ja työehtospomusten tekstisisältöjä, koska mikään kansantalous ei globalisoituvassa maailmassa kestä sitä, että kasvualoille ei saada pätevää työvoimaa ja samaan aikaan taantuvilla aloilla on työttömiä, joita ei voida työllistää.

Rakennusala on hyvä esimerkki siitä, että konservatiivinen ay-liike on kankeudrellaan saanut aikaan miltei katastrofisen tilanteen. 90-luvun lamaa edeltäneenä aikana rakennusala kiehui kuumana ja urakkapalkat nousivat ministerinpalkkojen tasolle, monet ylikin.

lama romahdutti rakentamisen ja työnsi rakennusmiehet ammattisidonnaiselle työttömyyskorvaukselle, joka oli heille erittäin tuottoisa: rahaa tuli ihan mukavasti eikä töitä ollut tarvis tehdä kohtuullisen elämisen eteen.

Kun rakentanminen alkoi elpyä kymmenisen vuotta sitten eivätkä urakat enää olleet niin tuottoisia kuin ennen lamaa, ei näitä ammattimiehiä sanut palkkatöihin, koska verotus olisi syönyt nettopalkasta ihan liian ison osan.

Syntyi rakennusalan harmaa talous, pimeät työt, kuittikauppa ja mm. kiinalaisten kivimiesten, virolaisten apumiesten ja puolalaisten putkimiesten tuonti reppufirmojen kautta Suomeen.

Tämä tuli meille ilman globalisaatiota, pyytämättä ja yllättäen, kun ay-toiminta ei ole ollut radikaalia ollenkaan, vaan hyvin konservatiivista joskus ammoin saavutettujen etujen siilipuolustamista.

Oikeistolaista politiikkaahan tässä ei ole mukana paskankaan vertaa niin kuin hyvin tiedät.

Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:

Kun palkoista ja työehdoista sovitaan mahdollisimman lähellä työntekijää, vähenee työntekijän turvattomuus, kun hän voi entistä suoremmin itse vaikuttaa oman työpaikkaosastonsa, ammattiyhdistyksensä ja -liittonsa kautta siihen, mitä asioita nostetaan kulloinkin neuvottelupöytään.

Se, että eri toimialat kehittyvät kannattavuudeltaan eri tahdissa, toiset työllistävät lisää ja toiset joutuvat vähentämään, on asia, jota ei politiikalla, lainsäädännöllä eikä työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sopimuksilla voida miksikään muuttaa.

Tulevaisuuden politiikan ja myös työmarkkinatoiminnan on siis parasta keskittyä siihen, miten ilman omaa syytään työttömäksi joutuvan ansioturva pidetään yllä siihen saakka, kun hän löytää tai kouluttautuu uuteen työhön.

Tässä suhteessa ay-liikkeen pitää rajusti radikalisoitua keksimään aivan uusia menettelytapoja ja työehtospomusten tekstisisältöjä, koska mikään kansantalous ei globalisoituvassa maailmassa kestä sitä, että kasvualoille ei saada pätevää työvoimaa ja samaan aikaan taantuvilla aloilla on työttömiä, joita ei voida työllistää.

Rakennusala on hyvä esimerkki siitä, että konservatiivinen ay-liike on kankeudrellaan saanut aikaan miltei katastrofisen tilanteen. 90-luvun lamaa edeltäneenä aikana rakennusala kiehui kuumana ja urakkapalkat nousivat ministerinpalkkojen tasolle, monet ylikin.

lama romahdutti rakentamisen ja työnsi rakennusmiehet ammattisidonnaiselle työttömyyskorvaukselle, joka oli heille erittäin tuottoisa: rahaa tuli ihan mukavasti eikä töitä ollut tarvis tehdä kohtuullisen elämisen eteen.

Kun rakentanminen alkoi elpyä kymmenisen vuotta sitten eivätkä urakat enää olleet niin tuottoisia kuin ennen lamaa, ei näitä ammattimiehiä sanut palkkatöihin, koska verotus olisi syönyt nettopalkasta ihan liian ison osan.

Syntyi rakennusalan harmaa talous, pimeät työt, kuittikauppa ja mm. kiinalaisten kivimiesten, virolaisten apumiesten ja puolalaisten putkimiesten tuonti reppufirmojen kautta Suomeen.

Tämä tuli meille ilman globalisaatiota, pyytämättä ja yllättäen, kun ay-toiminta ei ole ollut radikaalia ollenkaan, vaan hyvin konservatiivista joskus ammoin saavutettujen etujen siilipuolustamista.

Oikeistolaista politiikkaahan tässä ei ole mukana paskankaan vertaa niin kuin hyvin tiedät.

Lue lisää

potkia monelta alata eläkeputkeen, niin metallissa kuin raksoiltakin, jopa paperista, sitten ihmeteltiin kun ei ole koulutettua väkeä tekijöiksi.

Itse sain liiton korvausta tietyn ajan, kun hain uutta työpaikka, liiton korvauksen takia laskut eivät jääneet maksamatta, kun tehdas alta lähti ja koneet ulkomaille, vuokratkin pystyi maksamaan ilman sosiaaliluukulle joutumista, aikanaan sain sitten uuden työpaikan, totta, pienemmällä palkalla kuin edellinen, mutta kohtuullisella kuitenkin.

täytyy tuon ammattiyhdistypuolen oppia neuvottelemaan, eikä aina vaan lakkoilemaan.
Ilman työkatkoksia on paremmat edellytykset myöskin maksupuolella.

Vielä kuitenkin kirjoitti:

täytyy tuon ammattiyhdistypuolen oppia neuvottelemaan, eikä aina vaan lakkoilemaan.
Ilman työkatkoksia on paremmat edellytykset myöskin maksupuolella.

kuin se paperiteollisuuden työsulku, esimerkki neuvottelusta :)

"Työsulut voivat olla luonteeltaan hyökkääviä, jolloin työnantaja estää työntekijöitä tekemästä työtä kunnes hänen vaatimuksiinsa suostutaan, tai puolustustoimenpiteitä, jolloin työnantaja estää työnteon vastauksena lakkotoimenpiteisiin toista työnantajaa kohtaan saman työnantajajärjestön piirissä tai siksi, että (esim. kuljetusten) lakolla on työn tekeminen tehty mahdottomaksi tai kannattamattomaksi. Työsulku voi olla myös esim. järjestön käyttämä viivytystaktiikka.

Työsulkuja Suomessa

Työsulkua on käytetty Suomessa painostustoimena hyvin harvoin. 1970- ja 1980-luvuilla sitä käytettiin lähinnä rakennusalalla, myös 1990-luvulla sulkua käytettiin muutaman kerran lakkojen yhteydessä. Vuonna 1991 kuljetusalan työnantajat pitivät kolmen viikon mittaisen työsulun. Metsäteollisuus ry. julisti paperiteollisuuden sopimusalalle työsulun toukokuussa 2005. Työsulku lopetettiin 44 päivän jälkeen työehtosopimuksen synnyttyä, kun työnantajaosapuoli sai suurimman osan vaatimuksistaan läpi."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Työsulku

ei enään paljoa perinteistä välitä? Siis demarit..

"Tuomioja lopettaisi vappumarssit ja vasemmistoliiton

Lopetettavien listalle Tuomioja laittaa myös vasemmistoliiton. Sitä ei enää tarvita, mutta vasemmistoliiton yhdistämistä Sdp:hen ei pidä Tuomiojan mielestä keinotekoisesti vauhdittaa.

"Siellä on stalinististen perinteiden osasto, joka ei halua ja jota ei haluta Sdp:hen. Aika hoitaa yhdistymisen."

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Tuomioja lopettaisi vappumarssit ja vasemmistoliiton/1135235864419

se.. kirjoitti:

ei enään paljoa perinteistä välitä? Siis demarit..

"Tuomioja lopettaisi vappumarssit ja vasemmistoliiton

Lopetettavien listalle Tuomioja laittaa myös vasemmistoliiton. Sitä ei enää tarvita, mutta vasemmistoliiton yhdistämistä Sdp:hen ei pidä Tuomiojan mielestä keinotekoisesti vauhdittaa.

"Siellä on stalinististen perinteiden osasto, joka ei halua ja jota ei haluta Sdp:hen. Aika hoitaa yhdistymisen."

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Tuomioja lopettaisi vappumarssit ja vasemmistoliiton/1135235864419

Lue lisää

"Demarit voittivat Metallin vaaleissa"
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1525682

nehän on käyneet Kiinassa opintomatkalla?

vain keskustan palstalta tänne, AY-palstalle, kepissa ei kai ole ay-ihmisiä...

vaihtoi.. kirjoitti:

vain keskustan palstalta tänne, AY-palstalle, kepissa ei kai ole ay-ihmisiä...

palstat sekoilee, viestitkin jää piiloon..

Tulin ketjuunammattiliiton palstalta, mutta kun vastaan näkyciin tulee

Keskustelu    Kirjaudu sisään | Liity jäseneksi
Olet tässä: Suomi24 > Keskustelu > Politiikka > Keskusta

Tältä viestisi tulee näyttämään
   

   Jaa vähän
Kirjoittanut: nää.. 24.4.2008 klo 11.30
   palstat sekoilee, viestitkin jää piiloon..

nää.. kirjoitti:

palstat sekoilee, viestitkin jää piiloon..

Tulin ketjuunammattiliiton palstalta, mutta kun vastaan näkyciin tulee

Keskustelu    Kirjaudu sisään | Liity jäseneksi
Olet tässä: Suomi24 > Keskustelu > Politiikka > Keskusta

Tältä viestisi tulee näyttämään
   

   Jaa vähän
Kirjoittanut: nää.. 24.4.2008 klo 11.30
   palstat sekoilee, viestitkin jää piiloon..

Lue lisää

Valitettavasti tämä keskustelupalsta ei ole juuri tällä hetkellä käytössä. Ole hyvä ja yritä hetken kuluttua uudelleen. Takaisin Keskusteluiden etusivulle.

vieläkin, ainakin laskurin mukaan..