Miestä ahdistaa :(

Todellakin, jokaista alkaa ahdistamaan (ellei ole läheisriippuvainen) jos olette noin paljon yhdessä. Jos haluatte pilata suhteen niin jatkakaa samaan tahtiin!
pitäkää omat ystävät, tehkää jotain erikseen välillä. Mies tarvitsee omaa aikaa, ei vain osaa pyytää sitä. Yhdessäolon paljous ei ole rakkauden mitta. Ikäväkin pitää olla välillä, se pitää suhteen virkeänä.. ;)

Olette tunteneet tosi lyhyen ajan, sen perusteella ei oikein voi sanoa paljoakaan.

Yleisesti ottaen suhteessa on aina se kiihkeä alku, jolloin ollaan paljon yhdessä ja sitten tulee luontainen vaihe, jolloin eriydytään, siis opetellaan olemaan yhdessä yksilöinä.

Toisaalta asiaan voi vaikuttaa poikaystäväsi kokemattomuus, hän ei ole tottunut jakamaan aikaansa toisen ihmisen kanssa niin paljon. Siihen voisi auttaa se, että järjestäisit itsellesi välillä muita menoja ilman häntä.

Oma historiasi myöskin saattaa vaikuttaa siten, että olet kovin herkkä ja saatat reagoida asioihin yliherkästi. Jos uusi kumppanisi on normaali, on varmasti opettelemista siinäkin, varsinkin narsistin jälkeen. Nyt sinulla on mahdollisuus olla täysin oma itsesi ja tulla hyväksytyksi sellaisenaan.

Sitten noista kemioista, jotkut suhteet väljähtyy alkuhuuman jälkeen. Sille ei vaan voi mitään. Teidän suhde on niin alussa, että luultavasti kyseessä on vain normaali uuden asian jännittäminen poikaystäväsi taholta.

Mutta, kerron vielä oman tarinani. Ex-miesystäväni alkoi ahdistua, kun ehdotin yhteen muuttamista (asuntotarve tuli yllättäen akuutiksi). Hän sanoi ..ettei tiedä. Ja aamulla pyysi anteeksi ja halusi jatkaa.

En muuttanut hänen luokseen, mutta jatkoimme tiivistä yhdessäoloa. Vähitellen hänen kiinnostuksensa tuntui laimenevan ja lopulta suhde päättyi.

Jälkeenpäin ajattelin, että olisi pitänyt tajuta aiemmin, että meidän välillä kemiat eivät oikein toimineet. Nyt olen ikionnellinen, että emme ole enää yhdessä.

Neuvoisin sinua katsomaan vielä. Molemmille myös omaa aikaa ja panostusta yhteiseen aikaan. Nauti suhteestanne ja näytä tykkäämisesi. Aika näyttää sen, kuulutteko yhteen.

vastauksista. Sain jo helpotusta jonkinverran kun poikaystävä soitti ja kysyi taas että onhan mulla kaikki ok, etten vaan turhaan mieti tätä asiaa. Oon kumminkin niin vahvasti huomannut että se tykkää musta ja sen on huomanneet kyllä monet muutkin, esim. mun kaveritkin ja miehen kaverit. Jotenkin hassulta tuntuu sit ajatella että nyt ei yht´äkkiä tykkäiskään. Olette oikeassa molemmat siinä, että mies ei ole vaan tottunut jakamaan aikaansa näin paljon naisen kanssa...kun tykkää kumminkin olla itsekseenkin aina joskus. Tottakai me kaikki. Ja mulla tosiaan toi entinen suhde vaikuttaa just niin että reagoin asioihin yliherkästi. Kyllä musta nyt tuntuu ettei tässä ole mitään hätää :) Pitää vaan nyt ottaa vähän rauhallisemmin ja tosiaan omaa aikaa enemmän molemmille...:)

Oon ollut vuosia sinkkuna ja saisin ahdistuksen ja paniikin jos olisin koko ajan yhtäkkiä jonkun kanssa 24 h. Vaikka toinen olisi kuinka ihana. Omaa aika pitäisi olla ja ehkä vähitellen totuttautua.

Tämä asia ei liity teidän juttuun, ajattelin vaan kertoa.

Eikä olla häneen koko ajan liimautuneena, vaikka olisi kuinka ihana tahansa. Siitä johtuu poikakaverisi ns. ahdistuminen, varsinkin, jos hän ei ole aiemmin seurustellut pitempään kenenkään kanssa. Anna hänelle tilaa olla myös omien kavereitten kanssa ja muuten vaan. Kyllä sinullakin on paikkansa hänen elämässään, mutta liiallinen symbioosissa eläminen ja oleminen saattaa ennen pitkää tuntua toisesta liian ahdistavalta ja voi johtaa eroon.

Älä hermostu. Mies kuitenkin rehellisesti sanoi edelleen pitävänsä sinusta, mutta on ahdistunut. Kun liian nopeasti siirtyy vapaasta sinkkuelämästä viettämään jatkuvasti aikaa toisen kanssa, on enemmän kuin ymmärrettävää jos alkaa ahdistaa.

Itse aloin melko hiljattain seurustelemaan parivuotisen sinkkuuden jälkeen ja olin se ahdistuva osapuoli. otin asian puheeksi miehen kanssa ja hän ymmärsi, mitä tarkoitan. totesi, että edetään siihen tahtiin mitä minä haluan ja mihin pystyn. vähän aikaa nähtiin hieman harvemmin, mutta pikkuhiljaa ja huomaamatta vietettiin taas enemmän aikaa yhdessä ja minuakin lakkasi ahdistamasta. sovittiin, että otan asian heti puheeksi jos ahdistus palaa. pääasia oli kuitenkin, että minulla on tunteita häntä kohtaan, enkä halunnut luovuttaa. anna hänelle aikaa ja puhukaa asiasta. ei heti tarvitse olla 24/7 yhdessä, pieni ikäväkin tekee vain hyvää suhteelle!:)

..oli mulla ja tuoreella tyttöystävälläni, ehdittiin sellanen parikuukautta oleen yhdessä ja todellaki vietettiin melkeen joka yö yhdessä. Alusta asti kaikki meni tosi hyvin, mut tän tytön suhteet oli ollu ennen sellasia joissa ei paljoa puhuttu ja ku mä itse oon sellanen joka haluaa purkaa ihan kaiken aina suoraan ja tuoda tunteet esille avoimesti niin jonkilainen ahdistus hänelle tuli, ja ihan samat sanat sanoi et "ei tiedä" mitä tuntee mua kohtaa.. ja että ei kuitenkaan oo mua jättämässä ja et haluaa olla mun kaa.. ja lopulta tää homma sit kuitenki hajos siihen kokonaan. :( Mä ehdin satuttamaan itseni tosi pahasti, tästä kaikesta ei oo kulunu vasta ku muutama päivä. Mut tein sellasen päätöksen että vastaisuudessa en anna tunteille valtaa niin paljon niin alussa. Seurailen tilannetta ja sit vasta ku huomaan et toinen todella välittää niin ehkä uskallan itsekin. Tää voi olla huonokin idea, koska kaikki suhteet on kuitenkin uniikkeja, mutta tää pudotus takas todellisuuteen kahden kuukauden tiiviin yhdessä olon jälkeen oli niin iso että on tosi vaikee esimerkiksi nukahtaa yksin. Saati sit aamusin herätä yksin. Mutta en tahdo enää satuttaa itseeni. Suosittelisin suaki seuraileen tilannetta vähän ennenku annat enemmän tunteille valtaa. Jos jokin menee vikaan niin selviät ainaki vähemmillä vaurioilla.