oon tapaillut erästä varattua miestä vuoden verran. Vähitellen on alkanut harmittaa koko mies: pitää kahta naista tyytyväisenä. Kotona on täydellinen perheenisä, vie lapsia harrastuksiin, siivoaa, laittaa ruokaa, mökkeilee jne. Vaimolla ei ole aavistustakaan, että mies pettää häntä, ja vielä on pettänyt useiden eri naisten kanssa. Minä en siis oo eka enkä taatusti vika. Nyt on mulla alkanut pyöriä mielessä miehen vaimo: kuvittelen kuinka hän elää tyytyväisenä, eikä tiedä,että hänen rakas miehensä on täys paskiainen, tapapettäjä. Eikö naisella olisi oikeus tietää vihdoinkin, hän on tietämättään joutunut elämään valheessa vuosien ajan. Vai onko hän onnellisempi näin, tietämättömänä - ja ukkomies jatkaa porskuttaa pettämisiään? Jotenkin tässä on alkanut koko mies inhottaa..oon valmis lopettamaan sen kanssa, envoi arvostaa tuollaista miestä pätkääkään! Outoa tietysti huoran suusta, mutta näin on.
Pitäisikö sittenkin
kertoa ukkomiehen vaimolle..
784073
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 78
Vanhimmat
siinä, miten huolissasi olet siitä mahdollisuudesta, että petetty vaimo olisi *gasp* onnellinen.
Häntä pitää ehdottomasti kurittaa siitä, että miehensä ei petä häntä VAIN sinun kanssasi.
ja vallan väärässä. Itselleni en tuollaista tapapettäjää huolisi. Varmasti petetty vaimo voi olla onnellinen. Kysymys onkin - onko hänen parempi jatkaa näin onnellisen tietämättömänä ja elää tietämättään valheessa, vai olisiko hänellä oikeus tietää ja saada itse päättää, elääkö pettäjän kanssa vai ei. Eiväthän vaimot yleensä pettäjää jätä, kun on lapsiakin, mutta se olisi jotenkin sata kertaa reilumpaa sen jälkeen.
on kerrassaan herttaista ja hienoa, että kantaa huolta petetyn vaimon oikeuksista vuosi sen jälkeen, kun on alkanut suhteeseen tämän miehen kanssa.
*räkäistä röhönaurua*
että on olemassa noin kova ja kylmä ihminen kuin sinä.
oloasi selittää itsellesi, että kannat yht'äkkiä huolta petetyn vaimon oikeuksista?
Se, että KEHENKÄÄN muuhun kuin sinuun itseesi ei uppoa tuo selitys, ei tee muista kyynikkoja.
Sinä olet hupsu ja itsekeskeinen ihminen. Mutta kiitos ehdottomasti päivän parhaasta pilasta :D!
Nyt saat yökkäillä oikein kunnolla; näes täällä on eräs joka suuresti nauttii (ja ihastelee) Panacean kirjoituksista!
Sarkasmi on vaikea laji, sitä eivät tyhmät ymmärrä.
Olen usein keskusteluissa tälläkin palstalla ihmetellyt, mikä kumma hinku on jakaa totuutta toisille. Eikö voi antaa jokaisen elää omalla tavallaan, tai jos jotakuta "körmyyttää" pitää niin sitä pettävää puolisoa. (Ai niin, mutta sehän on se sinun kyöhnäyskaveri.... sehän on kaiken arvostelun yläpuolella)
Onko se niin vaikeaa sulattaa että tietämättään petetyllä on viattomuus tallella ja hyvä usko lähimmäiseen?
Hyvää illanjatkoa sinullekin - sinä varmaan oletkin täydellinen ihminen.
kirjoitukset eivät olleet sarkasmia, vaan puhdasta ilkeilyä. Petetty saa elää rauhassa edelleen.
aika selkeään kysymykseen. Onko tärkeämpää kertomisessa kertojan motiivit, vai se, että petetty saa tietää?
tietää että hän elää valheellisessa parisuhteessa
..pidän Panacean kirjoituksista. Tunsin olevani pitkästä aikaa "turvallisissa käsissä" ja iloinen.. outoa :]
Samaa kuin yllämainittu rekisteröitynyut nimimerkki: Kyllä sun syys kuulostaa epäuskottavalta kaikkien (?) muiden kuin sinun itsesi korviin.
Niin sen muut vain näkevät... nyt vasta rupesi vaimon "oikeudet" sinua kiinnostamaan ja kova huoli hänen elämästä. Kuitenkin pystyit vuoden elämään sitä huolta tuntematta :)
Kyllä sut nähdään vähän kateellisena henkilönä, joka haluaa muilta pois sen mitä itsellään ei ole. Mies ei saa jatkaa pettämistä muiden panojen kanssa ja vaimo ei saa jatkaa onnellista elämäänsä...
Kysy itseltäsi, että mitä ihmettä heidän elämänsä sinulle kuuluu millään tavalla? Se, että olet pannut miehen kanssa ei tarkoita, että heidän asiansa kuuluisivat sinulle. Se on varmaan vaikeinta sinulle tajuta.
monesti totuuden tietäminen on helpotus petetylle ja pettäjä löytää arvoisensa elämän itselleen
No, nostaahan se yksinäisten viikonloppujen yksinäisyys, päätään siellä "kakkosen" elämässä.
Sellaista se on, että mies viettää viikonloput, juhlapyhät ja lomat, aina vaimonsa ja perheensä kanssa. Ja sinä kärvistelet yksin tahollasi. Kuin liekaan sidottu lammas.
Suo itsellesi se sama vapaus, joka on aviossa olevalla "poikaystävälläsi". Siis, hanki sinäkin rakastaja itsellesi. Ja katso, kuinka kauan ukkomiehesi viitsii katsoa vapaata liikkumistasi. Saattaa loppua hyvinkin lyhyeen.
Mutta tosiasia on kuitenkin se, että se minkä hän suo itselleen, se on pystyttävä hänen suomaan myös kumppanilleen.
Vaimoa on turha rangaista teidän tekosistanne. Syytön hän on niihin. Eikä vaimossa todellakaan taida olla pahemmin vikaa, kun mieskin viihtyy kerran mainiosti kotona.
Enneminkin, sinä ehkä haluaisit vain vaimolta ottaa hänen mukavat viikonloput, miehen ja lapsien kanssa pois. Koska todennäköisesti yksinäisyydessäsi, niitä kadehdit heiltä.
jatkaa elämäänsä onnellisena. Nyt kun luin nämä kommentit, vain yksi oli sitä mieltä, että vaimon tulisi tietää, ja kaikki muut sitä mieltä, että vaimon elämän jatkuminen ennallaan on parempi asia. Mutta käsi sydämelle, ootteko rehellisesti vilpittömästi sitä mieltä, että kaikki on hyvin siinä aviosuhteessa, kun mies on pettänyt vaimoaan useiden naisten kanssa? Mielestänne se on vaimolle rangaistus, jos hän sen tietäisi. Itse en kestäis ajatusta, että eläisin sellaisessa kuplassa, että mies mua vedättäis kuus nolla. Mutta ehkä se on tärkeämpää, miten asiat näyttävät olevan kuin se, miten ne oikeasti ovat. Joten eläkööt he onnellisina yhdessä elämänsä loppuun asti. Sen suon heille, siksi tämän kysymyksen esitinkin.
No mun mielestä ei ole rakastajataren tehtävä, alkaa "viestinviejäksi". Koska hän on itse toinen syyllisistä.
Aina se vika ei löydy vaimosta ja kotioloista. On ikävä kyllä olemassa sellaisia miehiä, jotka vain eivät osaa pitää näppejään irti, uusista valloituksista.
tapapettäjä, kuten aiemmin kirjoitin. Hän on tietyllä tavalla hyvin tunteeton, kun häneen on paremmin tutustunut.
Ei mies välttämättä tunteeton ole. Mutta hän on omien viettiensä vietävä. Ja suurta rakkautta hän tuntee ainoastaan itseään ja omia tarpeita kohtaan.
Siinä suuressa rakkaudessa ei paljon paina "kakkosenkaan" tunteet. Sillä "kakkonen" on ainoastaan "väline", joka avulla hän saa pyyteettömästi lisää ihailua ja hyväksyntää. Ja jonka kautta hän todistaa itselleen olevansa suuri ja haluttu rakastaja.
Ei mies välttämättä tunteeton ole. Mutta hän on omien viettiensä vietävä. Ja suurta rakkautta hän tuntee ainoastaan itseään ja omia tarpeita kohtaan.
Siinä suuressa rakkaudessa ei paljon paina "kakkosenkaan" tunteet. Sillä "kakkonen" on ainoastaan "väline", joka avulla hän saa pyyteettömästi lisää ihailua ja hyväksyntää. Ja jonka kautta hän todistaa itselleen olevansa suuri ja haluttu rakastaja.
että SUA vedätetään 6-0.
viestinviejän pitäisi olla joku ulkopuolinen? Entä jos näitä ei ole, siis henkilöitä, jotka eivät ole pettäjä tai joku toisista naisista?
tietää, jos toiminta on jatkuvaa.
Toisaalta tapapettäminen kertoo ennemminkin pettäjän omista ongelmista, kuin parisuhteen toimivuudesta. Joillekin pettäminen on pakokeino pienempienkin ongelmien kohdatessa (joita hyvässäkin suhteessa tulee)
Se, onko lievästi kateellinen, mieheen pettynyt salanainen oikea henkilö kertomaan ja kantamaan yhtäkkiä huolta vaimosta, on toinen asia. Koska vaikka vaimon olisi hyvä tietää asiasta, sinun kertomana koko homma näyttää säälittävältä. Sinä et heidän elämäänsä kuulu joten miksi miettiä heitä. Et sitä tehnyt suhteenne aikaankaan, joten nyt tämä huoli näyttää vain säälittävältä sinun osaltasi. Sori vaan.
Kertomisen voi jättää sitten jollekin vaimon tunteista oikeasti ilman taka-ajatuksia välittävälle henkilölle. Ei yhtäkkisen valaistumisen saaneelle pettäjäosapuolen panolle.
Kerro miehen tai paikkakunnan ensimmäinen kirjain tänne.
verran paljastaa, että miehen etunimi alkaa P:llä.
Juuri tuollainen on tyypillinen pettäjä äijä! Eli ns.kiltti perheen isukki josta vaimo eikä kukaan muukaan ikinä uskoisi miten kaksinaamaista peliä äijä voi pitää! Jopa vuosia!!! Ja pikkuvaimo luulee että kaikki on ihan ok, eikä huomaa eikä tajua mitään vaikka äijä käy matkoilla toisen naisen kanssa ja viettää tämän kanssa joka viikko öitäkin!! Pistä salaviesti menemään vaimolle, niin tein minäkin! Kyllä tuollaiseen "perhe idylliin" on ihan oikein että tieto menee myös vaimolle ukon puuhista!! Ja älä kutsu itseäsi huoraksi, pidä itsetuntosi ja itsearvosi äijästä ja suhteestanne huolimatta korkealla!!
ajattelit tätä asiaa just siltä kantilta, mitä tarkoitin. Aluksi olin kovin ihastunut mieheen, mutta vähitellen ovat silmät auenneet hänen suhteen. Hänhän on loppujen lopuksi melkoinen raukka ja pelkuri. Hän on juuri tuollainen mies kuin kuvaat: ns.täydellinen perheenisä ja muutoinkin yhteisössään arvostettu jäsen. Kukaan ei päältäpäin uskoisi hänen touhujaan. Hän on todella hyvä salaamaan puuhansa, siksipä ei ole kiinni jäänytkään.
voisi olla kenen tahansa aviomies, vaikka näiden vaimo1 nimimerkkien sun muiden, jotka luulevat olevansa ukon ainoa nainen. Kyllä osaa äijät olla härskejä!!
Kun edellinenkin.. Paska mies ja miehen vika ja mä vaimona ainakin haluisin tietää ehdottomasti ja veikkaampa, että suurin osa haluis.. Tee se voit pelastaa vaimon elämän ja vaikuttaa siihen, että saa oikeudenmukaista kohtelua.. Kerro.. Soikohan mun puhelin kohta:)
Juu, äijät osaa olla härskejä! Mitä sitten, missä umpiossa pimut elää kun tuollaista taivastellaan vieläkin.
Sitä kummastelen kun tämänkin ketjun aloittaja on VUODEN skotaillut ukkomiehen kanssa, ja alkaa miettiä että tässäpä taitaa olla tosi sika!
Miksi edes aloitit, ja jos luulit pokanneesi sinkun, olisit lopettanut kun kuulit että onkin ukkomies.
Jos vaimo on onnellinen, uskollinen ja rakastaa puolisoaan, onko se kakkoselle niin katkera paikka että täytyy se idylli särkeä?
Henkilökohtaisesti kokeneena voin sanoa, että älkää sekaantuko. Ei toisten liittoihin eikä ikävien asioiden kanteluun.
Joku vaimo sanoo että olisi halunnut tietää, toinen ei haluaisi. Mistä sinä tiedät haluaako sinun ukkomiehesi vaimo kuullakaan moisia. Mieti tarkkaan.
moraalin taso? Kirjoitat, että idylli ei saa särkyä. Hyvä ihminen - se idylli on ajat sitten jo särkynyt, kun äijä on pitänyt muita naisia! Valhetta se on. Onks se sunmielestä o.k. että tätä viatonta vaimoa, kunnon perheenäitiä, joku äijä pettää jatkuvasti toisten naisten kanssa. Taidat vaan itse olla vastaava pettäjä ja pelkäät nyt, että sun vaimon puhelin pirahtaa..
Mieti ihan rauhassa vaan moraalini tasoa!
Olen elänyt vaimona ihan hyvää perhe-elämää reilusti yli 20v, nyt jo yli 10v yksin. Sanoisin että elämänkokemusta on!
Puolisoni ei ollut uskollinen, toki se kirveli kun vaistosin että jotain oli meneillään enkä ollut varma mitä.
Kuitenkin koin oman elämäni hyväksi, hoidin kotia ja lapseni itse, harrastin, pidin yhteyttä sukulaisiin sekä erittäinkin appivanhempiini. He olivat parhaat mitä kuvitella voi.
Puolisoni ei ollut paha eikä ilkeä, ja opin ajattelemaan silloin, että olen vastuussa vain omista tekemisistäni, en sen toisen. Että jos puoliso tekee rikoksen, hän siitä linnaan menee, en minä.
Onko niin vaikeaa ymmärtää, että voi rakastaa ihmistä, vaikka ei hyväksy hänen tekojaan? Että voi elää yhteistä elämää, vaikka puoliso kotoa pois ollessaan tekee väärin? Eihän me voida toisiamme vahtia, ja onko se väärin jos olin "hyväuskoinen" kun elin oman elämäni oman moraalini mukaisesti ruotimatta mitä puolisoni puuhaa? Kotona hän kuitenkin oli hyvä isä lapsille;kyllä nämä pettämisasiat jäi kotioven ulkopuolelle.
Aina sanotaan että pitää heti erota. Seitsemännelläkymmentä ollessa mietin edelleen, miksei kukin voi elää rauhassa, miksi joillakuilla on niin kova velvollisuudentunto että pitää sotkeutua toisten elämään!
Ja se että miehet on.... no niin, metsästäjiä... Näin vanhana sen on jo oppinut, keskenkasvuisia kukkopoikia melkein kaikki. Onko niin että nainen on tahdoton olento joka ei saata kieltäytyä kun ukkomies vokottelee!
"olen vastuussa vain omista tekemisistäni, en sen toisen." Tämän kun ymmärtää, elämä helpottuu. Joskus tuntuu että ihmiset kokevat että symbioosissa eläminen on "ihanne". Ei eroteta itseään siitä puolisosta.
"voi rakastaa ihmistä, vaikka ei hyväksy hänen tekojaan?" Tässä nimenomaan näkyy se rehellinen rakkaus. Ihminen itsessään on tärkeä, eikä toinen ole mikään kapine tai oman itsetunnon kohottaja.
"onko se väärin jos olin "hyväuskoinen" kun elin oman elämäni oman moraalini mukaisesti ruotimatta mitä puolisoni puuhaa?" Nykyään ymmärretään asia niin, että on huono ihminen jos on vilpitön, avoin, luottavainen ja haluaa nähdä toisessa hyvää - silloin pilkataan hyväuskoiseksi. Jotenkin nyt kilpaillaan siitä kuka osaa vakuuttavimmin valehdella ja kuka parhaiten paljastaa petkutukset - kyynisyys on sitä hyvää??
säännöllinen uskottomuus on sinulle vaikea asia, vieläkin. Tässähän ei ollut siitä, kysymys että pitääkö vaimon erota - sehän on jokaisen vaimon oma päätös, eikä siihen ole yhtä ainoata oikeaa vastausta. Kukaan ei siis väitä, että sinä olisit toiminut väärin jäädessäsi avioliittoosi tietoisena, että miehelläsi on muita naissuhteita. Vaakakupissa painavat monet asiat, kuten kirjoitit. Sen sijaan tässä oli kysymys siitä, pitäisikö vaimon tietää siitä,että mies häntä säännönmukaisesti pettää. Tämä oli se pointti.
...kun miehesi on lähdössä työmatkalle, järjestele niin että voit hyvin lähellä lähtöhetkeä iloisesti sanoa, että voit lähteä hänen mukaansa :) jos ei ole puhtaat jauhot pussissa, mies peruu yllättäen matkan...
koetettu ja narautettu tällä!!
(mutta ole myös oikeasti valmistellut lähdön mahdollisuuden, silloin tämä kakkosnainen jää kelkasta...)
Olihan se vaikea asia, miksi luulet että olen yksin edelleen?
Kysymys, "pitääkö vaimon tietää", onkin vaikea. Joku haluaa että kerrotaan, no hän ei ole varmaankaan kokenut sitä vaan vain toivonut.
Toinen ei halua tietää mitä tapahtuu kodin ulkopuolella. Häntä en siitä moiti.
Kolmas haluaa tietää mutta omalta puolisolta. Ja puolison kertomuksessa saa varautua siihen että se on kuten Kymmenen Käskyn selitys: ...ja selitämme kaikki parhain päin...
Niin tai näin, avioliitto on kahden kauppa, mielestäni vieraiden siihen pyytämättä puuttuminen ei ole hyväksi. Ammattiapu on asia erikseen.
Ihan vapaasti voitte olla eri mieltä, tämä on minun mielipide.
Tästähän se kenkä puristi. V*tutta että mies saakin jatkaa avioliittoaan, vaimonsa saa jatkaa onnellisena, miestä arvostetaan työpaikalla ja yhteisössään...tätä listaa vois kai jatkaa vaikka kuinka pitkään...
Pitäiskö sun vaan mennä johonki kateellisuudenhallinnan kurssille?
Ymmärtäisin jos olisit vaan sivustaseuraaja tilanteessa, mutta kun alunperin tiesit miehen olevan varattu ja lähdit "suhteeseen" hänen kanssaan niin, kyllä, annoit hyväksyntäsi hänen toiminnalleen. Mihin se nyt katosi?
Voi olla vaikea myöntää sitä itsellesi, ehkä kokeilet selittää asiat itsellesi paremmaksi, mutta sinä ET ole siinä asemassa, että sinulla olisi oikeutta arvostella miehen toimintaa, sillä lähdit siihen itse mukaan.
Ja toisaalta, vaikka kertoisitkin vaimolle, mies luultavasti silti säilyttäisi arvostetun asemansa ja kaiken siihen liittyvän, mutta sinut leimattaisiin huoraksi monenkin ihmisen toimesta (mies, vaimo ja heidän tuttavansa). Jos asiat ovat nyt mielestäsi epäoikeudenmukaisesti, ainoa muutos kertomisella olisi se, että lisäksi sinä saisit julkisesti hävetä omaa osuuttasi tuohon keittoon.
pohditaan ainoastaan aloittajan motiivia sille miksi hän kertoisi. Jotkut väittävät hänen hakevan jotain synninpäästöä tai oikeutusta teolleen !!! Missä kohtaa???
Silläkö on enemmän väliä kuin sillä, että sitä vaimoa kusetetaan 6-0 ????
Parempi on että se kakkonen kertoo, ellei muut sitä tee. Ukko joka selviää yhdestä suhteesta kiinnijäämättä, solmii varmasti uuden.... ja taas uuden. Vaimoa siinä kusetetaan huolella. Mitä helvetin panomiehen puolustelijoita täällä riittää, löysämoraalisia jotka haluaisivat ettei vaimolle kerrota. Taitaa olla oma lehmä näillä salaamaan yllyttäjillä ojassa!
aloittaja on niin huolissaan vaimosta, ni korjaa asia ja hanki OMA elämä ja mies. Vai oletko todella noin saamaton ihminen. Kun omat asiat on kunnossa, ei tarvitse joutavia miettiä.
"Puolisoni ei ollut uskollinen, toki se kirveli kun vaistosin että jotain oli meneillään enkä ollut varma mitä."
Tuossapa yksi erittäin tärkeä seikka.. Luulisi tuon vaimon aistivan, vaistoavan jotakin pahaa, kärsivän siitä epämääräisestä tunteesta mutta: hän EI TIEDÄ mitä on meneillään!! Kirvelevää mieltä, epäilyksiä ilman todisteita, mielenrauhaa ei ollenkaan. Minä ainakin olisin tyytyväinen, kun saisin kuulla mikä on se epämääräinen asia minun ja mieheni välillä, josta en kaikkea ole tiennyt.
tietää minkä sian kanssa hän elää
Itse olen pitkään elänyt avioliitossa ja mieheni on juuri kuvailemanne kaltainen hyvä aviomies ja isä sekä muutenkin ns. kunnon mies. Kuitenkin viime aikoina olen alkanut epäillä pettääkö hän minua. Tässäpä muutamia syitä epäilyyni: lisääntyneet työmatkat, ostelee uusia vaatteita ja paremman tuoksuisia partavesiä, leikkauttaa useammin hiuksiaan ja muutenkin kaikinpuolin huolehtii enemmän ulkonäöstään, vähentynyt seksi kotosalla. En tietenkään tahtoisi uskoa, että pettäisi - olenhan täydellinen vaimo:) Jos hän pettää ja joku tietää siitä, toivoisin, että minulle kerrottaisiin, vaikka tottakai se sattuisi ja pahasti minuun. En tosiaankaan tiedä mitä tekisin, jos hän olisi pettänyt. Ero ei ole aina ainoa ratkaisu, kun on elänyt yhdessä pitkään - toinen on kuin osa itseä ja ennenkaikkea osa perhettä. Kuitenkin mietin, että en varmaan pystyisi jatkamaan elämää hänen kanssaan. Tämä on inhottavaa aikaa, kun ei voi olla enää varma avioliitostaan. Tuntuu, että jokin on katoamassa.
huolehtiman samoin kaikesta, myös ulkonäöstä ,kampaajat, kauneushoitolt ,ulkoile ,käy kuntosalilla ,suunnittele yhteisiä matkoja ,myös opiskelu ja kaikenlainen itsesi kehittäminen tuo turvaa sinulle ja ehkä miehesi huomaa että kaikki ei olekkaan niin itsestään selvää ,sinäkin voit kehittyä , luulempa että miehesi sitten jopa luulee jäävänsä toiseksi ja heikommalle ,nyt välität itsestäsi , siinä samalla tulet saamaan miahesi huomion takasin, ------ on kokemusta.
jatka elämääsi. Äläkä enempää sotke kateellisena sitä hyvää, mitä miesystäväsi avioliitossa on, sillä sitähän sinä kadehdit.
että jonkun ajan kuluttua, kun ap. virkannut kertomustaan riittävästi mieleisekseen, saamme kuulla että:
Ap on tehnyt kaiken Sisarellisesta Solidaarisuudesta petettyä vaimoa kohtaan.
Hän on aloittanut paneskelun varatun miehen kanssa Vastentahtoisesti mutta pitäen mielessään Jalot Motiivinsa hän on kuitenkin jopa vuoden jaksanut uhrautua seksuaalisesti kauhistuttavassa urakassaan.
Lopulta todistusaineistoa on kertynyt Riittävästi, ja hän voi lopettaa rankan pestinsä ja paljastaa Miehen Petollisuuden hänen säälittävälle, rakastavalle vaimolleen.
Ehdotan, että Naisasialiitto Unioni myöntää ap:lle feministisen sisaruuden korkeimman kunniamerkin.
Hurraaa!
onko parempi että vaimo saa tietää vai ei?
vaimosta. Tiedän naisia, jotka haluaisivat tietää, ja niitä jotka eivät halua (jotta eivät joutuisi tekemään asialle jotain, esim. eroamaan).
Minusta kenellekään meistä ei ole oikeutta "tohtoroida" kahden ihmisen suhdetta. Kaikkein viimeiseimpänä sen ihmisen, joka on jo vuoden ollut tietoisesti osana petosta.
Jopa nainen, joka haluaisi tietää totuuden, tuskin haluaa kuulla sitä kakkoselta. Ja kuvitelkaa tätä kakkosta selittämässä, miten hän kertoo kaiken vaimolle ihan silkkaa reiluuttaan.
Sen nöyryyttävämpää tapaa kuulla asiaa ei voi olla.
se tukee omaani. Ystäväni (joka on samalla myös rakastajani vaimon ystävä) vaatii minua jatkuvasti kertomaan vaimolle kun mies ei itse kerro. Olen samaa mieltä kanssasi, ei ole minun tehtäväni kertoa, ellei ukko itse kerro. Kuitenkaan en hänen kanssaan ryhtyisi kiinteään suhteeseen jos hän lentäisi pihalle.
että toisinaan tuon kakkosen tarpeen "kertoa totuus Vaimolle" takana on itseasiassa toive avioliiton rikkoutumisesta.
Ainakin minulla on tietoa muutamastakin tällaisesta. Kakkonen on sitten ollut aivan äimänä, kun pari ei eroakaan, vaan "löytää toisensa uudelleen".
Minua vain todella sylettää se, miten ihmiset jaksavat juijata itseään ja olettavat. että muut uskovat. Olisi tältäkin ap:lta rehdimpää kirjoittaa:
"Ajattelin kertoa rakastajani vaimolle, koska olen niin pettynyt siihen, ettei minua rakasteta oikeasti."
Mieheni, nyt jo entinen, petti minua vuosia erittäin satunnaisesti muutaman kerran vuodessa. Hän hoiti pettämisensä yleensä saman pitkäaikaisen naisystävänsä kanssa, mutta normaalielämän lomassa, joten pettäminen tuli täytenä yllätyksenä. Pari juttua sai minua epäilemään miestäni ja siinä vaiheessa kysyin asiaa mieheltäni suoraan. Hän katsoi parhaaksi tunnustaa, vaikka heillä oli salarakkaan kanssa sopimus olla kertomatta, koska salarakaskin oli naimisissa tahollaan.
Pettämisen varmistuminen oli minulle siihen astisen elämäni pahin järkytys. En tosiaan tiedä, miten olisin reagoinut, jos olisin kuullut sen vaikkapa tuolta salarakkaalta. Tuskin olisin kuullut niihin naisiin, jotka olisivat heti leimanneet jutun valheeksi. Silti olisi mielestäni parempi, että nimenomaan salarakas ei sitä petetylle kertoisi. Petetyn reaktio nimittäin saattaa olla myös sellainen, että salarakkaankaan elämä ei sen jälkeen ole mukavaa.
Olen kyllä sitä mieltä, että petetyllä on oikeus tietää ja olisin itsekin halunnut tietää pettämisen heti ensimmäisen kerran tapahduttua. Liitot ovat erilaisia ja joissakin tapauksissa saattaa olla sellainen sopimus, että kumpikin saa sählätä tahoillaan, mutta "siististi". Silloin petetty ei kaipaa salarakkaiden yhteydenottoja. Jos salarakas haluaa asian petetyn tietoon, paras keino on uhata, kiristää tai taivutella pettäjä muuten vain kertomaan asia. Pettäjäkin tajuaa ainakin uhkailun edessä, että hänen kertomisensa on parempi kuin salarakkaan kertominen.
muutaman kerran miehen todellisen "vapauden" naiselta, jonka hän on sanonut olevan exänsä. On käynyt niinkin, ettei nainen itse tiennyt olevansa exä, toiminko väärin?
Riippuu siitä "varmistitko asian" ennen vai jälkeen aktin?
ala tarkastamaan. Silloin näen tarpeelliseksi tarkastaa kun homma tuntuu menevän vakavaksi.
Onko intresseissäsi jotenkin ettei vaimot saisi tietää ukkonsa sivusuhteista tai uuden seurustelukumppanin ei tulisi saada tietää jos ukko onkin varattu?
kysymykseesi: "muutaman kerran miehen todellisen "vapauden" naiselta, jonka hän on sanonut olevan exänsä. On käynyt niinkin, ettei nainen itse tiennyt olevansa exä, toiminko väärin?"
Toimit oikein mielestäni, jos ennen mihinkään suhteeseen alkamista tarkastat miehen "oikean" statuksen. Jos tarkistat sen jälkikäteen, niin tuskin suojellaksesi mahdollista avioliittoa? Silloinkin toimit toki itsesi kannalta järkevästi, vaikka et ainakaan minulta moraalistasi saa mitään bonuspisteitä.
Lienet melko kokenut rakkaudessa, kun useinkin törmäät ukkomiehiin "kesken" suhdetta. Minulle niin ei ole vielä koskaan käynyt, joten ehkä ikäkysymys?
ja ystävyyssuhteet. Taidatte asua tosi pienellä paikkakunnalla, kun tollaset kuviot on.
suojella kenenkään avioliittoa, ei ole muiden kuin heidän itsensä tehtävä. Tietysti selvitän asioita itseni vuoksi, kerran kun kusetetaan, niin oppii olemaan tarkkana. Enpä ole maininnut usein törmääväni kesken suhteen. Tuntuu kuin haluaisit alentaa kaikki tänne kirjoittajat, onneksi se on oma ongelmasi.
Kirjoitit: "muutaman kerran miehen todellisen "vapauden" naiselta, jonka hän on sanonut olevan exänsä. On käynyt niinkin, ettei nainen itse tiennyt olevansa exä, toiminko väärin?"
Muutaman = enemmän kuin pari
Minusta on häkellyttävää, että sinulla käy toistuvasti noin huono tuuri, että alat seurustelemaan miehen kanssa joka on tietämättäsi varattu.
On outoa, että koet oman huonon tuurisi alentavana. Tunnetko alemmuutta tai syyllisyyttä jostain?
Meillä jokaisella on oikeus omaan näkökulmaamme. Minun näkökulmani on eri kuin sinun, sillä koen kaikkien olevan vastuussa teoistaan, etenkin jos niillä tekee pahaa toisille ihmisille.
mutta ymmärrän sen eritavoin kuin sinä. Ymmärrän kirjoittajan tavanneen muutaman eronneeksi itseään sanovan miehen ja yhden näistä osoittautuneen valehtelijaksi. Miten hän on toistuvasti seurustellut varatun kanssa? Mielestäni yrität halventaa häntä, koetko hänet jotenkin uhkana?
"ja tällä kertaa tunteella!"
Viesti tarkoittaa sitä, että kirjoittaja on useamman kuin kaksi kertaa soittanut seurustelukumppaninsa exälle ja varmistanut miehen puheet. On myös käynyt niin, ettei mies ole puhunut totta (kuinka monta kertaa näin on köynyt, sitä ei kirjoittaja spesifioi).
Minä en ole ikinä kuullut kenestäkään, joka olisi tehnyt noin. Minusta se on outoa käytöstä, ja outoa on myös se, että seurustelukumppanit valehtelevat siitä, ovatko naimisissa vai ei.
Jos ihmetykseni on alentavaa tai halventavaa, voisitteko täsmentää miten? Olen todella utelias ymmärtämään, millä seudulla tai missä ikäryhmässä ihminen liikkuu, jolle noin käy usein.
Pääkaupunkimme ravintolaelämässä yli puolet ikäisistäni miehistä valehtelevat olevansa vapaita, vaikka ovatkin varattuja. Ukkomiehet kuolaavat vähänkin paremman näköisten naisten perään ja naisten vastuulle jää selvittää puhuuko mies totta siviilisäädystään.
Mihin ovat menneet tämän päivän avioliitot kun ukot eivät viihdy kotona vaimojensa kanssa, vaan metsästävät valekaavussa muita naisia.
Kiitos vastauksestasi, joka valaisi asiaa paljon!
En ole koskaan hakenut seurustelukumppania ravintolasta, enkä myöskään seurustellut keski-ikäisten tai sitä vanhempien miesten kanssa. Joten ei ole ilmeisesti ihme, etten myöskään ole törmännyt k.o. ongelmaan.
tarina ei muuksi muutu kuin mitä se nyt on. Ihastuin mieheen, kuten olen jo kertonut ja lopun voit lukea tästä ketjusta. Seksuaalinen urakka ei ole ollut lainkaan kauhea, päinvastoin. Mutta Sinä olet uskomattoman ilkeä ja katkeroitunut ihminen. Lisäksi esiinnyt täällä kuin antamassa jotain tuomioita toisten mielipiteistä ja sinun mielipiteesi on ainoa oikea ja sallittu. Ole hyvä ja katso peiliin, mitäköhän näet sieltä. Yst.terv. ap kirjoittaja
Ihminen on tekojensa mitta.
Kiero mieli ei paljon haittaa, jos ei toimi muita vahingoittaakseen. Minä ymmärrän sinun tarvettasi yrittää itsellesi selittää tekojasi toisiksi. Ei ole varmaankaan herkkua elää häveten.
Toivotan sinulle voimia itsepetoksen surkealla tiellä!
olet näyttänyt täällä oman mittasi, jota on vaikea arvostaa.
kuinka paljon painoa laittaisin sellaisten ihmisten arvostukselle, jotka kykenevät elämään valheessa ja selittelemään sitäkin parhain päin itselleen.
Otan itseasiassa kunniana sen, että kaltaisesi eivät minun kaltaisiani arvosta :D
tuntuu pahalta on ehdottomuus, jyrkkyys ja tuomitsevuus. Miksi sinulla on tarve tuomita toisia? Tekeekö yksi paha teko ihmisestä läpeensä pahan. Ja onko tässä kyseessä itsepetos, minähän tiedostan täysin tilanteen, jopa hyvin realistisella tavalla. terv. ap kirj.
kummoinen pystyäkseen muita arvostelemaan tai tuomitsemaan.
Iän myötä usein ihminen kasvaa ymmärtämään asioita monitahoisemmin, ainakin ne joilla on siihen kapasiteettia.
Aina ei tarvitse hyväksyä, vaikka ymmärtääkin.
Yleensä näillä tuomionenkeleillä on suuria vaikeuksia itsensä kanssa joillain osa-alueilla, tällä toiminnalla he hakevat oikeutuksia omille teolilleen.
haluaisin että heräisit. Sinua odottaa surkea loppuelämä, jos aiot selvitä morkkiksista "selittelemällä".
Kuten olen jo aiemmin kirjoittanut, sinua voisi aivan hyvin empata, sympata ja lohduttaakin, jos toteaisit, että olet satutettu, pettynyt ja häpeissäsi, koska uskoit miestä joka ei ole sen arvoinen. Haluaisit satuttaa häntä takaisin, ja suunnittelet tekeväsi sen vaimon kautta.
Ongelma on se, että uskottelet itsellesi tekeväsi tämän, koska olet REILU vaimoa kohtaan. Ja tässä kohtaa alkaa ruoka nousta ylös...
Kiitos lukunautinnosta.
Saan mahtavia henkisiä orkkuja teksteistäsi.
Sanan säilä heilahtaa niin että tyhmemmät lakoo.
paljoa tarvitsevan henkisiin orkkuihisi:DDDDDD
tyhmemmät ei edes tajuu kun itseään kehuu
orkut siitä voi saada, että yksi muita ylenkatsova ja v-mäinen nimimerkki ilmestyy muuten asialliseen ketjuun irvailemaan muiden kustannuksella. Mutta nautintonsa kullakin.
Kysymys sinulle:
Miksi heidän suhteensa on sinulle tärkeä? Miksi et osaa päästää irti heistä?
Ihmmiselle joka oli osana petosta vuoden ajan...Kyllähän sun täytyy ymmärtää miten kornilta kuulostat heränneen huolesi kanssa!
Tuskin se vaimo on mitenkään säälittävä, tietää sitten pettämisestä tai ei. Vai sekö sua syö... että itse et ollut niin rakastettava, mutta vaimo saa edelleen säilyttää onnellisuutensa...
Mutta jokainen saa sen minkä tilaa. Vaimolla on oikeus olla onnellinen, hän on lähtenyt tietoisesti parisuhteeseen. Sinä lähdit tietoisesti salasuhteeseen, joten lopputulema on noilla tilanteilla luonnostaankin eri. Lakkaa vertaamasta omia tunteitasi vaimon tunteisiin. Itse saat käsitellä sotkuiset tunteesi ja pettymyksesi, jonka varmaan ymmärsit luomastasi kuviosta mahdollisesti seuraavan.
Sun asemas on vain väistyä takavasempaan ja nuolla omat haavasi.
Luuletko sitten että kun kerrot vaimolle, että vuoden verran petitte häntä ja nyt sun solidaarisuus sitten heräs..."et enää kestänyt sitä mitä hänelle olettekaan tehneet"... luuletko että vaimo kiittää sua tiedosta, heittää miehen mäkeen ja teistä tulee kavereita, jotka yhdessä sitten haukkuu paskaa miestä?
Siinäpä loistava kosto miehelle!
Mitäpä jos tapahtuukin todennäköisempi vaihtoehto, eli mies ja vaimo menee parisuhdeterapiaan, kituu mutta löytää toisensa uudelleen, onhan heillä lapsiakin, joita molemmat rakastaa...Mies voi terapiasta löytää keinoja olemaan uskollinen pettämisen sijaan (kunhan käsittelee oikean ongelmansa). Heille toki käy hyvin.
Mutta ennen onnellista lopputulemaa, mies suuttuu sinulle elämänsä hetkellisestä pilaamisesta. Haukkuu sinut pystyyn. Vaimo ei tule kiittämään sinua "solidaarisuudestasi", vaan saattaa avoimesti vastata samoilla paukuilla. Tiedätkö keitä kaikkia henkilöitä vaimo tuntee? Oletko valmis siihen, että kaikki vaimon (yllättävätkin) tuttavat tulevat tietoiseksi sinun vuoden pituisesta kakkosroolistasi? Kaverit kaikkoaa ja valitsee puolensa. He jatkavat yhdessä mutta sinut on leimattu rannalle jääneeksi ruikuttajaksi, joka ei onnistunut pitämään edes varkain saamaansa itsellään. Ja yritti sitten sen siksi muiltakin rikkoa.
Mielestäni panacealla on kyllä pointtinsa.
Turha on salasuhteeseen lähteneen hakea mitään synninpäästöä yhtäkkisellä huolen kantamisella vaimon tunteista.
Jos tämä entinen kakkonen asettuisi ulkopuoliseksi tilanteeseen, niin miltä se näyttää että ihminen on ensin tietoisesti pystynyt olemaan vuoden verran salasuhteessa ja sitten lopahdettua yhtäkkiä löytääkin omantunnon?
Ei kukaan pidä kakkosta täysin kelvottomana ihmisenä, mutta ei kukaan ulkopuolinen myöskään usko tähän solidaarisuuteen.
Jos ihminen on tietoisesti esimerkiksi tappanut toisen tuntien mielihyvää ja nautintoa asiasta, tietoisena kokoajan siitä mitä toiselle aiheuttaa, onko hän oikea ihminen osallistumaan hetken päästä omaisten järjestämiin hautajaisiin, koska hänkin on nyt sitten niin pahoillaan menetetystä ihmishengestä?
Älä vaivaudu älähtämään että tappaminen nyt on hiukan eri asia. Jos unohdat kärjistyksen, huomaat että kakkosen toiminta vastaa juurikin tuota hautajaisiin osallistumista. Suurin osa ihmiskunnasta näkee sen äärettömän röyhkeänä tekona.
muuta, kuin että kerrankin tuli kyyneleet silmiin siitä, että joku ymmärsi. On tuntunut pahalta, että sekin halutaan viedä pois, että on ollut onnellinen (vaikka ei olisi ollut syytä).
kertoa vaimolle, vaan unohtaa koko mies.
salat julki!T-vaimo
Vaimolla on oikeus tietää ja valita elääkö huoripukin kanssa vai ei.
Tiedän yhden toisen tapauksen, jossa kakkonen on sepittänyt itselleen hienon tarinan motiiveistaan ja jaloudestaan.
Tämä kakkonen paneskeli ystävänsä miehen kanssa, tuli raskaaksi ja päätti pitää lapsen. Syyt: koska hän ei voi saada lasta, hänellä on oikeus tähän lapseen.
????
Itse hän kertoo lapsen saaneen alkunsa "yhden illan suhteesta", kokonaan unohtaen, että tunsi tuon miehen vuosia ystävänsä kautta.
Tarinan opetus: Koskaan ei pidä aliarvioda ihmisen kykyä pettää itseään.
Mutta älkää saatanassa vaatiko meitä muita uskomaan teidän tarinoitanne!!!!