vauvan nukkumapaikka

oikeesti kysyä, että syökö teidän reilun vuoden vanha vielä neljäkin kertaa yön aikana? Aika hurjaa..

täytyy.. kirjoitti:

oikeesti kysyä, että syökö teidän reilun vuoden vanha vielä neljäkin kertaa yön aikana? Aika hurjaa..

Kyllä se vielä saattaa neljäkin kertaa syödä joinain levottomina öinä, kun on hampaita tulossa tai muuten vaan uni ei ole tarpeeksi syvää. Meidän yöt kestää sen 10-12 tuntia.

Ei siinä ole mitään hurjaa, kun ei se häiritse ketään. Imetän muutenkin vielä sen kymmenisen kertaa hereilläoloaikana, siis yösyöttöjen lisäksi. Poika on maitoallergikko, enkä ole katsonut aiheelliseksi ostaa jotain korviketta sille, mikä tulee ihan luonnostaan ilmaiseksi.

huoneeseen vähän ennen kuin seuraava on syntynyt, eli siinä 1-2 vuoden iässä. tätä nuorinta ei ole raatsinut siirtää vieläkään.
Mutta ihanan hyviä nukkujia kaikki lapsemme, pikkasen yli puolen vuoden yösyöttöjä, sen jälkeen vähän tutin laittoa yöllä, mutta sitten on nukuttu läpi yöt.
Yks pointti on se ettemme nukuta lasta, vaan annamme hänen nukahtaa!!!
Ei hyssyttelyä, kainaloon nukuttamista. Tällainen vauva nukkuu herkästi herääkseen tarkistamaan onko vieläki äidin kainalossa, jos ei ole, seuraa itku ja parku...

kuin miltä se näyttää. Tai oma tilanne tuntuukin parhaalle, mutta toiselle ei se sovi.Jptkut lapset nukkuvat yön hyvin, jotkut heräävät vähän väliä, kuten vanhemmatkin jotkut herkkäunisia. Ehkä on parempi, että vähän väliä heräävä, kenties ynisiä, kiehnäävä lapsi tai aikuinen, nukkuu omassa/eri huoneessa jottei muiden tarvi siihen herätä.
Itsenäinen nukkuminen, mistä puhuit, on siinä tapauksessa tärkeää, jos lapsi tosiaan heräileen tunnin pari välein, kun ei ole oppinut itse nukahtamaan, ja kärsii siitä itsekin. Tiedän perheitä, jossa yöt ovat melko rasittavia, hirvee rumba, nukutukset, hössötykset, ja sitten päivällä ollaan väsyneitä...
Itsenäiseksi nukkujaksi opettelu ei ole mitään kylmää käyttäytymistä vaan se on hyväksi kaikille.
Onhan se suloista kun perhepedissä nukkua tuhistaan lasten kanssa, mutta mitäs kun pikkulapsia on viisi, ja sitten kaikki haluisivat.
Minä en ole itse osannut nukkua vauva/lapsi vierelläni, suloista kun vauva nukkuu siinä, mutta ite en juurikaan ole uskaltanut nukahtaa tai pystynyt nukkumaan. Me ollaan miehen kanssa päätetty jo alusta alkaen, että meidän sänky on meille, ja lapsille on oma sänky. On se toiminut hyvin, lapset saa lohdun ja rakkauden kyllä muuallekin kuin omaan sänkyyn. Harvinaiset poikkeukset ovat silloin kun jompi kumpi meistä vanhemmista on reissussa yökausia. Silloin kyllä on vuorot lapsille, tai useampi lapsi kerralla, sillä harvoin meistä toinen on viittä yötä pois.

Meillä on reilu vuoden ikäinen poika ja hän nukkuu yhä edelleen samassa sängyssä meidän kanssa. En näe siinä mitään väärää enkä häpeä myöntää sitä. Meillä on pojalle oma pinnasänky jossa hän nukkuu joskus päiväunet. Uskon, että kun aika on kypsä poika alkaa nukkua koko yön omassa sängyssä. Vielä heräilee kesken unien, jos on omassa sängyssä ja sen jälkeen nukuttaminen on vaikeata.