Olen ollut avomieheni kanssa yhdessä pian 1,5 vuotta, mutta eläneet viimeajat kriisin keskellä. Ongelma on, ettei alusta saakka kemiat ole olleet ihan kohdallaan. Seksi on toisinaan erittäin tyydyttävää, mutta molemmilla on kokoajan tunne, ettei saa sitä tarpeekseen ja se luo stressiä, jolloin seksi jää välillä vähiin.
Mies on sälyttänyt pihtaamisen lähinnä minun syykseni, koska omasta mielestään on valmis vaikka joka päivä, mutta itse taas koen, ettei hän osaa täyttää emotionaalisia tarpeitani seksissä, vaan homma jää suorituskeskeiseksi.
Lopulta asiat ajautuivat siihen, että hän lähti nostattamaan miehistä itsetuntoaan nettideiteillä, minkä takia koen että luottamus toiseen on kokonaan kuollut. Hän ei ole halunnut seksiä kanssani pian kahteen viikkoon, vaikka viimeisin kerta oli pitkästä aikaa hyvä ja olen ehdottanut uusintaa moneen otteeseen.
Mitä tehdä tässä tilanteessa? Voiko seksikemiaa parantaa enää tässä vaiheessa ja miten saisimme luottamuksen palautettua suhteeseen? Miehen itsetunnonkohotustapa veti omani aivan pohjalukemiin.
Mies on sälyttänyt pihtaamisen lähinnä minun syykseni, koska omasta mielestään on valmis vaikka joka päivä, mutta itse taas koen, ettei hän osaa täyttää emotionaalisia tarpeitani seksissä, vaan homma jää suorituskeskeiseksi.
Lopulta asiat ajautuivat siihen, että hän lähti nostattamaan miehistä itsetuntoaan nettideiteillä, minkä takia koen että luottamus toiseen on kokonaan kuollut. Hän ei ole halunnut seksiä kanssani pian kahteen viikkoon, vaikka viimeisin kerta oli pitkästä aikaa hyvä ja olen ehdottanut uusintaa moneen otteeseen.
Mitä tehdä tässä tilanteessa? Voiko seksikemiaa parantaa enää tässä vaiheessa ja miten saisimme luottamuksen palautettua suhteeseen? Miehen itsetunnonkohotustapa veti omani aivan pohjalukemiin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos haluatte myös mieheni näkökulman asiaan, klikatkaa muutama sivu ajassa taaksepäin, aihe: Seksiä? ja nim. Kiimassa... Ajallisesti n. kuukausi taaksepäin eli 22.7.?
Nyt apua TODELLA tarvitaan!
että avoliitto on juuri tuollainen: kun hommat ei rullaa haetaan toinen. Avoliittohan on avoin liitto, toinen voi lähteä sanaakaan puhumatta.
Avioliittoa väheksytään ja rinnastetaan avoliittoon. Ei niitä edes voi panna samalle viivalle! Yhteiskuntamme arvot ovat murentuneet pahoin, ja moraali on korkeampi monessa monessa muussa maassa. Moraalittomuus johtaa juuri sitoutumattomuuteen, kumppaninvaihtoihin kun ei tullutkaan 10 :n parisuhdetta (tekemättä mitään), kumppaninvaihtoihin kun ei viitsitä hoitaa suhdetta ja kriisejä.
Ihmiset ei ymmärrä että 10 :n parisuhdetta ei saa ellei sitä itse tee ja ylläpidä. Autoja jaksetaan puunata päiväkausia, mutta parisuhde saa rauhassa lakastua. Näitä palstoja seuratessa voi sanoa että perinteitä arvostavaa, uskollista, luottamuksellista ja rehellistä liittoa saa Suomessa hakea kuin neulaa heinäsuovasta. Ihanteena on "vaihto nuorempaan kun perä vuotaa". Voi sitä joka esim. sairastuu parisuhteessa vakavasti: monesti toinen puolisko hakee silloin heti uuden ja jättää toisen oman onnensa nojaan. Onko se rakkautta? Ei - se on pahempaa kuin välinpitämättömyys, en voi ymmärtää tuollaista ihmisten kylmyyttä. Mistään ei voi luopua että TOISELLA olisi hyvä olla. Ihmiset näkevät vain omat tarpeensa - paskat muista, pitäköön puoliaan! Tähän perustuu myös ahneus, itsekkyyttä sekin.
-------
Kuinka mukavaa onkaan tulla kotiin ja kysyä lapsilta, missä äiti on. Seurata lasten kasvamista ja kehittymistä ja tietää, että tämä perhe pysyy koossa kunnes kuolema meidät erottaa. Kuten vihkiessä on luvattu. Ja tietäen ettei täydellistä parisuhdetta ole maan päällä koskaan edes ollutkaan eikä sellaista tule. Kuitenkin hoitaen omaa suhdettaan niin, ettei kaunoja jää (=pyytää anteeksi ja antaa anteeksi)
Kannattaisi tosiaan istuutua nenätysten pöydän viereen ja keskustella mikä on suhteen tila, minne menossa ja mitä kumpikin haluaa. Jos ensimmäinen vaihtoehto on lähteä hakemaan seuraa muualta, kun kotona ei suju, niin mikä on tilanne tulevaisuudessa? Miten sitten jos tuleekin tilanne, ettei seksiä kertakaikkiaan voi jostakin syystä harrastaa (synnytys, matka, tai ihan mitä tahansa)?
Vaikutat fiksulta, terveesti itsekkäältä ja miehestäsi välittävältä naiselta, jolle aivan varmasti ottajia löytyy...ei pahalla, mutta todella miettisin kahteen kertaan mikä on suhteen tulevaisuus?
Seksi, kuten parisuhdekin, on sitä että haluaa miellyttää toista, koska kumpikin haluaa miellyttää toista, se toimii. Jos ei muuten, niin sitten vaikka vuorotellen, jos täysin samat asiat eivät ole mieleisiä. Seksikemiaa voi parantaa missä tahansa vaiheessa, ihminen on muuttuva ja mukautuva eläin. Kuinka paljon on kyse siitä, etteikö hän osaa, ja kuinka paljon siitä, ettei hän halua? Se, että vaihtoehdoksi hän näki nettideitit, kertoo enemmän jälkimmäisen puolesta. Sen mitä ei osaa, voi opetella jos haluaa ja toinen neuvoo.
Luottamuksen takaisin saaminen onkin eri asia, voit päättää että luotat, ja sulkea silmät muilta mahdollisuuksilta. Voit myös kiduttaa itseäsi joka päivä miettimällä mitä tapahtuu, ja tapahtuuko sitä edelleen.
Yleensä olen sitä mieltä, että suhteen takia kannattaa "taistella", mutta jos olet siitä kiinnipitämässä ja sitä parantamassa yksin, mitkä ovat mahdollisuudet? Ja pettäminenkin on vähän sellainen juttu, että jos joku kerran kännipäissään "vahingossa" pettää, saattaa se jäädä ainoaksi kerraksi, mutta jos joku tietentahtoen hakee muuta seuraa, se kyllä tapahtuu 99,99% varmuudella uudelleen heti kun parisuhteessa on ongelmia tai seuraava kriisi. Kriisi on juuri se, joka joko yhdistää tai erottaa.
Älä jää sinisilmäiseksi aisankannattajaksi tyttö hyvä, tunne arvosi ja etsi arvoisesi mies, joka tietää arvonsa eikä kohottele itsetuntoaan typeryyksillä.
Joo, tutulta kuulostaa... vaan me on yritetty ja yritetty ja yritetty jo yli kymmenen vuotta.Mentiin naimisiin ja lapsiakin on siunaantunut useampia. Mutta ongelmat seksin suhteen, se peruserilaisuus on se asia johon jatkuvasti törmätään.Muuten suhde on hyvä ja toimiva, mutta kun seksi ei toimi, kaatuu koko homma... Olisiko sittenkin pitänyt nostaa kissa pöydälle ja kunnolla jo silloin alussa...? Vaan silloin sitä oli niin rakastunut ja luottavainen, ja kuvitteli ongelmien johtuvan milloin mistäkin, väsymyksestä jne. Omaa identiteettiään on kuitenkin vaikea muuttaa, enkä tiedä onko se mahdollistakaan. Pitäisikö vain tytyä siihen, että seksi on "toisinaan erittäin tyydyttävää", onhan sekin jo jotain, paljon enemmän kuin monilla milloinkaan?