APUA!

Epätoivoinen äiti.

Heips, minulla on 25 vuotias tytär, joka on nyt päättänyt muuttaa saksaan, pysyvästi.
Kyseessä on kuulemma vuosia mietitty ja tarkkaan harkittu päätös, sen takia hän kuulemma aikoinaan opiskellessaan panosti aina saksaan ja englantiin. Toki hän puhui siitä sinne muuttamisesta, aina, mutten koskaan ottanut niitä puheita tosissani....
Nyt hän kuulemma on hoitanut kaikki käytännön jutut, asunto ja työpaikka odottaa, jne. Tahtoo kuulemma oikeasti asua saksassa loppuelämänsä ja perustaa vielä joskus sinne perheen....
Mitä ihmettä tässä voi tehdä? Millä saisin hänet järkiinsä, toki matkustelu on hyvä juttu, mutta eihän hän oikeasti voi mennä saksaan asumaan ja perustaa saksalaismiehen kanssa perhettä

255

31664

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Helinä77

      Tuskin yhdenkään vanhemman toive, mutta totuus on että sinun on annettava tyttäresi elää omaa elämäänsä ja tehdä omat päätöksensä elämässään.
      Tunnen monia kolmikymppisiä, jotka antavat vanhempiensa tahdon vaikuttaa omiin päätöksiinsä. Siinä voi hyvinkin käydä niin että oma elämä ja toiveet jäävät sivuun ja löydät edestäsi katkeran keski-ikäisen tyttäresi; joka kokee ettei saanut sinulta tarvitsemaansa tukea ja hyväksyntää.

      Iloitse tyttäresi innosta ja oma-aloitteisuudesta. Kysele hänen jutuistaan ja uudesta asuinpaikasta; kutsu itsesi kylään ja ota vaikka ystävätär mukaan. Puhelin ja Skype toimii ja sähköpostit kulkee. Painota, että oli tyttäresi elämäntilanne mikä tahansa - hänellä on aina paikka kotona(si).

      Elämäntilanteet muuttuvat; rakkaus kestää tai kuolee. Saksalaiset ja saksalainen kulttuuri voivat alussa tuntua hienoilta (mikäpä uusi ei tuntuisi), mutta ehkä alkuinnostuksen jälkeen..oma maa mansikka; muu maa mustikka. En pistäisi kuitenkaan tämän varaan mitään.

      Tyttäresi on tyttäresi Saksassakin ja mukavia vävykokelaita löytyy varmaan sieltäkin..

      • ulkosuomalainen...

        Olen Helinän kanssa samaa mieltä.

        Lopuksi vielä yksi vinkki: älä ihmeessä laita tyttäresi harteille mitään syyllisyyydentunnetta siitä, että hän on lähtenyt ja "jättänyt" sinut; vaan ole iloinen hänen puolestaan.


      • sivullisena katsonut

        Aika usein se suomalaisen tyton saksalainen tai englantilainen mies on oikeasti kylla turkkilainen, intialainen tai pakistanilainen. Jos olisi oma tytar kohdalla niin itseakin huolestuttaisi. Niissa kulttureissa vaimoa kohdellaan kuin omaisuutta, on vakivaltaa ja alentavaa kohtelua.

        Parhaassakin tapauksessa, eli jos mies on kaukaasialainen, pidetaan suomalaista vaimoa helposti postimyyntivaimona lansimaissa.


    • muka ei voi?

      Miksei tyttäresi voi mennä Saksaan asumaan? Mitä ihmeellistä tuossa asiassa on? Sieltä lentää Suomeen parissa tunnissa, riippuen tietysti siitä missä päin Saksaa asuu. Mitä pelkäät asiassa?

      • vävyä

        veikkaan


      • Nimetön

        Tyttäresi on 25-vuotias, miksei hän voi muuttaa Saksaan.Minun tyttäreni on 24-vuotias ja muutti perheensä kanssa kauemmaksi asumaan.En näekkään rakkaitani viisi kertaa viikossa,silti kaikki ajan mittaan toimii. Puhelin on keksitty.Meidän vanhempien on annettava lapsille oma elämå. Itse lähdin 18-vuotiaana Tukholmaan,isä ja äiti vastusti, mutta lähdin.Enkä joutunut Suden suuhun, vaikka isä pahinta pelkäsi.Anna lapsesi elää. anniinan mummu


      • SE TAITAA
        Nimetön kirjoitti:

        Tyttäresi on 25-vuotias, miksei hän voi muuttaa Saksaan.Minun tyttäreni on 24-vuotias ja muutti perheensä kanssa kauemmaksi asumaan.En näekkään rakkaitani viisi kertaa viikossa,silti kaikki ajan mittaan toimii. Puhelin on keksitty.Meidän vanhempien on annettava lapsille oma elämå. Itse lähdin 18-vuotiaana Tukholmaan,isä ja äiti vastusti, mutta lähdin.Enkä joutunut Suden suuhun, vaikka isä pahinta pelkäsi.Anna lapsesi elää. anniinan mummu

        Kyllä se taitaa olla nyt tuo maavalinta, SAKSA. Ainahan sieltä pääsee pois jos ei hommat luista, kun on vielä euroopan maita. Enemmän ihmettelisin jos muuttaisi johonkin arabimaahan - sieltä ei niin vaan lähdetäkkään pois.


    • heti...

      Helvetti, tyttäresi on 25-vuotias, on aivan hänen oma asiansa, mitä hän elämälleen tekee. Sinun tehtäväsi on olla hiljaa ja tukea häntä hänen valinnoissaan. Olet ihan pimeä. Mikä ihme siinä nyt muka on, jos Saksaan muuttaa ja saksalaisen kanssa menee naimisiin? Oletko sitä mieltä, että tyttäresi pitäisi sinun holhouksessa elää koko elämänsä. Ei kuule pidä. Hänellä on oma elämänsä ja saa tehdä sille ihan niin kuin haluaa.

      • umpipimeä vieläpä

        toivottavasti kukaan ei ota vakavasti umpipimeää kannanottoasi.


      • tarvitsekaan
        umpipimeä vieläpä kirjoitti:

        toivottavasti kukaan ei ota vakavasti umpipimeää kannanottoasi.

        Kyllä aloittaja sen hoiti jo omasta puolestaa tuolla kirjoituksellaan.


      • ON-

        Täysi-ikäinen ihminen saa tehdä juuri, mitä haluaa ja kun on noin pitkälle asiansa harkinnut, että on työpaikka, asunto jne. Minä ainakin kannustaisin tytärtäni tuossa asiassa. Tietty välimatka on pitkä, mutta saksaan on halpoja lentoja. Sinnehän täräyttää vaikka joka kuukausi - tsemppiä sinulle Saksaan!!


    • ulkosuomalainen vastaa

      Hei !

      Millä sinut itsesi saisi tulemaan järkiisi?

      Toivottavasti tämä kirjoitus oli kirjoitettu provokaatiomielellä tänne ulkosuomalaisten palstalle. En tiedä, mistä aiheesta halusit aloittaa keskustelun, mutta minun osaltani se alkaa ja päättyy tähän.

    • Ja äiti välillä vierailulle

      Paljon onnea matkaan tyttärelle! Hieno päätös, joka tulee antamaan paljon ja avartamaan hänen elämäänsä (ja sinunkin, jos maltat ottaa vastaan) todella paljon!

      Pari kommenttia vähän kauempaa eli Australiasta katsottuna:
      - Saksahan on hyvänen aika siinä ihan naapurissa! Vierailut ovat kutakuinkin yhtä yksinkertaisia kuin käynti Hesasta Rovaniemellä tai vaikka Tukholmassa. Olet siellä muutamassa tunnissa ja siinähän se.
      - Mistä tahansa pääsee pois, jos elämä siellä alkaa tökkimään. Kyllä se rakas tytär muutaman vuoden kuluessa on sen verran hyvin sisällä sikäläisessä elämänmenossa että pystyy hyvin arvioimaan hyviä ja huonoja puolia ja jatkamaan eteenpäin sen pohjalta. Jos ei se sopinutkaan niin sitten takaisin Suomeen tai jonnekin muualle.

      Että silleen. Anna mennä vaan ja ihaile tytön rohkeutta!

      • Epätoivoinen äiti.

        minä en tahdo että kaikki ajatelevat tyttäreni rohkeutta, minusta kyse on siitä, että hän tekee niinkuin itse tahtoo, ajattelematta yhtään muita.
        Tokihan hän puhui siitä saksaan muuttamisesta jo vuosia sitten, mutta ikinä hän ei ole ajatellut minua, asenne tuntuu olevan se, että toki minä pärjään. En todellakaan tiedä mitä tehdä.


      • Helinä77
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        minä en tahdo että kaikki ajatelevat tyttäreni rohkeutta, minusta kyse on siitä, että hän tekee niinkuin itse tahtoo, ajattelematta yhtään muita.
        Tokihan hän puhui siitä saksaan muuttamisesta jo vuosia sitten, mutta ikinä hän ei ole ajatellut minua, asenne tuntuu olevan se, että toki minä pärjään. En todellakaan tiedä mitä tehdä.

        Sinä olet aikuinen nainen. Ei tyttäresi tehtävänä ole miettiä vanhempiensa (äitinsä) pärjäämistä (paitsi tietysti siinä tapauksessa että olet todella sairas). Vanhempani kohtelevat minua lapsenaan vaikka olen jo kolmekymppinen nainen. Tämä ei häiritse minua laisinkaan. He pitävät huolta toisistaan, joten minun ei tarvitse huolehtia heistä. He eivät enää osaa huolehtia minusta, koska tietävät että pärjään asuin missä päin maailmaa tahansa. Toki jos vanhemmilleni joskus jotain sattuisi; voisin harkita Suomeen paluuta joksikin aikaa.

        Kyllä jokaisen on laitettava oma elämänsä etusijalle ja ajateltava vasta sitten muita. Eikö raamatussakin sanota että rakasta lähimmäistä kuten itseäsi? Uhrautuvan marttyyrin seura on aika puuduttavaa. Entä jos sinä haluaisit tehdä jotain uutta, mutta joku läheisesi syyllistäisi sinua siitä? Tai ehkä näin on jo tapahtunut ja olet pistänyt vahingon kiertämään.

        Älä valita täällä vaan hanki elämä; tyttäresi tehtävänä ei ole tehdä sitä puolestasi!


      • on vaikea
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        minä en tahdo että kaikki ajatelevat tyttäreni rohkeutta, minusta kyse on siitä, että hän tekee niinkuin itse tahtoo, ajattelematta yhtään muita.
        Tokihan hän puhui siitä saksaan muuttamisesta jo vuosia sitten, mutta ikinä hän ei ole ajatellut minua, asenne tuntuu olevan se, että toki minä pärjään. En todellakaan tiedä mitä tehdä.

        murtautua ulos äidin vallasta, joka on varmaan koko tyttären elämän ajan manipuloinut häntä ja suunnitellut hänestä vanhuutensa ajan palkatonta piikaa.

        Tyttäresi on ollut kovin huomaavainen, kun on kertonut aikeistaan jo vuosikaudet. Sinä olet ollut itsekeskeinen, kun et ole kunnioittanut tyttäresi itsenäisyyttä ja päätöksiä.

        Haluatko, että tyttäresi on onnellinen? Ilmeisesti hän ei ole niitä, jotka voisivat olla onnellisia äitinsä pikkupiikoina lopun elämäänsä.

        Herää itsekeskeisyydestäsi. Ala rakastaa muita. Älä käperry itseesi. Jokaisella on oma elämä. Sinullakin. Etsi joku muu harrastus. Yhteiskunta pitää sinusta huolen sitten joskus, jos menetät kykysi asua yksin.

        Ei lapsia tehdä äidin likukkeiksi. he ovat itsenäisiä, erillisiä ihmisiä, normaalit ja terveet ainakin.

        Kun itse läksin Australiaan, perheeni oli 'aidosti huolissaan', kun olin ilmeisesti mennyt sekaisin; jätin maailman parhaan maan, ja vielä vapaaehtoisesti. Voin sanoa, että en ole kaivannut takaisin kertaakaan. Olen piipahtanut siellä vain kerran, vaikka kävin pari muuta kertaa Euroopassa. Ihmiset ovat samoja täällä kuin Suomessakin, ehkä mukavampia vain. Suomen kieltä kaipaan. Siksi tämä netti on kallisarvoinen asia minulle.

        Kerro tytöllesi, että sinun tulee häntä ikävä. Se on luonnollista. Älä kuitenkaan odota, että hän pilaisi oman elämänsä säälistä. Kasva aikuiseksi, kuten tyttäresi on kai jo kasvanut.


      • ikävä silti
        on vaikea kirjoitti:

        murtautua ulos äidin vallasta, joka on varmaan koko tyttären elämän ajan manipuloinut häntä ja suunnitellut hänestä vanhuutensa ajan palkatonta piikaa.

        Tyttäresi on ollut kovin huomaavainen, kun on kertonut aikeistaan jo vuosikaudet. Sinä olet ollut itsekeskeinen, kun et ole kunnioittanut tyttäresi itsenäisyyttä ja päätöksiä.

        Haluatko, että tyttäresi on onnellinen? Ilmeisesti hän ei ole niitä, jotka voisivat olla onnellisia äitinsä pikkupiikoina lopun elämäänsä.

        Herää itsekeskeisyydestäsi. Ala rakastaa muita. Älä käperry itseesi. Jokaisella on oma elämä. Sinullakin. Etsi joku muu harrastus. Yhteiskunta pitää sinusta huolen sitten joskus, jos menetät kykysi asua yksin.

        Ei lapsia tehdä äidin likukkeiksi. he ovat itsenäisiä, erillisiä ihmisiä, normaalit ja terveet ainakin.

        Kun itse läksin Australiaan, perheeni oli 'aidosti huolissaan', kun olin ilmeisesti mennyt sekaisin; jätin maailman parhaan maan, ja vielä vapaaehtoisesti. Voin sanoa, että en ole kaivannut takaisin kertaakaan. Olen piipahtanut siellä vain kerran, vaikka kävin pari muuta kertaa Euroopassa. Ihmiset ovat samoja täällä kuin Suomessakin, ehkä mukavampia vain. Suomen kieltä kaipaan. Siksi tämä netti on kallisarvoinen asia minulle.

        Kerro tytöllesi, että sinun tulee häntä ikävä. Se on luonnollista. Älä kuitenkaan odota, että hän pilaisi oman elämänsä säälistä. Kasva aikuiseksi, kuten tyttäresi on kai jo kasvanut.

        entä kun äiti itse muutti ulkomaille ja jätti nuoret tyttärensä Suomeen. Oliko äiti nyt rohkea ?

        Kauaksi, ei ihan naapurimaihin eurooppaan.


      • G-mini
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        minä en tahdo että kaikki ajatelevat tyttäreni rohkeutta, minusta kyse on siitä, että hän tekee niinkuin itse tahtoo, ajattelematta yhtään muita.
        Tokihan hän puhui siitä saksaan muuttamisesta jo vuosia sitten, mutta ikinä hän ei ole ajatellut minua, asenne tuntuu olevan se, että toki minä pärjään. En todellakaan tiedä mitä tehdä.

        "ajattelematta muita" Ookko aatellu kui tyhmää on luopua unelmistaa muitten vuoksi? Jos haluu saksaa ja tarjoutuu mahollisuus ni miksi jättää käyttämättä se "muitten vuoksi" ajatteletkohan ite muita ku tuallasta sanot.


      • Suomessa
        on vaikea kirjoitti:

        murtautua ulos äidin vallasta, joka on varmaan koko tyttären elämän ajan manipuloinut häntä ja suunnitellut hänestä vanhuutensa ajan palkatonta piikaa.

        Tyttäresi on ollut kovin huomaavainen, kun on kertonut aikeistaan jo vuosikaudet. Sinä olet ollut itsekeskeinen, kun et ole kunnioittanut tyttäresi itsenäisyyttä ja päätöksiä.

        Haluatko, että tyttäresi on onnellinen? Ilmeisesti hän ei ole niitä, jotka voisivat olla onnellisia äitinsä pikkupiikoina lopun elämäänsä.

        Herää itsekeskeisyydestäsi. Ala rakastaa muita. Älä käperry itseesi. Jokaisella on oma elämä. Sinullakin. Etsi joku muu harrastus. Yhteiskunta pitää sinusta huolen sitten joskus, jos menetät kykysi asua yksin.

        Ei lapsia tehdä äidin likukkeiksi. he ovat itsenäisiä, erillisiä ihmisiä, normaalit ja terveet ainakin.

        Kun itse läksin Australiaan, perheeni oli 'aidosti huolissaan', kun olin ilmeisesti mennyt sekaisin; jätin maailman parhaan maan, ja vielä vapaaehtoisesti. Voin sanoa, että en ole kaivannut takaisin kertaakaan. Olen piipahtanut siellä vain kerran, vaikka kävin pari muuta kertaa Euroopassa. Ihmiset ovat samoja täällä kuin Suomessakin, ehkä mukavampia vain. Suomen kieltä kaipaan. Siksi tämä netti on kallisarvoinen asia minulle.

        Kerro tytöllesi, että sinun tulee häntä ikävä. Se on luonnollista. Älä kuitenkaan odota, että hän pilaisi oman elämänsä säälistä. Kasva aikuiseksi, kuten tyttäresi on kai jo kasvanut.

        käynyt, jos Suomen kieltakin kaipaat?
        Ihmisten motivaatiot kun kiinnostaa, ihmettelin vain, onko se tarkoituksella tehty päätos.
        Itse kayn Suomessa silloin talloin, ainakin
        kerran vuodessa. Suomessa on hyva ja rikastuttava
        kayda (siella asumisesta tosin en ole varma).


      • lehmuspirkka
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        minä en tahdo että kaikki ajatelevat tyttäreni rohkeutta, minusta kyse on siitä, että hän tekee niinkuin itse tahtoo, ajattelematta yhtään muita.
        Tokihan hän puhui siitä saksaan muuttamisesta jo vuosia sitten, mutta ikinä hän ei ole ajatellut minua, asenne tuntuu olevan se, että toki minä pärjään. En todellakaan tiedä mitä tehdä.

        Jos et vielä ole oppinut pärjäämään itse (olet oletettavasti jo 45-50kymppinen) niin on korkea aika kokeilla sinäkin etkä vain elää tyttäresi kautta.
        Tyttäresi tekee rohkean päätöksen, on vain tervellistä katsoa maailmaa muilta näköaloilta.
        Matka on vierailulle lyhyt! ja meillä on vain yksi lyhyt elämä edessämme, kokemuksia on rikkautta.


    • Minä ja mies

      Itse muutin pysyvästi Suomesta 28-vuotiaana. Sitä ennen kävin kotona maalla ehkä kerran kuussa tai jopa useamminkin (opiskelija kun olin), sen jälkeen kaksi kertaa vuodessa, joista toisena viikon kerrallaan ja toisena kolme päivää. Siitä on nyt 13 vuotta.

      Eihän se helppoa ollut vanhemmilleni, tietenkään. Mutta sanallakaan eivät vastaan panneet eivätkä moittineet. Tiesivät että tämä on minulle työuran kannalta se ehdottomasti paras ratkaisu.

      Joitakin vuosia sitten Suomessa lomalla tapasin suomalaisen miehen. Aloimme seurustella ja elimme muutaman vuoden kaukosuhdetta. Sitten hän sai töitä täältä, menimme naimisiin ja hän muutti tänne viisi vuotta sitten.

      Hän oli silloin 35 ja varsin läheinen vanhempiensa kanssa. Näki heitä vähintään kerran kuussa. Nyt hän tapaa heitä kaksi kertaa vuodessa, kolme päivää kerrallaan, ja soittaa kerran viikossa pitkän puhelun.

      Kyllä minua joskus anoppi ja appi säälittävät. Mutta eivät hekään ole sanallakaan vastaan panneet, kun ovat nähneet että poikansa on onnellisin näin.

      Suomeen emme palaa ennen kuin eläkkeellä, aikaisintaan 20 vuoden kuluttua. Ja silloinkin vain osaksi vuotta.

      • epätoivoinen äiti.

        Kyse ei suinkaan ole siitä, että yrittäisin manipuloida tytärtäni, minä haluan vain että hän pärjää tässä elämässä hyvin, ei jotenkuten tai kohtuullisesti vaan hyvin.


      • borracha
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Kyse ei suinkaan ole siitä, että yrittäisin manipuloida tytärtäni, minä haluan vain että hän pärjää tässä elämässä hyvin, ei jotenkuten tai kohtuullisesti vaan hyvin.

        Eiköhän tyttäresi ole jo suunnitellut tulevaisuuttaan ja haluaa itsekin pärjätä elämässä. Kaikille elämässä pärjääminen ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin sinun mielestäsi. Anna tyttäresi olla onnellinen ja tehdä omat päätöksensä, ja lopeta typerä itsekeskeisyytesi. Onneksi et ole minun äitini.


      • G-mini
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Kyse ei suinkaan ole siitä, että yrittäisin manipuloida tytärtäni, minä haluan vain että hän pärjää tässä elämässä hyvin, ei jotenkuten tai kohtuullisesti vaan hyvin.

        Ja saksassako ei sitten pärjäisi? Mistä niin luulet?


      • paremminkin...
        G-mini kirjoitti:

        Ja saksassako ei sitten pärjäisi? Mistä niin luulet?

        Todennakoisesti etenkin pitkalla aikavalilla tytar tulee Saksassa parjaamaan paremminkin kuin Suomeeen jaadessaan, etenkin jos pitaa viela hyysata aitiaan eika ole vapautta kurkottaa ja tavoittaa sita mihin pystyy.
        Alku voi olla tietenkin vahan hankala, sita se on aina kun muuttaa uuteen paikkaan. Samaa se on Suomessakin maan toiselle puolelle muuttaessa, valtakunnanraja ei tee siita yhtaan sen kummempaa (ei tee vaikeampaakaan, jos on edes vahan kielitaitoa hallussa). Kun niista paasee yli ja oikeasti asettumaan aloilleen, uskon elaman Saksassa olevan antoisaa ja rikasta.

        Hyvaa matkaa ja paljon nautinnollisia aikoja tyttarelle!


    • Frejfrej

      ..muutti Australiaan 24 vuotiaana. Hän on naimisissa australialaisen miehen kanssa ja heillä on neljä lasta.
      Lapsenlapsiani minä tapaan joka toinen vuosi.
      Olisihan se hauskaa, jos he asuisivat lähempänä, mutta hänellä on oma elämänsä.
      Ja meillä on lomakohde, jota varten aina säästämme lomapäiviä.

      • epätoivoinen äiti.

        haluan vain suojella tytärtäni, tai siis eihän hän välttämättä pärjääkään, miten minä voin noin vain auttaa häntä suomesta käsin?
        tyttö kun ei tunnu tajuavan, että hänelle varmaan tulee vielä ongelmia.


      • Helinä77
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        haluan vain suojella tytärtäni, tai siis eihän hän välttämättä pärjääkään, miten minä voin noin vain auttaa häntä suomesta käsin?
        tyttö kun ei tunnu tajuavan, että hänelle varmaan tulee vielä ongelmia.

        Tässä alkaa olla kyllä vedätyksen makua..

        Mitähän ongelmia?

        Terveydenhuolto on monessa maassa parempaa kuin Suomessa. Tyttäresi on oletettavasti sosiaalinen ja normaali tapaus, joka löytää ympärilleen ystäviä. Nämä ystävät voivat ongelmien sattuessa auttaa eteenpäin. Usko tai älä, mutta useat ihmiset kääntyvät jopa Suomessa asuessaan useammin ystäviensä kuin vanhempiensa/sukulaistensa puoleen.

        Saksa ei ole loppupelissä yhtään sen erilaisempi maa kuin Suomikaan. Uskon, että tyttäresi tulee pärjäämään paremmin kuin sinä ikinä Suomessa. Sinun ei tarvitse auttaa häntä muuten kuin uskomalla ja tukemalla häntä. Pahojen päivien varalle voit vaikka varata jonkun summan syrjään jos tyttäresi ikinä tarvitsee taloudellista apua. (tämän taloudellisen avun voi siirtää tilisiirtona Saksaan). Veikkaan kuitenkin että huonon asenteesi vuoksi tyttäresi ei tule ikinä kysymään sinulta minkäänlaista apua. Minulla ainakin itsekunnioitus estäisi tämän hyvin.

        Tuntuu siltä että tällä hetkellä sinä olet tyttäresi ainoa ongelma. Olen onnellinen ettet ole äitini. Jos olisit, en Saksassa asuessani pitäisi sinuun suuremmin yhteyttä. Tunnut vievän tyttäreltäsi elämänhalun ja itsekunnioituksen aliarvioimalla häntä. Tyttäresi on 25, ei 15 ja hän voi itse suojella itseään (jos olet onnistunut kasvattamaan hänet oikein - ehkä tätä puolta pitäisi jo tässä vaiheessa epäillä hieman..)


      • pahin este
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        haluan vain suojella tytärtäni, tai siis eihän hän välttämättä pärjääkään, miten minä voin noin vain auttaa häntä suomesta käsin?
        tyttö kun ei tunnu tajuavan, että hänelle varmaan tulee vielä ongelmia.

        Ongelmia voi tulla suomessakin, et voi kaikessa suojella lastasi (joka on muuten jo aikuinen).Kasvuun kuuluu myös ne ongelmat.

        Olen asunut saksassa ja se on mukava maa, hintataso ja ilmasto mielekkäämpi kuin Suomi.
        Saksassa on myös monissa kaupungeissa Suomi kirkko, johon voi ottaa yhteyttä. Josta saa apuakin, jos nyt jotain sattuisi. Tyttäresi on kuitenkin kieliä osaava ihminen, kyllä hän pärjää.

        Sitäpaisi lentämällä Helsingistä Saksaan on usein halvempaa kuin Suomessa sisäiset lennot, eli ei se Saksa ole niin kaukana.


      • kuka kirjoittaa
        Helinä77 kirjoitti:

        Tässä alkaa olla kyllä vedätyksen makua..

        Mitähän ongelmia?

        Terveydenhuolto on monessa maassa parempaa kuin Suomessa. Tyttäresi on oletettavasti sosiaalinen ja normaali tapaus, joka löytää ympärilleen ystäviä. Nämä ystävät voivat ongelmien sattuessa auttaa eteenpäin. Usko tai älä, mutta useat ihmiset kääntyvät jopa Suomessa asuessaan useammin ystäviensä kuin vanhempiensa/sukulaistensa puoleen.

        Saksa ei ole loppupelissä yhtään sen erilaisempi maa kuin Suomikaan. Uskon, että tyttäresi tulee pärjäämään paremmin kuin sinä ikinä Suomessa. Sinun ei tarvitse auttaa häntä muuten kuin uskomalla ja tukemalla häntä. Pahojen päivien varalle voit vaikka varata jonkun summan syrjään jos tyttäresi ikinä tarvitsee taloudellista apua. (tämän taloudellisen avun voi siirtää tilisiirtona Saksaan). Veikkaan kuitenkin että huonon asenteesi vuoksi tyttäresi ei tule ikinä kysymään sinulta minkäänlaista apua. Minulla ainakin itsekunnioitus estäisi tämän hyvin.

        Tuntuu siltä että tällä hetkellä sinä olet tyttäresi ainoa ongelma. Olen onnellinen ettet ole äitini. Jos olisit, en Saksassa asuessani pitäisi sinuun suuremmin yhteyttä. Tunnut vievän tyttäreltäsi elämänhalun ja itsekunnioituksen aliarvioimalla häntä. Tyttäresi on 25, ei 15 ja hän voi itse suojella itseään (jos olet onnistunut kasvattamaan hänet oikein - ehkä tätä puolta pitäisi jo tässä vaiheessa epäillä hieman..)

        ja miksi. Saattaa olla vaikka tyttö itse - etsii sopivia kommentteja, joita voi sitten tarjota äidilleen, jos äiti esittää epäilyksiä tyttären maastamuuttoa kohtaan. Tai voi joku ihan huvikseen aloittaa keskustelun, josta uskoo tulevan paljon palautetta. Tai ehkä kyseessä tosiaan on narsisti äiti. Mistäpä sen tiennee.

        Nimim. Onnellinen Australiassa, kaukana äidistä.


      • epätoivoinen äiti.
        pahin este kirjoitti:

        Ongelmia voi tulla suomessakin, et voi kaikessa suojella lastasi (joka on muuten jo aikuinen).Kasvuun kuuluu myös ne ongelmat.

        Olen asunut saksassa ja se on mukava maa, hintataso ja ilmasto mielekkäämpi kuin Suomi.
        Saksassa on myös monissa kaupungeissa Suomi kirkko, johon voi ottaa yhteyttä. Josta saa apuakin, jos nyt jotain sattuisi. Tyttäresi on kuitenkin kieliä osaava ihminen, kyllä hän pärjää.

        Sitäpaisi lentämällä Helsingistä Saksaan on usein halvempaa kuin Suomessa sisäiset lennot, eli ei se Saksa ole niin kaukana.

        yritä vedättää ketään, olen myöskin oikeasti äiti, jonka tytär aikoo muuttaa saksaan, en esim tyttö itse tai joku, joka vain huvikseen aloitti tämän keskustelun, eikä kyse ole myöskään siitä, että yrittäisin viedä tyttäreni elämänhalun, haluan vain pitää hänet suomessa, helvetti, mikä siinä muka on niin outoa?


      • Ei mene läpi
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        yritä vedättää ketään, olen myöskin oikeasti äiti, jonka tytär aikoo muuttaa saksaan, en esim tyttö itse tai joku, joka vain huvikseen aloitti tämän keskustelun, eikä kyse ole myöskään siitä, että yrittäisin viedä tyttäreni elämänhalun, haluan vain pitää hänet suomessa, helvetti, mikä siinä muka on niin outoa?

        Kyllä tämän koko aloituksen ja jatkoviestien on pakko olla provo, en kertakaikkiaan suostu uskomaan että oikeasti olisi olemassa tällaisia ihmisiä:

        "haluan vain pitää hänet suomessa, helvetti, mikä siinä muka on niin outoa?"

        No voi! Minkähän luulisit olevan outoa siinä, että äiti väkisin haluaa pitää Suomessa 25-VUOTIAAN tyttärensä, joka ilmiselvästi on jo vuosia suunnitellut muuttoa ulkomaille ja valmistautunut siihen.

        Eihän tyttäresi ole joku 16-vuotias joka on jonkun netissä tapaamansa miehen houkuttelemana muuttamassa vaikkapa Panamaan, vaan hän on aikuinen nainen, joka on hyvin asiaan valmistautuen ja kielitaitoisena muuttamassa eurooppalaiseen maahan, josta pääsee takaisin Suomeen halutessaan parissa tunnissa.

        Jos todella on noin 1 % mahdollisuus että olet tässä tosissasi, niin hyvä ihminen mieti asennettasi! Se on todella sairas!


      • epätoivoinen äiti.
        Ei mene läpi kirjoitti:

        Kyllä tämän koko aloituksen ja jatkoviestien on pakko olla provo, en kertakaikkiaan suostu uskomaan että oikeasti olisi olemassa tällaisia ihmisiä:

        "haluan vain pitää hänet suomessa, helvetti, mikä siinä muka on niin outoa?"

        No voi! Minkähän luulisit olevan outoa siinä, että äiti väkisin haluaa pitää Suomessa 25-VUOTIAAN tyttärensä, joka ilmiselvästi on jo vuosia suunnitellut muuttoa ulkomaille ja valmistautunut siihen.

        Eihän tyttäresi ole joku 16-vuotias joka on jonkun netissä tapaamansa miehen houkuttelemana muuttamassa vaikkapa Panamaan, vaan hän on aikuinen nainen, joka on hyvin asiaan valmistautuen ja kielitaitoisena muuttamassa eurooppalaiseen maahan, josta pääsee takaisin Suomeen halutessaan parissa tunnissa.

        Jos todella on noin 1 % mahdollisuus että olet tässä tosissasi, niin hyvä ihminen mieti asennettasi! Se on todella sairas!

        Ensinnäkin tämä viesti ei ole provo ja asenteeni ei ole sairas. Minä vain yritän SUOJELLA tytärtäni, mikä siinä on muka niin uskomatonta?


      • Frej
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Ensinnäkin tämä viesti ei ole provo ja asenteeni ei ole sairas. Minä vain yritän SUOJELLA tytärtäni, mikä siinä on muka niin uskomatonta?

        ..sinä yrität suojella tytärtäsi?


      • Ei mene läpi
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Ensinnäkin tämä viesti ei ole provo ja asenteeni ei ole sairas. Minä vain yritän SUOJELLA tytärtäni, mikä siinä on muka niin uskomatonta?

        Tämä on ilmiselvä provo siksi että jutut menevät koko ajan hurjemmiksi ja tyhmemmiksi.

        Nyt sitä ollaan siis jo ruvettu psykopaattiäidiksi, joka MUKA kuvittelee että 25-vuotiaan tyttären muutto Saksaan on jotain niin kamalaa, että siltä pitää tytärtä "suojella". Jos Suomesta löytyy ihmisiä, jotka oikeasti ajattelisivat noin, niin eivät he kirjoittele nettiin, vaan ovat lukittujen ovien takana hoitolaitoksessa.

        Lopeta jo, naurettava teeskentelysi ei mene läpi.


      • menisin
        Ei mene läpi kirjoitti:

        Tämä on ilmiselvä provo siksi että jutut menevät koko ajan hurjemmiksi ja tyhmemmiksi.

        Nyt sitä ollaan siis jo ruvettu psykopaattiäidiksi, joka MUKA kuvittelee että 25-vuotiaan tyttären muutto Saksaan on jotain niin kamalaa, että siltä pitää tytärtä "suojella". Jos Suomesta löytyy ihmisiä, jotka oikeasti ajattelisivat noin, niin eivät he kirjoittele nettiin, vaan ovat lukittujen ovien takana hoitolaitoksessa.

        Lopeta jo, naurettava teeskentelysi ei mene läpi.

        Saksaaa kauemmaksi noin "suojelevan" aidin vaikutuspiirista!


      • epätoivoinen äiti.
        menisin kirjoitti:

        Saksaaa kauemmaksi noin "suojelevan" aidin vaikutuspiirista!

        yritän vain saada pidettyä tyttöni suomessa, onko se muka mielisairauden merkki? Tämä maailma on paha ja haluan vain suojella tytärtäni.


      • Ei mene läpi
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        yritän vain saada pidettyä tyttöni suomessa, onko se muka mielisairauden merkki? Tämä maailma on paha ja haluan vain suojella tytärtäni.

        Sen puolesta, että olet provo, puhuu sekin että et ole vastannut sinulle esitettyihin yksinkertaisiin kysymyksiin. Eli MILTÄ haluat suojella tytärtäsi? Mikä esim. Saksassa asumisessa on niin paha uhka?

        Muuten, se mies joka lukitsi tyttärensä kellariin 24 vuodeksi, halusi oman kertomansa mukaan "suojella" tytärtään. Jos oikeasti olet noin sekaisin kuin miltä vaikuttaa, niin ehkä se on yksi mahdollisuus.


      • paljastaa
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        yritän vain saada pidettyä tyttöni suomessa, onko se muka mielisairauden merkki? Tämä maailma on paha ja haluan vain suojella tytärtäni.

        provot ja itselleen vastaajat - kuten sinunkin viestisi paljastavat heikon yrityksen pitää yllä ja lietsoa kiihkeää keskustelua. Olisit voinut onnistua, jos olisit tehnyt sen hienovaraisemmin. Tällaisena yrityksesi oli liian läpinäkyvä.


      • Epätoivoinen äiti.
        paljastaa kirjoitti:

        provot ja itselleen vastaajat - kuten sinunkin viestisi paljastavat heikon yrityksen pitää yllä ja lietsoa kiihkeää keskustelua. Olisit voinut onnistua, jos olisit tehnyt sen hienovaraisemmin. Tällaisena yrityksesi oli liian läpinäkyvä.

        jos sillä saan teidät uskomaan etten ole provo, yritän suojella tytärtäni, hänhän ei tiedä mikä häntä loppujen lopuksi odottaa saksassa, hän voi kokea rasismia, maa itsessään voi olla pettymys. Hän saattaa myös esim syystä tai toisesta menettää työnsä ja olla vieraassa maassa, jonka kulttuuria ei vielä tunne kunnolla, ilman työtä. Onhan hänellä toki säästöjä, mutta mitä sitten kun ne loppuvat ja jos uutta työtä ei ole löytynyt, mitä hän sitten tekee? Tässä oli muutama esimerkki siitä miltä yritän häntä suojella, toisin sanoen siis vain yksinkertaisesti pelkään , että hänelle tapahtuu jotain pahaa.


      • tytärtäsi
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        jos sillä saan teidät uskomaan etten ole provo, yritän suojella tytärtäni, hänhän ei tiedä mikä häntä loppujen lopuksi odottaa saksassa, hän voi kokea rasismia, maa itsessään voi olla pettymys. Hän saattaa myös esim syystä tai toisesta menettää työnsä ja olla vieraassa maassa, jonka kulttuuria ei vielä tunne kunnolla, ilman työtä. Onhan hänellä toki säästöjä, mutta mitä sitten kun ne loppuvat ja jos uutta työtä ei ole löytynyt, mitä hän sitten tekee? Tässä oli muutama esimerkki siitä miltä yritän häntä suojella, toisin sanoen siis vain yksinkertaisesti pelkään , että hänelle tapahtuu jotain pahaa.

        elämältä ja kaikesta siitä mitä se mukanaan tuo.

        Et toi suojella häntä sydänsuruilta, pettymyksiltä työelämän suhteen tai oman elämän suhteen.
        Et voi suojella häntä onnettomuuksilta ja sairauksilta.
        Et voi karsia hänen elämästään ihmisiä, jotka eivät sinun mielestäsi ole hänen "arvoisiaan."

        Näitä kaikkia "pahoja" asioita saattaa sattua meille kaikille, et pysty häntä niiltä suojaamaan.

        Rauhoita mielesi ja tue tytärtäsi.


      • Ei mene läpi
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        jos sillä saan teidät uskomaan etten ole provo, yritän suojella tytärtäni, hänhän ei tiedä mikä häntä loppujen lopuksi odottaa saksassa, hän voi kokea rasismia, maa itsessään voi olla pettymys. Hän saattaa myös esim syystä tai toisesta menettää työnsä ja olla vieraassa maassa, jonka kulttuuria ei vielä tunne kunnolla, ilman työtä. Onhan hänellä toki säästöjä, mutta mitä sitten kun ne loppuvat ja jos uutta työtä ei ole löytynyt, mitä hän sitten tekee? Tässä oli muutama esimerkki siitä miltä yritän häntä suojella, toisin sanoen siis vain yksinkertaisesti pelkään , että hänelle tapahtuu jotain pahaa.

        Toistan sen, mitä sanoin aiemmin: tyttäresi ei ole lähdössä Saudi-Arabiaan tai Albaniaan tai Panamaan, vaan hän on lähdössä länsimaiseen EU-maahan, joka on Suomea todella lähellä niin maantieteellisesti kuin kulttuurillisestikin.

        > hänhän ei tiedä mikä häntä loppujen lopuksi odottaa saksassa

        Ei, sitä ei voi tietää etukäteen. Entä sitten? Ei elämässä koskaan voi tietää, mikä odottaa. Aivan yhtä hyvin Suomessa voi hänelle käydä huomenna jotain todella pahaa, jos on käydäkseen.

        > hän voi kokea rasismia

        No tämä on kyllä valkoihoiselle saksankielentaitoiselle aika kaukainen uhka!

        > maa itsessään voi olla pettymys

        No entä sitten jos on? Hän on siellä kuukauden tai kaksi, huomaa että se on pettymys, tulee takaisin. Mikä on ongelma???

        > Onhan hänellä toki säästöjä, mutta mitä sitten kun ne loppuvat ja jos uutta työtä ei ole löytynyt, mitä hän sitten tekee?

        No hän menee paikalliseen työvoimatoimistoon ja alkaa nostaa työttömyyskorvausta, johon hänellä toisesta EU-maasta tulevana on oikeus. Vaihtoehtoisesti hän tulee takaisin Suomeen.

        Olen ehkä puolueellinen, koska itse muutin Suomesta Keski-Eurooppaan yli 10 vuotta sitten (en tosin Saksaan), mutta minusta pelkosi vaikuttavat hysteerisiltä ja naurettavilta, ja sinä itse ikävän ylisuojelevalta.

        Vaikutat olevan todella masentava ja ahdistava äiti, joka ei tue lastaan, vaan päinvastoin tolkuttaa hänelle, miten hän tulee epäonnistumaan siinä mihin ryhtyy. Vaikuttaa siltä, että parasta mitä tyttärellesi voi tapahtua, on päästä pois sinun vaikutuspiiristäsi.


      • oli huolissaan
        Ei mene läpi kirjoitti:

        Toistan sen, mitä sanoin aiemmin: tyttäresi ei ole lähdössä Saudi-Arabiaan tai Albaniaan tai Panamaan, vaan hän on lähdössä länsimaiseen EU-maahan, joka on Suomea todella lähellä niin maantieteellisesti kuin kulttuurillisestikin.

        > hänhän ei tiedä mikä häntä loppujen lopuksi odottaa saksassa

        Ei, sitä ei voi tietää etukäteen. Entä sitten? Ei elämässä koskaan voi tietää, mikä odottaa. Aivan yhtä hyvin Suomessa voi hänelle käydä huomenna jotain todella pahaa, jos on käydäkseen.

        > hän voi kokea rasismia

        No tämä on kyllä valkoihoiselle saksankielentaitoiselle aika kaukainen uhka!

        > maa itsessään voi olla pettymys

        No entä sitten jos on? Hän on siellä kuukauden tai kaksi, huomaa että se on pettymys, tulee takaisin. Mikä on ongelma???

        > Onhan hänellä toki säästöjä, mutta mitä sitten kun ne loppuvat ja jos uutta työtä ei ole löytynyt, mitä hän sitten tekee?

        No hän menee paikalliseen työvoimatoimistoon ja alkaa nostaa työttömyyskorvausta, johon hänellä toisesta EU-maasta tulevana on oikeus. Vaihtoehtoisesti hän tulee takaisin Suomeen.

        Olen ehkä puolueellinen, koska itse muutin Suomesta Keski-Eurooppaan yli 10 vuotta sitten (en tosin Saksaan), mutta minusta pelkosi vaikuttavat hysteerisiltä ja naurettavilta, ja sinä itse ikävän ylisuojelevalta.

        Vaikutat olevan todella masentava ja ahdistava äiti, joka ei tue lastaan, vaan päinvastoin tolkuttaa hänelle, miten hän tulee epäonnistumaan siinä mihin ryhtyy. Vaikuttaa siltä, että parasta mitä tyttärellesi voi tapahtua, on päästä pois sinun vaikutuspiiristäsi.

        mitä minulle 'suuressa maailmassa' tehdään, kun menin tapaamaan ystävääni Keski-Euroopassa. Kun minä olin niin... En muista, mitä sanaa hän käytti - jotenkin hän vain sai aikaan vaikutelman, etten osaa mitään, en ymmärrä mitään, enkä pärjää missään ilman äitiä. "Routa porsaan kotiin ajaa" oli yksi hänen lempilauseitaan. "Ei siellä maailmalla kukaan sinusta välitä" oli toinen.

        Ja tosiasiassa ihmiset, jotka minusta välittävät, löytyivät maailman toiselta puolelta. Äitini ei koskaan välittänyt muista kuin itsestään. Hän nimitteli meitä lapsesta asti 'syöttiläiksi' - olimme kuulemma pilanneet hänen elämänsä syntymällä. Nyt meidän olisi pitänyt omistaa aikuiselämämme hänen piikomiseensa.

        En ole jutellut sen naisen kanssa kahteenkymmeneen vuoteen, eikä ole mitään tarvetta koskaan jutella.


      • varmasti menee läpi
        Ei mene läpi kirjoitti:

        Kyllä tämän koko aloituksen ja jatkoviestien on pakko olla provo, en kertakaikkiaan suostu uskomaan että oikeasti olisi olemassa tällaisia ihmisiä:

        "haluan vain pitää hänet suomessa, helvetti, mikä siinä muka on niin outoa?"

        No voi! Minkähän luulisit olevan outoa siinä, että äiti väkisin haluaa pitää Suomessa 25-VUOTIAAN tyttärensä, joka ilmiselvästi on jo vuosia suunnitellut muuttoa ulkomaille ja valmistautunut siihen.

        Eihän tyttäresi ole joku 16-vuotias joka on jonkun netissä tapaamansa miehen houkuttelemana muuttamassa vaikkapa Panamaan, vaan hän on aikuinen nainen, joka on hyvin asiaan valmistautuen ja kielitaitoisena muuttamassa eurooppalaiseen maahan, josta pääsee takaisin Suomeen halutessaan parissa tunnissa.

        Jos todella on noin 1 % mahdollisuus että olet tässä tosissasi, niin hyvä ihminen mieti asennettasi! Se on todella sairas!

        Minulle menee hyvin läpi. Olen itse äiti, tosin toisinpäin olen itse ulkomailla ja tyttäreni Suomessa. Minulla on tosi paha olla kun en näe tytärtäni kun n.kerran vuodessa. Aikuinen lapseni, mutta silti aina lapseni kuitenkin.

        Minulla olisi myos hätä jos tyttäreni aikoisi muuttaa pois tutusta turvallisesta ja hyvin hoidetusta terveydenhoidon kotimaastamme.
        Enhän minä ketään pakota mihinkään tai estä muuttamasta mutta huolissani olisin kuitenkin.

        Itse aion todellakin tulla takaisin Suomeen, en vaihtaisi kotimaatani pois koskaan. Nyt sen vasta tajuaa, kun on muutamia vuosia kierrellyt ja asunut eri maissa. Kaikki on ihanampaa Suomessa, ilmastokin. Huonot puolensa on joka maassa.

        Tuon aloittaja kirjoittajan asenne ei ole mikään sairas. Saahan hän huolensa ja kaipauksensa lapsestaan ulkomaille muutosta kirjoittaa. Kyllä perheen on tarkoitettu pysyä yhdessä, ainakin yhteydessä ja tapailla aika ajoin.


      • asiallinen kirjoitus
        Ei mene läpi kirjoitti:

        Tämä on ilmiselvä provo siksi että jutut menevät koko ajan hurjemmiksi ja tyhmemmiksi.

        Nyt sitä ollaan siis jo ruvettu psykopaattiäidiksi, joka MUKA kuvittelee että 25-vuotiaan tyttären muutto Saksaan on jotain niin kamalaa, että siltä pitää tytärtä "suojella". Jos Suomesta löytyy ihmisiä, jotka oikeasti ajattelisivat noin, niin eivät he kirjoittele nettiin, vaan ovat lukittujen ovien takana hoitolaitoksessa.

        Lopeta jo, naurettava teeskentelysi ei mene läpi.

        sinähän otat tämän jutun itseesi...miksikohän ?

        Kyllä hitossa tuo lasten ulkomaille muutto pysyvästi on mieltä painava asia vanhemmille. Kaikki äidit välittävät lapsistaan ja haluavat heille hyvää ja olla yhteyksissä vaikka aikuisia olisivatkin.

        Aika iso juttu ja pettymys monelle vanhemmalle, ettei tytär aio tulla takaisin Suomeen, vaan asettuu esim. Saksalaiseen kulttuuriin pysyvästi.

        Ihan ajateltavan ja keskustelun arvoinen kirjoitus.

        Mene pois solvaamasta toisten ajatuksia ja mielipiteitä.
        Lopeta pommittelusi psukopaattiksi tai provokis.


      • avartaa
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        haluan vain suojella tytärtäni, tai siis eihän hän välttämättä pärjääkään, miten minä voin noin vain auttaa häntä suomesta käsin?
        tyttö kun ei tunnu tajuavan, että hänelle varmaan tulee vielä ongelmia.

        Miksi sun ylipäätään tarvii auttaa häntä??Hän on valintansa tehnyt ja ratkaisee varmasti omat ongelmansa.Sun tarvis varmaan hommata oma elämä !


      • Nimim. kokemusta on!!
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        haluan vain suojella tytärtäni, tai siis eihän hän välttämättä pärjääkään, miten minä voin noin vain auttaa häntä suomesta käsin?
        tyttö kun ei tunnu tajuavan, että hänelle varmaan tulee vielä ongelmia.

        Anna tyttäresi elää omaa elämäänsä. Hän muuttaa Saksaan, koska haluaa sitä tosissaan. Enkä tippaakaan ihmettele, miksi joku tänne haluaa! Itse olen opiskellut täällä aikoinaan, ja nyt olen töissä täällä. Ja nautin elämästäni enemmän kuin koskaan Suomessa! Muista, että "maitojunalla" pääsee aina kotiin jos maailmalla ei pärjää ja haluaa takaisin äidin helmoihin. Jokainen meistä tekee elämässään omat valintansa - oli ne sitten hyviä tai huonoja. Pieni visiitti ulkomaille voisi tehdä sinullekin hyvää, ilmeisesti et ole juurikaan matkustellut. Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että asuminen muualla kuin kotimaassa (varsinkin yksin) kasvattaa luonnetta. Vaikeita päiviä saattaa tulla eteen, mutta tulee niitä siellä Suomessakin. HALOOOOO!!!!


      • Nimim. kokemusta on!!!
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        jos sillä saan teidät uskomaan etten ole provo, yritän suojella tytärtäni, hänhän ei tiedä mikä häntä loppujen lopuksi odottaa saksassa, hän voi kokea rasismia, maa itsessään voi olla pettymys. Hän saattaa myös esim syystä tai toisesta menettää työnsä ja olla vieraassa maassa, jonka kulttuuria ei vielä tunne kunnolla, ilman työtä. Onhan hänellä toki säästöjä, mutta mitä sitten kun ne loppuvat ja jos uutta työtä ei ole löytynyt, mitä hän sitten tekee? Tässä oli muutama esimerkki siitä miltä yritän häntä suojella, toisin sanoen siis vain yksinkertaisesti pelkään , että hänelle tapahtuu jotain pahaa.

        Saksassa on vähemmän rasismia kuin Suomessa!! Täällä on niin monenlaista tallaajaa, eri kansallisuuksia, että täällä kukaan EI erotu joukosta. Toisin kuin Suomessa......!!!!!


      • Saksaan
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Ensinnäkin tämä viesti ei ole provo ja asenteeni ei ole sairas. Minä vain yritän SUOJELLA tytärtäni, mikä siinä on muka niin uskomatonta?

        Tyttärelläsi on selkeästi paremmat mahdollisuudet saada hyvä tulevaisuus Saksassa kuin Suomessa.
        Täällä ei tällä hetkellä ole mitään sen paremmin kuin Saksassa. Itse asun Suomessaenkä ole mihinkään muuttamassa, mutta mielestäni on aivan tyttäresi oma asia,mihin haluaa asettua.
        Sinä olet kasvattanut hänet ja nyt on aika päästää hänet elämään omaa elämää.
        Et varmaankaan ole matkustanut paljoakaa etkä viettänyt aikaa ulkomailla. Tekee hyvää avartaa vähän katsontakantaa.


      • ongelmia?
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        haluan vain suojella tytärtäni, tai siis eihän hän välttämättä pärjääkään, miten minä voin noin vain auttaa häntä suomesta käsin?
        tyttö kun ei tunnu tajuavan, että hänelle varmaan tulee vielä ongelmia.

        Juurihan sanoit että tyttäresi on hankkunut asunnon ja työpaikan. Ei siis mitenkään suinpäin tunnu edes saksaan ryntäävän vaan tuntuu olevan harvinaisen selväjärkinen ja ajatteleva ihminen.
        Siis miksi tulisi vaikeuksia kun jo päättänyt pärjätä eikä vain hippinä luuhata joka loukossa.


      • Nimetön
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Ensinnäkin tämä viesti ei ole provo ja asenteeni ei ole sairas. Minä vain yritän SUOJELLA tytärtäni, mikä siinä on muka niin uskomatonta?

        joka sano syyksee että yritti suojella tyttöään huumeilta vai miltä se olikaa


      • lehmuspirkka
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        yritän vain saada pidettyä tyttöni suomessa, onko se muka mielisairauden merkki? Tämä maailma on paha ja haluan vain suojella tytärtäni.

        onko tyttäresi "häkkilintusi", sekö muka suojelua?


      • Nordina
        Helinä77 kirjoitti:

        Tässä alkaa olla kyllä vedätyksen makua..

        Mitähän ongelmia?

        Terveydenhuolto on monessa maassa parempaa kuin Suomessa. Tyttäresi on oletettavasti sosiaalinen ja normaali tapaus, joka löytää ympärilleen ystäviä. Nämä ystävät voivat ongelmien sattuessa auttaa eteenpäin. Usko tai älä, mutta useat ihmiset kääntyvät jopa Suomessa asuessaan useammin ystäviensä kuin vanhempiensa/sukulaistensa puoleen.

        Saksa ei ole loppupelissä yhtään sen erilaisempi maa kuin Suomikaan. Uskon, että tyttäresi tulee pärjäämään paremmin kuin sinä ikinä Suomessa. Sinun ei tarvitse auttaa häntä muuten kuin uskomalla ja tukemalla häntä. Pahojen päivien varalle voit vaikka varata jonkun summan syrjään jos tyttäresi ikinä tarvitsee taloudellista apua. (tämän taloudellisen avun voi siirtää tilisiirtona Saksaan). Veikkaan kuitenkin että huonon asenteesi vuoksi tyttäresi ei tule ikinä kysymään sinulta minkäänlaista apua. Minulla ainakin itsekunnioitus estäisi tämän hyvin.

        Tuntuu siltä että tällä hetkellä sinä olet tyttäresi ainoa ongelma. Olen onnellinen ettet ole äitini. Jos olisit, en Saksassa asuessani pitäisi sinuun suuremmin yhteyttä. Tunnut vievän tyttäreltäsi elämänhalun ja itsekunnioituksen aliarvioimalla häntä. Tyttäresi on 25, ei 15 ja hän voi itse suojella itseään (jos olet onnistunut kasvattamaan hänet oikein - ehkä tätä puolta pitäisi jo tässä vaiheessa epäillä hieman..)

        Täysin samaa mieltä!

        25-vuotias kyllä pärjää, varsinkin kun osaa kerran kieltäkin! Ei mitään ongelmia paitsi hannaava äiti joka ei halua tyttärensä parasta vaan ajattelee vain itseään. Asunto ja työpaikkakin katsottuna eli elämä edessä. Onnea vaan tyttärelle! Mahtavaa omatoimisuutta.


      • make
        oli huolissaan kirjoitti:

        mitä minulle 'suuressa maailmassa' tehdään, kun menin tapaamaan ystävääni Keski-Euroopassa. Kun minä olin niin... En muista, mitä sanaa hän käytti - jotenkin hän vain sai aikaan vaikutelman, etten osaa mitään, en ymmärrä mitään, enkä pärjää missään ilman äitiä. "Routa porsaan kotiin ajaa" oli yksi hänen lempilauseitaan. "Ei siellä maailmalla kukaan sinusta välitä" oli toinen.

        Ja tosiasiassa ihmiset, jotka minusta välittävät, löytyivät maailman toiselta puolelta. Äitini ei koskaan välittänyt muista kuin itsestään. Hän nimitteli meitä lapsesta asti 'syöttiläiksi' - olimme kuulemma pilanneet hänen elämänsä syntymällä. Nyt meidän olisi pitänyt omistaa aikuiselämämme hänen piikomiseensa.

        En ole jutellut sen naisen kanssa kahteenkymmeneen vuoteen, eikä ole mitään tarvetta koskaan jutella.

        Itsesi tähden anna äidillesi anteeksi. Katkeruus tekee sairaaksi ja aiheuttaa sen ettet saa omia syntejäsi anteeksi.
        "..anna meille meidän syntimme anteeksi niinkuin mekin annamme anteeksi niille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet..."
        Äidit ja isät tekevät pahojakin kasvatusvirheitä. Armoa ja anteeksiantamista tarvitsemme jokainen.


      • Epätoivoinen äiti.
        Nimetön kirjoitti:

        joka sano syyksee että yritti suojella tyttöään huumeilta vai miltä se olikaa

        Miten niin tulee mieleen se insesti isä?Vertaatko sinä minua siihen sairaaseen pedofiiliin?
        Kuinka sinä oikein kehtaat?!


      • Epätoivoinen äiti.
        ongelmia? kirjoitti:

        Juurihan sanoit että tyttäresi on hankkunut asunnon ja työpaikan. Ei siis mitenkään suinpäin tunnu edes saksaan ryntäävän vaan tuntuu olevan harvinaisen selväjärkinen ja ajatteleva ihminen.
        Siis miksi tulisi vaikeuksia kun jo päättänyt pärjätä eikä vain hippinä luuhata joka loukossa.

        Enkä minä edes olisi Saksassa suojelemassa häntä!


    • sinä huoli

      Kyllä se routa porsaan kotiin ajaa.

      • epätoivoinen äiti.

        häntä suojella, mutta kun suomessa siihen on vaan paremmat mahdollisuudet, tyttökin pärjäisi täällä toki paremmin kun kotimaassa olisi luonnollisesti helpompi elää....


      • kahden maan kansalainen
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        häntä suojella, mutta kun suomessa siihen on vaan paremmat mahdollisuudet, tyttökin pärjäisi täällä toki paremmin kun kotimaassa olisi luonnollisesti helpompi elää....

        Ei välttämättä ole helpompaa suomessa.
        Saksa on paras maa asua !!!


      • Epätoivoinen äiti.
        kahden maan kansalainen kirjoitti:

        Ei välttämättä ole helpompaa suomessa.
        Saksa on paras maa asua !!!

        en usko, että se soveltuu minun lapselleni.


      • jaksat venyttää
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        en usko, että se soveltuu minun lapselleni.

        tätä typerää ketjuasi? Provoilusi haisee läpi joka kommentissasi. Ihan aidosti ahdistavan suojeleva äiti osaisi kertoa paljon yksityiskohtaisemmin, mikä häntä 'pelottaa'. Sinä heität vain pienen ajatuksettoman lauseen, kun keskustelu muuten olisi hiipunut. Miksi sinulle on niin tärkeää yrittää pitkittää tätä typerää provoiluasi?


      • epätoivoinen äiti.
        jaksat venyttää kirjoitti:

        tätä typerää ketjuasi? Provoilusi haisee läpi joka kommentissasi. Ihan aidosti ahdistavan suojeleva äiti osaisi kertoa paljon yksityiskohtaisemmin, mikä häntä 'pelottaa'. Sinä heität vain pienen ajatuksettoman lauseen, kun keskustelu muuten olisi hiipunut. Miksi sinulle on niin tärkeää yrittää pitkittää tätä typerää provoiluasi?

        että minä EN provoile.


      • turhanpäiväinen
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        että minä EN provoile.

        jauhaminen. Jos aloituksesi ei tosiaan ole provo niin olet todella tyhmä. Älä viitsi jankuttaa enää tällä muuten asiallisella palstalla tuollaisia typeryyksiä. Ne eivät kiinnosta meitä ulkosuomalaisia paskankaan vertaa. Mene vaikka kasvatuspuolelle jauhamaan, ehkä saat sieltä vertaistukea.


    • Tai muualle?

      Ajattele, että hyvä että ei kauemmas.

      • Epätoivoinen äiti.

        Tietenkin minun pitäisi ajatella noin: "hyvä, ettei kauemmas mene, minä en vain pysty semmoiseen, tyttö on niin nuorikin, kyllä hän minusta voisi asua vielä kotonakin, minusta oli kauheaa jo se kun hän muutti omaan asuntoon, tosin onneksi minä pystyin pitämään hänet kotona siihen asti kunnes hän oli kahdeksantoista.....
        Ja arvaa mitä hän sanoi siihen? Tyttö oli sitä mieltä, että minulla on ongelma, sanoi että: "hänen pitäisi olla koko ajan minun kanssani ja antaa minun hoitaa hänen elämänsä asiat hänen puolestaan, jotta olisin tyytyväinen ja toivoi että minä en enää ikinä soittaisi kello viideltä hänelle hysteerisenä baari-illan jälkeen, kun en aiemmin ollut saanut häntä kiinni (mistä minä saatoin tietää, missä hän menee, kenen kanssa tai mitä hänelle on tehty)
        Kun hänelle sanoo asiasta tulee se tuttu virsi, joka alkaa aina sillä, että hän on 25 ja minun käytökseni ei muka ole normaalia"

        Minähän olen vain huolissani hänestä, tyttöni ei myöskään ota vastaan tekemiäni ruokia, ei anna minun siivota asuntoaan ja kun hän yksi päivä sai haavan sormeensa hän ei antanut minun pestä sitä! Ja kun talonmies päästi minut yksi ilta sisään hänen asuntoonsa, jonne menin häntä odottamaan, hän tuli sisään kahden aikaan yöstä hieman humalassa ja miehen kanssa! Se sika yritti kuitenkin vain käyttää häntä hyväkseen! Käskin tyypin helvettiin ja yllättäen tyttö vain tyynesti auttoi miehen ulos ja ilmoitti, että hän olisi koko huomisen päivän vain minun kanssani ja saisin nukkua hänen vieressään, oli kuulemma jutellut jonkun ihmisen kanssa ja ymmärsi asioita nyt paremmin, no luonnollisesti minun olisi pitänyt tajuta ettei se ihan niin mene.
        seuraavana päivänä hän yritti saada minut terapeutille, kun tarvitsen kuulemma vain vähän apua!
        Ei semmoista tehdä, ei ihmisille anneta toivoa noin, minä luulin, että hän olisi taas minun!

        Ja tiedätkö sinä, mitä muuta hän sanoi? Ei kuulemma anna minun tulla hänen kanssaan saksaan pitämään hänestä huolta (tätäkin vaihtoehtoa olen tarjonnut), eikä hän jää suomeen minun takiani, sen sijaan hän muka parastani ajatellen on oikeasti soitellut sairaalaan ja alkanut järjestellä "hoitoa" minulle.
        Kuulemma todella epänormaalia on "päivystää" (hänen käyttämänsä sana) hänen työpaikallaan ja muutenkin hän on kuulemma väsynyt tähän saatanan paskaan, tahtoo pois kuulemma ja kun minä alan itkeä hän sanoo, ettei se tietenkään minun vikani ole, olenhan kuulemma sairas....


        Minä en enää ihan oikesti tiedä mitä sille lapselle voi tehdä, olen epätoivoinen hänen kanssaan.....


      • Ei mene läpi
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Tietenkin minun pitäisi ajatella noin: "hyvä, ettei kauemmas mene, minä en vain pysty semmoiseen, tyttö on niin nuorikin, kyllä hän minusta voisi asua vielä kotonakin, minusta oli kauheaa jo se kun hän muutti omaan asuntoon, tosin onneksi minä pystyin pitämään hänet kotona siihen asti kunnes hän oli kahdeksantoista.....
        Ja arvaa mitä hän sanoi siihen? Tyttö oli sitä mieltä, että minulla on ongelma, sanoi että: "hänen pitäisi olla koko ajan minun kanssani ja antaa minun hoitaa hänen elämänsä asiat hänen puolestaan, jotta olisin tyytyväinen ja toivoi että minä en enää ikinä soittaisi kello viideltä hänelle hysteerisenä baari-illan jälkeen, kun en aiemmin ollut saanut häntä kiinni (mistä minä saatoin tietää, missä hän menee, kenen kanssa tai mitä hänelle on tehty)
        Kun hänelle sanoo asiasta tulee se tuttu virsi, joka alkaa aina sillä, että hän on 25 ja minun käytökseni ei muka ole normaalia"

        Minähän olen vain huolissani hänestä, tyttöni ei myöskään ota vastaan tekemiäni ruokia, ei anna minun siivota asuntoaan ja kun hän yksi päivä sai haavan sormeensa hän ei antanut minun pestä sitä! Ja kun talonmies päästi minut yksi ilta sisään hänen asuntoonsa, jonne menin häntä odottamaan, hän tuli sisään kahden aikaan yöstä hieman humalassa ja miehen kanssa! Se sika yritti kuitenkin vain käyttää häntä hyväkseen! Käskin tyypin helvettiin ja yllättäen tyttö vain tyynesti auttoi miehen ulos ja ilmoitti, että hän olisi koko huomisen päivän vain minun kanssani ja saisin nukkua hänen vieressään, oli kuulemma jutellut jonkun ihmisen kanssa ja ymmärsi asioita nyt paremmin, no luonnollisesti minun olisi pitänyt tajuta ettei se ihan niin mene.
        seuraavana päivänä hän yritti saada minut terapeutille, kun tarvitsen kuulemma vain vähän apua!
        Ei semmoista tehdä, ei ihmisille anneta toivoa noin, minä luulin, että hän olisi taas minun!

        Ja tiedätkö sinä, mitä muuta hän sanoi? Ei kuulemma anna minun tulla hänen kanssaan saksaan pitämään hänestä huolta (tätäkin vaihtoehtoa olen tarjonnut), eikä hän jää suomeen minun takiani, sen sijaan hän muka parastani ajatellen on oikeasti soitellut sairaalaan ja alkanut järjestellä "hoitoa" minulle.
        Kuulemma todella epänormaalia on "päivystää" (hänen käyttämänsä sana) hänen työpaikallaan ja muutenkin hän on kuulemma väsynyt tähän saatanan paskaan, tahtoo pois kuulemma ja kun minä alan itkeä hän sanoo, ettei se tietenkään minun vikani ole, olenhan kuulemma sairas....


        Minä en enää ihan oikesti tiedä mitä sille lapselle voi tehdä, olen epätoivoinen hänen kanssaan.....

        Tämä oli jo sitten kaikessa absurdiudessaan ihan hauskakin. :-DD

        Provosta antaisin arvosanaksi 8,5; alku oli hyvä, mutta jatkoit hieman liian pitkään. Plussaa kuitenkin siitä, että rehellisesti vedit viimeiseksi viestiksi sellaisen, ettei kenellekään jää homman nimi epäselväksi.


      • Epätoivoinen äiti.
        Ei mene läpi kirjoitti:

        Tämä oli jo sitten kaikessa absurdiudessaan ihan hauskakin. :-DD

        Provosta antaisin arvosanaksi 8,5; alku oli hyvä, mutta jatkoit hieman liian pitkään. Plussaa kuitenkin siitä, että rehellisesti vedit viimeiseksi viestiksi sellaisen, ettei kenellekään jää homman nimi epäselväksi.

        Mikä helvetin provo? Minä olen tosissani.


      • Ei mene läpi
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Mikä helvetin provo? Minä olen tosissani.

        Uskottavan ja epäuskottavan provon raja on häilyvä, mutta kun sen ylittää, niin se ylitys sitten näkyy niin ettei mitään ole enää tehtävissä.

        Tiedätkö mikä tässä on suurin ongelmasi tämän provon suhteen, ja kun olet ottanut tämän "Epätoivoisen äidin" hahmon? Ihminen joka on tuollaisessa henkisessä tilassa, mitä viimeisessä viestissäsi kuvailet, ei kykene noin analyyttisesti kertomaan tekemisistään ja ajatuksistaan. Hän on jo liian syvällä hulluudessaan.

        Joten tuota viimeistä pitkää viestiä olisi voinut loiventaa aika paljon, jos olisit halunnut uskottavuuden säilyttää. Tosin sehän ei varmaan ollut tarkoituskaan, vaan olit päättänyt että tämä on nyt tässä, ja vitsi on parasta lopettaa?


      • Järkevää
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Tietenkin minun pitäisi ajatella noin: "hyvä, ettei kauemmas mene, minä en vain pysty semmoiseen, tyttö on niin nuorikin, kyllä hän minusta voisi asua vielä kotonakin, minusta oli kauheaa jo se kun hän muutti omaan asuntoon, tosin onneksi minä pystyin pitämään hänet kotona siihen asti kunnes hän oli kahdeksantoista.....
        Ja arvaa mitä hän sanoi siihen? Tyttö oli sitä mieltä, että minulla on ongelma, sanoi että: "hänen pitäisi olla koko ajan minun kanssani ja antaa minun hoitaa hänen elämänsä asiat hänen puolestaan, jotta olisin tyytyväinen ja toivoi että minä en enää ikinä soittaisi kello viideltä hänelle hysteerisenä baari-illan jälkeen, kun en aiemmin ollut saanut häntä kiinni (mistä minä saatoin tietää, missä hän menee, kenen kanssa tai mitä hänelle on tehty)
        Kun hänelle sanoo asiasta tulee se tuttu virsi, joka alkaa aina sillä, että hän on 25 ja minun käytökseni ei muka ole normaalia"

        Minähän olen vain huolissani hänestä, tyttöni ei myöskään ota vastaan tekemiäni ruokia, ei anna minun siivota asuntoaan ja kun hän yksi päivä sai haavan sormeensa hän ei antanut minun pestä sitä! Ja kun talonmies päästi minut yksi ilta sisään hänen asuntoonsa, jonne menin häntä odottamaan, hän tuli sisään kahden aikaan yöstä hieman humalassa ja miehen kanssa! Se sika yritti kuitenkin vain käyttää häntä hyväkseen! Käskin tyypin helvettiin ja yllättäen tyttö vain tyynesti auttoi miehen ulos ja ilmoitti, että hän olisi koko huomisen päivän vain minun kanssani ja saisin nukkua hänen vieressään, oli kuulemma jutellut jonkun ihmisen kanssa ja ymmärsi asioita nyt paremmin, no luonnollisesti minun olisi pitänyt tajuta ettei se ihan niin mene.
        seuraavana päivänä hän yritti saada minut terapeutille, kun tarvitsen kuulemma vain vähän apua!
        Ei semmoista tehdä, ei ihmisille anneta toivoa noin, minä luulin, että hän olisi taas minun!

        Ja tiedätkö sinä, mitä muuta hän sanoi? Ei kuulemma anna minun tulla hänen kanssaan saksaan pitämään hänestä huolta (tätäkin vaihtoehtoa olen tarjonnut), eikä hän jää suomeen minun takiani, sen sijaan hän muka parastani ajatellen on oikeasti soitellut sairaalaan ja alkanut järjestellä "hoitoa" minulle.
        Kuulemma todella epänormaalia on "päivystää" (hänen käyttämänsä sana) hänen työpaikallaan ja muutenkin hän on kuulemma väsynyt tähän saatanan paskaan, tahtoo pois kuulemma ja kun minä alan itkeä hän sanoo, ettei se tietenkään minun vikani ole, olenhan kuulemma sairas....


        Minä en enää ihan oikesti tiedä mitä sille lapselle voi tehdä, olen epätoivoinen hänen kanssaan.....

        Ymmärrän, että sinulla on kova huoli ja olet yrittänyt saada asiaan selvyyttä. Olet keskustellut täällä. On parasta, että otat yhteyttä esim. perheneuvojaan tai kuraattoriin tai vaikkapa seurakuntasi diakoniin, kunnan sosiaaliviranomaiseen tai psykologiin ja keskustelet. Sinun pitää keskustella ongelmasta asiantuntijan kanssa. Tyttäresi on aikuinen ja kaikki lapset irtaantuvat vanhemmistaan. Se on kaikkien vanhempien osa. Onko sinulla miestä? Ehkä siksi tarraudut niin tyttäreesi? Onko sinulla sukulaisia ja ystäviä? Ehkä olet hyvin yksinäinen? Jos sinä tarraudut tyttäreesi, niin tukahdutat hänet. Sinun pitää olla varovainen, että hän ei kokonaan katkaise suhdetta sinuun! Joten ota rauhallisesti!

        Mutta mene ehdottomasti keskustelemaan jonkun asiantuntijan kanssa! He ovat sitä varten, että he neuvovat. Tälläisissä tilanteissa ei saa niinkään apua tälläisiltä keskustelupalstoilta vaan nimenomaan asiantuntijalta!
        Voit myös kirjoittaa ja purkaa siten tunteitasi ja pahaa oloasi. Mutta muista, että KAIKKI VANHEMMAT joutuvat luopumaan lapsistaan! On se vertaus jotenkin, että vanhemmat kasvattavat ja sitten laskevat lapsensa lentoon kuin linnut.

        Otahan järkevästi, jäitä hattuun ja mene juttelemaan asiantuntijan kanssa. Kyllä se siitä järjestyy!


      • ei mene läpi
        Ei mene läpi kirjoitti:

        Uskottavan ja epäuskottavan provon raja on häilyvä, mutta kun sen ylittää, niin se ylitys sitten näkyy niin ettei mitään ole enää tehtävissä.

        Tiedätkö mikä tässä on suurin ongelmasi tämän provon suhteen, ja kun olet ottanut tämän "Epätoivoisen äidin" hahmon? Ihminen joka on tuollaisessa henkisessä tilassa, mitä viimeisessä viestissäsi kuvailet, ei kykene noin analyyttisesti kertomaan tekemisistään ja ajatuksistaan. Hän on jo liian syvällä hulluudessaan.

        Joten tuota viimeistä pitkää viestiä olisi voinut loiventaa aika paljon, jos olisit halunnut uskottavuuden säilyttää. Tosin sehän ei varmaan ollut tarkoituskaan, vaan olit päättänyt että tämä on nyt tässä, ja vitsi on parasta lopettaa?

        kyllä sua on ollut helppo jujuttaa, laittaa vain nimimerkisi "epätoivoinen äiti " niin uskot sen olevan yksi ja sama :)
        ...älä nyt vain luule että kirjoitit itse itsellesi.

        aloittaja itse ei ole ollut asialla enää pitkään aikaan...sorry.. ja hyvää jatkoa.


      • itse...
        ei mene läpi kirjoitti:

        kyllä sua on ollut helppo jujuttaa, laittaa vain nimimerkisi "epätoivoinen äiti " niin uskot sen olevan yksi ja sama :)
        ...älä nyt vain luule että kirjoitit itse itsellesi.

        aloittaja itse ei ole ollut asialla enää pitkään aikaan...sorry.. ja hyvää jatkoa.

        tuo aloittajan ihan ekan viestin viimeinen lause. Että sanoisin kyllä, että alun alkaenkin on provo.
        Kaikkea tämä suomi24 tonne aloitussivulleen laittaakin!


      • G-mini
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Tietenkin minun pitäisi ajatella noin: "hyvä, ettei kauemmas mene, minä en vain pysty semmoiseen, tyttö on niin nuorikin, kyllä hän minusta voisi asua vielä kotonakin, minusta oli kauheaa jo se kun hän muutti omaan asuntoon, tosin onneksi minä pystyin pitämään hänet kotona siihen asti kunnes hän oli kahdeksantoista.....
        Ja arvaa mitä hän sanoi siihen? Tyttö oli sitä mieltä, että minulla on ongelma, sanoi että: "hänen pitäisi olla koko ajan minun kanssani ja antaa minun hoitaa hänen elämänsä asiat hänen puolestaan, jotta olisin tyytyväinen ja toivoi että minä en enää ikinä soittaisi kello viideltä hänelle hysteerisenä baari-illan jälkeen, kun en aiemmin ollut saanut häntä kiinni (mistä minä saatoin tietää, missä hän menee, kenen kanssa tai mitä hänelle on tehty)
        Kun hänelle sanoo asiasta tulee se tuttu virsi, joka alkaa aina sillä, että hän on 25 ja minun käytökseni ei muka ole normaalia"

        Minähän olen vain huolissani hänestä, tyttöni ei myöskään ota vastaan tekemiäni ruokia, ei anna minun siivota asuntoaan ja kun hän yksi päivä sai haavan sormeensa hän ei antanut minun pestä sitä! Ja kun talonmies päästi minut yksi ilta sisään hänen asuntoonsa, jonne menin häntä odottamaan, hän tuli sisään kahden aikaan yöstä hieman humalassa ja miehen kanssa! Se sika yritti kuitenkin vain käyttää häntä hyväkseen! Käskin tyypin helvettiin ja yllättäen tyttö vain tyynesti auttoi miehen ulos ja ilmoitti, että hän olisi koko huomisen päivän vain minun kanssani ja saisin nukkua hänen vieressään, oli kuulemma jutellut jonkun ihmisen kanssa ja ymmärsi asioita nyt paremmin, no luonnollisesti minun olisi pitänyt tajuta ettei se ihan niin mene.
        seuraavana päivänä hän yritti saada minut terapeutille, kun tarvitsen kuulemma vain vähän apua!
        Ei semmoista tehdä, ei ihmisille anneta toivoa noin, minä luulin, että hän olisi taas minun!

        Ja tiedätkö sinä, mitä muuta hän sanoi? Ei kuulemma anna minun tulla hänen kanssaan saksaan pitämään hänestä huolta (tätäkin vaihtoehtoa olen tarjonnut), eikä hän jää suomeen minun takiani, sen sijaan hän muka parastani ajatellen on oikeasti soitellut sairaalaan ja alkanut järjestellä "hoitoa" minulle.
        Kuulemma todella epänormaalia on "päivystää" (hänen käyttämänsä sana) hänen työpaikallaan ja muutenkin hän on kuulemma väsynyt tähän saatanan paskaan, tahtoo pois kuulemma ja kun minä alan itkeä hän sanoo, ettei se tietenkään minun vikani ole, olenhan kuulemma sairas....


        Minä en enää ihan oikesti tiedä mitä sille lapselle voi tehdä, olen epätoivoinen hänen kanssaan.....

        Tuommone käytös näky jo ekas viestis. oli arvattavissa. Jos toi o muka totta niin et itse tunnista isoa ongelmaasi, mutta toi kuulostaa myös niin keksityltä ja sepiteltyltä jutulta. Jos niin.. niin kysynpä vain miksi. Onko tylsää kenties? Hankkisit elämän. Oman elämän.

        Miu äitee o jossai määrin samanlaine, mutta terveelle tavalla.

        Voi helevata sentään.. ihan ku tyttäres ois enintään 15v. Oletko kenties saanut jonkun trauman tajutessasi tyttäresi varttumisen? ja sitten olet jäänyt menneisiin vuosiin jumiin ikuisiksi ajoiksi. Täs se taas nähää kui Suomessa ei asiat pelaa, ko siulaises ei saa hoitoa vieläkään.


    • Saksan ystävä

      Hyvä epätoivoinen äiti,

      miksi et laskisi tytärtäsi tänne Saksaan, itse olen asunut täällä pausaalisesti jo yli 13 vuotta. Yritin Suomeen paluuta, mutta se oli hirveä kokemus joten palasin takaisin. Älä leiki täydellistä äitiä, sillä pilaat loputkin suhteestasi tyttäreesi, vaan anna hänen tehdä oman tahtonsa mukaan, kärsivällisyytesi tullaan vielä palkitsemaan ja ymmärrät maailmasta paljon enemmmän. Meitä Saksan suomalaisia on kuintenkin yli 40000 ja pidämme tarvittaessa huolta toisistamme. Saksa on hyvä ja turvallinen maa meille suomalaisille, me olemme arvostetussa asemassa ja saamme kaiken tarvitsemme kunnioituksen. Toivottavasti olet itse käynyt joskus täällä, tervetuloa joka tapauksessa!

      • Saksa on paska maa!

        Vaikka voissa paistaisi. Koeta saada tyttösi järkiisi ja vaikka pysymään Pohjolassa. Saksa on syvältä ja sieltä kannattaa pysyä poissa.


    • itse saksassa asunut

      Lähden siitä että tämä ei ole provo vaan huolissaan oleva äiti joka kirjoitti. Myös minun äitini oli kovin huolissaan kun muutin sinne "kylmään keskieurooppaan" kun lähdin Etelä-saksaan elämään. Vasta kun hän kävi siellä , hän ymmärsi miten ihana paikka oli. Siihen asti hän oli luullut että koko Saksa on yhtä Frankfurtin keskustaa. Saksaa on ihana paikka perheelle asua. Kaikki on hyvin perhekeskeistä ainakin etelässä katolisilla seuduilla. Ihmiset ystävällisiä ja toisistaan välittäviä. Naapurit huolehtivat toisistaan ja auttavat vastavuoroisesti. Luonto kaunista ja vehreää. Kevät pitkä ja vehmas, ei mene humahduksessa kuin meillä. Kaikki kukkii, omenapuut, mantelipuut, aprikoosipuut, luumupuut, kirsikkapuut kastanjapuut, koko maailma on yhtä kukkamerta...Suomi tuntuu todella karulta ja ankealta paikalta kun sieltä takaisin tulee. Kun kesä saa, talojen ulkopuolella on parvekeilla, terasseilla, ikkunanpielissä kukkia, kukkaisutuksia, joita hoidetaan rakkaudella. Meillä on ihan riittävän lämmintä täällä Suomessa kesäkukille, mutta jostain syystä niitä ei laiteta niin kun Saksassa. Terveydenhoito ihan eri tasolla (paremmalla) kuin meillä. Itselleni paluu oli shokki. Luulin ensin ettei Suomi tule iholleni, vaan alta puolen vuoden hymy hyytyy -tämä on kylmä ja karu maa niinkuin ihmisetkin. En ole 17 vuodessa vieläkään sopeutunut omaan kalsaan kotimaahani ja ihmisten välinpitämättömyyteen. Haluaisin lähteä jo pois täältä, vaan vaikea on yksin kolmen lapsen kanssa lähteä, pitäisi olla työ ja asunto valmiina, nuorena lähti helpommin. Jos olisin siellä ollessa muistanut Suomen arjen, en todella olisi tullut takaisin. Ystävättäreni on samalla mielellä kuin minä taannoin lähtenyt Englantiin, nyt kun arki alkaa tulla vastaan, hän jo haaveilee Suomeen muuttamisesta. No kun vähän aikaa keskustelemme ja muistutan häntä näistä Suomen "hyvistä puolisa", elämä tylsää harmaata ja ankeaa...niin jo hän taas muistaa, ja toteaa että on se elämä sittenkin kivempaa siellä Englannissa. Sillä harva maa on näin karu kuin Suomi, etenkin pienten lasten äideille, naapuriapu olematonta ja isovanhemmat loistavat poissaolollaan tai etsivät itseään. Niin, tiedän jo mikä hirveä nettihuutokuoro tähänkin vastaa, vaan vain se joka on etelämmässä asunut tietää millaista siellä on. Voin suositella, ja mene pian käymään sinne, tapaa ystävälliset, avuliaat, yhteisölliset naapurit, työkaverit, mummot...ja ehkäpä haluat itsekin muuttaa sinne :))

      • epätoivoinen äiti.

        itsessään on mukava paikka asua, ongelma vain on siinä, että minä en tahdo minun lapseni asuvan saksassa tai missään muuallakaan ulkomailla vaan suomessa, minun luonani.
        Lääkäriin en tahdo mennä, minä haluan vain pitää tytön täällä.


      • täydellisiin äiteihin suiva...
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        itsessään on mukava paikka asua, ongelma vain on siinä, että minä en tahdo minun lapseni asuvan saksassa tai missään muuallakaan ulkomailla vaan suomessa, minun luonani.
        Lääkäriin en tahdo mennä, minä haluan vain pitää tytön täällä.

        Jos tuo, mitä kirjoitit on perustelu mielipiteellesi ja halullesi pitää tyttäresi Suomessa, ei voi sanoa muuta kuin, että se on pelkkää itsekyyttäsi ja itsekeskeisyyttäsi, jos olisin tyttäresi en olisi enää misään tekemisissä äitiin. Tyttärelläsi on oma elämä, etkä saa tehdä hänestä piikaasi, juoksutyttöäsi ja elää hänen elämäänsä. Anna hänelle mahdollisuus päästä pois sieltä junttilasta sivistyksen pariin!


      • epätoivoiselle äidille
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        itsessään on mukava paikka asua, ongelma vain on siinä, että minä en tahdo minun lapseni asuvan saksassa tai missään muuallakaan ulkomailla vaan suomessa, minun luonani.
        Lääkäriin en tahdo mennä, minä haluan vain pitää tytön täällä.

        Jospa itse muuttaisit Espanjaan ja uima-altaan reunalla nuoren Manuelin viihdyttämänä alkaisit odotella, että tyttö tulee järkiinsä ja muuttaa perässäsi. Ainakin suuremmat mahdollisuudet on, että hän jää Suomeen, jos sinä et ole siellä?


      • Australiasta

        Itse Saksassa asunut puki sanoikin sen mitä olen havainnut ja Suomeen muuton osalta alkanut pelätä tapahtuvaksi: ihmiset, ympäristö, julkiset palvelut, ja ilmapiiri yleensäkin on ihmiselle sopivampi myös täällä pallon toisella puolella. Minulla on nyt kolmas manner menossa asumisen suhteen eikä mitään erityistä hinkua Suomessa asumista kohtaan.

        Sitten oli se aiempi yksityiskohta rasismin kohtaamisesta. Nähdäkseni Suomessa on paljon enemmän kaikenlaista kiusaamista tai toisen halventamista kuin mitä olen nähnyt muualla.
        Jos lastaan haluaa suojella, niin ehkä hänet olisi mieluummin syytä suorastaan tuupata jonnekin ihmisystävällisempään maahan asumaan...


      • itse Saksassa asunut
        Australiasta kirjoitti:

        Itse Saksassa asunut puki sanoikin sen mitä olen havainnut ja Suomeen muuton osalta alkanut pelätä tapahtuvaksi: ihmiset, ympäristö, julkiset palvelut, ja ilmapiiri yleensäkin on ihmiselle sopivampi myös täällä pallon toisella puolella. Minulla on nyt kolmas manner menossa asumisen suhteen eikä mitään erityistä hinkua Suomessa asumista kohtaan.

        Sitten oli se aiempi yksityiskohta rasismin kohtaamisesta. Nähdäkseni Suomessa on paljon enemmän kaikenlaista kiusaamista tai toisen halventamista kuin mitä olen nähnyt muualla.
        Jos lastaan haluaa suojella, niin ehkä hänet olisi mieluummin syytä suorastaan tuupata jonnekin ihmisystävällisempään maahan asumaan...

        minäkin. Joskus aikoinaan kun ei ollut vielä poikalasta, ajattelin että poikaa en ainakaan missään nimessä haluaisi kasvattaa Suomessa, kun heille tulee niin onneton itsetunto ja naisviha... Ja se oli joskus 80-luvulla kun tätä mietin. Nykyään tilannehan on todella ankea.

        Avierot, näennäis-tasa-arvo, se uskomaton määrä naisia jotka miehet tappavat vuodessa pahoinpitelyllään... suomalaiset ei oikein tajua että monissa ns. epätasa-arvoisissa kulttuureissa naista ja hänen mielipiteitään kunnioitetaan huomattavasti enemmän kuin Suomessa.

        Tuntuu että Suomessa ei kunnioiteta enää ketään, lapset huutavat vanhemmilleen, nuoriso riehuu. Kun mies ei kunnioita itseään ja on puristuksessa tiukassa taloudellisessa tilanteessa, kohtelee naista yhtälailla "tasa-arvoisen" kovasti kuin itseään.
        Ei mitään naisrauhaa enää, ei tajuta että se sama nainen tarvitsisi oman työn ja ajan lisäksi mahdollisuuden kasvattaa lempeässä rakkaudessa lapsiaan. Vaan kun lapsille ei ole aikaa, ei jakseta työ näännyttäminä, lapsille huudetaan, tiuskitaan, kohdellaan epäkunnioittavast. Ei ymmärretä poikien herkkyyttä.
        Täällä on todella omituista miten tytöille puhutaan rauhallisesti vaan pojille hyvin nopeasti tokaistaan raa'asti, jo aivan pienille, se oli ensimmäisiä asioita johon Suomeen muuttaessa kiinnitin huomiota, pojat koetaan jotenkin häiriötekijöinä, muualla he ovat perheen ylpeys siinä missä tytär perheen prinsessa.

        No ehkä tämä tuli vähän kärjistäen sanottua, eihän koko maailma ole samanlainen, puhunkin subjektiivisesti, jos sama perhe asuu eri maissa ja kokeilee millaista eri paikoissa on elää: Erot Suomen epäeduksi huomaa todella pian.

        No, kotoa jo poika oppii inhoamaan äitiä, ja isä näyttää omaa malliaan, päiväkodeissa, kouluissa sosiaalitädit jatkaa samaa linjaa, pojille huudetaan, heidän vilkkauttaan ei hyväksytä, pitäisi olla vaan kilttejä tyttöjä. Ulkomaalaiset jotka tulevat Suomeen huomaavat kuinka heidän lapsensa, nuorisonsa, oppivat suomalasten "vapautuneet" tavat. Somlilapsilta kun kysyy saisiko noin käyttäytyä kotona tai Somaliassa, he vastaavat heti kauhistuen Ei!

        Mitä maata sinä monella mantereella asunut suosittelet äidille jolla koululainen ja leikki-ikäinen?
        Niin että lapsista kasvaa onnellisia iloisia hyvällä itsetunnolla varustettuja aikuisia, jotka haluavat toimia ja osallistua yhteisöllisesti elämään, eikä heistä tule työnkoneita, jotka juoksevat tarjousten perässä ja haaveilevat sitten eläkkeellä muuttavansa etelään...
        Jossa on kohtuullisen hintaista asua ja elää, jossa nainen voi kulkea rauhassa kaduilla myös perjantai-iltaisin (Suomihan ei siihen sovellu) vaikka minihameessa.
        Jossa voi olla se perheen ainoa aikuinen (ainakin toistaiseksi) ilman että katsotaan vinoon; Suomessa on ok olla yksinhuoltaja, muualla se ei ole niin helppoa aina...
        Tässä tapauksessa kun vahinko on jo tapahtunut, Suomessa on helpompaa, vaan avioeroja ei yleensäkään tapahdu niin toisissa kulttuureissa joissa yhteisöllisyys on suurempaa ja yhteisö tukee jäseniään eikä jätä yksin.

        Elämä on ihmisen parasta aikaa :)) Suomessa siihen on vain niiin vaikea uskoa. No miksi et sitten muuta pois jo joku älypää jo ehtii kysymään? Tietysti muutan heti kun kynnelle kykenen, se ei vaan enää ole niin helppoa kuin nuorempana... avieroa, uusioperhettä, lapsia. Jos olisin tiennyt , voi jos olisin tiennyt, en todella olisi millään palannut Suomeen silloin (huoahdus!)

        Kuinka lähteä vielä kun on yksin ja kaksi pientä lasta mukana?! Tiedän sen että kun sitten saan itseni irti täältä, jo helpottaa, Suomessa on jotain käsittämättömän lamattavaa kaiken hyvinvoinnin keskellä.
        Pitäisi olla varma tieto, jess tämä tietty maa ok!, saan hoidon lapselle, ok koulu kululaiselle ja jos äiti tsemppaa työkin löytyy , asuntoa voi sitten vaihtaa parempaan kun tulot antavat myöhemmin myötä. Suku kun tunnetusti ei tue samalla lailla kuin muualla, eli yksinäisen äidin kynnys on iso lähteä, eri juttu kun silloin nuorempana.

        Kai nyt jokainen tajusi että Suomi on ihana ja rakas, ihanat kesäyöt, mahtavat talviset lumiset tähtiyöt, ihanaa kun ihmiset on parhaimmillaan rentoja ja sinut-tuttuja toistensa kanssa, kaikki kovin mutkatonta ja helppoa byrokraattisesti....

        Vaan mikä on se kauhea ankea lyijynraskas epäkohteliaisuus, kylmyys, välinpitämättömyys, ei-yhteisöllisyys ja yleinen epäsuotuisat elinolosuhteet luova ilmapiiri mikä täällä on??! Sen todella tajuaa vain ne jota on kunnolla ollut poissa tästä maasta, muut vain tykkää että se on suurin piirtein maanpetturuutta ja turhaa valitusta.
        Elämä kun vaan on oikeasti kovin ihanaa ja joka päivä, kaikkine arkisine puuhineen ja huolineen -kunhan vaan on poissa Suomesta. Sen huomaa jo kun kuuntelee vaikka amerikansuomalaisia vanhuksia, miten he ovat heleitä ja reippaita, tyytyväisiä päivätyönsä suoritettuaan, verrattuna meidän pillerilääkittyihin tokkuraisiin masentuneisiin itsemurha-alttiisiin unohdettuihin vanhuksiin........


      • heleä ja reipas
        itse Saksassa asunut kirjoitti:

        minäkin. Joskus aikoinaan kun ei ollut vielä poikalasta, ajattelin että poikaa en ainakaan missään nimessä haluaisi kasvattaa Suomessa, kun heille tulee niin onneton itsetunto ja naisviha... Ja se oli joskus 80-luvulla kun tätä mietin. Nykyään tilannehan on todella ankea.

        Avierot, näennäis-tasa-arvo, se uskomaton määrä naisia jotka miehet tappavat vuodessa pahoinpitelyllään... suomalaiset ei oikein tajua että monissa ns. epätasa-arvoisissa kulttuureissa naista ja hänen mielipiteitään kunnioitetaan huomattavasti enemmän kuin Suomessa.

        Tuntuu että Suomessa ei kunnioiteta enää ketään, lapset huutavat vanhemmilleen, nuoriso riehuu. Kun mies ei kunnioita itseään ja on puristuksessa tiukassa taloudellisessa tilanteessa, kohtelee naista yhtälailla "tasa-arvoisen" kovasti kuin itseään.
        Ei mitään naisrauhaa enää, ei tajuta että se sama nainen tarvitsisi oman työn ja ajan lisäksi mahdollisuuden kasvattaa lempeässä rakkaudessa lapsiaan. Vaan kun lapsille ei ole aikaa, ei jakseta työ näännyttäminä, lapsille huudetaan, tiuskitaan, kohdellaan epäkunnioittavast. Ei ymmärretä poikien herkkyyttä.
        Täällä on todella omituista miten tytöille puhutaan rauhallisesti vaan pojille hyvin nopeasti tokaistaan raa'asti, jo aivan pienille, se oli ensimmäisiä asioita johon Suomeen muuttaessa kiinnitin huomiota, pojat koetaan jotenkin häiriötekijöinä, muualla he ovat perheen ylpeys siinä missä tytär perheen prinsessa.

        No ehkä tämä tuli vähän kärjistäen sanottua, eihän koko maailma ole samanlainen, puhunkin subjektiivisesti, jos sama perhe asuu eri maissa ja kokeilee millaista eri paikoissa on elää: Erot Suomen epäeduksi huomaa todella pian.

        No, kotoa jo poika oppii inhoamaan äitiä, ja isä näyttää omaa malliaan, päiväkodeissa, kouluissa sosiaalitädit jatkaa samaa linjaa, pojille huudetaan, heidän vilkkauttaan ei hyväksytä, pitäisi olla vaan kilttejä tyttöjä. Ulkomaalaiset jotka tulevat Suomeen huomaavat kuinka heidän lapsensa, nuorisonsa, oppivat suomalasten "vapautuneet" tavat. Somlilapsilta kun kysyy saisiko noin käyttäytyä kotona tai Somaliassa, he vastaavat heti kauhistuen Ei!

        Mitä maata sinä monella mantereella asunut suosittelet äidille jolla koululainen ja leikki-ikäinen?
        Niin että lapsista kasvaa onnellisia iloisia hyvällä itsetunnolla varustettuja aikuisia, jotka haluavat toimia ja osallistua yhteisöllisesti elämään, eikä heistä tule työnkoneita, jotka juoksevat tarjousten perässä ja haaveilevat sitten eläkkeellä muuttavansa etelään...
        Jossa on kohtuullisen hintaista asua ja elää, jossa nainen voi kulkea rauhassa kaduilla myös perjantai-iltaisin (Suomihan ei siihen sovellu) vaikka minihameessa.
        Jossa voi olla se perheen ainoa aikuinen (ainakin toistaiseksi) ilman että katsotaan vinoon; Suomessa on ok olla yksinhuoltaja, muualla se ei ole niin helppoa aina...
        Tässä tapauksessa kun vahinko on jo tapahtunut, Suomessa on helpompaa, vaan avioeroja ei yleensäkään tapahdu niin toisissa kulttuureissa joissa yhteisöllisyys on suurempaa ja yhteisö tukee jäseniään eikä jätä yksin.

        Elämä on ihmisen parasta aikaa :)) Suomessa siihen on vain niiin vaikea uskoa. No miksi et sitten muuta pois jo joku älypää jo ehtii kysymään? Tietysti muutan heti kun kynnelle kykenen, se ei vaan enää ole niin helppoa kuin nuorempana... avieroa, uusioperhettä, lapsia. Jos olisin tiennyt , voi jos olisin tiennyt, en todella olisi millään palannut Suomeen silloin (huoahdus!)

        Kuinka lähteä vielä kun on yksin ja kaksi pientä lasta mukana?! Tiedän sen että kun sitten saan itseni irti täältä, jo helpottaa, Suomessa on jotain käsittämättömän lamattavaa kaiken hyvinvoinnin keskellä.
        Pitäisi olla varma tieto, jess tämä tietty maa ok!, saan hoidon lapselle, ok koulu kululaiselle ja jos äiti tsemppaa työkin löytyy , asuntoa voi sitten vaihtaa parempaan kun tulot antavat myöhemmin myötä. Suku kun tunnetusti ei tue samalla lailla kuin muualla, eli yksinäisen äidin kynnys on iso lähteä, eri juttu kun silloin nuorempana.

        Kai nyt jokainen tajusi että Suomi on ihana ja rakas, ihanat kesäyöt, mahtavat talviset lumiset tähtiyöt, ihanaa kun ihmiset on parhaimmillaan rentoja ja sinut-tuttuja toistensa kanssa, kaikki kovin mutkatonta ja helppoa byrokraattisesti....

        Vaan mikä on se kauhea ankea lyijynraskas epäkohteliaisuus, kylmyys, välinpitämättömyys, ei-yhteisöllisyys ja yleinen epäsuotuisat elinolosuhteet luova ilmapiiri mikä täällä on??! Sen todella tajuaa vain ne jota on kunnolla ollut poissa tästä maasta, muut vain tykkää että se on suurin piirtein maanpetturuutta ja turhaa valitusta.
        Elämä kun vaan on oikeasti kovin ihanaa ja joka päivä, kaikkine arkisine puuhineen ja huolineen -kunhan vaan on poissa Suomesta. Sen huomaa jo kun kuuntelee vaikka amerikansuomalaisia vanhuksia, miten he ovat heleitä ja reippaita, tyytyväisiä päivätyönsä suoritettuaan, verrattuna meidän pillerilääkittyihin tokkuraisiin masentuneisiin itsemurha-alttiisiin unohdettuihin vanhuksiin........

        Ehkä Suomi voisi alkaa muuttua, jos joku osaisi laittaa yhteiskuntamme (olen nyt jo muualla, mutta suomalainen olen) kansien väliin niin selkein sanoin, että tyhmempikin tajuaa, missä on vika. Ehkei sellaista kirjaa voi kirjoittaa? Liian laaja aihe? Ehkä muutos tapahtuu pikku hiljaa. Ainakin meidän muualle muuttaneiden kohdalla se tapahtuu, ja ehkä voimme osaltamme vaikuttaa ainakin Suomeen jääneisiin sukulaisiimme ja ystäviimme.

        Ihan ajatusleikkinä; voisiko meistä suomalaisista kirjoittaa helppolukuisen, oivaltavan hauskan analyysin? Voiko sen kirjoittaa vain ulkomaalainen? Vai vain suomalainen? Vain Suomessa syntynyt, muualla kauan asunut ihminen? Minä en osaisi. Osaisiko joku?


      • itse Saksassa asunut
        heleä ja reipas kirjoitti:

        Ehkä Suomi voisi alkaa muuttua, jos joku osaisi laittaa yhteiskuntamme (olen nyt jo muualla, mutta suomalainen olen) kansien väliin niin selkein sanoin, että tyhmempikin tajuaa, missä on vika. Ehkei sellaista kirjaa voi kirjoittaa? Liian laaja aihe? Ehkä muutos tapahtuu pikku hiljaa. Ainakin meidän muualle muuttaneiden kohdalla se tapahtuu, ja ehkä voimme osaltamme vaikuttaa ainakin Suomeen jääneisiin sukulaisiimme ja ystäviimme.

        Ihan ajatusleikkinä; voisiko meistä suomalaisista kirjoittaa helppolukuisen, oivaltavan hauskan analyysin? Voiko sen kirjoittaa vain ulkomaalainen? Vai vain suomalainen? Vain Suomessa syntynyt, muualla kauan asunut ihminen? Minä en osaisi. Osaisiko joku?

        Vaan tällaiset mielipiteet usein herättää närää, kun itsetunto on täällä mitä on... Se joka on ikänsä kaurapuuroa syönyt, ei muusta tiedä. Asenteet muuttuu pikku-hiljaa, pikku-hiljaa. Vaan se kestää liian kauan. Viinistä tulee maan kaltainen mistä mullasta rypäle on kypsynyt. Sama "merkki" on ihan erilaista eri maaperästä. Ei minulla ole muuta ajatusta, kuin että kai se ilmastonmuutos tekee joskus tehtävänsä, tosin tällä meiningillä kun pakasteolosuhteissa jo viileät fenno-ugrit listivät toisiaan (ja sitten puhutaan vielä kiihkomielisistä kuumien maiden asukkaista...) Huh, jos Suomeen tulee näillä käytöstavoilla varustetulle barbaarikansalle kuumat säät ja meitä olisi vaikka 30 milj. suomalaista enemmän, oijoijoi...

        Luonnonhenget taitaa olla vähän synkeitä täällä, eikö se Irlantikin ole ihan pohjoisessa, vaan ei ole niin murheellisten laulujen maa. Vaan eksotiikkaa täällä tietysti riittää. Vaan olisi kiva asua jossain kivassa paikassa, missä on kohtuulliset kustannukset ja ystävälliset yhteisölliset ihmiset ja ihan asialliset koulut ja sivistys.
        Australia? kaukana... Amerikka? isot kontrastit eri yhteiskuntaluokilla, ulospäin vaikuttaa aika yksipuoliselta politiikka...
        Englanti? ...ehkei siellä ole niin sumuista kuin puhutaan, sehän on keski-eurooppalaisten mielipide, suomalaisittain siellä on varmaan ihan ok sää.
        Espanja, Portugali? miten lasten koulut.. Etelä-Ranska?? Onko siellä asuvia? Viihdyttekö? Hollanti? hmmm, se kieli..
        Tanska? miten suomalaiset viihtyy? Lähellä vaan kuitenkin jo heleämpää? Tasa-arvosta ei tarvitsisi niin luopua, pohjoismainen meininki? Joutuuko Ruotsissa vielä tituleeratuksi finn-jäveliksi, tai ainakin lapset??
        Missä ihana kiva paikka missä suomalainen pieni perhe viihtyisi hyvin? Ettei tarvitse näivettyä täällä Suomessa.

        Vai rakas Suomeni, olisiko täällä vielä jossain ihanassa niemen notkossa se Onnellisten ihmisten kylä?? missä on oikeasti kiva eikä nurkkakuntaista asua...
        Missä on niin kiva yhteishenki, ettei Suomen muut ankeat jutut sitten haittaakaan, riittää se kiva asuinseutu, hyvät naapurit, opiskelumahdollisuudet lapsille, puhdas luonto ja puhdas luomuruoka, oma kotikieli......Porvoo? Hämeenlinna? vai muutanko saamelaisten alueelle Lappiin, jos siellä kivat yhteydet koko kalotilla.

        Ihminen aina etsii sitä itselleen suotuisaa olosuhdetta, ja jos sen omasta kotimaastaan löytäisi, olisi kiva. Jos ei, on lähdettävä muualle, kun sen tiedän että on pelkkää pelottelua kun sanotaan Laps' Suomen ällös...


      • itse Saksassa asunut
        itse Saksassa asunut kirjoitti:

        Vaan tällaiset mielipiteet usein herättää närää, kun itsetunto on täällä mitä on... Se joka on ikänsä kaurapuuroa syönyt, ei muusta tiedä. Asenteet muuttuu pikku-hiljaa, pikku-hiljaa. Vaan se kestää liian kauan. Viinistä tulee maan kaltainen mistä mullasta rypäle on kypsynyt. Sama "merkki" on ihan erilaista eri maaperästä. Ei minulla ole muuta ajatusta, kuin että kai se ilmastonmuutos tekee joskus tehtävänsä, tosin tällä meiningillä kun pakasteolosuhteissa jo viileät fenno-ugrit listivät toisiaan (ja sitten puhutaan vielä kiihkomielisistä kuumien maiden asukkaista...) Huh, jos Suomeen tulee näillä käytöstavoilla varustetulle barbaarikansalle kuumat säät ja meitä olisi vaikka 30 milj. suomalaista enemmän, oijoijoi...

        Luonnonhenget taitaa olla vähän synkeitä täällä, eikö se Irlantikin ole ihan pohjoisessa, vaan ei ole niin murheellisten laulujen maa. Vaan eksotiikkaa täällä tietysti riittää. Vaan olisi kiva asua jossain kivassa paikassa, missä on kohtuulliset kustannukset ja ystävälliset yhteisölliset ihmiset ja ihan asialliset koulut ja sivistys.
        Australia? kaukana... Amerikka? isot kontrastit eri yhteiskuntaluokilla, ulospäin vaikuttaa aika yksipuoliselta politiikka...
        Englanti? ...ehkei siellä ole niin sumuista kuin puhutaan, sehän on keski-eurooppalaisten mielipide, suomalaisittain siellä on varmaan ihan ok sää.
        Espanja, Portugali? miten lasten koulut.. Etelä-Ranska?? Onko siellä asuvia? Viihdyttekö? Hollanti? hmmm, se kieli..
        Tanska? miten suomalaiset viihtyy? Lähellä vaan kuitenkin jo heleämpää? Tasa-arvosta ei tarvitsisi niin luopua, pohjoismainen meininki? Joutuuko Ruotsissa vielä tituleeratuksi finn-jäveliksi, tai ainakin lapset??
        Missä ihana kiva paikka missä suomalainen pieni perhe viihtyisi hyvin? Ettei tarvitse näivettyä täällä Suomessa.

        Vai rakas Suomeni, olisiko täällä vielä jossain ihanassa niemen notkossa se Onnellisten ihmisten kylä?? missä on oikeasti kiva eikä nurkkakuntaista asua...
        Missä on niin kiva yhteishenki, ettei Suomen muut ankeat jutut sitten haittaakaan, riittää se kiva asuinseutu, hyvät naapurit, opiskelumahdollisuudet lapsille, puhdas luonto ja puhdas luomuruoka, oma kotikieli......Porvoo? Hämeenlinna? vai muutanko saamelaisten alueelle Lappiin, jos siellä kivat yhteydet koko kalotilla.

        Ihminen aina etsii sitä itselleen suotuisaa olosuhdetta, ja jos sen omasta kotimaastaan löytäisi, olisi kiva. Jos ei, on lähdettävä muualle, kun sen tiedän että on pelkkää pelottelua kun sanotaan Laps' Suomen ällös...

        Aihe vähän lipsuu jo aloituksesta...
        Siirsin sitä uudeksi aiheeksi tuonne listaan. On kiva kuulla mielipiteitä asiasta.


      • itse ulkomailla asuva

        No hei tässä yksi huuto sinulle. Asun ulkomailla USA.ssa.. etelässä. Ainakin minulla on jatkuva ikävä suomeen. Ilmasto on suomessa erilainen, mutta silti ihana. Nyt osaa arvostaa suomea ja suomen ihanaa sijaintia ja sitä rauhaa ja suomen luonnon kauneutta.

        Minä asun pakosta ulkomailla, muuttaisin milloin vain takaisin suomeen. Ainakin terveydenhuolto on paljon parempaa ja ihmiset ihania ja hauskoja, ihan niinkuin ihmiset ovat ihania ja hauskoja täälläkin.

        Saksa on ehkä rikkaampi maa kuin suomi ja siksi veromarkoilla saadaan kesäkukat kauniisti minne vain.

        Suomi ei ole sen kalseampi maa kun muutkaan, ihanat vuodenajan vaihtelut ja ainahan suomesta pääsee etelän aurinkoon kun harmaus ahdistaa.

        Suomessa on ihania ja avuliaita ihmisiä, siinä missä ulkomaillakin. Harmi että ne ikävät ja ilkeät ihmisetkin asuvat suomessa.
        Kaikki on vain itsestä kiinni ja omasta asenteesta millaisen kohtelun saa.


      • itse Saksassa asunut
        itse ulkomailla asuva kirjoitti:

        No hei tässä yksi huuto sinulle. Asun ulkomailla USA.ssa.. etelässä. Ainakin minulla on jatkuva ikävä suomeen. Ilmasto on suomessa erilainen, mutta silti ihana. Nyt osaa arvostaa suomea ja suomen ihanaa sijaintia ja sitä rauhaa ja suomen luonnon kauneutta.

        Minä asun pakosta ulkomailla, muuttaisin milloin vain takaisin suomeen. Ainakin terveydenhuolto on paljon parempaa ja ihmiset ihania ja hauskoja, ihan niinkuin ihmiset ovat ihania ja hauskoja täälläkin.

        Saksa on ehkä rikkaampi maa kuin suomi ja siksi veromarkoilla saadaan kesäkukat kauniisti minne vain.

        Suomi ei ole sen kalseampi maa kun muutkaan, ihanat vuodenajan vaihtelut ja ainahan suomesta pääsee etelän aurinkoon kun harmaus ahdistaa.

        Suomessa on ihania ja avuliaita ihmisiä, siinä missä ulkomaillakin. Harmi että ne ikävät ja ilkeät ihmisetkin asuvat suomessa.
        Kaikki on vain itsestä kiinni ja omasta asenteesta millaisen kohtelun saa.

        Tiedän tuon tunteen erittäin hyvin. Kun on poissa Suomesta, Suomi on tosi rakas, se tulee hurjan tärkeäksi, alkaa rallatella kansanlaululuja, On neidolla punapaula ja Miss' laaja aukee Pohjanmaa..
        Suomi on tärkeä ja rakas ja eksoottinen ja luulet että kun tulet Suomeen "nyt osaat olla siellä", että se on ihan omasta asenteesta kiinni jne.

        Tiedän kaiken tämän. Vaan... jotenkin salakavalasti ensin olet positiivinen ja ihan ulkomaalainen, vaan pikkuhiljaa Suomi alkaa ottaa iholle. Ensin ihmisten lamaantuneisuus ei kosketa, ensin mikään ei kosketa.
        Kun asut täällä ja sitten huomaat jotain outoa. Nimittäin kun itse voi valita kummalla puolella katua haluaa kävellä, varjoisalla ränsistyneellä puolella vai sillä puolella missä aurinko paistaa ja on näkymä ihanille huviloille, kumman selvästi vaan huomaa mikä on ankeaa ja mikä ei.
        Tylsät samankaltaiset rujot pilatut kaupungit ja lähiöt, tylsät mitään sanomattomat värittömät ihmiset.

        Jos uskallat ryhtyä keskustelemaan jo se on liikaa. Mitä sitä turhaan naapureita tervehtimään, puuttuvat vaan asioihin. Nyrpeät ei-asiakaspalveluhenkiset myyjät, nurkkakuntalainen asenne luonnonsuojeluun, ja maaseutuun yleensä.
        Rasismi, suhtautuminen eri värisiin ihmisiin, hymyttömyys jo lasten päiväkodeissa, lapset jotka kiroilevat ja ovat varsain lamassa, ks. lasten pahoivnointitilastoa, naisten pahoipitely, Suomi taitaa olla Euroopan väkivaltaisin maa yleensäkin. Alkoholin käyttö... Pitääkö jatkaa vielä?

        Tietysti jos voi kääriä vain kermat tästä maasta ja olla kaiken vapaa-ajan sitten lämpimässä.. vaan lapsiperheen arki Suomessa on aika karua, perhehelpotukset olemattomia. Perheyksikkönä ei ole niin suojeltu kuin muualla.
        Äideiltä vaaditaan täyspanos töissä ja kotona. Jo Ruotsissa tunnetaan malli jossa koululaisten äidit voivat tehdä puolta päivää.
        Ystävättäreni Englannissa, kahden pienen leikkikoululaisen äiti on aloittanut opiskelun (vastaa meidän opista- akk-tasoa) ja voi tehdä sen omassa tahdissaan joitakin päiviä viikossa. Meillä ei onnistu, joko olet ihan vaan kotona tai sitten alat täsyiä opiskelun tai työnteon, no mercy, vaikka lapset on pieniä. Naapurit sukulaise loistavat poissaolollaan, ehillä on sama tappotahti ja omat ongelmansa. Ennen oli setiä tätejä enoja, perheet olivat enemmän toistensa kanssa tekemisissä, nyt ei arjessa enää ole enää niin. On vain vanhemmat jai yksi vanhen ja lapset. Tämä kova tahti työelämässä ja yhteiskunnassa saa monet romahtamaan , työpaikoilla koulussa kaiken maailman kiusaamista, ihmiset nääntyvät ja heikoin lenkki, lapset, kärsivät. Olen varmaan tosi hyvä tuulesta tempaamaan näitä juttuja vai?? En itse olisi uskonut että jotenkin Suomi voisi olla rankka, vaan niin se vaan käy kun monen monta vuotta täällä on. Ja kun pois pääsisin se olisi kuin paha uni vain.. ja voisin taas muistella ihanaa sinivalkoista juhannus-Suomea, joka todellakin on myytti tai, no, voimassa 18.-28.kesäkuuta. Ja jouluaika, on ihana (niille jotka eivät ole kokeneet ihania jouluntunnelmia muualla...) Kerettiläisiä ajatuksia, Laps' Suomen jne jne pistäkää kaikki vaan kirjoittajan onnettoman mielikuvituksen tuotteeksi :))


      • useassa maassa asunut
        itse Saksassa asunut kirjoitti:

        Tiedän tuon tunteen erittäin hyvin. Kun on poissa Suomesta, Suomi on tosi rakas, se tulee hurjan tärkeäksi, alkaa rallatella kansanlaululuja, On neidolla punapaula ja Miss' laaja aukee Pohjanmaa..
        Suomi on tärkeä ja rakas ja eksoottinen ja luulet että kun tulet Suomeen "nyt osaat olla siellä", että se on ihan omasta asenteesta kiinni jne.

        Tiedän kaiken tämän. Vaan... jotenkin salakavalasti ensin olet positiivinen ja ihan ulkomaalainen, vaan pikkuhiljaa Suomi alkaa ottaa iholle. Ensin ihmisten lamaantuneisuus ei kosketa, ensin mikään ei kosketa.
        Kun asut täällä ja sitten huomaat jotain outoa. Nimittäin kun itse voi valita kummalla puolella katua haluaa kävellä, varjoisalla ränsistyneellä puolella vai sillä puolella missä aurinko paistaa ja on näkymä ihanille huviloille, kumman selvästi vaan huomaa mikä on ankeaa ja mikä ei.
        Tylsät samankaltaiset rujot pilatut kaupungit ja lähiöt, tylsät mitään sanomattomat värittömät ihmiset.

        Jos uskallat ryhtyä keskustelemaan jo se on liikaa. Mitä sitä turhaan naapureita tervehtimään, puuttuvat vaan asioihin. Nyrpeät ei-asiakaspalveluhenkiset myyjät, nurkkakuntalainen asenne luonnonsuojeluun, ja maaseutuun yleensä.
        Rasismi, suhtautuminen eri värisiin ihmisiin, hymyttömyys jo lasten päiväkodeissa, lapset jotka kiroilevat ja ovat varsain lamassa, ks. lasten pahoivnointitilastoa, naisten pahoipitely, Suomi taitaa olla Euroopan väkivaltaisin maa yleensäkin. Alkoholin käyttö... Pitääkö jatkaa vielä?

        Tietysti jos voi kääriä vain kermat tästä maasta ja olla kaiken vapaa-ajan sitten lämpimässä.. vaan lapsiperheen arki Suomessa on aika karua, perhehelpotukset olemattomia. Perheyksikkönä ei ole niin suojeltu kuin muualla.
        Äideiltä vaaditaan täyspanos töissä ja kotona. Jo Ruotsissa tunnetaan malli jossa koululaisten äidit voivat tehdä puolta päivää.
        Ystävättäreni Englannissa, kahden pienen leikkikoululaisen äiti on aloittanut opiskelun (vastaa meidän opista- akk-tasoa) ja voi tehdä sen omassa tahdissaan joitakin päiviä viikossa. Meillä ei onnistu, joko olet ihan vaan kotona tai sitten alat täsyiä opiskelun tai työnteon, no mercy, vaikka lapset on pieniä. Naapurit sukulaise loistavat poissaolollaan, ehillä on sama tappotahti ja omat ongelmansa. Ennen oli setiä tätejä enoja, perheet olivat enemmän toistensa kanssa tekemisissä, nyt ei arjessa enää ole enää niin. On vain vanhemmat jai yksi vanhen ja lapset. Tämä kova tahti työelämässä ja yhteiskunnassa saa monet romahtamaan , työpaikoilla koulussa kaiken maailman kiusaamista, ihmiset nääntyvät ja heikoin lenkki, lapset, kärsivät. Olen varmaan tosi hyvä tuulesta tempaamaan näitä juttuja vai?? En itse olisi uskonut että jotenkin Suomi voisi olla rankka, vaan niin se vaan käy kun monen monta vuotta täällä on. Ja kun pois pääsisin se olisi kuin paha uni vain.. ja voisin taas muistella ihanaa sinivalkoista juhannus-Suomea, joka todellakin on myytti tai, no, voimassa 18.-28.kesäkuuta. Ja jouluaika, on ihana (niille jotka eivät ole kokeneet ihania jouluntunnelmia muualla...) Kerettiläisiä ajatuksia, Laps' Suomen jne jne pistäkää kaikki vaan kirjoittajan onnettoman mielikuvituksen tuotteeksi :))

        Poissa ollessani en paljoakaan suomen lauluja ole rallatellut, tai en sen enempää kun jos olisin suomessa.

        Olen miettinyt sitä, miksi suomalaiset ulkomailla hetken asuneet, aina morkkaavat suomea. Kyllähän täällä ulkomailla on yhtä kurjia yhteisojä ja ilkeitä ikäviä ihmisiä. Väkivaltaa sun muuta epäkohtia, kouluissa tyopaikoilla, kaikki toimii hitaasti, tai ei ainakaan ensimmäisellä kerralla mikään mene putkeen. Aina saa olla itse valvomassa jos jotain haluaa tehtävän oikein.

        Joo suomi on kylläkin niin pieni maa tai ainakin ihmisten lukumäärältään, että jokainen melkein tuntee toisensa ja osa valvoo toistensa tekemisiä.
        Ulkomailla tälläiset valvomiset ja muut ikävät asiat hukkuu ihmisten seassa.
        Yksinäisyyttä voi olla ulkomaillakin ollessa, ethän sinä niin tarkkaan edes täällä tiedä mitä toisten seinien sisäpuolella tapahtuu, kaikki elävät omissa taloissaan, verhot visusti suljettuna.
        Ystävällisiä ollaan, joo ainakin ulospäin ja aina tervehditään...melkein. Se on sellainen kulttuuri, mutta ystäviä..tosi sellaisia ei helposti tule. Ihmiset täällä pitävät sukulaisiinsa läheistä yhteydenpitoa, asuvat yhdessä jopa.

        Suomalaiset ovat ainakin reilua, rehellistä ja ahkeria ihmisiä.

        Sitä en tiedä missäpäin suomea nämä tylsät kaupungit ja lähiot ovat ja sellaiset ihmiset jotka joista kirjoitit. Kai minä sitten olen vain sattunut elelemään ja matkustelemaan suomessa sellaisissa paikoissa missa ei ole ollut kuvaamasi ankeaa ja tylsää.

        Kaikkihan me suomalaiset voisimme muuttaa tilannetta omalla käyttäytymisellämme.

        Rasismia on varmasti muualla maailmassa vielä paljon enemmän kun suomessa. Suomessa asiasta kirjoitellaan enemmän ja kaikki uutiset maassamme on kaikkien saatavilla. Suuressa maassa nämä uutiset hukkuvat uutisten joukkoon.

        Täällä ulkomailla näkyy myos lasten pahoinvointia ja lasten pahoinpitelyä. Suomessa sentään lapset saavat olla turvallisesti omilla isoilla pihamaillaan ja leikkia yhdessä toisten lasten kanssa. Toisin on esim. USA.ssa.

        Tosi asioita ovat varmaan ne ettei lapsiperheet suomessa saa riittävästi tukea. Ei se ole ihanaa täälläkään äidin raataa yksin kotihommissa, vaikka haluaisit olla itsenäisessä omassa tyossäsi. Täällä et ainakaan voi valittaa miehelle, ettei osallistu kotitoihin.

        Oma itsenäisyys on ulkomailla aika vähissä.
        Se on totta että suomessa kaikki on kallista, pieni maa kun on.

        Itse opiskelin suomessa iltakoulussa(akk) ja olin päivät toissä.
        Noh sinulla ei mene hyvin suomessa, mutta en usko että se menisi sen paremmin täällä ulkomaillakaan, ei täällä niin auvoista ole.


      • Ajatuksia?
        itse Saksassa asunut kirjoitti:

        Tiedän tuon tunteen erittäin hyvin. Kun on poissa Suomesta, Suomi on tosi rakas, se tulee hurjan tärkeäksi, alkaa rallatella kansanlaululuja, On neidolla punapaula ja Miss' laaja aukee Pohjanmaa..
        Suomi on tärkeä ja rakas ja eksoottinen ja luulet että kun tulet Suomeen "nyt osaat olla siellä", että se on ihan omasta asenteesta kiinni jne.

        Tiedän kaiken tämän. Vaan... jotenkin salakavalasti ensin olet positiivinen ja ihan ulkomaalainen, vaan pikkuhiljaa Suomi alkaa ottaa iholle. Ensin ihmisten lamaantuneisuus ei kosketa, ensin mikään ei kosketa.
        Kun asut täällä ja sitten huomaat jotain outoa. Nimittäin kun itse voi valita kummalla puolella katua haluaa kävellä, varjoisalla ränsistyneellä puolella vai sillä puolella missä aurinko paistaa ja on näkymä ihanille huviloille, kumman selvästi vaan huomaa mikä on ankeaa ja mikä ei.
        Tylsät samankaltaiset rujot pilatut kaupungit ja lähiöt, tylsät mitään sanomattomat värittömät ihmiset.

        Jos uskallat ryhtyä keskustelemaan jo se on liikaa. Mitä sitä turhaan naapureita tervehtimään, puuttuvat vaan asioihin. Nyrpeät ei-asiakaspalveluhenkiset myyjät, nurkkakuntalainen asenne luonnonsuojeluun, ja maaseutuun yleensä.
        Rasismi, suhtautuminen eri värisiin ihmisiin, hymyttömyys jo lasten päiväkodeissa, lapset jotka kiroilevat ja ovat varsain lamassa, ks. lasten pahoivnointitilastoa, naisten pahoipitely, Suomi taitaa olla Euroopan väkivaltaisin maa yleensäkin. Alkoholin käyttö... Pitääkö jatkaa vielä?

        Tietysti jos voi kääriä vain kermat tästä maasta ja olla kaiken vapaa-ajan sitten lämpimässä.. vaan lapsiperheen arki Suomessa on aika karua, perhehelpotukset olemattomia. Perheyksikkönä ei ole niin suojeltu kuin muualla.
        Äideiltä vaaditaan täyspanos töissä ja kotona. Jo Ruotsissa tunnetaan malli jossa koululaisten äidit voivat tehdä puolta päivää.
        Ystävättäreni Englannissa, kahden pienen leikkikoululaisen äiti on aloittanut opiskelun (vastaa meidän opista- akk-tasoa) ja voi tehdä sen omassa tahdissaan joitakin päiviä viikossa. Meillä ei onnistu, joko olet ihan vaan kotona tai sitten alat täsyiä opiskelun tai työnteon, no mercy, vaikka lapset on pieniä. Naapurit sukulaise loistavat poissaolollaan, ehillä on sama tappotahti ja omat ongelmansa. Ennen oli setiä tätejä enoja, perheet olivat enemmän toistensa kanssa tekemisissä, nyt ei arjessa enää ole enää niin. On vain vanhemmat jai yksi vanhen ja lapset. Tämä kova tahti työelämässä ja yhteiskunnassa saa monet romahtamaan , työpaikoilla koulussa kaiken maailman kiusaamista, ihmiset nääntyvät ja heikoin lenkki, lapset, kärsivät. Olen varmaan tosi hyvä tuulesta tempaamaan näitä juttuja vai?? En itse olisi uskonut että jotenkin Suomi voisi olla rankka, vaan niin se vaan käy kun monen monta vuotta täällä on. Ja kun pois pääsisin se olisi kuin paha uni vain.. ja voisin taas muistella ihanaa sinivalkoista juhannus-Suomea, joka todellakin on myytti tai, no, voimassa 18.-28.kesäkuuta. Ja jouluaika, on ihana (niille jotka eivät ole kokeneet ihania jouluntunnelmia muualla...) Kerettiläisiä ajatuksia, Laps' Suomen jne jne pistäkää kaikki vaan kirjoittajan onnettoman mielikuvituksen tuotteeksi :))

        Juuri kun olen asettunut lyhyen elämäni aikana ajattelemaan ettei ole mitään parempaa kuin pieni kotikuntani luonnon keskellä välittömine ihmisineen ja upeine luontoineen, joku päättää haukkua Suomen lyttyyn. Sinä tunnut eläneen aivan toisessa suomessa kuin minä.

        Outo "Ettehän te paremmasta tiedä, minä asun ulkomailla.."-asenne sinulla. Joopa joo. Minä en näe Saksaa kesällä, sinä et ole selvästikään nähnyt Suomea.

        Kaikille kauneus ei merkitse yksiselitteisesti kadun aurinkoista puolta. Monesti ne varjopuolen talot ovat kauniinpia. Kauneudentajusi vaikuttaa todella köyhältä.

        Olen suomalainen enkä välitä minulle merkityksettömistä ihmisistä, olen heille kuitenkin hyvin ystävällinen. Minun ei tarvitse kuitenkaan teeskennellä kenellekkään välittäväni, ja siten aidot ystäväni tietävät minun olevan aito.


      • Nimim. kokemusta on!!

        Olet niin oikeassa kuin kukaan vaan voi olla. Saksassa on niin paljon hyviä puolia. Kaikki nuo kuvailemasi asiat pitävät täysin paikkaansa.

        Toivottavasti pääset vielä takaisin tänne Saksaan =) Hyvää jatkoa sinulle!


      • Epätoivoinen äiti.
        täydellisiin äiteihin suiva... kirjoitti:

        Jos tuo, mitä kirjoitit on perustelu mielipiteellesi ja halullesi pitää tyttäresi Suomessa, ei voi sanoa muuta kuin, että se on pelkkää itsekyyttäsi ja itsekeskeisyyttäsi, jos olisin tyttäresi en olisi enää misään tekemisissä äitiin. Tyttärelläsi on oma elämä, etkä saa tehdä hänestä piikaasi, juoksutyttöäsi ja elää hänen elämäänsä. Anna hänelle mahdollisuus päästä pois sieltä junttilasta sivistyksen pariin!

        Itsekäs?
        Tytärtäni ajatellen olen uhrannut paljon aikaa ja vaivaa, miksi se muka on itsekästä?


    • EntinenÄidinPikkuPoika

      niin, surullisinta tässä jutussa on, että tuollaisia äitejä on oikeasti olemassa, vaikka tämä olisikin provo. Omani oli suojelija ja kyttääjä, ja yhdessä vaiheessa tuli mullekin mitta täyteen ja lähdin maailmalle kuuntelematta muorin itkuja ja ruikutuksia. Vasta siinä vaiheessa kun sairaalasta soitettiin ja kerrottiin hänen hirttäytyneen eteisen naulakkoon, alkoi tulla syyllisyyden tunteita, mutta niistäkin selvittiin terapeutin avulla. Eihän se minun vikani ollut, vaikken ennen lähtöäni ihmisparkaa hoitoon toimittanutkaan. Kyllä se napanuora on joskus pakko katkaista vaikka vähän kirpaisisikin.

      • provoilijoita

      • itsekäs..

        äitisi tekee noin epätoivoisen teon ja sinä vain liihottelet maailmalla. Kyllä mun mielestä äidin ja tyttären kuuluu tavata toisiaan, vaihtaa kuulumisia ym. Hehän ovat samaa sukua ja rakkaita toisilleen.

        Miksi lapsia tehtäis, jos kaikki vain lähtis maalimalle ja hylkäisi "tekijänsä" siis perheensä??
        Kyllä mun mielestä aikuisilla lapsilla on vastuuta myös vanhemmistaan. Edes niin että pidetään yhteyttä.

        Muutenhan kyse on totaalisesta hylkäämisestä ihmisiin, jotka ovat huolehtineet lapsestaan sentään 18-vuotta.

        Kyllä minä kävin vanhempieni luona 2 viikon välein aina 35-vuotiaaksi.
        Sitten se alkoi vähetä.
        Ei omaisiaan saa hylätä!!


      • hiukan sekaisin:)
        itsekäs.. kirjoitti:

        äitisi tekee noin epätoivoisen teon ja sinä vain liihottelet maailmalla. Kyllä mun mielestä äidin ja tyttären kuuluu tavata toisiaan, vaihtaa kuulumisia ym. Hehän ovat samaa sukua ja rakkaita toisilleen.

        Miksi lapsia tehtäis, jos kaikki vain lähtis maalimalle ja hylkäisi "tekijänsä" siis perheensä??
        Kyllä mun mielestä aikuisilla lapsilla on vastuuta myös vanhemmistaan. Edes niin että pidetään yhteyttä.

        Muutenhan kyse on totaalisesta hylkäämisestä ihmisiin, jotka ovat huolehtineet lapsestaan sentään 18-vuotta.

        Kyllä minä kävin vanhempieni luona 2 viikon välein aina 35-vuotiaaksi.
        Sitten se alkoi vähetä.
        Ei omaisiaan saa hylätä!!

        "äitisi tekee noin epätoivoisen teon ja sinä vain liihottelet maailmalla"

        Sano mieluummin: riistäydyit lopulta vapaaksi äitisi ahdistavasta otteesta ja aloit elää omaa elämääsi, valitettavasti ilman rakastavaa, ymmärtävää äitiä. Ja hän osoittaa luonteensa vielä viimeisellä manipulaatiolla - tappaa itsensä. Arveli sen olevan tosi hyvä kosto sinulle, kun uskalsit vapautua hänen kynsistään.

        "Miksi lapsia tehtäis, jos kaikki vain lähtis maalimalle ja hylkäisi "tekijänsä" siis perheensä??"

        Lapsia tehdään, koska pariskunnat tykkäävät seksistä. Harvempi pari lyö hynttyyt yhteen vain lapsia tehtaillakseen. Kun niitä ipanoita sitten ilmaantuu, itsekeskeiset vanhemmat eivät osaa nähdä heitä itsenäisinä pikku ihmisinä, vaan jonkinlaisina kiusankappaleina ja itsensä jatkeina, ja haluavat heistä itselleen lopunikäiset pikkupiiat ja -rengit.

        "Ei omaisiaan saa hylätä!!"

        Minun mielenrauhani kannalta oli välttämätöntä katkaista suhde narsistiseen äitiin. Hän on minulle aivan vieras ihminen. Isää rakastin tavattomasti. Isä oli aina tukena, ja hyväksyi päätökseni - sanoi kyllä varoituksen sanojakin joskus, mutta ei manipuloinut ja komennellut, kuten äiti. Isän kanssa olin kirjeenvaihdossa hänen kuolemaansa asti.

        Joskus 'omaiset' löytyvät toiselta mantereelta. Perhe on siellä, missä on rakkautta. Ilman rakkautta 'perhe' on vain vankila ja pakkotyöleiri.


    • "juuret ja siivet"

      Hei Epätoivoinen äiti!

      Eikö sinun olisi aika jo hellittää otettasi?
      Olet kasvattanut lapsesi aikuiseksi ja on aika irroittaa.Lapsesi on jo 25 ja hänen on aika elää omaa elämää ja otettava myös vastuu omasta elämästään. Meidän vanhempien on annettava lapsillemme juuret ja siivet, joita käyttää omassa elämässä.
      Emme aina muista, että me emme voi elää heidän puolestaan heidän elämäänsä.
      Minun tyttäreni muutti jo vuosia sitten Englantiin, joka on nyt hänen kotimaansa.Juuret ovat kuitenkin aina Suomessa ja me vanhemmat hänen vanhempiaan loppuikämme.Tyttäremme menee naimisiin englantilaisen miehen kanssa kesäkuussa ja on ennen kaikkea onnellinen.
      Mitä äiti voi enemmän toivoa lapselleen?
      Muistathan, että välimatkat Euroopassa ovat kuitenkin pieniä nykyisellä lento-aikakaudella.
      Toivota tyttärellesi onnea, on kysymys hänen elämästään ja muista ettei hän ole pois sinun maailmastasi vaikka asuukin muutaman tunnin lentomatkan päässä.

    • suuntaan.

      tai toiseen,vaikka tyttäresi muuttaisi Saksaan. Aikuiset ihmiset tekevät itsenäisiä päätöksiä,jos et vielä ole sattunut huomaamaan.

    • kylvaan

      Saanko kysyä että miks hän ei saisi muuttaa saksaan ja perustaa saksalaismiehen kanssa perhettä? Jos tyttäresti syvästi haluaa lähteä, niin ei kai siinä auta kun lähteä. Mielestäni on jotenkin kahlitsevaa että aikuinen ihminen ei saisi lähteä sinne minne huvittaa, mutta onhan kyseessä kuitenkin tyttäresi oli sitten minkä ikäinen tahansa. Voithan sinä tietenkin yrittää saada hänet jäämään, mutta kuitenkin sellanen väkisin estäminen on jo aika liikaa.

      • kylvaan

        ...... Ja aina on mahdollisuus palata takaisin, jos ei tunnukkaan hyvältä.


    • ulkomailla asuvan tytön äiti

      hei!kyllä sinun on vain hyväksyttävä muutto ja sillä sipuli!(ole onnellinen,ettei lähtenyt 18vuotiaana)!itselläni on 19v.tyttö ja asunut nyt ulkomailla vuoden.(espanjassa).tue lastasi muutossa ja ole onnellinen hänen puolestaan!anna hänen elää ja olla aikuinen,niin että sinulla säilyy hyvä suhde tyttäreesi!itse olen käynyt jo kaksi kertaa tyttäreni luona espanjassa ja hänellä on ihana koti,työ ja mies...Hän on onnellinen niin silloin olen minäkin...!tyttäresi on sentään jo melkein kolmekymppinen,ja kuulostaa erittäin järkevältä ja vastuuntuntoiselta!lapsemme ei valitettavasti asu kotona ikuisesti ja se on vaan hyväksyttävä!Älä ole itsekäs ja pilaa tyttäresi elämää vain siksi,että sinä sitä haluat,vaan näytä hänelle mieluummin,että tuet hänen päätöstään ja,että ovet ovat aina avoinna kotiin,jos haluaa palata!säilytä mieluummin välit tyttäreesi,kuin menetät hänet kokonaan oman itsekkyytesi takia!TSEMPPIÄ!

    • minun mielestä

      hän voi ja saa tehdä tasan niin kuin haluaa. sori.
      teidän asia on sopeutua. :)

    • Madrielle

      Tyttäresi kuulostaa selvästi järkevältä ihmiseltä, kun on jo nuorena osannut panostaa kielten opiskeluun ja tehnyt töitä tavoitteensa eteen. Ymmärtäisin asenteesi, jos hänellä ei olisi esim. asuntoa tai muutto johtuisi hetken mielijohteesta tai muuta sellaista, mutta kun asiat kerran ovat kunnossa, ja se todella on mitä tyttäresi haluaa tehdä, niin kuka sinä olet häntä estämään? Mikset halua selvästi kypsän ja määrätietoisen ihmisen unelman toteutuvan, kun et ole alkuunsakkaan ottanut hänen puheitaan tosissaan?

      Sinun asemassasi juttelisin enemminkin tyttäresi kanssa siitä, että milloin voisin häntä tavata jne, sillä tottakai hän voi ihan oikeasti mennä saksaan ja perustaa sinne perheen saksalaismiehen kanssa, jos hän niin haluaa.

      • epätoivoinen äiti.

        en ole itsekäs, haluan vain suojella lastani ja se onnistuu helpoiten suomessa.
        Kyllä minä periaatteessa sen tiedän, että lapseni saa tehdä niinkuin itse tahtoo, mutta minä en halua sitä tai tarkemmin sanottuna en halua hänen tekevän noita vääriä päätöksiä.


      • Madrielle
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        en ole itsekäs, haluan vain suojella lastani ja se onnistuu helpoiten suomessa.
        Kyllä minä periaatteessa sen tiedän, että lapseni saa tehdä niinkuin itse tahtoo, mutta minä en halua sitä tai tarkemmin sanottuna en halua hänen tekevän noita vääriä päätöksiä.

        Kyllähän sinä vähän itsekäs olet - anteeksi nyt vaan - jos tyrmäät tyttäresi ilmeisesti huolella harkitun haaveen, jota hän nyt toteuttaa, ja jossa minä en ainakaan nää mitään väärää. Voisitko vähän perustella, mikä sinun mielestä on tyttäresi päätöksessä väärää ja huonoa?

        Tyttäresi on oma yksilönsä, eikä hänen tarvitse haluta samoja asioita sinun kanssasi, enkä siis väitä, että sinunkaan pitäisi, mutta luulisi äidin (kuten isänkin) kannustavan lapsia toteuttamaan unelmiaan ja olemaan onnellisia. Ja olen varma, että sitä tyttäresi arvostaisi kovasti ja luultavasti jopa kaipaa.

        Tuskin saat käännettyä tyttäresi mieltä, - enkä näe mitään syytä miksi niin pitäisikään tehdä - mutta voit vaikuttaa siihen millainen kuva tyttärellesi jää sinusta ennen kuin hän Saksaan muuttaa, ja se kuva myös varmasti vaikuttaa siihen, kuinka usein hän on halukas Suomeenkin tulemaan vierailulle. Keskittyisit asioihin joihin oikeasti voit vaikuttaa, sellaisten sijasta, jotka eivät ollenkaan ole sinun päätösvaltasi alla.


      • Tytär Englannissa
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        en ole itsekäs, haluan vain suojella lastani ja se onnistuu helpoiten suomessa.
        Kyllä minä periaatteessa sen tiedän, että lapseni saa tehdä niinkuin itse tahtoo, mutta minä en halua sitä tai tarkemmin sanottuna en halua hänen tekevän noita vääriä päätöksiä.

        Mistä tiedät että hän tekee virheen muuttaessaan
        Saksaan??


    • vain yksi elämä

      Mieti vähän, pitääkö tyttäresi elää omaa elämäänsä, vai toteuttaa äitinsä unelmia?

      Haluatko kuulla elämäsi viimeisinä vuosina, miten katkera vanhapiikatytär, joka jäi asumaan naapuritaloon äidin pyynnöstä, syyttää sinua elämänsä pilaamisesta? Sitäkö tahdot?

      Mitä itse teit elämässäsi, toteutitko aikuisenakin kaikki äidin ja isän toiveet, teitkö ikinä mitään mitä itse toivoit ja halusit?

      Ehkä tyttäresi ei kestä tukahduttavaa käskyttävää ilmapiiriä ja haluaa siksi pois mahdollisimman kauas.

      Jokainen tekee omat virheensä, elää omaa unelmaansa ja elämäänsä. Ja aina voi palata jos ei viihdy tai asiat menee mönkään.

      Onko tuollaisia 'äitejä' oikeasti vielä vuonna 2008. Aikuisen tyttären pitää tehdä niinkun äiti sanoo kaikessa?

    • tytar ulkomailla

      Mina olen tytar ulkomailla, yli 8 tunnin lentomatkan paassa. Olen ollut kotoa poissa nyt jo melkein nelja vuotta, naimisissa amerikkalaisen miehen kanssa ja lapsi toivottavasti tulossa parin vuoden sisaan. Meilla on kaikki mennyt loistavasti perheeni kanssa, vaikka valilla ikava on kova. Nykymaailmassa yhteydenpito on kuitenkin niin helppoa, kun on halvat puhelinyhteydet, sahkoposti, tekstarit, skype-puhelin, messenger ja tietty se snailmail. Tulevaisuudessa lasten tultua, tulevat he nakemaan isovanhempiaan vahintaan pari kertaa vuodesta, mika on suurinpiirtein se summa mita itse nain isovanhempiani pienena, he asuen etelassa ja me ylhaalla pohjoisessa.. Sinun tilanteesi on niin paljon "helpompi" varsinkin nykyisessa Euroopassa, jossa matkustelu on helppoa ja lennot halpoja. Saksa on kuitenkin suhtlahella. Rupesi vaan mietityttamaan etta miksi on niin tarkeaa sinulle pitaa tyttaresi siina kasivarren mitan paassa? Pelottaako etta hanen lahtiessaan et voi enaa vaikuttaa hanen elamaansa ja paatoksiinsa? Tyttaresi on aikuinen ja haluaa elaa unelmaansa. Anna hanen menna ja toivota onnea matkalle. Kerro hanelle etta ovet ovat aina auki ja olet hanen tukenaan. Koittakaa selvittaa tama ennen kuin tyttaresi lahtee riidoissa, silla loppujen lopuksi han tulee lahtemaan ja sina et voi sita estaa et hyvalla etka pahalla..

    • tmo

      hellan lettas,aikuinen (25v) tyttäreni on muuttamassa Saksaan. Eri asia,jos puhuttas nyt jostain teinistä,mut et jo 25 v aikuisesta tyttärestä. Sano ykski hyvä syy,miks ei tyttäres vois olla onnellinen Saksassa? Paina vaa lisää jarruu,ni menetät kohta koko tyttäres,luuletko ettei sitä vituta ku mutsi on tommonen hysteerikkö? Mutta eihän hän oikeasti voi mennä Saksaan asumaan ja perustaa Saksalaismiehen kanssa perhettä. Sulla se ongelma taitaa olla,oisit onneliinen tyttäres puolesta ku tietää mitä tekee elämällään,eikä jää nyhjöttää tänne peräpohjolaan.Kyllä routa porsaan kotiin ajaa,jos Saksassa menee liian vaikeex.

    • toivorikas

      Ymmärrän hyvin sinua Epätoivoinen, ja ihmettelen miksi kysymyksesi nostattaa joittenkin aggressiot pintaan.

      Tottahan perheenjäsenet haluavat nähdä toisiaan, olla yhdessä ja jakaa ilot ja surut keskenään. Etelämaissa sellainen perheen yhteys ja suvun tuki on jokapäiväistä elämää, ja esim siirtolaisetkin yrittävät saada aikuisetkin perheet yhteen, mutta miksi täällä Suomessa ollaan niin kylmiä, että ei sellaista ymmärretä?

      Minä surisin kovasti jos lapseni lähtisivät ulkomaille, en toki estäisi, mutta en yllyttäisikään. Pidämme kolmikymppisten lastemme kanssa yhteyttä hyvin tiiviisti ja he viettävät viikonloppuja ja lomia luonamme paljon, ja siitä nautimme kaikki. On paljon sellaista jossa he tarvitsevat kotoa tukea ja apuakin. Perheen turvaverkon tarve ei lopu keski-iässäkään, ja itse puolestani pidän tiivistä yhteyttä omiin vanhoihin vanhempiini.

      Kyllä tyttäresi voi olla onnellinen Saksassa, mutta tosiasia on että siellä häneltä puuttuu jotakin, vanhemmat - ymmärrän että suret hänen puolestaan, ja omastasi kun et voi nauttia hänen ja mahdollisten lastenlasten seurasta kuin harvoin. Ei siihen voi muuta kuin tyytyä, ethän voi päättää hänen puolestaan, etkä myöskään aiheuttaa syyllisyyttä hänelle.

      Yritä nähdä asian hyvät puolet, kuten tyttäresi saamat uudet kokemukset, kenties uralla eteneminen... iloitkaa niistä yhdessä, ja tukea hän tarvitsee suunnitelmissaan. Sinulla on myös oikeus olla surullinen ja kaivata, ja purkaa suruasi puhumalla ystävien kanssa, joilta toivottavasti saat lohtua.
      Lapsensa ikävöinti ja huolehtiminen kuuluu luonnostaan äidin osaan, ei me siitä päästä mihinkään.

    • HöH

      Ei herranisä, kyllä se tyttö siellä kuule pärjää ja kyllä se varmasti osaa myös ostaa lennon takaisin jos ei tunnu elämä siellä sujuvan..matka ei ole pitkä ja saksassa paljon muitakin suomalaisia.

      Itse olen 22 ja ehtinyit asua englannissa ja afrikassa ihan ilman omaa äitiä huolehtimassa joka askeleestani..eniten hänessä arvostankin sitä että olen saanut kulkea valitsemiani polkuja ja tehdä ihan itse omat virheeni (tosin ulkomailla asuminen ei ole kmmallakaan kerralla ollut lähelläkään virhettä vaan oikein hyvä kokemus, molempiin maihin aivan 100% varmasti palaan vielä, ainakin käymään hyvin todennäköisesti myös asumaan)

      Päästä jo irti, kyllä sinä olet se äiti tyttärellesi vaikka hän vähän kauempanakin olisi. Et ole antanut hänen kapinoida ikinä joten nyt on jo aika antaa tytön mennä!

      • epätoivoinen äiti.

        mielestäni kaikki, pystyn kuvittelemaan kuinka kaikki menee pieleen, tyttäreni sairastuu vakavasti, joutuu onnettomuuteen, huumataan baarissa ja raiskataan, menettää asuntonsa, työnsä, ei saa mitään ystäviä tai sosiaalisia suhteita....

        En halua, että hän toteuttaa minun unelmiani, vaan elää minun kanssani, minun lähelläni, minun talossani, ikuisesti.
        saksalaismiehen kanssa en tahdo hänen perustavan perhettä, koska haluan tulevat lapsenlapseni lähelleni, suomeen.


      • Tytär Englannissa
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        mielestäni kaikki, pystyn kuvittelemaan kuinka kaikki menee pieleen, tyttäreni sairastuu vakavasti, joutuu onnettomuuteen, huumataan baarissa ja raiskataan, menettää asuntonsa, työnsä, ei saa mitään ystäviä tai sosiaalisia suhteita....

        En halua, että hän toteuttaa minun unelmiani, vaan elää minun kanssani, minun lähelläni, minun talossani, ikuisesti.
        saksalaismiehen kanssa en tahdo hänen perustavan perhettä, koska haluan tulevat lapsenlapseni lähelleni, suomeen.

        Et voi olla tosissasi.Nuo kaikki voi tapahtua myös Suomessa. Älä puutu aikuisen ihmisen tekemisiin.
        Sosiaalisia suhteita totta vie pitää olla myös muiden kanssa kuin suomalaisten ja ÄIDIN.
        Mieti jo, olet takertunut häneen kiinni. Hanki oma elämä!


      • HöH
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        mielestäni kaikki, pystyn kuvittelemaan kuinka kaikki menee pieleen, tyttäreni sairastuu vakavasti, joutuu onnettomuuteen, huumataan baarissa ja raiskataan, menettää asuntonsa, työnsä, ei saa mitään ystäviä tai sosiaalisia suhteita....

        En halua, että hän toteuttaa minun unelmiani, vaan elää minun kanssani, minun lähelläni, minun talossani, ikuisesti.
        saksalaismiehen kanssa en tahdo hänen perustavan perhettä, koska haluan tulevat lapsenlapseni lähelleni, suomeen.

        Tuo kaikki minkä kerroit voi vallan hyvin tapahtua ja aivan yhtä todennäköisesti niin suomessa kuin saksassakin tai missä tahansa muussa maailman kolkassa. Osan noista kyllä joo voit estää pitämällä tytärtäsi talutushihnassa ja max. metrin päässä itsestäsi 24/7, mutta silloin et kyllä varmasti tule koskaan saamaan niitä kaipaamiasi lapsenlapsiakaan..ei se haikara niitä vauvoja tuo..


      • Tyttäresi puolustaja
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        mielestäni kaikki, pystyn kuvittelemaan kuinka kaikki menee pieleen, tyttäreni sairastuu vakavasti, joutuu onnettomuuteen, huumataan baarissa ja raiskataan, menettää asuntonsa, työnsä, ei saa mitään ystäviä tai sosiaalisia suhteita....

        En halua, että hän toteuttaa minun unelmiani, vaan elää minun kanssani, minun lähelläni, minun talossani, ikuisesti.
        saksalaismiehen kanssa en tahdo hänen perustavan perhettä, koska haluan tulevat lapsenlapseni lähelleni, suomeen.

        Mikä hirmuhallitsija sinä oikein kuvittelet olevasi??? Sääliksi käy tytärtäsi, jo yli 6500 ihmistä on lukenut tuota typerää vuodatustasi, etkä vieläkään ymmärrä, että Sinun tulisi mennä hoitoon. Tyttäresi on ihminen, eikä marionetti, toivottavasti et kätke häntä kellariisi ja... niin kuin media on kertonut... olet säällittävä tapaus. Et voi riistää toiselta ihmiseltä elämää. Tyttäresi on käsittääkseni vapaa Suomen kansalainen, joka saa nauttia niistä kansalaisoikeuksista, joita meillä Suomessa ja EU:ssa on, joten tällä perusteella Sinut voitaisiin vetää EU:n ihmisoikeustuomioistuimeen vastuuseen ihmisoikeusloukkauksista tytärtäsi kohtaan!


      • nöff
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        mielestäni kaikki, pystyn kuvittelemaan kuinka kaikki menee pieleen, tyttäreni sairastuu vakavasti, joutuu onnettomuuteen, huumataan baarissa ja raiskataan, menettää asuntonsa, työnsä, ei saa mitään ystäviä tai sosiaalisia suhteita....

        En halua, että hän toteuttaa minun unelmiani, vaan elää minun kanssani, minun lähelläni, minun talossani, ikuisesti.
        saksalaismiehen kanssa en tahdo hänen perustavan perhettä, koska haluan tulevat lapsenlapseni lähelleni, suomeen.

        vielä, miltä oma elämäsi tuntui parikymppisenä? Itse muutin 19 v vakituisesti pois lapsuudenkodistani saatuani työpaikan. Vanhemmat auttoivat hiukan alkuun vuokra-asunnon sisustamisessa. Senjälkeen olen elänyt itsenäistä elämää eri vaiheissa ja reippaat 40 v kestänyt avioliitto edelleen voimassa. Viisaat vanhempani osasivat auttaa lapsiaan siivilleen ja suhteet säilyivät hyvinä, kunnes vanhemmat siirtyivät ikiuneen. Näillä opeilla omatkin lapseni kiittelevät saamiaan eväitä aikuisuuteen. Vastuuta omasta elämästä ja läheisistä opitaan ottamaan, mutta jokainen on vastuussa omasta elämästään. Jos aina suojellaan ja vahditaan, ei pysty hoitamaan edes omia asioitaan. Eikö rakkauden suuruus näy siinä, että antaa rakkaansa olla onnellinen omassa elämässään.


      • lehmuspirkka
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        mielestäni kaikki, pystyn kuvittelemaan kuinka kaikki menee pieleen, tyttäreni sairastuu vakavasti, joutuu onnettomuuteen, huumataan baarissa ja raiskataan, menettää asuntonsa, työnsä, ei saa mitään ystäviä tai sosiaalisia suhteita....

        En halua, että hän toteuttaa minun unelmiani, vaan elää minun kanssani, minun lähelläni, minun talossani, ikuisesti.
        saksalaismiehen kanssa en tahdo hänen perustavan perhettä, koska haluan tulevat lapsenlapseni lähelleni, suomeen.

        Tilaa jo itsellesi aika lääkärille, olet sen tarpeessa!


      • Lady21^^
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        mielestäni kaikki, pystyn kuvittelemaan kuinka kaikki menee pieleen, tyttäreni sairastuu vakavasti, joutuu onnettomuuteen, huumataan baarissa ja raiskataan, menettää asuntonsa, työnsä, ei saa mitään ystäviä tai sosiaalisia suhteita....

        En halua, että hän toteuttaa minun unelmiani, vaan elää minun kanssani, minun lähelläni, minun talossani, ikuisesti.
        saksalaismiehen kanssa en tahdo hänen perustavan perhettä, koska haluan tulevat lapsenlapseni lähelleni, suomeen.

        Ootpa kyllä aika itsekäs. Vai pitäisi sinun tyttäresi asua sinun kanssasi loppuelämänsä? Kyllä minäkin tuollaisesta äidistä lähtisin hyvin kauas, en kyllä tosin jäisi Eurooppaan, vaan lähtisin rapakon taakse. Saksa on kiva maa, vaikken itse ole käynytkään siellä ja ihmisiähän ne saksalaisetkin ovat. Eikö ole muka parempi että tyttäresi menee saksaan kuin esimerkiksi Irakiin? Anna tyttäresi mennä ja elää omaa elämäänsä ja jos hän todella haluaa mennä Saksaan asumaan niin kyllä tyttäresi sinne joka tapauksessa menee, sanoit sinä mitä tahansa. Et voi vaikuttaa enää hänen elämäänsä samalla tavalla kuin hän oli alaikäinen, joten totu vaan ajatukseen että tyttäresi muuttaa Saksaan. Ja sitä paitsi, en kyllä ihmettelisi vaikka Suomesta häviäisi enemmän asukkaita kun täällä kuitenkin kaikki on kallistunut huomattavasti, halvemmaksi tulisi asua ulkomailla.


    • Padfoot_

      Anna tytön mennä vaan, jos hän sitä tosissaan haluaa. Ja mitä vikaa saksalaismiehen kanssa perheen perustamisessa? Olet tainnut vetää hieman ylireagoinniksi, kyllä minäkin antaisin tyttäreni lähteä jos hänestä siltä tuntuu, aikuinen ihminenhän lapsesi on, et sinä siihen voi vaikuttaa.

    • täys ikäinen

      ja päättää itte elämästään. Kyllä tyttäresi voi tulla Suomeen kylään. Mikä sua estää käydä Saksassa tyttärelläsi kylässä??? Jos teillä on läheiset välit, niin oon varma että olet aina tervetullut tyttärellesi kylään. Et sä voi määrätä mitä tyttösi tekee elämässä, kun on jo aikuinen.

    • minä vaan

      Anna tyttäresi mennä!Itse olisin v.65 lähtenyt Saksaan tyttö-ystäväni kanssa,mutta en saanut vanhemmiltani lupaa ja olen edelleen "katkera" ja mietin miten elämäni olisi nyt.Ystäväni on naimisissa saksalaisen miehen kanssa 2 aikuista lasta ja hyvin menee.Olemme olleet tiiviissä yhteydessä koko tämän ajan.Miehemmekin tulevat toimeen elekielellä ja "tulkin" avulla.Nyt,kun kohta eläkeikä koittaa voimme pitää enemmän yhteyttä.Ota huomioon,että matka taittuu nykyisin nopeasti sinun ja tyttäresi välillä.ONNEA MATKAAN!!!

    • Saksassa asunut

      Hei!

      Tytäresi on täysi-ikäinen ja saa muuttaa Saksaan , jos haluaa. Itse muutin 19-vuotiaana ja vietin siellä 2 vuotta, kunnes suhde paikalliseen poikaystävään kariutui.
      Nykyään asun Suomessa ja minulla on suomalaisen miehen kanssa perhe. Muistelen Saksan aikaani usein ja olemme käyneet siellä perheen kanssa lomalla. Maailmankuva laajenee, kun on kokemusta myös muusta yhteiskunnasta kuin Suomesta.
      Pääsethän hänen luoksen kylään varmaan´.. lentoaika lyhyt ja päivittäin useita vuoroja.
      Hellitä napanuora ja anna tytön elää omaa elämäänsä!

    • sairaan äidin aikuinen tytär

      Hei

      Kaikki viestisi lukeneena, ei ole vaikeakaan todeta sinun todella tarvitsevan apua. Ei mikään ihme, jotta aikuinen tyttäresi haluaa oman elämänsä mahdollisimman kauaksi sinusta. Sen olet aivan itse saanut aikaan. Tyttäresi tulee varmasti pärjäämään maailmalla ja aina on vaihtoehtona palata takaisin suomeen jos asiat ei suju suunnitelmien mukaan. Jos et nyt hellitä otetta tyttärestäsi ja anna hänen elää elämäänsä hän tulee hylkäämään ja unohtamaan sinut aivan kokonaan. Parempi olla edes väleissä kun ilman tytärtä !

    • Ukonkäppänä

      Olen käynyt kouluni 1960-luvulla. Joitakin aikoja sitten olin luokkakokouksessa. Ilmeni, että naispuolisista luokkatovereistani ainakin 3 asui ja oli naimisissa Saksassa, pari Ruotsissa. Maastamuutto oli melkeinpä muotiasia tuohon aikaan!

      Kolmesta sisarestani yksi oli hyvin vähällä lähteä Saksaan (poikaystävän takia), mutta päättikin lopulta toisin. Toinen sisareni asuu Ruotsissa ja on naimisissa ruotsalaismiehen kanssa. Kolmannen sisareni tytär asuu Uudessa Seelannissa ja on naimisissa sikäläisen miehen kanssa. Minun on käytettävä ruotsia halutessani puhua sisareni lasten kanssa tai englantia, jos kysessä ovat toisen sisareni tyttärenlapset.

      En ole osannut nähdä näissä asioissa mitään ongelmaa. Elämme globaalissa maailmassa, jossa valtioiden rajoilla ei ole enää suurtakaan merkitystä.

      Itselleni on kertynyt pari pidempää (2–4 viikon) oleskelua ja varmaankin parikymmentä lyhyempää käyntiä Saksassa. Minun silmissäni se on vauras, siisti ja ystävällinen maa, jossa vallitsee kelpo järjestys. Olen viihtynyt Saksassa aina hyvin.

      Uskon, että tyttärelläsikin on hyvä olla Saksassa.

    • epätoivoista äitiä

      Voin sanoa kokemuksen syvällä rintaäänellä ymmärtäväni hyvin epätoivoisen äidin tunteita. Minä läksin noin viisi vuotta sitten tänne Ruotsin puolelle, en elämään loppuelämääni täällä, vaan ihan vaan katsoakseni. Tapasin miehen, olemme hankkineet yhteisen kodin, saimme tyttären...Onnellinen olen, mutta joskus harmittaa, ettemme asu suomessa. Ja nyt on enää vaikeaa lähteä..Isovanhemmat ja lapsi eivät saa luotua hyvää ja kestävää suhdetta..aina kun vauhtiin on päästy täytyy lähteä. Itseäni ajatellen: on aikalailla raskaampaa asua ulkomailla, ilma sukua, välittäviä ihmisiä ja välitöntä apua. Eipä aikaa ole olla itsekseni, enpä valita, koska ihanampaa ei ole kuin oma tytär!! siksi epätoivoisen äidin huoli!!!! huoli ja suru koska hän rakastaa tytärtään varmasti enemmän kuin mitään muuta. Näen aina lähtiessäni oman äidin ja isän surun heidän silmissään ja itketään aina erotessa. Näytäpä tämä viesti tyttärellesi ja toivo vain parasta että hän ymmärtää surusi. Ja tyttärelle: ei ruoho ole vihreämpää aidan toisella puolella. Nyt vasta myöhemmin tajuan sen itse. Mutta ole sinä viisaampi ja ota opiksesi toisten virheistä. älä tee itse niitä. Suomessa on hyvä tulevaisuus, hanki hyvä ammatti, hyvät tulo ja matkustele niin paljon kuin sielu ja varat sietää. Mutta kehottaisin TODELLA miettimään muuttoa ulkomaille kaksi kertaa. Hyvää jatkoa teille ja toivottavasti saatte puhuttua keskenänne avoimesti.

      • epätoivoista äitiä

        Olen samaa mieltä kanssasi siinä, että tottakai on aivan eri asia äidin kannalta,että tytär asuisi Suomessa kuin Saksassa. Kotimaa, synnyinmaa on mitä on, ja muu maa on vieras, kulttuuriltaan ja kieleltään. Saksalainen vävy on erilainen kuin suomalainen, jo kieli sen kertoo, ja onhan esim. saksalaisissa eroja suomalaisiin verrattuna, jo kansallisluonne-eroja, kuten on muidenkin maiden ihmisissä verrattuna suomalaiseen. Mutta eihän äiti voi kuitenkaan ripustautua tyttäreensä, on annettava aikuisen ihmisen tehdä omat valintansa elämässään. Sitä paitsi kaikkea ns.pahaa voi tapahtua ihan missä valtiossa asuessaan tahansa. On tietysti etu, jos lähiomaiset asuvat likellä, sitä en mene kieltämään, jos ja kun jotain konkreettista apua ihminen tarvitsee.


    • tytär ulkomailla

      Hei,
      Valitettava totuus on kun lapsi kasvaa aikuiseksi paattaa han itse asioistaan. Olen 35-vuotias ja asunut ulkomailla kohta 17 vuotta. Tuskin vanhempani olivat innoissaan kun laksin mutta ovat silti aina tukeneet minua. Ajattelisit asiaa positiivisesti. Tyttaresi on vain muuttamassa saksaan jonne sina voit reissata helposti milloin haluat tai han suomeen. Entapa jos han lahtisi vaikka australiaan??? Sinne liput ovat kalliita ja lentoaika yli vuorokauden? Koskaan ei voi tietaa kauanko han siella viihtyy tai minne elama vie mennessaan. Kenties han tapaa saksassa jenkkimiehen ja muuttaa Kaliforniaan tai paikallisessa S-marketin kassalla turkkilaisen ja muuttaa sinne.... Tsemppia sinulle ja onnea matkaan tyttarellesi.

    • Saksaan saa muuttaa

      Minullakin on tytär tällä hetkellä Saksassa, ja on myös haaveillut muuttamista sinne, ainakin väliaikaisesti opiskelemaan. Nyt on kuitenkin tulossa vielä Suomeen kesän jälkeen. Tulevaisuus on vielä vaihtoehtoinen, että Suomeen vai Saksaan ammattinsa hankintaan. Minä olen kuitenkin sellainen äiti, että tytär saa ratkaista ihan itsenäisesti, kumman maan valitsee opiskelupaikakseen. Jos sitten tulevaisuudessaan tytär päättää jäädä asumaan Saksaan, niin se on hänen valintansa; eihän minulla ole siihen mitään sanomista. Tuskin tytär kuitenkaan äitiään unohtaa muutti sitten minne tahansa maailman kolkkaan. Elämänkumppaninsakin saa valita ihan vapaasti mistä maasta tahansa, mitä väliä, onko saksalainen vai suomalainen, pääasia, että rakastavat toisiaan, ja suhde toimii molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

      • Melko onnellinen äiti

        Tytär on Etelä-Amerikassa ja ei ole ajatellut muuttaa enää Suomeen.
        Nähdään noin 2vuoden välein jos sillonkaan.
        Muuten nähdään Skypen kautta melkein viikottain joskus päivittäin kun on aikaa.
        Tytöllä on oma perhe ja lapsi,
        ihana mies löytyi toiselta puolen palloa
        ja onnellisina elävät 5miljoonan asukkaan
        kaupungissa lapsineen.En olis voinu edes kuvitella voivani estää häntä
        lähtemästä aikanaan yo-kirjotusten jälkeen.
        Tai ehkä mielessä kävi ei vaan minun puheet tehonnu.
        Hyvä elämä voi tulla ihan missä vaan suomi ei ole mikään ehdoton paikka asua.
        Onneksi nykyään on helppo matkustaa vaikka maailman ääriin tapaamaan toisiaan.


      • epätoivoinen äiti.
        Melko onnellinen äiti kirjoitti:

        Tytär on Etelä-Amerikassa ja ei ole ajatellut muuttaa enää Suomeen.
        Nähdään noin 2vuoden välein jos sillonkaan.
        Muuten nähdään Skypen kautta melkein viikottain joskus päivittäin kun on aikaa.
        Tytöllä on oma perhe ja lapsi,
        ihana mies löytyi toiselta puolen palloa
        ja onnellisina elävät 5miljoonan asukkaan
        kaupungissa lapsineen.En olis voinu edes kuvitella voivani estää häntä
        lähtemästä aikanaan yo-kirjotusten jälkeen.
        Tai ehkä mielessä kävi ei vaan minun puheet tehonnu.
        Hyvä elämä voi tulla ihan missä vaan suomi ei ole mikään ehdoton paikka asua.
        Onneksi nykyään on helppo matkustaa vaikka maailman ääriin tapaamaan toisiaan.

        meille voisi jäädä hyvä äiti-tytär suhde, vaikka tyttäreni muuttaisi Saksaan mutta minusta vain tuntuu, että se ei jotenkin riitä.
        Minä vain haluisin olla koko ajan tyttäreni kanssa, se on vain aina ollut minulla niin, en sen "riippuvuuden" takia pistänyt tyttöä ikinä tarhaankaan.
        Tiedän myös toki, että saksasta pääsee helposti pois, jos tahtoo, mutta en myöskään haluaisi eron jälkeen tytön ehkä pettyvän maahan.
        Tiedän kyllä, että tyttö tekee omat päätöksensä tässä elämässä, enkä voi sitä estää, mutta.......
        Minä vain toivoisin tytön jäävän suomeen, olen hänestä koko ajan todella huolissani jo täällä Suomessa, tuntuu ettei pää kestä erossaoloa. Mieleeni nousee väkisinkin kysymys miten sitten kestän jos hän muuttaa Saksaan?


      • ihmeellistä
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        meille voisi jäädä hyvä äiti-tytär suhde, vaikka tyttäreni muuttaisi Saksaan mutta minusta vain tuntuu, että se ei jotenkin riitä.
        Minä vain haluisin olla koko ajan tyttäreni kanssa, se on vain aina ollut minulla niin, en sen "riippuvuuden" takia pistänyt tyttöä ikinä tarhaankaan.
        Tiedän myös toki, että saksasta pääsee helposti pois, jos tahtoo, mutta en myöskään haluaisi eron jälkeen tytön ehkä pettyvän maahan.
        Tiedän kyllä, että tyttö tekee omat päätöksensä tässä elämässä, enkä voi sitä estää, mutta.......
        Minä vain toivoisin tytön jäävän suomeen, olen hänestä koko ajan todella huolissani jo täällä Suomessa, tuntuu ettei pää kestä erossaoloa. Mieleeni nousee väkisinkin kysymys miten sitten kestän jos hän muuttaa Saksaan?

        Eiköhän sinun olisi jo aika aikuistua?
        Hanki oma elämä! Niin muutkin äitit saa tehdä.

        Kauhea väite: "Minä vain haluisin olla koko ajan tyttäreni kanssa". Ei se ole "äidinrakkautta" vaan tyttäresi vangitsemista.


      • epätoivoinen äiti.
        ihmeellistä kirjoitti:

        Eiköhän sinun olisi jo aika aikuistua?
        Hanki oma elämä! Niin muutkin äitit saa tehdä.

        Kauhea väite: "Minä vain haluisin olla koko ajan tyttäreni kanssa". Ei se ole "äidinrakkautta" vaan tyttäresi vangitsemista.

        sen tytön muuttoa.
        En yritä suinkaan kahlita tyttöä, haluan vain olla häntä lähellä.
        Ja tässä ei ole kyse siitä ettei minulla ole mitään omaa elämää, on minulla toki.
        Minusta vain tyttäreni saisi jäädä Suomeen, en voi edes kuvitella häntä vieraaseen maahan ja pahinta kaikessa on se, että hän aikoo olla nyt ensin saksassa töissä ja jatkaa jossain vaiheessa ehkä ammattikoulussa eteenpäin.
        Miten hän voi kuvitella pärjäävänsä Saksankielisessä koulussa?
        Mitä hittoa hän aikoo tehdä, jos ei kaikkea ymmärrä?
        Tytölle ei voi mistään puhua, kun tulee tuutin täydeltä sitä juttua hoidosta (jota en tarvitse) ja mukavista hoitajista ja lääkäreistä.....
        Se tyttö ei suostu keskustelemaan minun peloistani ja huolistani hänen muuttonsa suhteen.


        Paras ratkaisuhan olisi tietenkin se, jos hän muuttaisi minun luokseni, mutta sen asian suhteen olen menettänyt toivoni kauan sitten. Minusta vain olisi ihanaa, jos hän olisi koko ajan minun kanssani, kotona, kaupassa, kylässä, asioilla, jne.
        Tytölle ei valitettavasti kannata koko asiaa ehdottaa, olen kyllä yrittänyt parhaani.
        Minun on pakko saada se tyttö jollain keinoin jäämään Suomeen.


      • G-mini
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        sen tytön muuttoa.
        En yritä suinkaan kahlita tyttöä, haluan vain olla häntä lähellä.
        Ja tässä ei ole kyse siitä ettei minulla ole mitään omaa elämää, on minulla toki.
        Minusta vain tyttäreni saisi jäädä Suomeen, en voi edes kuvitella häntä vieraaseen maahan ja pahinta kaikessa on se, että hän aikoo olla nyt ensin saksassa töissä ja jatkaa jossain vaiheessa ehkä ammattikoulussa eteenpäin.
        Miten hän voi kuvitella pärjäävänsä Saksankielisessä koulussa?
        Mitä hittoa hän aikoo tehdä, jos ei kaikkea ymmärrä?
        Tytölle ei voi mistään puhua, kun tulee tuutin täydeltä sitä juttua hoidosta (jota en tarvitse) ja mukavista hoitajista ja lääkäreistä.....
        Se tyttö ei suostu keskustelemaan minun peloistani ja huolistani hänen muuttonsa suhteen.


        Paras ratkaisuhan olisi tietenkin se, jos hän muuttaisi minun luokseni, mutta sen asian suhteen olen menettänyt toivoni kauan sitten. Minusta vain olisi ihanaa, jos hän olisi koko ajan minun kanssani, kotona, kaupassa, kylässä, asioilla, jne.
        Tytölle ei valitettavasti kannata koko asiaa ehdottaa, olen kyllä yrittänyt parhaani.
        Minun on pakko saada se tyttö jollain keinoin jäämään Suomeen.

        epäilen vahvasti. Taitaa tyttäres olla nii tärkeä osa elämääsi (tai siis haluisit häne oleva) että teeppä hälle ja ittelles palvelus ja harkitse hoitoa, jos et niin vejä ittes jojoon.

        Jos sulla on olevinaan oma elämä ni mikset antaisi tyttärellesikin elämää?

        Ettei vaa pahin pelkosi oisi sittenki se että hänestä tulee siu kaltainen. Perii joteki tuan mielenvikaisuuden. tai jonku muun psyykkisen sairauden?


      • valehtelija ja
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        sen tytön muuttoa.
        En yritä suinkaan kahlita tyttöä, haluan vain olla häntä lähellä.
        Ja tässä ei ole kyse siitä ettei minulla ole mitään omaa elämää, on minulla toki.
        Minusta vain tyttäreni saisi jäädä Suomeen, en voi edes kuvitella häntä vieraaseen maahan ja pahinta kaikessa on se, että hän aikoo olla nyt ensin saksassa töissä ja jatkaa jossain vaiheessa ehkä ammattikoulussa eteenpäin.
        Miten hän voi kuvitella pärjäävänsä Saksankielisessä koulussa?
        Mitä hittoa hän aikoo tehdä, jos ei kaikkea ymmärrä?
        Tytölle ei voi mistään puhua, kun tulee tuutin täydeltä sitä juttua hoidosta (jota en tarvitse) ja mukavista hoitajista ja lääkäreistä.....
        Se tyttö ei suostu keskustelemaan minun peloistani ja huolistani hänen muuttonsa suhteen.


        Paras ratkaisuhan olisi tietenkin se, jos hän muuttaisi minun luokseni, mutta sen asian suhteen olen menettänyt toivoni kauan sitten. Minusta vain olisi ihanaa, jos hän olisi koko ajan minun kanssani, kotona, kaupassa, kylässä, asioilla, jne.
        Tytölle ei valitettavasti kannata koko asiaa ehdottaa, olen kyllä yrittänyt parhaani.
        Minun on pakko saada se tyttö jollain keinoin jäämään Suomeen.

        provo, niin sanon, että jos joku tosiaan olisi noin idiootti, suosittelin, että hän katkaisee molemmat jalkansa, esimerkikjsi makaamalla junan raiteilla niin, että jalat ovat kiskolla. Tyttö ei jää hullua mammaansa hoitamaan, mutta saahan raajarikko ainakin uuden syyn syyllistää aikuista tytärtään. Ja se takaa, ettei hän pääse heti kohta häiritsemään tytärtään Saksaan.

        Latteutesi paistaa niin selkeästi läpi, varsinkin, kun mainitset nuo suositukset, että menet lääkäriin. Et osaa virittäytyä pahastuneeseen mielentilaan, kun et ole kovin hyvä kirjoittaja.


      • saksalainen
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        sen tytön muuttoa.
        En yritä suinkaan kahlita tyttöä, haluan vain olla häntä lähellä.
        Ja tässä ei ole kyse siitä ettei minulla ole mitään omaa elämää, on minulla toki.
        Minusta vain tyttäreni saisi jäädä Suomeen, en voi edes kuvitella häntä vieraaseen maahan ja pahinta kaikessa on se, että hän aikoo olla nyt ensin saksassa töissä ja jatkaa jossain vaiheessa ehkä ammattikoulussa eteenpäin.
        Miten hän voi kuvitella pärjäävänsä Saksankielisessä koulussa?
        Mitä hittoa hän aikoo tehdä, jos ei kaikkea ymmärrä?
        Tytölle ei voi mistään puhua, kun tulee tuutin täydeltä sitä juttua hoidosta (jota en tarvitse) ja mukavista hoitajista ja lääkäreistä.....
        Se tyttö ei suostu keskustelemaan minun peloistani ja huolistani hänen muuttonsa suhteen.


        Paras ratkaisuhan olisi tietenkin se, jos hän muuttaisi minun luokseni, mutta sen asian suhteen olen menettänyt toivoni kauan sitten. Minusta vain olisi ihanaa, jos hän olisi koko ajan minun kanssani, kotona, kaupassa, kylässä, asioilla, jne.
        Tytölle ei valitettavasti kannata koko asiaa ehdottaa, olen kyllä yrittänyt parhaani.
        Minun on pakko saada se tyttö jollain keinoin jäämään Suomeen.

        Olen seurannut tätä hyvin omituista keskustelua... ja hämmästynyt, et oikeasti voi olla tuollainen???? on tämä joku ihme pyrkimys julkisuuteen tms??? Olet valinnut hyvän kanavan, onhan jo toistakymmentä tuhatta ihmistä seurannut tilannettasi.

        Jos olet tosissasi ja olet oikeasti olemassa oleva henkilö (ongelminesi) suosittelen kääntymistä ammattiauttajan puoleen, nykyaikana ei ole häpeä käyttää psykiatrisia palveluja ja jos kuulut kirkkoon, voit kääntyä lähimmän seurakunnan puoleen, auttavat varmasti.

        Älä nyt enää tee mitään hölmöä, menetät oikeasti tyttäresi, rauhoitu ja anna asioiden kulkea omalla painollaan. Hysteerisellä asenteellasi vain pahennat asiaa. Suosittelen meditaatiota peilin edessä, keskustele itsesi kanssa.

        Jos/kun tyttäresi muuttaa tänne Saksaan, täällä kyllä yhteiskunta huolehtii kieliopinnoista, jokainen Saksaan muuttava uusi työntekijä/opiskelija saa 600 tuntia kieliopintoja yhteiskunnan maksamana mikäli ei hallitse kieltä aiemmin, joten ei huolta.

        Ja mitä mitä tulee terveydenhuoltoon yms, täällä ollaan paljon pidemmällä kuin Suomessa, näin korkeatasoista hoivaa ei voi kuvitellakaan saavansa Suomessa.

        Suosittelin itsellesi muuttoa Espanjan aurinkorannikolle, siellä on n. 30000 suomalaista ja kaikki palvelut suomeksi. Hintataso on huokeampi kuin Suomessa ja ilmasto miellyttävämpi. Oletettavasti et ole enää työelämässä mukana, joten se ei liene ongelma.

        Koeta nyt pärjätä todellakin itsesi kanssa ja hakea sitä apua muualtakin kuin netin keskustelupalstoilta.


      • Epätoivoinen äiti.
        saksalainen kirjoitti:

        Olen seurannut tätä hyvin omituista keskustelua... ja hämmästynyt, et oikeasti voi olla tuollainen???? on tämä joku ihme pyrkimys julkisuuteen tms??? Olet valinnut hyvän kanavan, onhan jo toistakymmentä tuhatta ihmistä seurannut tilannettasi.

        Jos olet tosissasi ja olet oikeasti olemassa oleva henkilö (ongelminesi) suosittelen kääntymistä ammattiauttajan puoleen, nykyaikana ei ole häpeä käyttää psykiatrisia palveluja ja jos kuulut kirkkoon, voit kääntyä lähimmän seurakunnan puoleen, auttavat varmasti.

        Älä nyt enää tee mitään hölmöä, menetät oikeasti tyttäresi, rauhoitu ja anna asioiden kulkea omalla painollaan. Hysteerisellä asenteellasi vain pahennat asiaa. Suosittelen meditaatiota peilin edessä, keskustele itsesi kanssa.

        Jos/kun tyttäresi muuttaa tänne Saksaan, täällä kyllä yhteiskunta huolehtii kieliopinnoista, jokainen Saksaan muuttava uusi työntekijä/opiskelija saa 600 tuntia kieliopintoja yhteiskunnan maksamana mikäli ei hallitse kieltä aiemmin, joten ei huolta.

        Ja mitä mitä tulee terveydenhuoltoon yms, täällä ollaan paljon pidemmällä kuin Suomessa, näin korkeatasoista hoivaa ei voi kuvitellakaan saavansa Suomessa.

        Suosittelin itsellesi muuttoa Espanjan aurinkorannikolle, siellä on n. 30000 suomalaista ja kaikki palvelut suomeksi. Hintataso on huokeampi kuin Suomessa ja ilmasto miellyttävämpi. Oletettavasti et ole enää työelämässä mukana, joten se ei liene ongelma.

        Koeta nyt pärjätä todellakin itsesi kanssa ja hakea sitä apua muualtakin kuin netin keskustelupalstoilta.

        saksalainen, että olen täysin tosissani, mutta omasta mielestäni en tarvitse ammattiapua, eihän tämä nyt ole kenenkään vanhemman ihannetilannne, joten kai asenteeni pitäisi olla normaali?
        Ja kyllä minä sen uskon, että Saksa on kaikin tavoin mukava maa, mutta minun lapsni siellä tai missään muuallakaan vieraalla maalla.........
        No, en kestä ajatusta, jotenkin vain kun on oma lapsi kyseessä niin sitä tahtoo olla tämmöinen.


      • Uskomattoman äidinkö?
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        saksalainen, että olen täysin tosissani, mutta omasta mielestäni en tarvitse ammattiapua, eihän tämä nyt ole kenenkään vanhemman ihannetilannne, joten kai asenteeni pitäisi olla normaali?
        Ja kyllä minä sen uskon, että Saksa on kaikin tavoin mukava maa, mutta minun lapsni siellä tai missään muuallakaan vieraalla maalla.........
        No, en kestä ajatusta, jotenkin vain kun on oma lapsi kyseessä niin sitä tahtoo olla tämmöinen.

        Äiti hyvä, voisitko rauhassa miettiä uudestaan kommenttiasi "eihän tämä nyt ole kenenkään vanhemman ihannetilannne"?
        Ymmärrän kyllä huolesi lapsesi pärjäämisestä. Silloin se olisikin aiheellista, jos kyse olisi alaikäisestä, joka ovet paukkuen karkaa maailmalle, sillä eväät selviytymiseen voivat olla paljon vähäisemmät kuin aikuisella, joka (toivottavasti) on käynyt koulunsa ja aloitellut jo työelämää.

        Kun kyse on pitkään harkitusta asiasta, hänellä on kyseisen maan kielitaitoa, ja vahva motivaatio muuttaa, kaikki perusedellytykset hyvää selviytymiseen ovat olemassa. Suomi ei voi tarjota mitään sellaista erityistä pärjäämisen ja onnellisuuden suhteen mitä hän ei voisi saada maailmallakin.

        Kovasti tämä voi tietenkin kirpaista mutta kuoreesi käpertymisen sijaan olisi paljon hedelmällisempää ja paremmin onnea tuottavaa kun miettisit, miten *nyt tässä uudessa tilanteessa* voit pitää yhteyttä tyttäreesi, olla ajantasalla hänen kuulumisistaan ja jakaa omia ajatuksiasi.
        Miten voit käytännössä pitää yhteyttä häneen (Skype, puhelin, s-posti, kirjeet), miten pääset vierailulle (lentoyhteydet & hinnat, majoittuminen siellä), miten voitte jakaa kuulumisia ja hän uusia kokemuksiaan sinulle (blogit, postit, jne)?

        Ja ennenkaikkea sinun kannattaisi ehkä vastata, kenen ihanteiden mukaan tyttäresi on edettävä?
        Onko ihannetilanne se, että hän tavoittelee sitä onnea ja pärjäämistä johon hän katsoo kykenevänsä (ja sinä viisaana vanhempana tuet häntä kurkottamaan vielä kauemmas, tavoittamaan ja nauttimaan enemmän)? Vai onko ihanteellista hänen ajankäyttönsä pysyvä vääristyminen sinun hyväksesi (viettää kaiken mahdollisen ja mahdottoman ajan kanssasi)?
        Siis kenen elämän mukaan hänen pitäisi päätöksensä tehdä: oman onnensa vai sinun riippuvuutesi? Jos olet kasvattanut pastasi kohti aikuisuutta, hän pärjää hienosti kunhan annat hänelle siihen mahdollisuuden. Saatat jopa yllättyä! :-)


      • Jos luottaisit, niin
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        saksalainen, että olen täysin tosissani, mutta omasta mielestäni en tarvitse ammattiapua, eihän tämä nyt ole kenenkään vanhemman ihannetilannne, joten kai asenteeni pitäisi olla normaali?
        Ja kyllä minä sen uskon, että Saksa on kaikin tavoin mukava maa, mutta minun lapsni siellä tai missään muuallakaan vieraalla maalla.........
        No, en kestä ajatusta, jotenkin vain kun on oma lapsi kyseessä niin sitä tahtoo olla tämmöinen.

        et takertuisi häneen kuin iilimato.

        SORMET IRTI TYTTÄRESTÄSI!!!!

        Napanuora poikki ja sen jälkeen tyttäresi on
        VAPAA IHMINEN!

        TAKERTUVA ÄITI ON PAHIN PAINAJAINEN LAPSELLE KUIN LAPSELLE!

        VAPAUS ON KULTAAKIN KALLIINPAA! SE ON KORVAAMATONTA!

        Jos olisin tyttäresi niin panisin välit poikki totaalisesti kanssasi.

        Vain se olisi ainut keino saavuttaa itsenäisyys omassa elämässä.

        Itsekin olen äiti mutta kunnioitan lapseni yksityisyyttä niin etten puutuu hänen elämäänsä!!!

        En edes mene kylään ilman että minut kutsutaan sinne!

        Luottamattomuutesi lähtee siitä kuinka paljon kolhuja olet itse saanut omassa elämässäsi.

        Hakeudu terapiaan ja sassiin tai tuhoat suhteesi omaan tyttäreesi!!!!!


      • Mene puhumaan
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        sen tytön muuttoa.
        En yritä suinkaan kahlita tyttöä, haluan vain olla häntä lähellä.
        Ja tässä ei ole kyse siitä ettei minulla ole mitään omaa elämää, on minulla toki.
        Minusta vain tyttäreni saisi jäädä Suomeen, en voi edes kuvitella häntä vieraaseen maahan ja pahinta kaikessa on se, että hän aikoo olla nyt ensin saksassa töissä ja jatkaa jossain vaiheessa ehkä ammattikoulussa eteenpäin.
        Miten hän voi kuvitella pärjäävänsä Saksankielisessä koulussa?
        Mitä hittoa hän aikoo tehdä, jos ei kaikkea ymmärrä?
        Tytölle ei voi mistään puhua, kun tulee tuutin täydeltä sitä juttua hoidosta (jota en tarvitse) ja mukavista hoitajista ja lääkäreistä.....
        Se tyttö ei suostu keskustelemaan minun peloistani ja huolistani hänen muuttonsa suhteen.


        Paras ratkaisuhan olisi tietenkin se, jos hän muuttaisi minun luokseni, mutta sen asian suhteen olen menettänyt toivoni kauan sitten. Minusta vain olisi ihanaa, jos hän olisi koko ajan minun kanssani, kotona, kaupassa, kylässä, asioilla, jne.
        Tytölle ei valitettavasti kannata koko asiaa ehdottaa, olen kyllä yrittänyt parhaani.
        Minun on pakko saada se tyttö jollain keinoin jäämään Suomeen.

        Sorry vaan, mutta ala mennä kiireellä puhumaan asiantuntijalle!

        Tämä lauseesi paljastaa sinusta aika paljon.
        "Paras ratkaisuhan olisi tietenkin se, jos hän muuttaisi minun luokseni, mutta sen asian suhteen olen menettänyt toivoni kauan sitten. Minusta vain olisi ihanaa, jos hän olisi koko ajan minun kanssani, kotona, kaupassa, kylässä, asioilla, jne.
        Tytölle ei valitettavasti kannata koko asiaa ehdottaa, olen kyllä yrittänyt parhaani.
        Minun on pakko saada se tyttö jollain keinoin jäämään Suomeen."

        Elä täällä keiku vaan mene asiantuntijalle!
        Ja kasva aikuiseksi äidiksi! KAIKKIEN ÄITIEN on luovuttava lapsistaan, ei ne voi pyöriä äidin helmoissa loppuikää!


      • lehmuspirkka
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        sen tytön muuttoa.
        En yritä suinkaan kahlita tyttöä, haluan vain olla häntä lähellä.
        Ja tässä ei ole kyse siitä ettei minulla ole mitään omaa elämää, on minulla toki.
        Minusta vain tyttäreni saisi jäädä Suomeen, en voi edes kuvitella häntä vieraaseen maahan ja pahinta kaikessa on se, että hän aikoo olla nyt ensin saksassa töissä ja jatkaa jossain vaiheessa ehkä ammattikoulussa eteenpäin.
        Miten hän voi kuvitella pärjäävänsä Saksankielisessä koulussa?
        Mitä hittoa hän aikoo tehdä, jos ei kaikkea ymmärrä?
        Tytölle ei voi mistään puhua, kun tulee tuutin täydeltä sitä juttua hoidosta (jota en tarvitse) ja mukavista hoitajista ja lääkäreistä.....
        Se tyttö ei suostu keskustelemaan minun peloistani ja huolistani hänen muuttonsa suhteen.


        Paras ratkaisuhan olisi tietenkin se, jos hän muuttaisi minun luokseni, mutta sen asian suhteen olen menettänyt toivoni kauan sitten. Minusta vain olisi ihanaa, jos hän olisi koko ajan minun kanssani, kotona, kaupassa, kylässä, asioilla, jne.
        Tytölle ei valitettavasti kannata koko asiaa ehdottaa, olen kyllä yrittänyt parhaani.
        Minun on pakko saada se tyttö jollain keinoin jäämään Suomeen.

        etkö vielä tilannut itsellesi lääkäriä??
        Tyttäresi on järkevä nuori nainen joka ajattelee opiskelua ja työtä, ei hänen kuulu pitää äiti kädestä kiinni enää! Käytä nyt vapautuva aika miehellesi.


      • Epätoivoinen äiti.
        lehmuspirkka kirjoitti:

        etkö vielä tilannut itsellesi lääkäriä??
        Tyttäresi on järkevä nuori nainen joka ajattelee opiskelua ja työtä, ei hänen kuulu pitää äiti kädestä kiinni enää! Käytä nyt vapautuva aika miehellesi.

        lehmuspirkka hyvä, kun juttu on siinä, ettei minulla ole miestä ja jo senki takia tyttäreni kuuluisi minusta pitää huolta.


      • Väärin taas kerran..
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        lehmuspirkka hyvä, kun juttu on siinä, ettei minulla ole miestä ja jo senki takia tyttäreni kuuluisi minusta pitää huolta.

        Taas meni väärin, sinun pitäisi huolehtia itse itsestäsi, eikä tyttäresi. Vähän liian vanhan aikaista. Elämme kuitenkin 2000 lukua, joten asiat on muuttunut siitä ajasta kun sinä olit nuori. Joten ala pitää itse itsestäsi huolta ja anna tyttäresi elää omaa elämää. Ja jos ei miellytä, niin muuta itsekin Saksaan.


      • Lady21^^
        epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        sen tytön muuttoa.
        En yritä suinkaan kahlita tyttöä, haluan vain olla häntä lähellä.
        Ja tässä ei ole kyse siitä ettei minulla ole mitään omaa elämää, on minulla toki.
        Minusta vain tyttäreni saisi jäädä Suomeen, en voi edes kuvitella häntä vieraaseen maahan ja pahinta kaikessa on se, että hän aikoo olla nyt ensin saksassa töissä ja jatkaa jossain vaiheessa ehkä ammattikoulussa eteenpäin.
        Miten hän voi kuvitella pärjäävänsä Saksankielisessä koulussa?
        Mitä hittoa hän aikoo tehdä, jos ei kaikkea ymmärrä?
        Tytölle ei voi mistään puhua, kun tulee tuutin täydeltä sitä juttua hoidosta (jota en tarvitse) ja mukavista hoitajista ja lääkäreistä.....
        Se tyttö ei suostu keskustelemaan minun peloistani ja huolistani hänen muuttonsa suhteen.


        Paras ratkaisuhan olisi tietenkin se, jos hän muuttaisi minun luokseni, mutta sen asian suhteen olen menettänyt toivoni kauan sitten. Minusta vain olisi ihanaa, jos hän olisi koko ajan minun kanssani, kotona, kaupassa, kylässä, asioilla, jne.
        Tytölle ei valitettavasti kannata koko asiaa ehdottaa, olen kyllä yrittänyt parhaani.
        Minun on pakko saada se tyttö jollain keinoin jäämään Suomeen.

        Et tuu onnistumaan. Anna jo suosiolla mennä. Kyllähän sieltä aina takasin pääsee ja pääsee käymään sielläkin päin.


      • Epätoivoinen äiti.
        Jos luottaisit, niin kirjoitti:

        et takertuisi häneen kuin iilimato.

        SORMET IRTI TYTTÄRESTÄSI!!!!

        Napanuora poikki ja sen jälkeen tyttäresi on
        VAPAA IHMINEN!

        TAKERTUVA ÄITI ON PAHIN PAINAJAINEN LAPSELLE KUIN LAPSELLE!

        VAPAUS ON KULTAAKIN KALLIINPAA! SE ON KORVAAMATONTA!

        Jos olisin tyttäresi niin panisin välit poikki totaalisesti kanssasi.

        Vain se olisi ainut keino saavuttaa itsenäisyys omassa elämässä.

        Itsekin olen äiti mutta kunnioitan lapseni yksityisyyttä niin etten puutuu hänen elämäänsä!!!

        En edes mene kylään ilman että minut kutsutaan sinne!

        Luottamattomuutesi lähtee siitä kuinka paljon kolhuja olet itse saanut omassa elämässäsi.

        Hakeudu terapiaan ja sassiin tai tuhoat suhteesi omaan tyttäreesi!!!!!

        Vapaa ihminen?
        terapiaan, minä?
        Eikö tuo asenne ole jo liioittelua?


    • hitleri

      kukaan haluaa lapinpolttajaa vävykseen. en yhtään ihmettele aloittajan kauhistusta.

      • Stoneside

        Miksiköhän se Lappi poltettiin? Ensin oltiin kavereita ja yhteistyössä,sitten vaihdettiin kaveria aikas rumalla tavalla.Ei taida olla historia hallussa?


      • No todellakin!!
        Stoneside kirjoitti:

        Miksiköhän se Lappi poltettiin? Ensin oltiin kavereita ja yhteistyössä,sitten vaihdettiin kaveria aikas rumalla tavalla.Ei taida olla historia hallussa?

        Lappi poltettin todellakin saksalaisten toimesta. Siitä ei liene kenelläkään mitään epäselvyyttä. Lähtiessään polttivat!!! Yritätkö vierittää syytä jonkun muun niskoille?


    • g-mini

      Tottakai voi, ja ihan hyvite. Tait olla taas näitä itsekkäitä ihmissii jotka aattelee vua ihtiääsä eikä lapsiaan.. Miksi ei muka voisi muuttaa saksaa ja perustaa perhettä? ja kuka sano et se mies ois saksalainen? ties vaikka törmäis toisee suomalaisee siel. Iteki oon vaa haaveillu et muuttaisin saksaa. Tosin vaa joiskikin vuosiksi. mut voi olla et sit sille tielle jäisikin.

      Vai järkiisä. Hommaa kuule eka jonninmoinne järki ittelles. Tyttäres tuntuu oleva hyvin kovin järjissään.

      • Epätoivoinen äiti.

        kun minä en mitään muuta ole tehnykään, kuin ajatellut lastani, siitähän tässä vain on kyse....


      • aika sitten
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        kun minä en mitään muuta ole tehnykään, kuin ajatellut lastani, siitähän tässä vain on kyse....

        ...ajatella jotain muutakin!
        Maailma on täynnä ihania ihmisiä, kauneutta ja loistavia asioita. Ajattele hetki niitäkin ja mene nauttimaan niistä!


      • nainen-
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        kun minä en mitään muuta ole tehnykään, kuin ajatellut lastani, siitähän tässä vain on kyse....

        Tosin oikea termi on läheisriippuvainen. Suosittelen uskomaan tytärtäsi ja käymään jonkun asiantuntijan juttusilla.. hän kertoo sinulle saman minkä nämä muut kirjoittajat&oma tyttäresi.

        Jos oikeasti olet tuollainen ihminen niin oletko ajatellut sitä kaikkein pahinta vaihtoehtoa eli jos alat tarpeeksi sekoilemaan niin ei sinulla kohta tytärtä ole ollenkaan :) Itse olisin jo aikoja sitten katkonut välit tuollaiseen ihmiseen, yks lysti että onko se äiti vai naapurin muija. Jos rakastaa lastaan niin tukee sitä ja antaa elää omaa elämäänsä.. jokainen tekee virheitä mutta jokaisen tulee myös ratkaista elämänsä tärkeimmät kysymykset ihan itse. Todellista rakkautta on päästää irti. Itse en voisi kuvitellakaan asuvani saman katon alla mutsini kanssa eikä sekään kyllä asiasta innostuisi :D :D


    • Verot vie Suomessa

      Kun ei Suomessa kannata yrittää näköjään, olen harkinnut Saksaan muuttoa. Olisi jo mukavat ystävät siellä odottamassa.

      • miettimistä

        Jos ei näin vaikea riippuvuussuhde olisi mitenkään häirinnyt lapsen koulunkäyntiä. Äiti kuulostaa aivan klassiselta vanhemmalta tapauksessa,jossa koululainen kieltäytyy kouluun menosta,kun neuroottinen äiti hössöttää ja pelkää koko koulupäivän,mitä kamaluuksia hänen vauvalleen koulussa saattaa tapahtua.
        Toisaalta vain päihdeongelmaisten nuorten vanhemmat voisivat olla näin lukkiutuneita äiti-lapsisuhteeseensa.Karanneeko tytär äidiltä ihan muista syistä??


      • Epätoivoinen äiti.
        miettimistä kirjoitti:

        Jos ei näin vaikea riippuvuussuhde olisi mitenkään häirinnyt lapsen koulunkäyntiä. Äiti kuulostaa aivan klassiselta vanhemmalta tapauksessa,jossa koululainen kieltäytyy kouluun menosta,kun neuroottinen äiti hössöttää ja pelkää koko koulupäivän,mitä kamaluuksia hänen vauvalleen koulussa saattaa tapahtua.
        Toisaalta vain päihdeongelmaisten nuorten vanhemmat voisivat olla näin lukkiutuneita äiti-lapsisuhteeseensa.Karanneeko tytär äidiltä ihan muista syistä??

        En omasta mielestäni ole sentään läheisriippuvainen, minun on myös vaikea kuvitella, että jos jatkan "sekoiluani" niin tyttäreni katkaisee välinsä minuun.
        Tai siis kuka voi tehdä niin omalle äidille?
        Ja nimimerkille "nainen-", eikö sinun äitisi tahtoisi sinua luokseen??


        Ja tämä "riippuvuussuhde" ei ole mitenkään haitannut lapseni koulunkäyntiä, koko peruskoulun ajan minä esimerkiksi saatoin tytön kouluun, vaikka tyttö sanoi aina, että kuulemma "pärjää itse", minusta monien muiden vanhempien asenne tämmöisiin, kouluun liittyviin asioihin on vastuuton.....
        Ja voihan se olla, että tyttö ei kohtaisi ongelmia Saksassa, mutta minä haluan vain pitää lapseni......


      • taitamattomuudessasi
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        En omasta mielestäni ole sentään läheisriippuvainen, minun on myös vaikea kuvitella, että jos jatkan "sekoiluani" niin tyttäreni katkaisee välinsä minuun.
        Tai siis kuka voi tehdä niin omalle äidille?
        Ja nimimerkille "nainen-", eikö sinun äitisi tahtoisi sinua luokseen??


        Ja tämä "riippuvuussuhde" ei ole mitenkään haitannut lapseni koulunkäyntiä, koko peruskoulun ajan minä esimerkiksi saatoin tytön kouluun, vaikka tyttö sanoi aina, että kuulemma "pärjää itse", minusta monien muiden vanhempien asenne tämmöisiin, kouluun liittyviin asioihin on vastuuton.....
        Ja voihan se olla, että tyttö ei kohtaisi ongelmia Saksassa, mutta minä haluan vain pitää lapseni......

        Ei kukaan sanoisi noin: "Ja tämä "riippuvuussuhde" ei ole mitenkään haitannut lapseni koulunkäyntiä, koko peruskoulun ajan minä esimerkiksi saatoin tytön kouluun, vaikka tyttö sanoi aina, että kuulemma "pärjää itse", minusta monien muiden vanhempien asenne tämmöisiin, kouluun liittyviin asioihin on vastuuton..."

        Nyt haluat meidän ryöpyttävän sinua siitä, että 'saatoit tyttäresi kouluun joka päivä'. Haluat pitkittää ketjua. Eikö sinulla tosiaan ole parempaa tekemistä? Lue vaikka läksyjäsi, ja suunnittele vaikka ulkomaille muuttoa. Olet kyllä sen verran lapsellinen, suosittelisin, että harkitsisit pitkään, ennenkuin irrotat otteesi oman äitisi helmoista.


      • Epätoivoinen äiti.
        taitamattomuudessasi kirjoitti:

        Ei kukaan sanoisi noin: "Ja tämä "riippuvuussuhde" ei ole mitenkään haitannut lapseni koulunkäyntiä, koko peruskoulun ajan minä esimerkiksi saatoin tytön kouluun, vaikka tyttö sanoi aina, että kuulemma "pärjää itse", minusta monien muiden vanhempien asenne tämmöisiin, kouluun liittyviin asioihin on vastuuton..."

        Nyt haluat meidän ryöpyttävän sinua siitä, että 'saatoit tyttäresi kouluun joka päivä'. Haluat pitkittää ketjua. Eikö sinulla tosiaan ole parempaa tekemistä? Lue vaikka läksyjäsi, ja suunnittele vaikka ulkomaille muuttoa. Olet kyllä sen verran lapsellinen, suosittelisin, että harkitsisit pitkään, ennenkuin irrotat otteesi oman äitisi helmoista.

        nimimerkki taitamattomuudessasi, minä en ole provo, jos et usko minua, niin ihan vain tiedoksi, että kaikkia viestiketjuja ei ole pakko seurata.


      • sinua nauran
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        nimimerkki taitamattomuudessasi, minä en ole provo, jos et usko minua, niin ihan vain tiedoksi, että kaikkia viestiketjuja ei ole pakko seurata.

        edelleenkin. Olet tyhmimpiä valehtelijoita, joita olen täällä tavannut. Ilmeisesti sinulla ei ole parempaa tekemistä.


    • ulkomailla

      Niin vaan kävi, että ulkomaalainen otti ja vei mukaansa. Asuttiin ensin Suomessa jonkin aikaa ja sen jälkeen päätettiin lähteä katsomaan, miltä maailma näyttää muualta päin katsottuna.

      Tuloksena sitten äiti on mököttänyt koko ajan. Ei kysele kuulumisia, höpöttää vaan omia juttujaan. Kun yritän jotain kuulumisia kertoa omasta elämästäni, niin puheenaihe vaihtuu välittömästi. Minä en ole lapsuudenajan maisemissa asunut 20 vuoteen, joten alkaa olla vaikeuksia pysyä perässä, kuka on kuka ja kuka teki mitä.

      Kun joskus olen koittanut ottaa tämän ulkomailla asumisen puheeksi, niin vastauksena yleensä on sarja pitkä huokauksia.

      Minä soitan äidille useammin ulkomailta kuin koskaan Suomessa. Käyn kotimaassa pari kertaa vuodessa vierailulla. Olen koittanut saada äitiä vierailulle nykyiseen kotimaahani, mutta ei siitä mitään tule. Olen ehdottanut, että tulisi vaikka jonkun ystävättären kanssa, niin olisi tuttua seuraa koko matkan ajaksi. Ei käy sekään.

      Älkää ymmärtäkö väärin. Äitini on minulle hyvin rakas henkilö, mutta minä en välitä enää hänen mököttämisestään. Tehkööt sitä vaikka tuomiopäivään asti. Minä olen perustanut perheeni, ehkä se ei nyt mennyt tavallisen kaavan mukaan, mutta valinta oli minun ja olen siihen tyytyväinen.

      Epätoivoisille äideille sanoisin, että kannattaisi hankkia elämään muutakin sisältöä kuin lapset. Oma äitini ei ole onneksi kehittänyt samanlaista pakkomiellettä kuin tähän keskusteluun kirjoittava äiti. Ymmärrän kuitenkin hyvin, että hänen tapauksessaan tytär haluaa muuttaa Saksaan. Jos minä olisin hänen sijassaan, menisin Australiaan asti.

      • Epätoivoinen äiti.

        Minulla on omakin elämä, esim työni.
        Ja onhan minulla toki muut sukulaiset, joten sisältöä elämässäni riittää.....


      • tosionn
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Minulla on omakin elämä, esim työni.
        Ja onhan minulla toki muut sukulaiset, joten sisältöä elämässäni riittää.....

        joku mainitsi eteisen naulakon, muitakin käteviä paikkoja ripustaa itsensä jojoon on.

        tyttäresi päätyy Saksan kautta Antwerpeniin Belgiaan. siellä työaika on 20-07, ei tarvitse kuin seistä ikkunan takana ja ystäviä tulee lasin taa kyselemään kuulumisia.

        joku kiva setä pitää työpaikkaa ja säilyttää passia, ettei huku. turvassa on.

        tai jos haluat pitää tytön suomessa kysy neuvoa eräältä vanhalta herrasmieheltä itävallasta.
        kyllä tyttö pian tottuu kellarielämään kanssasi ja unohtaa saksat ja muut


    • jamiksiköhän ei

      miksiköhän ei voi?

      monet muuttavat. toiset tulevat jossain vaiheessa takaisin, toiset asuvat siellä pysyvästi.

      koska tytön (naisen) mielipide on noin vahva ja pitkäaikainen, on hänen sitä saatava kokeilla ja jos jo asunnot ja kaikki niin mikä ettei.

      sinunko takia hän ei voisi lähteä. se on hänen elämänsä ja jos hän haluaa kokeilla niin vaan hölmö vastustaa tätä asiaa. mieti.

      • Epätoivoinen äiti.

        menevän näin, miksi sen pitää olla juuri minun lapseni?
        Miksei se tyttö voi kuunnella kerrankin minua, enhän minä häntä tukahduttaa halua, mutta eikö hän muka voi elää omaa elämäänsä onnellisena ja itseään toteuttaen myös täällä, Suomessa?
        Kun tuntuu, ettei minulla ole koko asiaan muka yhtään mitään sanottavaa, kaikki asiat on lyöty lukkkoon kysymättä kertaakaan minulta.
        Kyseessä on kuitenkin minun lpseni.


      • joojoovalivali
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        menevän näin, miksi sen pitää olla juuri minun lapseni?
        Miksei se tyttö voi kuunnella kerrankin minua, enhän minä häntä tukahduttaa halua, mutta eikö hän muka voi elää omaa elämäänsä onnellisena ja itseään toteuttaen myös täällä, Suomessa?
        Kun tuntuu, ettei minulla ole koko asiaan muka yhtään mitään sanottavaa, kaikki asiat on lyöty lukkkoon kysymättä kertaakaan minulta.
        Kyseessä on kuitenkin minun lpseni.

        Moi !

        Lakkaa jankuttamasta epätoivoinen äiti, sillä sinä et ole enää pitkään aikaan sanonut mitään uutta tähän keskusteluun. Olet pahimman sortin kontrollifriikki, joka haluaa pitää kaikki langat käsissään. Et halua luopua mistään, etkä usko, että muut osaavat hoitaa omia asioitaan.

        Mikäli nyt edes olet olemassa, aikuisten oikeesti.

        Jos sinun tyttäresi haluaa muuttaa Saksaan, niin mene peilin eteen ja katso itseäsi kunnolla. Tuollaisella tukahduttamisella, jotka sinä kutsut suojelemiseksi, kuka tahansa järkevä yksilö ottaa etäisyyttä.

        Sinulla ei ole mitän sellaisia taikavoimia, joilla voisit suojella 25-vuotiasta tytärtäsi, joka elää 25-vuotiaan normaalia elämää. Jos sellaisessa käsityksessä elät, niin petät vaan itseäsi.

        Sinulla ei myöskään ole oikeutta sotkeutua tyttäresi elämään - sen jälkeen kun hän on täysi-ikäiseksi tullut.

        Tässä koko jutussa ei ole kysymys mistään muusta kuin sinusta, sinun tarpeistasi, sinun preferensseistäsi, sinun hyvinvoinnistasi, sinusta , sinusta ja sinusta. Minä oikeastaan, häpeän tunnustaa, toivon, että tyttäresi muutta pois, jotta sinä voisit vihdoin viimein aikuistua.

        Me kaikki täällä koitamme sanoa sinulle, että anna tyttärellesi tilaa hengittää, mutta sinä vaan veisaat jotain ihme virttä suojelemiesta, maailman vaaroista, ja vaikka mistä. Mitä tätä keskustelua jatkaa, kun se vaan pyörii ympyrää. Lopeta valittaminen tänne ja mene juttelemaan sellaisten tahojen kanssa, joista voisi ihan pidemmän päälle olla hyötyä.

        Hauskaa keväänjatkoa !


      • Epätoivoinen äiti.
        joojoovalivali kirjoitti:

        Moi !

        Lakkaa jankuttamasta epätoivoinen äiti, sillä sinä et ole enää pitkään aikaan sanonut mitään uutta tähän keskusteluun. Olet pahimman sortin kontrollifriikki, joka haluaa pitää kaikki langat käsissään. Et halua luopua mistään, etkä usko, että muut osaavat hoitaa omia asioitaan.

        Mikäli nyt edes olet olemassa, aikuisten oikeesti.

        Jos sinun tyttäresi haluaa muuttaa Saksaan, niin mene peilin eteen ja katso itseäsi kunnolla. Tuollaisella tukahduttamisella, jotka sinä kutsut suojelemiseksi, kuka tahansa järkevä yksilö ottaa etäisyyttä.

        Sinulla ei ole mitän sellaisia taikavoimia, joilla voisit suojella 25-vuotiasta tytärtäsi, joka elää 25-vuotiaan normaalia elämää. Jos sellaisessa käsityksessä elät, niin petät vaan itseäsi.

        Sinulla ei myöskään ole oikeutta sotkeutua tyttäresi elämään - sen jälkeen kun hän on täysi-ikäiseksi tullut.

        Tässä koko jutussa ei ole kysymys mistään muusta kuin sinusta, sinun tarpeistasi, sinun preferensseistäsi, sinun hyvinvoinnistasi, sinusta , sinusta ja sinusta. Minä oikeastaan, häpeän tunnustaa, toivon, että tyttäresi muutta pois, jotta sinä voisit vihdoin viimein aikuistua.

        Me kaikki täällä koitamme sanoa sinulle, että anna tyttärellesi tilaa hengittää, mutta sinä vaan veisaat jotain ihme virttä suojelemiesta, maailman vaaroista, ja vaikka mistä. Mitä tätä keskustelua jatkaa, kun se vaan pyörii ympyrää. Lopeta valittaminen tänne ja mene juttelemaan sellaisten tahojen kanssa, joista voisi ihan pidemmän päälle olla hyötyä.

        Hauskaa keväänjatkoa !

        Tässä ei nyt ole kyse minusta.
        Eikä myöskään siitä, että en uskoisi tyttäreni osaavan hoitaa omia asioitaan, tiedän kyllä että osaa.
        Kuitenkin heti kun hän on vähän kauempana minusta alan miettiä miten hän pärjää, onko kaikki hyvin......


      • Kipa
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Tässä ei nyt ole kyse minusta.
        Eikä myöskään siitä, että en uskoisi tyttäreni osaavan hoitaa omia asioitaan, tiedän kyllä että osaa.
        Kuitenkin heti kun hän on vähän kauempana minusta alan miettiä miten hän pärjää, onko kaikki hyvin......

        Pelkääminen ja huolestuminen ovat tosi normaalia tilanteessasi. Etkö voi puhua asiasta kenenkään kanssa? Tämä keskustelu täällä ei ole järkevää.

        Tyttäresi on nyt lähdössä, ja sinun on vain hyväksyttvä se tosiasiana. Ajan myötä totut ajatukseen, näet ettei hänellä ole hätää siellä sen enempää kuin täälläkään, ja voit mennä ilosin mielin siellä käymään! Eihän sinne ole pitkä matka. Minun siskoni muutti usaa:n ja sielläpä ei äiti voikaan kovin usein käydä.

        Sinulla on eroahdistus. Jos se käy kovin rankaksi, hae apua. Ihan tosissaan.


      • lehmuspirkka
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        menevän näin, miksi sen pitää olla juuri minun lapseni?
        Miksei se tyttö voi kuunnella kerrankin minua, enhän minä häntä tukahduttaa halua, mutta eikö hän muka voi elää omaa elämäänsä onnellisena ja itseään toteuttaen myös täällä, Suomessa?
        Kun tuntuu, ettei minulla ole koko asiaan muka yhtään mitään sanottavaa, kaikki asiat on lyöty lukkkoon kysymättä kertaakaan minulta.
        Kyseessä on kuitenkin minun lpseni.

        Mutta elämä on tyttäresi eikä sinun asia päättää mitä hän elämälleen tekee!
        Kunnioita hänen tarmoa hakea työtä, asuntoa ja järjestää asoitaan, onnea tyttärelle !


    • itsekin ollut

      itse lähdin 18 vuotiaana ulkomaille ja nyt tyttäreni 18 v on lähdössä joten toivotan hänelle onnea ja mukavia hetkiä jos puoliso löytyy sieltä nou problem junat lentokoneet kulkee ei hänen tarvitse asua seinänaapurina onhan hän aikuinen

      • Epätoivoinen äiti.

        Tiedän toki, että tyttäreni voisi muuttaa kauemmaksikin, mutta.........
        Kipa, kysyit onko minulla ketään jonka kanssa puhua, ei ole, tai siis tyttö itse ei asiasta juttelemaan ala, kuten jo aiemmin mainitsin ja minulla ei ole lähipiirissä ketään semmoista ihmistä jonka kanssa voisin miettiä miten saada tyttö pysymään Suomessa.


      • asiaa...
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Tiedän toki, että tyttäreni voisi muuttaa kauemmaksikin, mutta.........
        Kipa, kysyit onko minulla ketään jonka kanssa puhua, ei ole, tai siis tyttö itse ei asiasta juttelemaan ala, kuten jo aiemmin mainitsin ja minulla ei ole lähipiirissä ketään semmoista ihmistä jonka kanssa voisin miettiä miten saada tyttö pysymään Suomessa.

        Ei sitä niinpäin kannata puhua miten se tyttö saadaan jämähtämään. Kysy niiltä muilta, miten *sinut* saadaan ulos kodistasi, pitämään yhteyttä tyttöön kun hän siellä maailmalla on (oli se sitten Kuopio tai München) ja vierailuille sinne.

        Suunnan pitää siis olla Koti --> Tyttö.
        On aika unohtaa jahkailu suunasta Koti


    • HEVIPETO

      Jos tytöllä on vuosia ollut haaveissa muuttaa saksaan, niin miksi asettua hänen haaveidensa tielle?
      Tyttäresi on aikuinen ihminen, ja tekee itse omat valintansa.

    • ulkomailla opiskeleva tytär

      itse ulkomailla itävallassa asuvana ja opiskelevana 20 vuotiaana tyttärenä voin sanoa, että molemmat vanhempani kannustivat lähtemään ulkomaille. aluksi ajatus kauhistutti etenkin äitiäni, mutta lopulta hän hyväksyi sen tosiasian että minä todella muutan ulkomaille opiskelemaan. tällä hetkellä tulen paljon paremmin toimeen vanhempieni kanssa ja välit ovat tulleet paljon läheisimmikse välimatkasta huolimatta.

      suomesta saksaan lentää muutamassa tunnissa, puhelin, skype, msn, sähköposti tekevät yhteydenpidon todella helpoksi.

      tottakai välillä koti-ikävä iskee, ja tämän 9 kk aikana olen käynyt suomessa 2 kertaa, ja suomesta on myös tultu tänne.

      pahinta mitä nyt voisit tehdä on syyllistää tytärtäsi että hän lähtee saksaan ja "jättää" sinut suomeen. hän on kuitenkin aikuinen ihminen on lähtee kuitenkin saksaan, ja molemmin puolin on varmasti parasta että hän lähtee hyvillä mielen ulkomaille, tietäen että sinä, hänen äiti, olet tukemassa häntä.

      ja mikäli ongelmia tulee saksassa, yritä auttaa häntä etsimään ratkaisu, eikä missään nimessä sanomassa että; näin ei olisi käynyt suomessa jos olisit jäänyt tänne tms.

      Onnea matkaan sekä tyttärelle että äitille! suomeen pääsee aina takaisin!

    • Normaali suhde lapsiin

      Kuules äiti! Lapsesi on jo 25 v. eli aikuinen...
      Päästä irti jo! Onhan lapsesi jo näyttänyt, että on itsenäinen ja osaa hoitaa asiansa. Sitäpaitsi kannattaa sinunkin oppia hyväksymään se tosiasia, että lapset ovat meille vanhemmille vain lainassa! Ole onnellinen siitä, että hän on itsenäinen ja pärjää. Haluat kai säilyttää hyvän suhteesi tyttäreesi? Jos vastasit että kyllä, tulee sinun päästää ihan tosissaan irti otteesi hänestä! Hän itse päättää asioistaan ja elämästään, et sinä! Sorry vaan....

    • haluaisi myötätuntoa

      niin ei hän tuollaista soopaa kirjoittelisi ulkosuomalaisten palstalle. Täällähän useimmat ovat Suomesta lähteneitä, ja useimmat varmaan siihen ihan tyytyväisiä. Olisipa se outoa, jos meistä monet alkaisivat voivotella, miten kauheaa se on, kun ihmiset haluavat muuttaa pois Suomesta!

      Jos aloittaja olisi ollut aito, hän olisi esittänyt vaikerruksensa jossain perhepalstalla tai psykologia- tai perhe on paras -palstalla. Tänne kirjoittamalla hän tiesi sohivansa muurahaispesää. Ainut tarkoitus hänelle oli aloittamansa ketjun pääseminen Suomi24:n etusivulle.

      Hän saattaa olla sama tyhmyri, joka kirjoitti tuolla kirjoittajat-palstalla, että tekee juuri tällaista, saadakseen 'aineistoa kirjoittamiseensa'. Hän varmaan plagioi tekstejämme! Omaa mielikuvitusta kun ei riitä. Että kirjoittakaa varoen - sananne varastetaan ja julkaistaan toisen nimellä.

      • jos kerran intoa riittää...

        Mulla on niin hyvä maailmankatsomus ja mielipiteet että kyllä niitä kestää levittää vaikka mihin ihan vapaasti. :-)

        Vaatiikin pientä asennetta että on kivaa täällä pallon toisella laidalla...


    • tyttäresi

      mennä. 25-vuotias on täysi ikäinen ja päättää omasta elämästään. Et voi kuvitella että tyttäresi ajattelee sinua ja elää kauttasi taikka kanssasi.

    • miiinääh

      Haluatko vanhana surra kun estit tytärtäsi elämästä täyttä elämäänsä, ehkä parempaa mitä täällä suomessa on saatavilla. Tytärtäsi jää iäksi painamaan jos olet vastaan etkä anna mennä. Siitä seuraa iän ikuinen katkera tunne sinua kohtaan.


      Anna tytön kokeilla elämää saksassa. Jos siellä ei pärjää niin sieltä pääsee nopeasti pois. Euvät saksalaiset ole pahoja ihmisiä. Tutustu saksan kulttuuriin niin saatat kohta innostua itsekin muuttamaan sinne.

    • vaan.::

      täytyy mennä ja etköhän panikoi suotta avioon menosta.Yleensä tyttäret seuraavat Vanhasen tapaan nettiä:seuraa etsiessään yli-maailman.Tsemppiä sulle.Ihan oikeasi 25 vuotias saa tehdä mitä mielii.

      • Epätoivoinen äiti.

        pysty päästämään irti, jos tyttö menee edes hetkeksi ulos niin heti luulen hänen suunnilleen kuolleen, tiedän kyllä teoriassa, että jos hän jäisi tänne minun kanssani niin hän voisi myöhemmin katkeroitua minulle pahasti.....
        Tiedän myös, että hän voi mennä Saksaan vaikka minä yrittäisin köyttää hänet lentokentälle.
        Tiedän tämän kaiken, mutta se miten se toteutuu minun elämässsäni......
        En vain voi sille mitään...


      • 25v
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        pysty päästämään irti, jos tyttö menee edes hetkeksi ulos niin heti luulen hänen suunnilleen kuolleen, tiedän kyllä teoriassa, että jos hän jäisi tänne minun kanssani niin hän voisi myöhemmin katkeroitua minulle pahasti.....
        Tiedän myös, että hän voi mennä Saksaan vaikka minä yrittäisin köyttää hänet lentokentälle.
        Tiedän tämän kaiken, mutta se miten se toteutuu minun elämässsäni......
        En vain voi sille mitään...

        pysty päästämään irti, jos tyttö menee edes hetkeksi ulos niin heti luulen hänen suunnilleen kuolleen, tiedän kyllä teoriassa, että jos hän jäisi tänne minun kanssani niin hän voisi myöhemmin katkeroitua minulle pahasti.....

        - Tämä on aivan täysin normaalia kun lapsesi on oikeasti lapsi-iässä, alle sen 18-vuoden. Mietipä näitä vanhempia, jotka ovat "menettäneet" lapsensa jo yläasteelta päästyään, kun nämä ovat läheteneet opiskelemaan ulkomaille. Jopa oikeasti lapsi-iässä oleva nuori vielä pärjää elämässä, miksi ei siis aikuinen ihminen?

        Asiahan voisi olla huonommin. Hänellä ei olisi työpaikkaa ja asuntokin voisi olla vielä auki, mutta hirveä kiire muuttee olisi. Vaihtoehtoisesti hänellä voisi olla jo mies jota rakastaa ja muuttaisi hetken mielijohteesta miehen luokse, ajattelematta asiaa yhtään sen pidemmälle.

        Tyttäresi on kumminkin järjestänyt asiansa ja elämänsä, hän on opiskellut saksaa ja englantia. Jos hän olisi minun tyttöni, olisin varmasti innoissani hänen takiaan. Saksassa on paremmat työmahdollisuudet, hän saisi opetella vierasta kieltä, toteuttaa unelmansa. Takaisin Suomeen voi aina tulla jos kaipuu iskee.

        Ainahan se tuntuu äidille aluksi hankalalta. Kun itse muutin kotoa yläasteen jälkeen toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, olin 16-vuotias nappula. Tuli äidin kanssa riitojakin asiasta, mutta kun muuttopäivä koitti, joutui äiti sen toteamaan, että olin jo menossa. Täytin jo silloin itse asuntohakemukset, kävin tutustumassa kouluun etukäteen, hain tiedot kelan opinto ja asumistuista...näytin, että selviän.
        Jos 16-vuoden ikäinen selviää tuollaistakin asioista, mikä mahdottomuus 25-vuotiaan on selvitä ulkomailla?

        Kun tyttäresi asuu jo Saksassa ja soittaa viikottain, kertoo että kaikki on hyvin ja elämä mallillaan, alkaa se asia hiljalleen helpottaa. Anna hänelle tilaa. Sano, että katsotaan ensimmäiset kaksi viikkoa miten sujuu, tule takaisin jos näyttää että asia ei suju. Ajattele sitä matkana. Hiljalleen ymmärrät itsekin, että huoli oli turhaa ja osaat antaa aikaa itsellesi hymyillä tytöllesi.

        Kumminkin, hän on tyttäresi päätöksistä huolimatta.
        Tyttäresi, jonka ajatuksillasi kasvatit.
        Hän kantaa sinun opetuksia sisällään.
        Ja hän on silti sinun pikkutyttösi, joka haluaa kuulla äidiltään ne sanat, että äiti silti rakastaa häntä ja tukee häntä, teki hän mitä tahansa. Kerro se hänelle ja sano, että hänellä on aina paikka takaisin suomessa ja sinun tukesi, oli hän sitten missä päin maailmaa tahansa. Että hänellä on silti äiti suomessa.


      • ole provo
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        pysty päästämään irti, jos tyttö menee edes hetkeksi ulos niin heti luulen hänen suunnilleen kuolleen, tiedän kyllä teoriassa, että jos hän jäisi tänne minun kanssani niin hän voisi myöhemmin katkeroitua minulle pahasti.....
        Tiedän myös, että hän voi mennä Saksaan vaikka minä yrittäisin köyttää hänet lentokentälle.
        Tiedän tämän kaiken, mutta se miten se toteutuu minun elämässsäni......
        En vain voi sille mitään...

        niin jos olisin tyttäresi, muuttaisin kyllä paljon kauemmas sinusta kuin Saksaan! Sinulla on vakava ongelma ja tarvitset siihen apua. Tyttäresi tarvitsee päästä kauaksi sinusta.


      • Olisin muuttanut ajat sitten
        ole provo kirjoitti:

        niin jos olisin tyttäresi, muuttaisin kyllä paljon kauemmas sinusta kuin Saksaan! Sinulla on vakava ongelma ja tarvitset siihen apua. Tyttäresi tarvitsee päästä kauaksi sinusta.

        Ymmärrän todella tytärtä! Ei hänen kohdallaan ole muuta mahdollisuutta kuin häippästä Saksaan kun on näin häiriintyneesti riippuvainen äiti.
        Terveen nuoren ihmisen merkki kun lähtee. Äiti menköön puhumaan psykologin kanssa! Tällä palstalla riehuu, mutta ei se auta. Tarvitsee hoitoa, että pääsee riippuvaisuussuhteestaan eroon! Aikuinen ihminen ja roikkuu tyttäressään kiinni!


      • Epätoivoinen äiti.
        Olisin muuttanut ajat sitten kirjoitti:

        Ymmärrän todella tytärtä! Ei hänen kohdallaan ole muuta mahdollisuutta kuin häippästä Saksaan kun on näin häiriintyneesti riippuvainen äiti.
        Terveen nuoren ihmisen merkki kun lähtee. Äiti menköön puhumaan psykologin kanssa! Tällä palstalla riehuu, mutta ei se auta. Tarvitsee hoitoa, että pääsee riippuvaisuussuhteestaan eroon! Aikuinen ihminen ja roikkuu tyttäressään kiinni!

        olen vain huolissani hänestä, mitä esim sitten jos hän muuttaa Saksaan eikä viihdykään?
        Vuosikausien säästäminen ja kielien pänttääminen olisi ollut turhaa!


      • kitliina
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        olen vain huolissani hänestä, mitä esim sitten jos hän muuttaa Saksaan eikä viihdykään?
        Vuosikausien säästäminen ja kielien pänttääminen olisi ollut turhaa!

        heh heh, eikö se pänttääminen olisi ollut siinäkin tapauksessa turhaa jos hänet Suomeen kahlitset (henkisesti) jäämään. Neuvo: ala itsekin opetella saksaa ja mene iloisin mielin lomalle! - Itse olen äiti ja asun Hollannissa, lapset on maailmalla muissa maissa ja pärjäävät mainiosti, ja heidän luonaan vieraileminen on hauskaa ja rikastuttaa elämääni, ja he tulevat mielellään tänne ... kun tietävät että kaikki viihdymme niin tahoillamme kuin yhdessäkin!


      • Epätoivoinen äiti.
        kitliina kirjoitti:

        heh heh, eikö se pänttääminen olisi ollut siinäkin tapauksessa turhaa jos hänet Suomeen kahlitset (henkisesti) jäämään. Neuvo: ala itsekin opetella saksaa ja mene iloisin mielin lomalle! - Itse olen äiti ja asun Hollannissa, lapset on maailmalla muissa maissa ja pärjäävät mainiosti, ja heidän luonaan vieraileminen on hauskaa ja rikastuttaa elämääni, ja he tulevat mielellään tänne ... kun tietävät että kaikki viihdymme niin tahoillamme kuin yhdessäkin!

        Minusta se pänttääminen on ollut aina turhaa, sillä jos minä saan päättää, niin se tyttö ei muuta.
        mutta toki kielitaidosta voi olla vaikka mitä hyötyä, vaikka Suomessa asuisi, joten siinä(kin) mielessä Suomeen jääminen olisi paikoillaan.


      • jos hän
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        olen vain huolissani hänestä, mitä esim sitten jos hän muuttaa Saksaan eikä viihdykään?
        Vuosikausien säästäminen ja kielien pänttääminen olisi ollut turhaa!

        ei viihdy Vantaalla vaikka? Kauhea huoli, miten sitten suus pannaan, on hommattu asunnot ja kaikki...

        Ja mitenkä sitten suhtautuisit, jos hän tapaisi ivalolaisen miehen tai sattuisi muuttamaan Ämmänsaareen tai Lentiiraan (ks. Google maps ja checkaa miten nopeasti sieltä pääsee kotiin, jos alkaa ahistaa) miten usein pääset häntä sinne koto-Suomessa tapaamaan.


      • Seliseliseli
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        olen vain huolissani hänestä, mitä esim sitten jos hän muuttaa Saksaan eikä viihdykään?
        Vuosikausien säästäminen ja kielien pänttääminen olisi ollut turhaa!

        Sinä roikut kiinni tytössäsi, olet jalkakahle hänelle ja äärettömän itsekäs ihminen!
        Voi juku miten pateettista "Vuosikausien säästäminen ja kielien pänttääminen olisi ollut turhaa!" - Miten voit olla noin tyhmä?
        - Kyllä se siellä paremmin viihtyy kuin kotona jonkun riippuvaisen äitin kahlehdittavana.


    • ukkeli

      richtige Entscheidung. Nix wie wech hier. Hier gibts doch nur Beeren und Bären im Wald und jedes Jahr neue Kernkraftwerke.

      • Epätoivoinen äiti.

        Sille tytölle vain mahdollisimman hyvää, että mitään pettymyksiä ei tulisi, ikinä.....
        Toki hän voisi muuttaa Suomessakin esim viiden tunnin ajomatkan päähän, mutta se olisi kumminkin Suomessa ja minä tietäisin, että tyttö pärjäisi paljon paremmin kotimaassa.


      • viisi vuotta

        en ymmärtänyt viestiäsi, mutta ketjun aloittajapa näkyy ymmärtävän. Ei taida olla mikään aito mielipuoli äiti kyseessä vaan nuori saksaapuhuva ihminen, joka manipuloi meidät jatkamaan ketjuaan. Hän saa jonkinlaista seksuaalista mielihyvää, jos ketju pääsee S24:n etusivulle.


      • tämä oikein on?
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Sille tytölle vain mahdollisimman hyvää, että mitään pettymyksiä ei tulisi, ikinä.....
        Toki hän voisi muuttaa Suomessakin esim viiden tunnin ajomatkan päähän, mutta se olisi kumminkin Suomessa ja minä tietäisin, että tyttö pärjäisi paljon paremmin kotimaassa.

        "Sille tytölle vain mahdollisimman hyvää, että mitään pettymyksiä ei tulisi, ikinä..... "

        Miten ihmeessä ihminen sitten oppii olemaan aikuinen ja *selviytymään*??? Pettymyksiä tulee jatkuvalla syötöllä ihmisen elämässä. Me selviytymään oppineet emme vain hetkahda pienistä vaan luovimme nätisti eteenpäin kohti parempia juttuja.

        Sinä, äiti, olet nyt *itse* aiheuttamassa tyttärelle hänen elämänsä suurinta pettymystä! Päästä irti ja anna tytön lentää omilla siivillään - siihenhän hänet olet kasvattanutkin, eikö vain, a-i-k-u-i-s-e-k-s-i!


      • Epätoivoinen äiti.
        viisi vuotta kirjoitti:

        en ymmärtänyt viestiäsi, mutta ketjun aloittajapa näkyy ymmärtävän. Ei taida olla mikään aito mielipuoli äiti kyseessä vaan nuori saksaapuhuva ihminen, joka manipuloi meidät jatkamaan ketjuaan. Hän saa jonkinlaista seksuaalista mielihyvää, jos ketju pääsee S24:n etusivulle.

        Skippsin sen yli välittämättä siitä sen enempää.
        Ei tämä vaihtoehto käynyt sinulla mielessä joka luit saksaa viisi vuotta?


      • ukkeli
        viisi vuotta kirjoitti:

        en ymmärtänyt viestiäsi, mutta ketjun aloittajapa näkyy ymmärtävän. Ei taida olla mikään aito mielipuoli äiti kyseessä vaan nuori saksaapuhuva ihminen, joka manipuloi meidät jatkamaan ketjuaan. Hän saa jonkinlaista seksuaalista mielihyvää, jos ketju pääsee S24:n etusivulle.

        ...nix mit 6ueller Befriedigung dafür bin ich schon zu alt, siis ukkeli. Sach nur, Deutschland on suuri ja mahtava ja siellä voidaan Suomeen verrattuna paksusti, ja mä tiedän sen koska olen asunut siellä 45 Jahre und das war ne schöne Zeit! Suomessa on yhteiskunta laho ja politiikka fürn Arsch. Eli nix wie wech.


    • osta koira

      Tekstisi perusteella en yhtään ihmettele, haluaa varmasti niin pitkälle kun mahdollista. Osta koira joka tottelee käskyjäsi.

    • asun saksassa

      hei muutin parisen vuotta sitten saksaan onneni kukkuloilla! ihana upea maa...ja jo parin päivän jälkeen halusin kotiin...nyt olen ollut olosuhteiden pakosta näinkin kauan tässä todella epähygienisessä ja ulkomaalaisia inhoavassa maassa. joo kyllä tulen pian kotiin! eli siis antaa tyttären kokeilla ja todeta itse kuinka mukavaa on jonottaa yli 3 tuntia ei koskaan ilmastoidussa lääkärin odotushuoneessa, joka on aina täynnä ihmisiä ( vain yhtenä pienenä esim. mainiten) luulen että hänkin tulee pian kotiin...ei hätää jos tyttärenne arvostaa puhtautta ja rauhaa.

      • Epätoivoinen äiti.

        Että minun pitäisi vain päästää tytöstä irti, antaa mennä, mutta kun en pysty siihen.
        Mietin paljon sitä asiaa ja ihmettelen miten joku voi edes haluta muuttaa pysyvästi omasta kotimaastaan?
        Vaikka toki täällä voi aina käydä, mutta eihän se ole sama asia......


      • Kypsy jo!
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Että minun pitäisi vain päästää tytöstä irti, antaa mennä, mutta kun en pysty siihen.
        Mietin paljon sitä asiaa ja ihmettelen miten joku voi edes haluta muuttaa pysyvästi omasta kotimaastaan?
        Vaikka toki täällä voi aina käydä, mutta eihän se ole sama asia......

        Tyttäresi ei tarvitse ajatella ollenkaan muita vaan itseään. Hän tekee omat päätöksensä elämänsä suhteen.

        Jos elämä Saksanmaalla ei sujukaan, aina voi palata takaisin.


      • Epätoivoinen äiti.
        Kypsy jo! kirjoitti:

        Tyttäresi ei tarvitse ajatella ollenkaan muita vaan itseään. Hän tekee omat päätöksensä elämänsä suhteen.

        Jos elämä Saksanmaalla ei sujukaan, aina voi palata takaisin.

        Vanhempien tehtävähän on huolehtia lapsistaan, tässä ei ole kyse nyt minun kypsyydestäni, vaan siitä, että yritän hoitaa lastani.


      • kaikki hyvin

        Kuule, sanoisin sulle että muuta Suomeen, et joudu odotteleen terppareilla lääkäriä tai lähetteen kanssa erikois-sairaanhoitoon...äly hoi!!!!Siistimpää täällä on monin paikoin enemmän kuin Suomessa ja ota huomioon jos haluat rauhaa...Suomessa 5milj. ja Saksassa 82milj.ihmistä.Olen sitä mieltä että kotiin ne jotka narisee.Olosuhteiden pakosta ei tarvi olla missään!!!!!!Tekosyy vaan!Onnea Ssuomen muutolle!!!Suomea rakastan,Saksassa asun perheeni kanssa!!!


      • Usko nyt jo että
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Vanhempien tehtävähän on huolehtia lapsistaan, tässä ei ole kyse nyt minun kypsyydestäni, vaan siitä, että yritän hoitaa lastani.

        Hän ei enää ole l-a-p-s-i!
        Hän on sinun sukuasi ja perhettäsi mutta ollut jo pitkän aika *aikuinen*! Ethän sinä työkavereitasikaan "hoida", vai... Eikä sinun tarvitse enää "hoitaa" tytärtäsikään, korkeintaan antaa neuvoja ja selustatukea mutta itse hän saa ja *joutuu* tekemään omaa elämäänsä koskevat päätökset. Tällä erää päätös on tehdä 1500 km muutto, jonain toisena kertana se voi olla 1500 km takaisinpäin.

        Ihmettelin myös, miten joku edes haluaa muuttaa pois kotimaastaan. Vaikka mistä syistä. Jos ei muuten niin kokeilunhalusta ja nuorena se on hyvä tehdä kun homma on vielä mahdollisimman yksinkertaista. Mene itse perään, jos haluat välttämättä hengittää tytön niskaan koko ajan...


      • Telekku
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Vanhempien tehtävähän on huolehtia lapsistaan, tässä ei ole kyse nyt minun kypsyydestäni, vaan siitä, että yritän hoitaa lastani.

        ... AIKUISTA LASTASI, JOKA TEKEE ITSE OMAT PÄÄTÖKSENSÄ.

        Pitää osata päästää irti. Ei tyttösikään varmaan pidä siitä, että tallot hänen varpaitaan kokoajan.
        Aikuinen ihminen, aikuisen ihmisen oma aikuinen elämä, tällä kertaa Saksassa.
        Saksa kun ei ole maailman tapissa asti, josta ei voisi pitää yhteyttä Suomeen, tai tulla käymään.


    • sinä äiti

      Sinun lapsesi ei ole sinun omasi, olet vain synnyttänyt hänet tähän globaaliin maailmaan. Olet aina hänen äitinsä, mutta tyttäresi on aikuinen ihminen ja luo itse oman elämänsä.
      Monen muunkin äidin lapset ovat muuttaneet ulkomaille, enkä ole kuullut kenenkään valittavan tällä lailla, ovat vain antaneet lapselleen vapauden rakentaa oma elämänsä vieraalla maalla. Et sinä häntä menetä, todennäköisesti tyttäresi pitää sinun yhteyttä lopun eläänsä.

      • pyytänee..

        ..ehkä jossain vaiheessa tai sitten ei. Hyvä, olisikin, jos tytär rikastuisi enempi kuin äitinsä, niin lähettäisi rahakääryleitä äidille päin. t. ei-epätoivoinen äiti


    • Hape*

      Olisipa mustakin muuhun kuin vaan haaveilemiseen. Muhun iski kauhee japani vimma tossa muutama kuukausi sitten. Mutta millä rahalla, millä kielitaidolla...jne...

      • Havaiji..

        -haavekohteena, mut ei tää vielä vimman puolella oo, jotta sinne pitäisi ehdottomasti päästä matkustamaan. Kelpaa mulle tuo Ruotsikin ja Tukholmaan laivalla....Pääasia, että viihtyy matkustellessakin. Onneksi kielitaitoa sen verran, että pärjäilen.


    • jsljsdöf

      Onko käynyt mielessä,että tyttärelläsi on oma elämä ja tekee niinkuin itselleen parhaaksi näkee eikä niinkuin SINÄ HALUAT. Tuskin olet itsekkään elämääsi elänyt niinkuin äitisi on halunnut. Jos olet niin on sekin jo aika sairasta.

      • Matkustelu ja maasta maahan muutto on tänäpäivänä jo arkipäivää. koita sopeutua ;)


    • Kaikki hyvin

      Kuule älä murehdi! Olen naimisissa täällä Saksassa ja asunutkin jo muutaman vuoden.Mulla ei mitään ongelmia!!!Olen tykännyt!!!!Ainakin minusta täällä tykätään ja käyttäydytään mua kohtaan hienosti.Asenne kysymys ja maassa maan tavalla.Aina oppii uutta ja täytyy sopeutua!!!Ei tyttärelläsi ole hätää, osaa kieliä ja pärjää kyllä!!!!!Pääsethän sinäkin sit matkustelemaan!!!Onnea tyttärellesi!!Ja jos ei viihdy aina pääsee pois, näinhän se on ja joka maassa, myös Suomessa on huonot puolet!!!!!!!!!

      • Epätoivoinen äiti.

        muuttaa sen tytön perässä, kuten joku ehdotti, tosin en hengittäisi niskaan koko ajan mutta tyttö ei suostu siihenkään että muutan itse perässä.
        Ja tiedän hän on aikuinen, mutta silti vaan niin nuori.


      • Nyyhky nyyhky nyyhky
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        muuttaa sen tytön perässä, kuten joku ehdotti, tosin en hengittäisi niskaan koko ajan mutta tyttö ei suostu siihenkään että muutan itse perässä.
        Ja tiedän hän on aikuinen, mutta silti vaan niin nuori.

        Miten osaatkin olla noin pateettinen! Hellanduudeli sentään! Kirjoita nyt oikein NYYHKY-romaani, tee itsestäsi MARTTYYRI. sitähän sinä haluat koko ajan, voi "että on sääli sinua raukkaa"....

        Painu hoitoon!


    • Asua!

      Antaa tytön mennä.Onhan meitä ulkomaalla asuvia miljoonan verran.Eihän suomessa ole kaikille töitä.

    • SUOMEEN

      Ulkomailta! Perhelle se oli todellinen yllätys:
      Suomi? - tosi hirveä ajatus.

      Nyt ovat hyvin tytyväisia kun heillä tuli hyvät mahdollisuudet vieraila Suomessa ja ei se kaikki mikään Lordi näkoinen ole.

    • biitu2

      olla aiti joka ei ymmarraa paastaa lapsestaan oteta irti. anna lapsesi menna. toki han voi perustaa perheen ulkomaalisen kanssa jne.. kaikki on nykyaan mahdollista. taidat olla vaan riippuvainen lapsestasi . kyllahan monet nuoret uhkaavat kaiken laista varsinkin 25 v . sitten huomaavat etta poiskin voi tulla . olen itse asunut ulkomailla , ja kylla teidankin tyttarellene ikava tulee ennen pitkaa. eihan lento saksaan ole kuin pari tuntia.

      • Epätoivoinen äiti.

        lapsestani, vaikka joskus huolehdinkin "turhaan"......


      • Tytär itsekin
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        lapsestani, vaikka joskus huolehdinkin "turhaan"......

        ''Suomessa ja minä tietäisin, että tyttö pärjäisi paljon paremmin kotimaassa.''

        Millä perusteella? Perustele tämä ihan kunnolla, MIKSI pärjäisi suomessa paremmin?
        Ei joutuisi väkivallan kohteeksi? Suomenna väkivaltatilastot ovat kasvaneet ja kun niitä vertaa saksaan, on viimeksi mainittu maa paljon turvallisempi asua.

        Työpaikka?
        Kakarallasi on työpaikka Saksassa jossa aika varmasti saa paremman palkan kuin täällä vastaavasta. Suomessa on myös vaikeampi saada uutta työtä jos vanhasta erooa, Saksassa tilalle löytyy melkein heti toinen.

        Valmistuin itse 2000-vuonna painotuotantoassistentiksi ja jatkoin siitä sitten ammattikorkeaan ja nyt minulle tarjottiin myös saksasta töitä. Palkka on 50% parempi mitä täällä tarjottiin samasta hommasta. Ei varmaan kovin yllätä, kumpaan maahan aion jäädä. Mies matkaa mukana vaikka työpaikkaa ei ole vielä katsellut, tuo palkkataso kun elättää meidät molemmat aika reilusti.

        Jos oma äitini olisi tuollainen, katkaisisin kyllä siteet heti. Rakastan kyllä äitiäni, mutta oma tasapaino ei kestäisi jatkuvaa paapomista, saati OMAN ELÄMÄNI arvostelemista. Ihan sama jos sanoisit päin naamaa, että et sinä osaa asioista päättää, et ymmärrä vielä yhtään mitään. Olet tyhmä ja nuori.
        Täysin saman käsityksen antaa, jos laittaa tytölle ajatusmalleja päähän tuossa iässä. Täysin naurettavaa.


      • Epätoivoinen äiti.
        Tytär itsekin kirjoitti:

        ''Suomessa ja minä tietäisin, että tyttö pärjäisi paljon paremmin kotimaassa.''

        Millä perusteella? Perustele tämä ihan kunnolla, MIKSI pärjäisi suomessa paremmin?
        Ei joutuisi väkivallan kohteeksi? Suomenna väkivaltatilastot ovat kasvaneet ja kun niitä vertaa saksaan, on viimeksi mainittu maa paljon turvallisempi asua.

        Työpaikka?
        Kakarallasi on työpaikka Saksassa jossa aika varmasti saa paremman palkan kuin täällä vastaavasta. Suomessa on myös vaikeampi saada uutta työtä jos vanhasta erooa, Saksassa tilalle löytyy melkein heti toinen.

        Valmistuin itse 2000-vuonna painotuotantoassistentiksi ja jatkoin siitä sitten ammattikorkeaan ja nyt minulle tarjottiin myös saksasta töitä. Palkka on 50% parempi mitä täällä tarjottiin samasta hommasta. Ei varmaan kovin yllätä, kumpaan maahan aion jäädä. Mies matkaa mukana vaikka työpaikkaa ei ole vielä katsellut, tuo palkkataso kun elättää meidät molemmat aika reilusti.

        Jos oma äitini olisi tuollainen, katkaisisin kyllä siteet heti. Rakastan kyllä äitiäni, mutta oma tasapaino ei kestäisi jatkuvaa paapomista, saati OMAN ELÄMÄNI arvostelemista. Ihan sama jos sanoisit päin naamaa, että et sinä osaa asioista päättää, et ymmärrä vielä yhtään mitään. Olet tyhmä ja nuori.
        Täysin saman käsityksen antaa, jos laittaa tytölle ajatusmalleja päähän tuossa iässä. Täysin naurettavaa.

        kun tuntuu ettei se tyttö ole ottanut huomioon muuan muassa seuraavia asioita:
        mitä tapahtuu jos hän syystä tai toisesta menettää asuntonsa, Suomessa hän voi aina olla hetken ajan ystävien tai sukulaisten luona ja etsiä uuden asunnon, mutta mitäs Saksassa?
        Hän voi kokea rasismia, kuten jo aiemmin kirjoitin. Kun ottaa Hitler ajan huomioon, niin mistä sitä tietää kuinka paljon maassa on vielä uusnatseja?
        Mistä hitosta hän voi loppujen lopuksi tietää minkäläinen työpaikkayhteisö häntä Saksassa odottaa, kyllähän nuoresta Suomalaistytöstä voi helposti tulla silmätikku?


      • Pitää vastata???
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        kun tuntuu ettei se tyttö ole ottanut huomioon muuan muassa seuraavia asioita:
        mitä tapahtuu jos hän syystä tai toisesta menettää asuntonsa, Suomessa hän voi aina olla hetken ajan ystävien tai sukulaisten luona ja etsiä uuden asunnon, mutta mitäs Saksassa?
        Hän voi kokea rasismia, kuten jo aiemmin kirjoitin. Kun ottaa Hitler ajan huomioon, niin mistä sitä tietää kuinka paljon maassa on vielä uusnatseja?
        Mistä hitosta hän voi loppujen lopuksi tietää minkäläinen työpaikkayhteisö häntä Saksassa odottaa, kyllähän nuoresta Suomalaistytöstä voi helposti tulla silmätikku?

        Alan todella jo kyllästyä tämän Sinun käsittämöttömän jaarituksesi seuraamiseen... Siis olen yksi niistä Saksan suomalaisista, jotka seuraavat höpötyksiäsi, mutta meillä on hauskaa, kun luemme tuota potaskaa!!! Suosittelen, että me suomalaiset täällä Saksassa keräämme kolehdin, että pääset käymään täällä. Hanki sitä ennen KELA:sta se EU-sairausvakuutuskortti, niin voit viettää aikaasi saksalaisessa hoitokodissa ja samalla opiskella kieltä, että ymmärrät paremmin vävyäsi tms. Siis toi natsi-juttu on pelkkää sillisalaattia, et todellakaan ole käynyt nyky-Saksassa??? Kyllä täällä pidetään huolta tyttärestäsi.

        Toivon hartaasti, että tyttäresi on nähnyt täällä netissä sairaat kommenttisi ja tietoinen liikkeistäsi. Olen varma, että hän osaa näiden kommenttien jälkeen tehdä omat varsin selkeät johtopäätökset asioista. Joten kerro tyttärellesi terveiset, että lukee koko tämän palstan, miettii asiaa... ja toimii sen mukaan.

        Oletan, että palstaa seuraavat henkilöt hämmästyvät, mutta olisi todella mielenkiintoista tavata livenä kaltaisesi angstinen olento. Luulen, että voisit jotenkin parantua. Pitäisikö järjestää joukkotapaaminen täällä Saksassa?


      • Sivustaseuraaja
        Pitää vastata??? kirjoitti:

        Alan todella jo kyllästyä tämän Sinun käsittämöttömän jaarituksesi seuraamiseen... Siis olen yksi niistä Saksan suomalaisista, jotka seuraavat höpötyksiäsi, mutta meillä on hauskaa, kun luemme tuota potaskaa!!! Suosittelen, että me suomalaiset täällä Saksassa keräämme kolehdin, että pääset käymään täällä. Hanki sitä ennen KELA:sta se EU-sairausvakuutuskortti, niin voit viettää aikaasi saksalaisessa hoitokodissa ja samalla opiskella kieltä, että ymmärrät paremmin vävyäsi tms. Siis toi natsi-juttu on pelkkää sillisalaattia, et todellakaan ole käynyt nyky-Saksassa??? Kyllä täällä pidetään huolta tyttärestäsi.

        Toivon hartaasti, että tyttäresi on nähnyt täällä netissä sairaat kommenttisi ja tietoinen liikkeistäsi. Olen varma, että hän osaa näiden kommenttien jälkeen tehdä omat varsin selkeät johtopäätökset asioista. Joten kerro tyttärellesi terveiset, että lukee koko tämän palstan, miettii asiaa... ja toimii sen mukaan.

        Oletan, että palstaa seuraavat henkilöt hämmästyvät, mutta olisi todella mielenkiintoista tavata livenä kaltaisesi angstinen olento. Luulen, että voisit jotenkin parantua. Pitäisikö järjestää joukkotapaaminen täällä Saksassa?

        Sinä itse, joka vastaat tälle ihme.... olet sairas. Kun et vastaa, niin loppuu sen rääkyminen.


      • Epätoivoinen äiti.
        Sivustaseuraaja kirjoitti:

        Sinä itse, joka vastaat tälle ihme.... olet sairas. Kun et vastaa, niin loppuu sen rääkyminen.

        Mistä minä voin tietää esim nyky-Saksan natsimielisyydestä yhtään mitään?
        Siitä huoleni johtuu.
        Ja ei, tyttäreni ei ole lukenut tätä viestiketjua ja näitä "sairaita" tekstejäni, enkä aio niitä hänelle näyttääkään sillä se vain vahvistaisi hänen (väärää) kuvaansa siitä, että tarvitsen hoitoa.


      • kieriskele pateettisuudessasi
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Mistä minä voin tietää esim nyky-Saksan natsimielisyydestä yhtään mitään?
        Siitä huoleni johtuu.
        Ja ei, tyttäreni ei ole lukenut tätä viestiketjua ja näitä "sairaita" tekstejäni, enkä aio niitä hänelle näyttääkään sillä se vain vahvistaisi hänen (väärää) kuvaansa siitä, että tarvitsen hoitoa.

        lällällällää läälläällää.lää väyväyväyvätvää-täkätäkätää


      • Epätoivoinen äiti
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Mistä minä voin tietää esim nyky-Saksan natsimielisyydestä yhtään mitään?
        Siitä huoleni johtuu.
        Ja ei, tyttäreni ei ole lukenut tätä viestiketjua ja näitä "sairaita" tekstejäni, enkä aio niitä hänelle näyttääkään sillä se vain vahvistaisi hänen (väärää) kuvaansa siitä, että tarvitsen hoitoa.

        Tilanne onkin muuttunut! Rakastuin pakistanilaiseen naistuttavaani ja me muutammekin yhteen. Olkoon tyttäreni Saksassa, saamme olla täällä rauhassa nyt!


      • Paras ratkaisu
        Epätoivoinen äiti kirjoitti:

        Tilanne onkin muuttunut! Rakastuin pakistanilaiseen naistuttavaani ja me muutammekin yhteen. Olkoon tyttäreni Saksassa, saamme olla täällä rauhassa nyt!

        Parhaimmat Onnentoivotukseni! Näinhän se tilanne muuttui parhain päin! Kaikki ovat onnellisia!


      • Onnellinen äiti
        Paras ratkaisu kirjoitti:

        Parhaimmat Onnentoivotukseni! Näinhän se tilanne muuttui parhain päin! Kaikki ovat onnellisia!

        Kiitos, kiitos! Näin se elämä kieputtelee! Tyttäreni on löytänyt onnen ja minä olen löytänyt onnen!


      • kun ketjusi
        Onnellinen äiti kirjoitti:

        Kiitos, kiitos! Näin se elämä kieputtelee! Tyttäreni on löytänyt onnen ja minä olen löytänyt onnen!

        ei ole päässytkään S24:n etusivulle, niin kuin halusit?


      • tekkari
        Epätoivoinen äiti kirjoitti:

        Tilanne onkin muuttunut! Rakastuin pakistanilaiseen naistuttavaani ja me muutammekin yhteen. Olkoon tyttäreni Saksassa, saamme olla täällä rauhassa nyt!

        no nyt meni jo sellaiseksi teekkarihuumoriksi että saippuaoopperat kalpenee... 8-D


      • Onnea ja lisää onnea
        tekkari kirjoitti:

        no nyt meni jo sellaiseksi teekkarihuumoriksi että saippuaoopperat kalpenee... 8-D

        Elämäni on seestynyt. Olen antanut tyttärelleni sen vapauden, mikä on kaikille ihmisille annettu. Lopultakin ymmärsin, että hän on oma yksilönsä, joka päättää oman tiensä. Mikä minä olen kahlehtimaan ketään? Enkä minä enää täällä säälittele itseäni ja en kieriskele kaikelle maailmalle voivottelemassa ja kerjäämässä lohtua, jota en tarvitse. Olen nykyisin lopultakin itsenäinen, omilla jaloillaan seisova nainen. Olen myös löytänyt oman onnen! Lähdenkin tästä illalliselle ja toivottelen kaikille ihanaa iltaa!


      • Ja lopettanut nynnyillyn!
        Onnea ja lisää onnea kirjoitti:

        Elämäni on seestynyt. Olen antanut tyttärelleni sen vapauden, mikä on kaikille ihmisille annettu. Lopultakin ymmärsin, että hän on oma yksilönsä, joka päättää oman tiensä. Mikä minä olen kahlehtimaan ketään? Enkä minä enää täällä säälittele itseäni ja en kieriskele kaikelle maailmalle voivottelemassa ja kerjäämässä lohtua, jota en tarvitse. Olen nykyisin lopultakin itsenäinen, omilla jaloillaan seisova nainen. Olen myös löytänyt oman onnen! Lähdenkin tästä illalliselle ja toivottelen kaikille ihanaa iltaa!

        Niin sitä pitää!
        Oikea ote! Ja onnittelut! Et kuulu enää niitten voivottelijoiden joukkoon, jotka kerjäävät myötätuntoa muilta ihmisiltä! He kuuluvat "saippuaoopperan" piiriin, kuten joku täällä kertoi!


      • Omat ongelmat kullakin
        Ja lopettanut nynnyillyn! kirjoitti:

        Niin sitä pitää!
        Oikea ote! Ja onnittelut! Et kuulu enää niitten voivottelijoiden joukkoon, jotka kerjäävät myötätuntoa muilta ihmisiltä! He kuuluvat "saippuaoopperan" piiriin, kuten joku täällä kertoi!

        Me ulkosuomalaiset elämme koko ajan vieraalla maalla muitten ehdoilla. Meillä kaikilla on omat taistot joka ainut päivä. Kuka meistä välittää?
        Meille pitäisi jakaa huolenpitoa, välittämistä, ymmärrystä!

        Mutta sitten tulee joku itserakas ämmä, joka ei ajattele muuta kuin itseään ja valittaa älyttömiä itserakkaita juttujaan.

        Hurraa me kaikki ulkosuomalaiset ihmiset, jotka vain jaksamme ja jaksamme vieraalla maalla! Hurraa! Hurraa! Hurraa!


      • Miten saatoin olla niin hölmö?
        Ja lopettanut nynnyillyn! kirjoitti:

        Niin sitä pitää!
        Oikea ote! Ja onnittelut! Et kuulu enää niitten voivottelijoiden joukkoon, jotka kerjäävät myötätuntoa muilta ihmisiltä! He kuuluvat "saippuaoopperan" piiriin, kuten joku täällä kertoi!

        Olen lopultakin ymmärtänyt asian. Olin tosi sokea hölmö ja yritin itsekkäästi kahlehtia tyttäreni omaan liekaani. Onneksi tyttäreni oli niin viisas, että osoitti itsekkyyteni.
        No nyt olen ymmärtänyt asian ja lopetan inhottavan käyttäytymiseni.


      • Epätoivoinen äiti.
        kun ketjusi kirjoitti:

        ei ole päässytkään S24:n etusivulle, niin kuin halusit?

        Siis mitä hittoa, S24:n etusivulle????
        Enhän minä sinne yritä, miksi sinä edes kuvittelet noin?


    • ja kokemuksesta

      neuvoisin erityisesti pitämään mielessä, että
      tyttäresi tarvitsee edelleen vanhempiaan ja rakkautta. Niin monia ulkosuomalaisäitejä tavallaan laiminlyödään ja jätetään yksin lasten kanssa verrattuna kotimaahan jääneisiin.
      Monen hyljeksynnän uhreja. Ymmärrän täysin, miksi olet huolissasi. Milloinkaan ei ollut niin vanhempia ikävä kuin lasten syntyessä nähdessäni paikallisten vanhempien hellän hoidon jälkeläisilleen. Osallistu suomalais-saksalaiseen elämään, tee siitä oma rikkautesi!

      • epätoivoinen äiti.

        En edelleenkään halua tyttäreni muuttavan Suomesta yhtään mihinkään, niinkuin eräs nimimerkkini varastaja antoi ymmärtää......
        Ja ei, tämä ei ole mitään julkisuudenhakua, yritys päästä suomi24 etusivulle, jotain rajaa.


    • oooooob

      Nobo nyyppä noobi noobbb!!!!11oneeleven

    • muuttava maailmalle

      Hei sulle. Lueskelin ketjuasi sieltä täältä. Ei tämä palsta sinulle ymmärrystä juurikaan suo. Harva ymmärtää mikä on hätäsi äitinä. Minä ymmärrän. Ei lapsi lakkaa olemasta rakas tultuaan aikuiseksi. Itse jaan tyttäreni elämää päivittäin. Hänkin oli vähällä lähteä mutta paljon nuorempana, oli alta parikymppinen. Nyt on äiti itsekin ja minusta on ihanaa seurata perheen elämää ja olla osa sitä. Pääsee seuraamaan lasten lasten kasvua ja elämää. On apuna hädän tullen. Lapsillakin on läheinen. Ainakin minun on annettu vauvasta asti hoitaa heidän pienokaistaan ja seuraava on tulossa. Olen vielä mummo joka leikkii, juoksee ja naurattaa. Olisin maailman onnettomin ihminen jos tyttäreni olisi vienyt tämän kaiken ulottuviltani. Toki lapsillamme on oikeus omaan elämään en sitä tarkoitakaan, mutta vanhempiaan lähinnä äitiä on helppo kiusata hylkäämällä, uhittelemalla jne. Ihannetilanne olisi se että asuttaisiin vanhempien kanssa rivitalossa samassa yhtiössä, tai omakotitaloissa vierekkäin ;) Suomalaiset ovat sen verta kylmää kansaa että eivät ymmärrä huolenpitoa, rakkautta tai mitään muutakaa mikä viittaa muurahaiskeon ulkopuolisiin tunteisiin. Älä huoli, kaikki järjestyy parhain päin. Olet selvästikin huolehtiva ja suojeleva luonne eikä se todellakaan ole sinulle häpeäksi.

      • Epätoivoinen äiti

        kun tuntuu ettei moni täällä ymmärrä tätä.


      • voi epätoivoa
        Epätoivoinen äiti kirjoitti:

        kun tuntuu ettei moni täällä ymmärrä tätä.

        Miten sinä jaksatkin olla noin pateettinen?


      • Tippa tulee silmään

        Ennen oli lehti nimeltä "Nyyrikki". Ehkä lähettäisit tekstiä sinne?


      • Epätoivoinen äiti.
        Tippa tulee silmään kirjoitti:

        Ennen oli lehti nimeltä "Nyyrikki". Ehkä lähettäisit tekstiä sinne?

        En sentään.
        Koko asiasta on pohjimmiltaan kyse vain siitä, että tyttäreni ei tee niinkuin tahdon ja jää Suomeen.
        Ja äitinä tahdon sitten vain hänen parastaan.


      • Tyttäresi tahtoo?
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        En sentään.
        Koko asiasta on pohjimmiltaan kyse vain siitä, että tyttäreni ei tee niinkuin tahdon ja jää Suomeen.
        Ja äitinä tahdon sitten vain hänen parastaan.

        Olet tosi pateettinen! Teetkös sinä itse niin kuin tyttäresi tahtoo? Voi että olet ITSERAKAS IHMINEN? - oLET SAIRAS, PAINU HOITOON!

        Harvoin tapaa noin sairasta ja itserakasta "äitiä".

        Olet provo.


      • Epätoivoinen äiti.
        Tyttäresi tahtoo? kirjoitti:

        Olet tosi pateettinen! Teetkös sinä itse niin kuin tyttäresi tahtoo? Voi että olet ITSERAKAS IHMINEN? - oLET SAIRAS, PAINU HOITOON!

        Harvoin tapaa noin sairasta ja itserakasta "äitiä".

        Olet provo.

        Enkä tee niin kuin tyttäreni tahtoo, minä äitinä tiedän parhaiten mikä lapselleni on parasta. kuten jo aiemmin kirjoitin, tahdon vain suojella häntä.


      • ....._.....
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Enkä tee niin kuin tyttäreni tahtoo, minä äitinä tiedän parhaiten mikä lapselleni on parasta. kuten jo aiemmin kirjoitin, tahdon vain suojella häntä.

        helvettiin! Tyttäresi on AIKUINEN IHMINEN ja aivan varmasti osaa päättää mitä elämällään tekee!


      • Epätoivoinen äiti
        ....._..... kirjoitti:

        helvettiin! Tyttäresi on AIKUINEN IHMINEN ja aivan varmasti osaa päättää mitä elämällään tekee!

        Niin, provoa on. Sainpas kaikki mukaan! Mutta minulle tämä on ollut lohtua, koska olen käynyt viimeiset viisi vuotta avohoidossa psykiatrisella osastolla.


      • Epätoivoinen äiti.
        Epätoivoinen äiti kirjoitti:

        Niin, provoa on. Sainpas kaikki mukaan! Mutta minulle tämä on ollut lohtua, koska olen käynyt viimeiset viisi vuotta avohoidossa psykiatrisella osastolla.

        Kirjoita nimissäni tuommoista paskaa!


      • Epätoivoinen äiti
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Kirjoita nimissäni tuommoista paskaa!

        Tosiaan stressaavaa. Tämä provoilu tosin auttaa. Ajatelkaa nyt itsekin miten kauheata on!


      • Epätoivoinen äiti. (se oikea)
        Epätoivoinen äiti kirjoitti:

        Tosiaan stressaavaa. Tämä provoilu tosin auttaa. Ajatelkaa nyt itsekin miten kauheata on!

        lapseni pitäisi päästää Saksaan kun ottaa seuraavaat asiat huomioon:


        1. Hän ei kunnioita minua, tästä hyvänä esimerkkinä se, että hän hommaa minua koko ajan pakkohoitoon.


        2. Hän ei ole kysynyt minulta missään vaiheessa edes lupaa muuttamiseen, vaan on pitänyt itsestäänselvänä sitä, että se käy, unohtaen täysin, että hänellä on äiti.


        3. Hän ei ole tehnyt minulle täydellistä selontekoa siitä miten aikoisi muuttaessaan pärjätä.
        Kuvittelee sitten raukkariepu, että minä hyväksyn sen asian!


      • Ranskatar
        Epätoivoinen äiti. (se oikea) kirjoitti:

        lapseni pitäisi päästää Saksaan kun ottaa seuraavaat asiat huomioon:


        1. Hän ei kunnioita minua, tästä hyvänä esimerkkinä se, että hän hommaa minua koko ajan pakkohoitoon.


        2. Hän ei ole kysynyt minulta missään vaiheessa edes lupaa muuttamiseen, vaan on pitänyt itsestäänselvänä sitä, että se käy, unohtaen täysin, että hänellä on äiti.


        3. Hän ei ole tehnyt minulle täydellistä selontekoa siitä miten aikoisi muuttaessaan pärjätä.
        Kuvittelee sitten raukkariepu, että minä hyväksyn sen asian!

        Tyttäresi luopua omista unelmistaan ja omasta elämästään, jotta sinä, hänen äitinsä, olisit tyytyväinen? Miksi helvetissä hänen pitäisi kysyä sinun mielipidettäsi muuton suhteen tai tehdä sinulle selontekoa asiasta? Olet todellakin sairas tapaus, löydät itsesi varmaan tuosta: http://www.paihdelinkki.fi/Tietoiskut/415-laheisriippuvuus


      • Epätoivoinen äiti.
        Ranskatar kirjoitti:

        Tyttäresi luopua omista unelmistaan ja omasta elämästään, jotta sinä, hänen äitinsä, olisit tyytyväinen? Miksi helvetissä hänen pitäisi kysyä sinun mielipidettäsi muuton suhteen tai tehdä sinulle selontekoa asiasta? Olet todellakin sairas tapaus, löydät itsesi varmaan tuosta: http://www.paihdelinkki.fi/Tietoiskut/415-laheisriippuvuus

        En löytänyt tuosta itseäni, läheisriippuvuutta minulla ei ole!


      • Ranskatar
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        En löytänyt tuosta itseäni, läheisriippuvuutta minulla ei ole!

        Sinulla on läheisriippuvuus. Ja varmastikin paljon muitakin mielenterveydellisiä ongelmia.
        Hae apua.


      • Epätoivoinen äiti.
        Ranskatar kirjoitti:

        Sinulla on läheisriippuvuus. Ja varmastikin paljon muitakin mielenterveydellisiä ongelmia.
        Hae apua.

        tarvitse apua, sillä yritän vain suojella lastani.
        Miksi kukaan ei yritä tajuta sitä?
        Tyttöni kehtasi jopa katkaista välinsä minuun.
        Minuun, omaan Äitiinsä!
        Väitti jotain Saatanan paskaa siitä, että muka tukehdutan häntä.


      • Sivusta seuraaja
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        tarvitse apua, sillä yritän vain suojella lastani.
        Miksi kukaan ei yritä tajuta sitä?
        Tyttöni kehtasi jopa katkaista välinsä minuun.
        Minuun, omaan Äitiinsä!
        Väitti jotain Saatanan paskaa siitä, että muka tukehdutan häntä.

        on pakko olla jo provo.


      • Epätoivoinen äiti.
        Sivusta seuraaja kirjoitti:

        on pakko olla jo provo.

        Hitto vieköön, koko ajan saa jankuttaa sitä.


      • -------
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Hitto vieköön, koko ajan saa jankuttaa sitä.

        Jos tämä ei todellakaan ole provo, hae apua.
        Heti


    • Superkekkonen

      Näin kävi tädilleni joskus 30-40 vuotta sitten. Ei aio ikinä palata Suomeen harvoja vierailuja lukuunottamatta, vaikka aviomies (rauha hänen sielulleen, siinä nimittäin oli mies parhaasta päästä!) ehti menehtymään siinä jokunen vuosi sitten.

      • Epätoivoinen äiti.

        Se tyttö otti ja lähti!
        Lähti!
        Sen takia en ole vastaillut vähään aikaan, ymmärrätte varmaan, että minulla on ollut kädet täynnä työtä, kun olen yrittänyt saada sitä tytärtäni tulemaan takaisin.
        Jotain pitää tehdä tilanteen korjaamiseksi, mutta mitä?


      • johan nyt on markkinat
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        Se tyttö otti ja lähti!
        Lähti!
        Sen takia en ole vastaillut vähään aikaan, ymmärrätte varmaan, että minulla on ollut kädet täynnä työtä, kun olen yrittänyt saada sitä tytärtäni tulemaan takaisin.
        Jotain pitää tehdä tilanteen korjaamiseksi, mutta mitä?

        Et omista tytärtäsi. Tyttäresi on, kyllä aivan oikein, ihan oma yksilönsä ja jos hän haluaa saksaan, niin hyvä vaan, että lähtee toteuttamaan unelmiaan. Jos olisit hyvä äiti, tukisit tytärtäsi etkä yrittäisi toteuttaa itseäsi tyttäresi kautta. Ajattelisit ees vähän... hohhoijaa.


      • Epätoivoinen äiti.
        johan nyt on markkinat kirjoitti:

        Et omista tytärtäsi. Tyttäresi on, kyllä aivan oikein, ihan oma yksilönsä ja jos hän haluaa saksaan, niin hyvä vaan, että lähtee toteuttamaan unelmiaan. Jos olisit hyvä äiti, tukisit tytärtäsi etkä yrittäisi toteuttaa itseäsi tyttäresi kautta. Ajattelisit ees vähän... hohhoijaa.

        minä olen hyvä Äiti, tahdon pitää lapseni suomessa.


      • Nimetön
        Epätoivoinen äiti. kirjoitti:

        minä olen hyvä Äiti, tahdon pitää lapseni suomessa.

        paljastit vielä enempi itsestäsi johtuvan tyttäresi muuton syyn. Olen itse ollut samanlaisessa myllyssä lapsena ja vapauteen ja omaan elämään kaipuu kasvoi mitä vanhemmaksi tulin. Olin 17 ikäinen kun päätin muuttaa ja nyt olen jo äiti ja mummo ja ja yritän tehdä joka päivä tietoisia valintoja aikuisten lasteni ja lapsenlapseni suhteen että saavat kokea tukea omissa valinnoissaan, olipa ne mitä tahansa. On luonnollista että jokaisen täytyy saada tehdä omat virheensä ja tuen jota vanhemmat antaa täytyy olla niin venyvää laatua että lapset kokevat että ei tarvitse muuttaa tuhansien kilometrien päähän kun äiti on niin ahdistava ja manimuloiva eikä omien pelkojensa takia VOI eikä OSAA päästää irti. Tarvitset keskusteluterapiaa ammatti-ihmisen kanssa jotta voit ymmärtää mitkä virheet teit että näin kävi. Tunnen kyllä sinunlaisia äitejä, ja vieläkin pehempia, valitettävasti. Mutta että oikein kiroamaan.... häpeä vähän!!!


      • Ulkomailla asuva
        Nimetön kirjoitti:

        paljastit vielä enempi itsestäsi johtuvan tyttäresi muuton syyn. Olen itse ollut samanlaisessa myllyssä lapsena ja vapauteen ja omaan elämään kaipuu kasvoi mitä vanhemmaksi tulin. Olin 17 ikäinen kun päätin muuttaa ja nyt olen jo äiti ja mummo ja ja yritän tehdä joka päivä tietoisia valintoja aikuisten lasteni ja lapsenlapseni suhteen että saavat kokea tukea omissa valinnoissaan, olipa ne mitä tahansa. On luonnollista että jokaisen täytyy saada tehdä omat virheensä ja tuen jota vanhemmat antaa täytyy olla niin venyvää laatua että lapset kokevat että ei tarvitse muuttaa tuhansien kilometrien päähän kun äiti on niin ahdistava ja manimuloiva eikä omien pelkojensa takia VOI eikä OSAA päästää irti. Tarvitset keskusteluterapiaa ammatti-ihmisen kanssa jotta voit ymmärtää mitkä virheet teit että näin kävi. Tunnen kyllä sinunlaisia äitejä, ja vieläkin pehempia, valitettävasti. Mutta että oikein kiroamaan.... häpeä vähän!!!

        Ei voi kuin kummastella kuinka kukaan voi kuvitella, etta 25 v "lapsi" on vastuullinen vanhemmistaan - ja pakotettu asumaan Suomessa.
        Itse muutin 17 v kotoani ja asun nykyisin Yhdysvalloissa - ja minulla on loistava mutsi, kohta 80 v, joka ei puhu sanaakaan englantia. Ottaisimme mutsin kotiimme milloin vaan mutta fiksuna naisena mutsi toteaa aina olevansa aina ylim. kolmas suhteessa. Minulla on 2 aikuista sisarta ja veli, jotka usein vierailevat maalla mutsin luona...itsen olen Suomessa vain n. kerran 2-3 vuodessa. Tulemme hienosti toimeen ja olemme "tight-knit family" kuten jenkit sanovat.
        Olen itse katsonut monen suomalaisen ja amerikkalaisen perheen ongelmia, kun on ylisuojeleva mamma kotona. Partnerini ex-vaimo on sellainen..karmeaa olla lapsi sellaiselle mammalle. Soittelee peraan aikuisille ihmisille ja itkee puhelimessa - ja puhuu uhrauksista, joita mamma teki (ei muuten tehnyt - oli kotorouvana, oli nanny ja housekeeper). Molemmat aikuiset lapset ovat hieman omituisia..vanhempi on terapiassa koko ajan. Partnerini totesi minulle lapsiensa oppineen minulta parissa vuodessa "more than ever from their mom" . Toinen totesi minulle, ettei osaa kuvitella miten kodissani voi olla 4 aikuista lasta jotka todella kunniottavat ja rakastavat omaa mammaansa.
        Kunnioitetaan, koska mutsi on vahva nainen, reilu, fiksu, uurtaja - ei laiskuri - mutta aina sanoi kaikille tehneensa parhaansa niillä voimavaroilla jotka hänellä oli. Mutsi sanoo lasten itsenäistäminen pitää aloittaa aikaisin. Jo pienelle lapselle pitää antaa oikeus seistä omilla jaloillaan, kirjaimellisesti. Vanhempien tehtävä on seurata ja tukea, ei paapoa ja tehdä asioita lapsen puolesta. 25-v ei ole lapsi. Aikuisina oikein kasvatetut sellaiset lapset kiittävät vanhempiaan rohkaisusta ja luottamuksesta. Kuten me rakasta mutsiamme...!

        "Suurin osa vanhemmuuteen liittyvistä kompastuskivistä on ratkaistavissa. Apua on saatavissa. Vanhemmuus on aarre, joka määrittelee monille koko elämän tarkoituksen.
        Täydellinen ei tarvitse olla. Riittävän hyvä riittää. "

        Voit soittaa Vanhempainpuhelimeen, kun mieltäsi painavat vanhemmuuteen ja perhe-elämään liittyvät asiat. Toinen vanhempi kuuntelee ja keskustelee. Olisi aiheellista "Epätoivoiselle äidille" - en haluaisi olla 25 v lapsesi jos et osaa elää ilman lastasi. Lapsi ei rakasta Sinua, jos yrität päättää asiat aikuisen puolesta. Etsi itsellesi muuta mielekästä tekemistä esim auta yksinhuoltaja äitiä olemalla ilmaisne babsysitteri kerran viikossa jotta äiti saa pari tuntia vapaata.

        0600 12277
        (0,08 e/min pvm/mpm)

        Päivystysajat:
        tiistaisin 10-13 ja 17-20
        keskiviikkoisin 10-13
        torstaisin 14-20


    • muutkin tietää

      Miten olisi jos joku sukulainen kävisi katsomassa että millaista häenellä siellä on
      ja kertoisi siiten muillekkin ?

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Paras olisi vain unohtaa

      Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop
      Ikävä
      75
      1286
    2. Voisitko laittaa

      Nimesi ensimmäisen ja kaksi viimeistä kirjainta tähän?
      Ikävä
      68
      1185
    3. Nämä kaikki alla olevat aloitukset on saman naisen aloituksia

      Kuinka paljon täytyy vintissä viheltää että esiintyy välillä jopa miehenä, ja sitten itse vastailee omiin kysymyksiinsä?
      Ikävä
      138
      896
    4. huono omatunto

      johtuu siitä, että minulla on tunteita sinua kohtaan. Se vaikuttaa asiaan. Kaipasin sinua tänäänkin.
      Ikävä
      51
      852
    5. Mietitikö nainen koskaan

      Miksi me ollaan päädytty tähän pisteeseen. Lähestmistapaa ei ole. Tarvitaanko me oikeasti enää tätä.
      Ikävä
      73
      753
    6. Päätin juuri että

      En odota että meidän välillä enää tapahtuisi mitään. Tämä on aivan liian monimutkaista ja kyllä sinäkin olisit joskus mi
      Ikävä
      29
      742
    7. Suomalaisia naisia lennätetään seksimatkoille

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1f5f5e20-8c36-4907-9640-8e0c3b017c5a Gambia on jo vuosia ollut yhtä kuin munanhaku ma
      Lieksa
      157
      734
    8. Huomenna se

      Tulee kohta, odotatko?
      Ikävä
      60
      730
    9. Onnistuit sohaisemaan mua

      Kaikkein herkimpään kohtaan ja kyseenalaistamaan mun luottamuksellisuuden. Kun sitä ei ole niin ei ole mitään muutakaan
      Ikävä
      58
      727
    10. Mitä kaipaat

      Usein elämässäsi
      Ikävä
      76
      665
    Aihe