...Jos tietää, että on toiselle vahingoksi, eikä pysty toiselle onnea takaamaan, silloin on parasta luopua rakkaudesta, ja antaa toisen mennä ja jatkaa matkaa!
Mikä on suurinta rakkautta?
37
1122
Vastaukset
- BETONIMUNA!!!!!!!
Sellanen on tosi rakkautta kun toinen antaa fiksin toiselle koska näkee että toisella on vielä pahemmat reflat :D
VUH! VUH! - cookos
ei voi niin tehdä, vaikka se olisi varmasti itsellekin hyväksi. Mut toinenkaan ei sitä tajua ja sitten ollaan siinä samassa jamassa yhdessä..
- voi tehdä?
Minäkin olen tehnyt.
- cookos
voi tehdä? kirjoitti:
Minäkin olen tehnyt.
mutta meneekö elämä vielä huonompaan suuntaan, eihän sitä voi tietenkään tietää.
olet ollut rohkea. - suuntaan
cookos kirjoitti:
mutta meneekö elämä vielä huonompaan suuntaan, eihän sitä voi tietenkään tietää.
olet ollut rohkea.se meni, molempien osalta viimekädessä.
Väärin perustein ei kannata olla suhteessa, ei varsinkaan silloin kun oikeasti välittää toisesta sekä itsestä. - cookos
suuntaan kirjoitti:
se meni, molempien osalta viimekädessä.
Väärin perustein ei kannata olla suhteessa, ei varsinkaan silloin kun oikeasti välittää toisesta sekä itsestä.kun sais sen selville, mikä on oikein ja väärin. oma sisinhän sen sanoo...
- ja olet siitä
erittäin kiitollinen. Tämä mies ei olisi pystynyt koskaan tekemään minua onnelliseksi
- vänkyrä-nainen
...Suurempaa olisi, kun uhraisi oman henkensä toisen puolesta.
- kurvisuonikas
elokuvien puolelle.
Löytyykö reaalielämästä tuollaista ihmistä? Hiukan epäilen. - vänkyrä-nainen
kurvisuonikas kirjoitti:
elokuvien puolelle.
Löytyykö reaalielämästä tuollaista ihmistä? Hiukan epäilen.mut ajatuksena tuo vaan on niin hieno, et pakko se oli mainita.:)
- jonkin...
aikaa sitten uskoin asian olevan näin. Nyt kuitenkin, kerran sitä kokeilleena sekä sinä toisena osapuolenakin olleena, en enää siihen usko.
Suurinta rakkautta on yrittää nousta ojasta ja yrittää vielä uudelleen, jos vain tunne on tallella. Ihminen voi aina muuttua, ja paras muuttaja on Rakkaus.- ihminen on pohjimmiltaan se...
toki rakkaus saa ihmisessä aikaan niitä positiivisia piirteitä. Mutta rakkaus ei muuta ihmistä. Ihminen voi rakkauden voimalla muuttaa itseään, jos itse sitä haluaa. Toinen ihminen ei voi muuttaa toista. Muutos lähtee ITSESTÄ.
- olla niin,
ihminen on pohjimmiltaan se... kirjoitti:
toki rakkaus saa ihmisessä aikaan niitä positiivisia piirteitä. Mutta rakkaus ei muuta ihmistä. Ihminen voi rakkauden voimalla muuttaa itseään, jos itse sitä haluaa. Toinen ihminen ei voi muuttaa toista. Muutos lähtee ITSESTÄ.
että muutos alkaa Rakkaudesta itseensä?
- ed.
olla niin, kirjoitti:
että muutos alkaa Rakkaudesta itseensä?
kysymys: rakastatko sinä sinua?
- knows?
ed. kirjoitti:
kysymys: rakastatko sinä sinua?
Tiedän vaan, että rakastan. Se riittää.
- Erospoika.
.....itserakkaus. Ihminen joka ei rakasta itseään ei voi rakastaa muitakaan. Ihminen joka ei rakasta itseään on katkera ja negatiivinen, jos ei ole tyytyväinen itseensä koko maailma näyttää harmaalta.
- rakkautta on se
kun rakastaa toista yhtä paljon kun rakastaa itseään. Enemmän ei kukaan voi ketään rakastaa.
big love
http://www.kajstenvall.com/1997/iso-rakkaus.html
Eli äidin ja lapsen.
Vaikka aina se ei ole niin- Rakkautta...
lienee kun tietää itse olevansa kelvoton ihminen eikä edes hankkiudu syvempiin tekemisiin niiden kanssa joista voisi olla kiinnostunut. Välittää muista senverran, ettei edes vahingossa halua aiheuttaa murhetta.
Mitä se parisuhde loppujenlopuksi edes on, pelkkää oman edun tavoittelemista. Kuten lähes kaikki muukin elämässä. Pakko saada se oma sisäinen tyhjyys täytettyä toisella ihmisellä. Niin ja saahan siltä ihmiseltä myös läheisyyttä ja seksiä. Tulee itselle hyvä mieli. - rapiskarpalo
on äidin ja isän rakkaus lapseensa.
Minusta toi sinun esimerkkisi on pelkurimaista, ei millään pahalla.- Aurinko79
Mä en luonnollisestikaan voi tietää mitä äidinrakkaus on, koska mulla ei ole omia lapsia. Luulen silti pystyväni ymmärtämään, että se on side, jota mikään asia ei tässä maailmassa pysty katkaisemaan eikä mikään mene omien lasten edelle.
Mutta entä ne ihmiset, joilla ei ole lapsia? Onko heidän tuntemansa rakkaus jotenkin pienempää, jos rakkauden kohteena ei ole oma lapsi? Voiko kukaan oikeasti määritellä mikä on sitä suurinta rakkautta muuta kuin itselleen?
Sulle se takuulla on äidinrakkaus ja toivottavasti jokin päivä mullekin. Mä en kuitenkaan halua ajatella, että jos jäänkin lapsettomaksi, mä saan kokea "vain" pienemmän rakkauden. Eikö rakkaus on aina suurta siinä muodossaan missä se milloinkin onkaan? - Kukkomies
Aurinko79 kirjoitti:
Mä en luonnollisestikaan voi tietää mitä äidinrakkaus on, koska mulla ei ole omia lapsia. Luulen silti pystyväni ymmärtämään, että se on side, jota mikään asia ei tässä maailmassa pysty katkaisemaan eikä mikään mene omien lasten edelle.
Mutta entä ne ihmiset, joilla ei ole lapsia? Onko heidän tuntemansa rakkaus jotenkin pienempää, jos rakkauden kohteena ei ole oma lapsi? Voiko kukaan oikeasti määritellä mikä on sitä suurinta rakkautta muuta kuin itselleen?
Sulle se takuulla on äidinrakkaus ja toivottavasti jokin päivä mullekin. Mä en kuitenkaan halua ajatella, että jos jäänkin lapsettomaksi, mä saan kokea "vain" pienemmän rakkauden. Eikö rakkaus on aina suurta siinä muodossaan missä se milloinkin onkaan?On sanonta : "Onnellinen on lapseton nainen sillä kaikki lapset ovat hänen omiaan."
Luulen että ymmärrät minua paremmin mitä tuolla tarkoitetaan, minulla on vain jonkinlainen haisu asiasta. - Aurinko79
Kukkomies kirjoitti:
On sanonta : "Onnellinen on lapseton nainen sillä kaikki lapset ovat hänen omiaan."
Luulen että ymmärrät minua paremmin mitä tuolla tarkoitetaan, minulla on vain jonkinlainen haisu asiasta.Mä vaan luulen, että jos nainen haluaa tulla äidiksi, siellä jossain tulee aina olemaan pieni aukko jollei niitä omia lapsia tule.
Toki minäkin saan ihan älyttömästi iloa ja onnea muiden lapsista, niin usein tulen hyvälle tuulelle vain kun näenkin taaperoita jossain, mutta päivän päätteeks, jossain on se kaipuu myös niihin omiin kullannuppuihin... Sitäpaitsi musta tulis hyvä äiti. Mun lahjat menee hukkaan lapsettomana ;) - rapiskarpalo
Aurinko79 kirjoitti:
Mä en luonnollisestikaan voi tietää mitä äidinrakkaus on, koska mulla ei ole omia lapsia. Luulen silti pystyväni ymmärtämään, että se on side, jota mikään asia ei tässä maailmassa pysty katkaisemaan eikä mikään mene omien lasten edelle.
Mutta entä ne ihmiset, joilla ei ole lapsia? Onko heidän tuntemansa rakkaus jotenkin pienempää, jos rakkauden kohteena ei ole oma lapsi? Voiko kukaan oikeasti määritellä mikä on sitä suurinta rakkautta muuta kuin itselleen?
Sulle se takuulla on äidinrakkaus ja toivottavasti jokin päivä mullekin. Mä en kuitenkaan halua ajatella, että jos jäänkin lapsettomaksi, mä saan kokea "vain" pienemmän rakkauden. Eikö rakkaus on aina suurta siinä muodossaan missä se milloinkin onkaan?on juuri noin. Äitinä luonnollisesti vastaan näin, koska tunnen vilpittömästi noin.
Lapsettomalla ihmisellä suurin rakkaus on esim. rakkaus omaan lemmikkiin tai toiseen ihmiseen.
Toki sitä äitinä itsekin voi rakastaa miestä mutta se on erilaista rakkautta ja samanlaista.
Silloin kun mulla ei ollut lapsia, niin suurinta rakkautta ja yhteen kuuluvuuden tunnetta koin isompiin broideihini ja äitiini ja isääni ja isovanhempiani kohtaan. Mun isovanhemmat ovat kuolleet, mutta sydämessäni he ovat vieläkin, kuten mun hevonen jota rakastin yli kaiken lapsena. Sain ensimmäisen lapsen ja rakastuin häneen, mutta toinen lapsi ei vienyt ensimmäiseltä lapselta sitä rakkautta, kyllä sitä riitti toisellekin ja niin edespäin.
Ihminen voi itse henkilökohtaisesti määritellä mikä on omalle itsellä se suurin rakkaus, eikä kukaan muu.
Rakastan myös erästä miestäkin menneisyydestäni, mutta siitä huolimatta uskon vielä rakastavani toistakin miestä ja rakastankin ja uskon vieläkin jos tielleni osuu joku pystyväni rakastamaan häntäkin.
Minusta rakkaus on semmoista joka ei jossain vaiheessa sammu vaikka ihmisen kanssa ei enää olisikaan, jos se sammuu ei se ollut rakkautta.
En kirjoittanut tuota vähätellen millään tavoin muita rakkauden kohteita tai lapsettomien ihmisten rakkauksia vaan kirjoitin ajatuksella mikä on minusta suurin rakkaus ja minulle suurinta vaikka rakastankin niin monia eri ihmisiä, lapsieni lisäksi. - ZX 6 R
välttämättä ole. On vanhempia,jotka surmaavat lapsiaan. Hylkäävät. Vanhemman rakkaus ei ole automaattinen.
- rapiskarpalo
ZX 6 R kirjoitti:
välttämättä ole. On vanhempia,jotka surmaavat lapsiaan. Hylkäävät. Vanhemman rakkaus ei ole automaattinen.
pyörii lapset siinä hyörii, sormet sanoo soo soo...
takerrutaas joka sanaa saivartelemaan.
Kuule joka asian saa väännettyä vaikka minkälaiseksi ja mä en oikeasti jaksais näit täälläkin, riittää et mulla on kolme teiniä tuossa saivartelemassa ja töissä 6-10vuotisiin.
Morjenss. :)) - Aurinko79
rapiskarpalo kirjoitti:
on juuri noin. Äitinä luonnollisesti vastaan näin, koska tunnen vilpittömästi noin.
Lapsettomalla ihmisellä suurin rakkaus on esim. rakkaus omaan lemmikkiin tai toiseen ihmiseen.
Toki sitä äitinä itsekin voi rakastaa miestä mutta se on erilaista rakkautta ja samanlaista.
Silloin kun mulla ei ollut lapsia, niin suurinta rakkautta ja yhteen kuuluvuuden tunnetta koin isompiin broideihini ja äitiini ja isääni ja isovanhempiani kohtaan. Mun isovanhemmat ovat kuolleet, mutta sydämessäni he ovat vieläkin, kuten mun hevonen jota rakastin yli kaiken lapsena. Sain ensimmäisen lapsen ja rakastuin häneen, mutta toinen lapsi ei vienyt ensimmäiseltä lapselta sitä rakkautta, kyllä sitä riitti toisellekin ja niin edespäin.
Ihminen voi itse henkilökohtaisesti määritellä mikä on omalle itsellä se suurin rakkaus, eikä kukaan muu.
Rakastan myös erästä miestäkin menneisyydestäni, mutta siitä huolimatta uskon vielä rakastavani toistakin miestä ja rakastankin ja uskon vieläkin jos tielleni osuu joku pystyväni rakastamaan häntäkin.
Minusta rakkaus on semmoista joka ei jossain vaiheessa sammu vaikka ihmisen kanssa ei enää olisikaan, jos se sammuu ei se ollut rakkautta.
En kirjoittanut tuota vähätellen millään tavoin muita rakkauden kohteita tai lapsettomien ihmisten rakkauksia vaan kirjoitin ajatuksella mikä on minusta suurin rakkaus ja minulle suurinta vaikka rakastankin niin monia eri ihmisiä, lapsieni lisäksi.Mä oon samaa mieltä sun kanssa. Varsinkin tämä lause:
Minusta rakkaus on semmoista joka ei jossain vaiheessa sammu vaikka ihmisen kanssa ei enää olisikaan, jos se sammuu ei se ollut rakkautta.
Tuota mä oon miettinyt paljon ja tullut samaan tulokseen. Jos rakkautta on joskus päässyt syntymään, niin se jää elämään ainakin siinä elämänhetkessä, ei koettu rakkaus häivy minnekään vaikka elämäntilanteet muuttuu ja elämään tulis uutta rakkautta. - ZX 6 R
rapiskarpalo kirjoitti:
pyörii lapset siinä hyörii, sormet sanoo soo soo...
takerrutaas joka sanaa saivartelemaan.
Kuule joka asian saa väännettyä vaikka minkälaiseksi ja mä en oikeasti jaksais näit täälläkin, riittää et mulla on kolme teiniä tuossa saivartelemassa ja töissä 6-10vuotisiin.
Morjenss. :))se ei ollut. Meedion pitäisi paremmin tietää. Kunhan toin sen asian julki. Et olekkaan meedio. :C
- Kukkomies
Aurinko79 kirjoitti:
Mä vaan luulen, että jos nainen haluaa tulla äidiksi, siellä jossain tulee aina olemaan pieni aukko jollei niitä omia lapsia tule.
Toki minäkin saan ihan älyttömästi iloa ja onnea muiden lapsista, niin usein tulen hyvälle tuulelle vain kun näenkin taaperoita jossain, mutta päivän päätteeks, jossain on se kaipuu myös niihin omiin kullannuppuihin... Sitäpaitsi musta tulis hyvä äiti. Mun lahjat menee hukkaan lapsettomana ;)Mutta se puuttuva asia ei estä rakkautta toisia kohtaan, se lapsettomuus siis ei ole rakkauden määrästä - tai kyvystä rakastaa - pois vaan jokin itsessä jää kaipaamaan sitä tiettyä roolia. Onni lapsettomalle on siinä että hän voi rakastaa kaikkia lapsia tasa-arvoisesti. Vanhemmuus leimaa ne tietyt pikkupirut parhaiksi... ja toisaalta sitä pelkää sydän syrjällään että niille tapahtuu jotain. Vanhemmuuteen liittyy se tietty peripelko jota lapsettoman ei tarvi kokea ainakaan yhtä voimakkaana, lapseton saa nauttia valitsemallaan tasolla niistä kersoista välittämisestä.
Monet huippuhyvät lastenhoitajat ovat itse lapsettomia. Heille on luontaista etsiytyä lähelle lapsia ja olla heitä varten. Juuri se välittäminen ja rakastaminen tekee heistä erinomaisia työssään... varmasti antoisaa kaikin puolin ja vielä maksetaankin... :)
http://www.youtube.com/watch?v=-wIEihDAcpU&feature=related
Vähän tollasta käkätystä kuului kun pikkulikka opetteli tänään käveleen plaston mopon kanssa, jaksoi paahtaa kaksi tuntia ilta-auringossa. Pojanpötkäleen kanssa rakenneltiin katapulttia jolla ammuttiin käpyjä taivaalle :) - Aurinko79
Kukkomies kirjoitti:
Mutta se puuttuva asia ei estä rakkautta toisia kohtaan, se lapsettomuus siis ei ole rakkauden määrästä - tai kyvystä rakastaa - pois vaan jokin itsessä jää kaipaamaan sitä tiettyä roolia. Onni lapsettomalle on siinä että hän voi rakastaa kaikkia lapsia tasa-arvoisesti. Vanhemmuus leimaa ne tietyt pikkupirut parhaiksi... ja toisaalta sitä pelkää sydän syrjällään että niille tapahtuu jotain. Vanhemmuuteen liittyy se tietty peripelko jota lapsettoman ei tarvi kokea ainakaan yhtä voimakkaana, lapseton saa nauttia valitsemallaan tasolla niistä kersoista välittämisestä.
Monet huippuhyvät lastenhoitajat ovat itse lapsettomia. Heille on luontaista etsiytyä lähelle lapsia ja olla heitä varten. Juuri se välittäminen ja rakastaminen tekee heistä erinomaisia työssään... varmasti antoisaa kaikin puolin ja vielä maksetaankin... :)
http://www.youtube.com/watch?v=-wIEihDAcpU&feature=related
Vähän tollasta käkätystä kuului kun pikkulikka opetteli tänään käveleen plaston mopon kanssa, jaksoi paahtaa kaksi tuntia ilta-auringossa. Pojanpötkäleen kanssa rakenneltiin katapulttia jolla ammuttiin käpyjä taivaalle :)Voiko tuollaista riemua ollakaan? Ihan käsittämättömän ihania nuo vaavelit... Toki ne itkee ja valvottaa jne. mutta kyllä ne sydämen sulattaa aivan täydellisesti :)
Kuvasit kyllä aika hienosti lastenhoitajan työtä, mikä on takuulla antoisaa duunia. Siinä saa tehdä parhaansa monen lapsen hyväksi ja saa rakastaa kaikkia yhtä paljon. Siinä on todellakin ne omat hyvät puolensa. Silti se tarve omaan lapseen ylittää tuon. Mä en halua ojentaa lasta toiselle päivän päätteeksi ja mennä itse tyhjään kotiin. Itsekkäästä tarpeestahan tuossa on kyse, mutta tuohon tarpeeseen kai meillä jokaisella on oikeus.
Just tuollaisia sun kuvaamia ihania juttuja mäkin haluaisin joku päivä tehdä omien lasteni kanssa. Jotenkin kun kerrot tuollaisia niin kaikki muu tuntuu niin toisarvoiselta. Mä antaisin melkein mitä tahansa, että saisin joku päivä kokea noita oman lapseni kanssa. Se lapsi voi toki olla vaikka adoptoitu mutta oma lapsi silti. - Kukkomies
Aurinko79 kirjoitti:
Voiko tuollaista riemua ollakaan? Ihan käsittämättömän ihania nuo vaavelit... Toki ne itkee ja valvottaa jne. mutta kyllä ne sydämen sulattaa aivan täydellisesti :)
Kuvasit kyllä aika hienosti lastenhoitajan työtä, mikä on takuulla antoisaa duunia. Siinä saa tehdä parhaansa monen lapsen hyväksi ja saa rakastaa kaikkia yhtä paljon. Siinä on todellakin ne omat hyvät puolensa. Silti se tarve omaan lapseen ylittää tuon. Mä en halua ojentaa lasta toiselle päivän päätteeksi ja mennä itse tyhjään kotiin. Itsekkäästä tarpeestahan tuossa on kyse, mutta tuohon tarpeeseen kai meillä jokaisella on oikeus.
Just tuollaisia sun kuvaamia ihania juttuja mäkin haluaisin joku päivä tehdä omien lasteni kanssa. Jotenkin kun kerrot tuollaisia niin kaikki muu tuntuu niin toisarvoiselta. Mä antaisin melkein mitä tahansa, että saisin joku päivä kokea noita oman lapseni kanssa. Se lapsi voi toki olla vaikka adoptoitu mutta oma lapsi silti."Itsekkäästä tarpeestahan tuossa on kyse, mutta tuohon tarpeeseen kai meillä jokaisella on oikeus."
... mielenkiintoista pitää itsekkäänä haluta asiaa joka perustuu jo luonnoltaan varsin suureen epäitsekkyyteen ja siihen että on pakkokin luopua itsekeskeisyydestä toisen olennon hyvän takia. - Aurinko79
Kukkomies kirjoitti:
"Itsekkäästä tarpeestahan tuossa on kyse, mutta tuohon tarpeeseen kai meillä jokaisella on oikeus."
... mielenkiintoista pitää itsekkäänä haluta asiaa joka perustuu jo luonnoltaan varsin suureen epäitsekkyyteen ja siihen että on pakkokin luopua itsekeskeisyydestä toisen olennon hyvän takia.Tarkoitin itsekästä tarvetta siltä kantilta, että nimenomaan mun oma henkilökohtainen tarvehan tuossa on kyseessä, se on ajateltu siis vain mun näkökulmasta, ei esim globaalista näkökulmasta. Huono sanavalinta ehkä...
- ZX 6 R
rakkautta voisi olla antaa toiselle enemmän,kuin ottaa itselleen. En mä tiedä.
- voisi
mielestäsi olla?
- ZX 6 R
voisi kirjoitti:
mielestäsi olla?
kun keksin hyvän vastauksen. Sitä etsiessä olen hiljaa asiasta.
- sitä
ZX 6 R kirjoitti:
kun keksin hyvän vastauksen. Sitä etsiessä olen hiljaa asiasta.
suurta rakkautta odotellessa.
- ZX 6 R
sitä kirjoitti:
suurta rakkautta odotellessa.
rakkaus taitaa olla kytemässä. Vastaus taas tekee tuloaan. :D
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?
Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai1242150Stepuli itkee facessa
Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä1352053Martina oli sarjassaan tänään 32.
Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.2111822Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.
Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.2581498Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.
Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.1341404Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.
Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii5581181Minä menetän sinut kokonaan
Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.501005Onpas Martina valinnut sopivan laulun
Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa115942Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.
Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse350936