Meinasin aloittaa tämän valittamalla ja voivottamalla, mutta päätinkin kertoa pääkohdat elämästän kun tämän kirjoituksen nyt aloitin, saatte sitten ihmetellä...
No lapsuuteni elin kuopuksena ja jäin vähän jalkoihin kaikessa, vaikka halusin näyttää paremmuuteni kaikessa, olin hiljainen, arka ja ujo.. Eli olin paljon omissa oloissani, ensimmäisen tyttöystävän luulin löytäneeni armeija aikana, no yhdellä lomalla elokuvissa käytiin ja siinä oli kaikki, mä en kai kiinnostanut, olin liian kiltti ja mukava...
No armeija meni ja hiukan aikaa kului, sitten kerran oli yksi peukalokyytiläinen joonka nappasin kyytiin ja luulin aikani tulleen, muutama hetki menikin, tämä ihminen oli kovasti innostunut tansseista ja minäkin kävin pari kertaa, mutta eräänä päivänä en häntä enää nähnytkään ja aikanaan kuulin eräältä kaverilta, että hän oli ollut vähän sellainen kevytkenkäinen ja oli saanut itsensä raskaaksi, eikä mulle enää kehdannut näyttäytyä, mietin itsekseni miten ihmiset käyttäytyvät tansseissa, sitä lääppimistä ja niitä imeliä kohteliaisuuksia, en enää mennyt sellaisten paikkojen lähellekään, no eipä sitten enää ollut paikkoja, kun en käynyt koskaan ravintoloissakaan, enkä ole noissa käynyt vieläkään...
No eräänä päivänä otin yhteyttä "ystäväpalveluun" ja sain kirjekaverin josta en kyllä tykännyt yhtään, tyhmyyttäni en lähtenyt heti, vaan olin lähdössä vähän ajan päästä, mutta mulle ilmoitettiin että on raskaana ettei mihinkään, no sieltä tuli koko suku päälle että naimisiin ja mua vahdittiin oikein... Ja sanottiin että kyllä se rakkaus tulee sitten aikanaan, nyt sanon että "paskat", ei ole rakkautta näkynyt ja selvisipä mulle että, mua oli katseltu ja pidetty sopivana miehenä tälle naiselle jolla oli mielenterveys ongelma, mitä siinä minä hoidin kodin ja jouduin välillä vaihtamaan asian takia työtäkin, eikä lapsen hoitokaan ollut helppoa, turvakotiinkin menin ovea kolkuttelemaan, väkivaltaisuuden takia, mutta nauroivat mulle kun olin mies, niin eivät ottaneet huomioon ette minä ole väkivaltainen, enkä pidä väkivallasta, no autossa nukuin lapsen kanssa kunnes tilanne rauhoittui...
Nyt on mennyt vuosia ja kaikkea on sattunut, lääkkeet on parempia ja olen pönkittänyt niin paljon kuin olen jaksanut toisen elämää, että jonain päivänä saisin rauhassa lähteä ja etsiä uuden elämän...
Olen täällä netissä nyt kirjoitellutkin muutamille naisille, mutta minut on tyrmätty aivan täysin, ei ne halua edes puhua mun kanssa kun olen maininnut olevani naimisissa vielä ettei asiat ole kokonaan selvillä, sanovat vaan monet että ovat seurustelleet varattujen miehien kanssa, mutta nyt on mitta täynnä, noin sanoi muuten jokainen joonka kanssa olin keskustellut ja minä hain vain juttelu kaveria ja kieltämättä elättelin toiveita että joku saisi sen ruudin sisälläni syttymään, joka saisi aikaiseksi sen että rakastuisin loppuiäkseni ja parantumattomasti, No tunnen että aika on täysi, mutta mut on tyrmätty niin pahasti etten ole jaksanut lähteä mihinkään tästä paikoiltani, välillä kyllä tunnen kateellisuutta kun katselen pareja pihalla kävelemässä, TV:stä kun katselen elokuvia niin tunnen kuolevani välillä kun parit rakastelevat, itse en taida enää edes osata, lakkasin jo vuoden kohdalla laskemasta koska viimeksi itse olen rakastellut...
Nyt menee ja valitusvirren puolelle... Noo, elämältä haluaisin vielä puolison joka rakastaisi minua ilman takaa ajatuksia ja kieroilematta ja että rakkaus olisi molemmin puolista, lapsenkin haluaisin, matkustaa vähän, nauraa, kävellä käsikädessä, halata keskellä ihmisvilinää olevalla jalkakäytävällä ja suukotella, syödä kynttilän valossa, rakastella räiskyvän takkatulen valossa, tuntea olevani elossa ja rakastaa toista niin että, voisin vaikka kuolla hänen puolseta jos voisin... Onko tämä kaikki myöhäistä, nyt kun olen 36 vuotias...
Antakaas neuvoja tai kommenttia!!!
Hyvää syksyä kaikille!!!!
Jos joku haluaa suoraan keskustella niin lähetä postia "lumisade-@suomi24.fi"
Unelma jostakin....
9
443
Vastaukset
- AngelDeAmor
Hei!
Liikutuin kovasti kun luin sun kirjoituksesi, ehkä osittain siksi että oma exäni osoittauti psykopaatiksi hieman ennen kuin lähti töihin eikä koskaan tullut kotiin ja jätti minut kahden tenavan kanssa, toinen ihan vauva.
No asiaan; en usko että sulle on liian myöhöistä saada vähän iloa elämääsi ja asiat mallilleen.
Minulla kesti kuusi vuotta toipua traumoistani ja nyt olen nelikymppinen ja katson että minullakin on vielä elämää elettävänä, sydän täynnä rakkautta ja hellyyttä odottamassa sitä hetkeä kun saan rakkani syliini.
Mun unelmani on aikalailla samanlainen kuin sunkin, niin se yksinäisyys raastaa olet sitten kokonaan yksin tai "yksin yhdessä".
Olen itse "kiltti" uskollinen,nainen joka ei osaa kieroilla eikä juonia saati käyttää naisellisia keinoja, mutta kuitenkin vilkas ja eloisa, meneväkin, joten minä en siis kelpaa kunnon miehille =(
Olen joutunut hyväksikäyttäjien saaliiksi ihmissudemarkkinoilla ja jäänyt aina yksin nuolemaan haavojani.
Olen toivonut ja luottanut kunnon ihmissuhteeseen ja minua on vain käytetty sen aikaa kun on tuntunut kivalta, sitten lähdetty.
Älä hautaa unelmaasi uskon että sinulle on jossain ihana nainen joka ottaa sinut sellaisena kuin olet ei pelaa pelejä eikä kuseta sua.- PJE
... Mutta jossakin sisälläni, tuntuu siltä että minun aikani vielä tulee, se vaan etten jaksaisi enää sekunttiakaan varrota, mutta kuitenkin jaksan aina vaan varrota, tiedän että päivä se paistaa vielä risukasaankin....
Harmittelin että sinä olet tuollaisia saanut kokea, kyllä ihmis elämän pitäisi olla kaikille onnellinen, jokainen paivä rakkautta täynnä!!!
Musta vaan tuntuu, että sinäkin vielä löydät etsimäsi, sen päivän vaan tietää sitten sydämmessään, onnea sydämmeesi toivon!!!!! - AngelDeAmor
PJE kirjoitti:
... Mutta jossakin sisälläni, tuntuu siltä että minun aikani vielä tulee, se vaan etten jaksaisi enää sekunttiakaan varrota, mutta kuitenkin jaksan aina vaan varrota, tiedän että päivä se paistaa vielä risukasaankin....
Harmittelin että sinä olet tuollaisia saanut kokea, kyllä ihmis elämän pitäisi olla kaikille onnellinen, jokainen paivä rakkautta täynnä!!!
Musta vaan tuntuu, että sinäkin vielä löydät etsimäsi, sen päivän vaan tietää sitten sydämmessään, onnea sydämmeesi toivon!!!!!...tahdon luoksesi toivoa ja kuunsillan taikoa jota pitkin pääset uuteen onneen jonka olet taatusti ansainnut!
Tahdon toivottaa sinulle onnea ja menestystä elämäsi polulla, malta vielä hetki vaikket sekuntiakaan jaksaisi, elämä takuulla jakaa lahjojaan vielä sinullekin.
Pidä silmät auki ja ihaile maailman kauneutta, eräänä päivän huomaat saaneesi haltuusi aarteen joka oli odottamisen arvoinen. - PJE
AngelDeAmor kirjoitti:
...tahdon luoksesi toivoa ja kuunsillan taikoa jota pitkin pääset uuteen onneen jonka olet taatusti ansainnut!
Tahdon toivottaa sinulle onnea ja menestystä elämäsi polulla, malta vielä hetki vaikket sekuntiakaan jaksaisi, elämä takuulla jakaa lahjojaan vielä sinullekin.
Pidä silmät auki ja ihaile maailman kauneutta, eräänä päivän huomaat saaneesi haltuusi aarteen joka oli odottamisen arvoinen... Ihanista toivotuksista!!!!!
Kyllä minä toivon että jonakin iltana, kun istun rannalla ja katselen auringon laskua ja pimeyden valtaamalle taivaalle syttyvät tähdet ja kun kuu alkaa rakentaa siltaansa, unelmissani huomaan että siellä sillalla joku minulle heiluttaa, enkä voi vastustaa ja sinne säntään siltaa pitkin, onneni löydän sinne jään.....
Kyllä minä vielä vähän maltan, en osaa enää oikein odottamistakaan lopettaa, se on sellainen välitila jossa sitä vaan on, mietin joskus uskallanko sieltä poiskaan hypätä, silti mitään muuta en niin haluaisikaan....
Toivon löytäväni aarteen!!!!!
Ole sinäkin onnella silattu ja onnesi löytävä.. Ihmeisiin pitää uskoa ja niitä tapahtuukin aina!!!!!!
- One of us
Moi! Mulla kans samantapainen juttu tää mun marriage.On muija lähtenyt jo yli vuosi sitten ja asuu nyt laitoksissa.Virallisesti ollaan vielä naimisissa ja muka palaamassa yhteen.Taas sanoi äsken puhelimessa että 1 tai 1 1/2vuotta vielä ja hekoheko.Ei muuta auta ku toivoa ettei masis pääsis valtaan ja löytäis sen uuden.No onhan mulla noi skidit.
Elämä on laiffii.
Tsemii.- PJE
... Elämä on aina elämisen arvoista!!!
Menestystä sullekin!!!!
- mimmi
Ei voi muuta sanoa, kuin että uskomaton suoritus sinulta! Vaikka olet varmasti pelkästään hyvä ihminen, en silti toivoisi kenellekään tuollaista elämää... Noin paljon ei pitäisi sentään itseään uhrata. Enemmän olen historian tarinoissa kuullut tuollaisista miehilleen uhrautuvista naisista, mutta näemmä niitä uhrautuvia miehiäkin löytyy. Minusta sinun pitää pikimiten päästä vapaalle hyvällä omalla tunnolla (vai vieläkö olet avioliitossa?) ja tajuta se, että olet antanut jo enemmän kuin mitä keltään voi vaatia. Kyllä noin hyvä ihminen vielä onnensa löytää, jos ei vain jää vakan alle piilottelemaan, ja kunhan pitää sen verran huolta itsestään ettei uudestaan joudu uhraamistielle. Kyllä sitä saa vaatia itsellensä onnea! Ja voin uskoa, että sinua varmasti olisi helppo rakastaa ja antaa sinulle rakkautta. Vaikutat vähän liiankin hyvältä ihmiseksi, jos tarinasi oli aivan totta.
- PJE
... Elämäni tää!!!!
Aikansa kun on uhrannut, ei enää tunnu että kelpais kellekkään, sitä jotenkin menee itsetunto ja usko itseensä....
Kuvittelee ja uskoo siihen ettei kukaan tälläiseen rakastu.. Olen vierestä katsellut, kun miestä viedään oli ne naimisissa tai ei... Mä joskus kysyinkin joltain, sanoi että olen kunnollisen ja kiltin näköinen.. Ne muut oli vaarallisen näköisiä.... Tuollainen todella auttaa itsetuntoa, hehee... Eikä sitä paljoakaan viitsi itseään tuoda esille.. Pysyy mielummin sivussa, tuntee ettei ole paikkaa yhteiskunnassa kun tuollainen ajatusmalli on olemassa ja niin se näyttää olevankin, tai sitten olen vaan yksinkertaisesti kohdannut vaan vääränmallisia ihmisiä elämäni aikana...
Se on ollut mulle vaikeata kun tuntuu ettei mua edes uskota, mä vaan olen sitä lojaalia ja uskollista ja rehellistä tyyppiä, jonka jotkut väittää kadonneen, olen sitten varmaan väärässä aurinkokunnassa.....
Uhrautuvaisuuteni jatkuu kunnes minuun joku uskoo, sitten teen sen kaiken mistä olen unelmoinut ja teen niin että tulevisuuteni on onnen täyttämä ja jaan sen onnen tuojani kanssa!!!
- heppu
...ja mikseivät PJE ja AngelDeAmor pistä hynttyitä yhteen?? Siinä pari!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6507987Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4662270Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2332186- 1471759
Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi251250Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511236Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule1101153Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65843Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.58798Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill7747