Olen seurustellut ihanan miehen kanssa hieman yli 1½ vuotta, asumme yhdessä ja viimeiset puoli vuotta meillä on mennyt oikein hienosti. Nyt epäilen olevani raskaana.
Ongelmani onkin se, etten halua missään tapauksessa lasta. Mieheni taas on erittäin lapsirakas, ja suhteemme alkuaikoina meillä oli useita piinallisia riitoja lasten hankkimisesta. Erosimme asian vuoksi jo kerran, mutta palasimme pian yhteen.
Miehellä on edellisestä avioliitostaan 4-vuotias poika. Tämän asian suhteen meillä ei ole ongelmia; Hyväksyn sen että poika vierailee säännöllisesti meillä ja isä pitää yhteyttä lapseensa - luonnollisesti ei tulisi mieleenikään asettua asiassa poikkiteloin, vaikken erityisemmin lapsista välitäkään.
Tulimme pitkien neuvotteluiden jälkeen noin puolisen vuotta sitten siihen tulokseen, että mieheni ei enää painosta taikka ahdista minua tekemään lasta kanssaan. Aiemmin asia nousi jos milloinkin esiin ja ahdistuin kovasti.
Tein erittäin selväksi etten aio hankkia lapsia hänen, enkä kenenkään muunkaan kanssa. En ymmärrä miksei hänelle riitä yksi lapsi, onhan sekin parempi kuin ei mitään.
Pelkään nyt kuitenkin olevani raskaana.
Syynä oli ehkäisyn pettäminen. Vielä en ole sanallakaan ilmaissut asiasta miehelleni, koska pelkään, että jos asia tulee ilmi, hän alkaa painostaa ja uhata minua pitämään lapsen. En aio suostua sellaiseen, pelkään kuitenkin, että muuten upea suhteemme kariutuu.
En halua, että hän katkeroituu minulle jos teen abortin, mutten tosiaankaan halua tehdä lasta.
Helposti voisin jättää asiasta kertomatta ja tehdä abortin kaikessa hiljaisuudessa, mutta minusta suhteen perustana on rehellisyys ja siksi hänen tulisi mielestäni saada tietää. En ole kuitenkaan varma, aiheutanko hänelle vain tarpeetonta mielipahaa kertomalla asiasta? Kevennänkö vain omaa omaatuntoani jos kerron?
Miten minun tulisi toimia?
Ongelmani onkin se, etten halua missään tapauksessa lasta. Mieheni taas on erittäin lapsirakas, ja suhteemme alkuaikoina meillä oli useita piinallisia riitoja lasten hankkimisesta. Erosimme asian vuoksi jo kerran, mutta palasimme pian yhteen.
Miehellä on edellisestä avioliitostaan 4-vuotias poika. Tämän asian suhteen meillä ei ole ongelmia; Hyväksyn sen että poika vierailee säännöllisesti meillä ja isä pitää yhteyttä lapseensa - luonnollisesti ei tulisi mieleenikään asettua asiassa poikkiteloin, vaikken erityisemmin lapsista välitäkään.
Tulimme pitkien neuvotteluiden jälkeen noin puolisen vuotta sitten siihen tulokseen, että mieheni ei enää painosta taikka ahdista minua tekemään lasta kanssaan. Aiemmin asia nousi jos milloinkin esiin ja ahdistuin kovasti.
Tein erittäin selväksi etten aio hankkia lapsia hänen, enkä kenenkään muunkaan kanssa. En ymmärrä miksei hänelle riitä yksi lapsi, onhan sekin parempi kuin ei mitään.
Pelkään nyt kuitenkin olevani raskaana.
Syynä oli ehkäisyn pettäminen. Vielä en ole sanallakaan ilmaissut asiasta miehelleni, koska pelkään, että jos asia tulee ilmi, hän alkaa painostaa ja uhata minua pitämään lapsen. En aio suostua sellaiseen, pelkään kuitenkin, että muuten upea suhteemme kariutuu.
En halua, että hän katkeroituu minulle jos teen abortin, mutten tosiaankaan halua tehdä lasta.
Helposti voisin jättää asiasta kertomatta ja tehdä abortin kaikessa hiljaisuudessa, mutta minusta suhteen perustana on rehellisyys ja siksi hänen tulisi mielestäni saada tietää. En ole kuitenkaan varma, aiheutanko hänelle vain tarpeetonta mielipahaa kertomalla asiasta? Kevennänkö vain omaa omaatuntoani jos kerron?
Miten minun tulisi toimia?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ole rehellinen! Miehelläsi on oikeus tietää!
No tee nyt ihan ensimmäiseksi raskaustesti. Ne apteekista saatavat pissatestit ovat helppoja ja nopeita käyttää. Ei sitten tarvitsisi pelätä, että oletko raskaana vaiko et.
Ja jos olet, munkin mielestä olisi parempi, että kerrot miehelle olevasi raskaana, etkä tee aborttia häneltä salassa. Voi olla, että mies ei ole oikeasti uskonut, ettet halua lasta, ja sen takia on painostanut lapsen tekemiseen. Jos nyt olet raskaana ja teet abortin, hän viimeistään siinä vaiheessa ymmärtää, kuinka vakavissasi lapsettomuutesi kanssa olet.
keksi miten voisit tehdä abortin salassa jos asutte yhdessä? Itse kävin juuri läpi lääkkeellisen raskauden keskeytyksen ja on se sen verran raskas operaatio että et sitä salassa kykene tekemään. Paitsi väittämällä että saitkin spontaanin keskenmenon. Jos kaavinnalla tehdään, täytyy olla sairaalassa päivä.
Valehteluun ei voi koskaan ketään kannustaa mutta ku n olet noin varma asiastasi niin pahapa täällä on neuvoja jaella. Toisia on niin helppo neuvoa kun itse ei ole siinä tilanteessa mukana.
älä kerro miehellesi että teet abortin.Uskon että saat alibin vaikka jonkin ystäväsi tukemana.
Itse en ainakaan kertoisi jos olisin sinun tilanteessasi,mutta päätös asian salailemisesta vaatii todella kovaa pokkaa...ja myös sellaisen ystävän,joka alibin mahd.aborttipäiväksi antaa,ettei hän ikinä eikä missään tilanteessa paljasta asiaa.Mietihän tarkkaan kuka sellainen voisi olla.Itse luottaisin ainakin vastaavassa tilanteessa omaan äitiini tai isääni.
Kolikollasi on kyllä sekin nurja puoli että olen lähes varma että jos miehesi haluaa lisää lapsia hän myöskin etsii joskus sellaisen naisen,ja löytääkin,joka hänelle sen ilon suo.
Joten kohdallasi on puntarissa :
teetkö lapsen hänelle vai et?
elätkö muutaman vuoden parisuhteessa jossa miehesi haluaa lapsia ja suhde loppuu lapsettomuuteenne?
Valitettavasti mikään rakkaus ei mene sen edelle jos toisella puoliskolla on ikuinen vauvakuume.Tilanteessasi ennemmin tai myöhemmin miehesi haluaa "oikean perheen",jota hänen lapsensa säännölliset vierailut eivät voi täyttää.
Tilanteesi on vaikea....mutta eihän sinusta äitiä voi leipoa jos et sitä itse halua...
Kyllä sinun kannattaisi itsesi miettiä millaisen puolison haluat...Suomi on täynnä lapsellisia tai lapsettomia miehiä jotka eivät halua jälkikasvua ollenkaan.
Noh,harkintaa vaan kovasti,luulen että saat asian selvitettyä ,tavalla tai toisella.