Olen tutustunut tosi ihanaan mieheen, kuten niin montakertaa kahdeksan vuoden aikana...Ihastunut! Noh, senhän pitäisi olla tosi ihana ja mahtava asia, onhan se mutta minua ahdistaa ja itkettää, oikeastaan jopa voin huonosti ja heikottaa kun tuntuu niin pahalta olla ihastunut! Tämä on tosi ärsyttävää koska murehdin jo etukäteen sitä että eihän minua kukaan voisi oikeasti RAKASTAA!! Eli suhde on tuhoon tuomittu ennenkuin se kunnolla edes alkaakaan. Olen taas ajatellut että lopetan suhteen ennenkuin se ehtii alkaakaan koska olen aina tosi rikki sen jälkeen kun tulee ero... Ja erohan mulle aina on tullut... Kuka huolii naisen jolla on heikko itsetunto, heikko mielenterveys ja kristalli sydän joka jo pienistä kolhuista särkyy... Olis todella mielenkiintoista jos joku osaisi ottaa kantaa ja neuvoa mua mitä ihmettä mä teen itselleni...!!!!!!! NEUVOKAA MINUA PIENTÄ!!!
TOSI ONGELMALLINEN... SIIS minä:(
Enkuli
5615
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Älä murehdi! Paras ystäväni sanoi minulle hyvin; nauti nyt kun voit. Nauti rakkauden tunteesta, mutta älä ala hermoilemaan sen kanssa. Asiat etenevät omalla painollaan, jos ovat edetäkseen. Ei kannata alkaa hätäilyllä pilaamaan hyvin alkanutta juttua. Kuten aiemmassa lukee...neljä vuottakin siinä voi mennä, heh...
Mä olen katsos jo tullut hulluksi.....
Sama juttu täällä oon tosi herkkä..
Annoin sitten periks ja ihastuin yhteen mieheen.
Ystäviä kyllä aluks vaan oltiin.
Mutta jotenkin meille kehitty juttua.
Luulin että siitä olis tullu jotain ku mies niin kovasti sitä lupas ja oli varma että mä olen se ym. Kunhan vaan antaisin sille aikaa koska se ei ollu valmis seurustelemaan (tekosyy luulen minä..)...
Nyt sitten yhtäkkiä ollaan vaan ystäviä.
Eikä siihen edes ole mitään syytä kuulemma miks näin!:(
Ite epäilen toista naista eikä mitään suhdekammoa.
Tosin en oo vielä luopunu siitä toivosta että me vielä joku päivä ollaan yhdessä.
Nyt olen sitten ihan rikki tämän takia enkä pysyt/halua enään rakastua. kaikki suhteet kaatu vaan. :(
Liian herkkäkö?
Viestisi voisi olla naiseni kirjoittama. Hänen ystävänsä neuvoivat että antaa palaa vaan. Naiseni lopetti suhteen kanssani eka treffien jälkeen, mutta jatkoi sitten. Hänkään ei uskonut että 7 vuotta eron jälkeen joku voisi rakastua häneen.
Nyt hän uskaltaa rakastua (on sanonut että jos juttu ei kestä niin ompahan nauttinut täysillä ainakin nämä hetket), minä olen parasta mitä hän on kohdannut ja minulle hän on Elämäni Nainen.
Ongelmallinen saa olla, ihmisissä on hyvät ja huonot puolet. Ihmistä rakastaa hyvine ja huonoine puolineen. Jos luovuttaa jo alussa niin se näkyy ja kuka haluaisi luovuttajan rinnalle? Todennäköisesti joutuisi kantamaan tätä kokoajan.
Jos luulee nähneensä onnen välähdyksen niin siihen kannattaa tarrata. Ja tiukasti.
...sinua varmasti ukkos rakastaa, jo siitä simppelistä syystä, ettei sulla ole kusta pää täynnä kuten niin kovin monilla tännekin kirjoittelevilla.
No oltiin sit pojun kans viikonloppuna... Perjantai meni ihan kivasti Sunnuntaina se sitten pokas toisen muijan, lähti sen kanssa sanomatta mulle sanaakaan:/ Minä istuin hölmönä samassa pöydässä hänen ystäviensä kanssa... Eli se siitä sitten sen tarinasta. Nyt olen rikki ja häpeissäni! KIITOS VAIN TÄLLE POJULLE, TIEDÄN TAAS ETTEI MINUA KUUKAAN OTA VAKAVISSAAN!!!