Kuinkahan kauan liitto pysyy kasassa?
Puolisoni on hyvä ihminen mutta erittäin paha suustaan,sanoo asiat usein kärjistäen.
Kaikessa sanomisessa on hyökkäävä ja syyllistävä sävy,sellaista kuunnellessa tuntuu kuin istuisi syytettyjen penkillä.
Aina kun hänellä menee herne nenään olisi sitten minusta riippumaton asiakin,saan olla sijaiskärsijä jolle huudetaan taas niin että verhot lepattaa.
Tuollainen on pidemmän päälle alkanut toimimaan,tunnen todella oloni syylliseksi vaikkei niin pitäisi.
Aina löytyy joku yhtenevä tekijä jolla saadaan minut syytettyjen penkille.
Tämä on siis puolisoni tapa,hän aina leppyy raivoamisensa jälkeen nopeasti,mutta minulla sydän tuntee syyllisyyttä pitkään senkin jälkeen.
Olenko yksin tälläisessä liitossa,onko kenelläkään kokemusta kantaako tälläinen liitto ihan loppuun asti.
Kyseessä on siis kaksi persoonaa,toinen hirveän kova syyllistämään ,ja toinen kuuntelu oppilas.
Tässä tapauksessa erilaisuus ei täydennä toisiaan,koska minä ainakin voin pahoin tämän vuoksi.
Puolisoni on hyvä ihminen mutta erittäin paha suustaan,sanoo asiat usein kärjistäen.
Kaikessa sanomisessa on hyökkäävä ja syyllistävä sävy,sellaista kuunnellessa tuntuu kuin istuisi syytettyjen penkillä.
Aina kun hänellä menee herne nenään olisi sitten minusta riippumaton asiakin,saan olla sijaiskärsijä jolle huudetaan taas niin että verhot lepattaa.
Tuollainen on pidemmän päälle alkanut toimimaan,tunnen todella oloni syylliseksi vaikkei niin pitäisi.
Aina löytyy joku yhtenevä tekijä jolla saadaan minut syytettyjen penkille.
Tämä on siis puolisoni tapa,hän aina leppyy raivoamisensa jälkeen nopeasti,mutta minulla sydän tuntee syyllisyyttä pitkään senkin jälkeen.
Olenko yksin tälläisessä liitossa,onko kenelläkään kokemusta kantaako tälläinen liitto ihan loppuun asti.
Kyseessä on siis kaksi persoonaa,toinen hirveän kova syyllistämään ,ja toinen kuuntelu oppilas.
Tässä tapauksessa erilaisuus ei täydennä toisiaan,koska minä ainakin voin pahoin tämän vuoksi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Itse puhun usein aika jyrkästi ja usein kun vain ilmaisen kärkevästi mielipiteeni jostakin asiasta, vaikkapa jostakin politiikkaan liittyvästä uutisesta tai mistä vaan, vaimoni kuvittelee että olen samalla hänelle vihainen. Vaikka huomaankin samalla hänen näin sanoessaan että äänensävyni on juuri ollut aika raivokas (ja olen joskus saattanut jopa heittää väliin "humoristisen" piikin vaimoa kohtaan, mitään kummempaa sillä tarkoittamatta) niin samalla en voi tajuta miten hän voi käsittää niin väärin, tulkitseeko kaikkia sanomisiani kuin piru raamattua. Ei aina jaksa olla kieli keskellä suuta. Oletko varma ettei teillä ole samanlaista väärinkäsitysongelmaa, tulipahan vain mieleen.
11 vuotta olin naimisissa samanlaisen syyttäjän
kanssa. Vaikka asia olisi ollut millanen minut siitä ja tästä ja tosta ois voinu vaikka
vetää hirteen.
Sain jo lisänimen Syntipukki.
Ihan oikeesti tää tuntuu jälkeenpäin uskomattomalta itsellekkin, olin syyllinen liikenteessäkin jos joku ajo exän mielestä väärin.
Nyrkkiä puistellen ex ohitteli ja vain sen takia että ajokortti annetaan tälläsille tumpeloille
kun minä.
Joskus saippua oli väärällä reunalla lavuaaria ja
minähän siinä olin sählänny ja siitä syystä voi sen saippuan heittää seinään ja taas olin aiheuttanu kauhean jäljen tapettiin.
Erosin tästä ihanuudesta 3v sitten ja elän melko onnellisena yksin ja jälkeenpäin olen saanut
email muodossa kuulla kuinka vaikeaa nyt on minun takiani saada taloa myytyä, huonosti valitut täysin sopimattomat keittiökalusteet sen aiheuttaa.
Huh huh....
Tuo tuollainen jyrkkyys ja meuhaaminen on tosi rasittavaa sille joka kuuntelee. Olisi viisasta miehenkin käsittää se jo ajoissa.
Valitettavasti mies ei aina ymmärrä aiheuttaamaansa pahaa oloa. Tiedän sen, koska olen itse ollut sellainen. Toivottavasti teiltä löytyy rohkeutta sanoa miehellenne tästä asiasta. Kertokaa millainen olo teille tulee siitä kuin mies huutaa tai tiuskii.
Me miehet voidaan olla joissain asioissa aika sokeita eivätkä kaikki tee tuota ilkeyttään. Se voi olla opittu malli omalta isältä, kuten itselläni oli.
Mutta jos kukaan ei näytä sitä, minkä itse on
tehnyt väärin, niin asia voi jatkua liian pitkään.
Toivon vain, että omalla kohdallani ei vielä ole
liian myöhäistä.
Minun mieheni on oppinut samanlaisen käytösmallin kotonaan, jossa isänsä oli ilkeä diktaattori, joka alisti/haukkui/nöyryytti vaimoaan minkä ehti.
Seurusteluaikana en mieheni todellista luonnetta huomannut. Nyt oltu aviossa muutama vuosi, ja jopas on tullut esille kaikenlaista!
Mies saattaa suuttua ihan mistä vain: minun sanoistani, mielipiteistä, käytöksestä, jopa tv:n katselusta jne. Jos työssä ei mene hyvin, saan minä kärsiä haukkumisten ja solvaamisten muodossa. En koskaan tiedä, millä tuulella hän tulee kotiin. Mieli saattaa muuttua ihan hetkessä.
Alkuajan hämmennyksistä ja peloista selvittyäni olen alkanut antaa takaisin samalla mitalla.
Ensin kävimme parisuhdeterapiassa, jossa tuli selville, että hän alistaa minua henkisesti.
Kun en pystynyt hänelle kertomaan tunteitani heti, vaan menin lukkoon, aloin kirjoittaa asioita paperille. Annoin mieheni lukea ne, ja vasta sen jälkeen pystyttiin keskustelemaan. Aluksi se oli puoleltani yhtä itkua... Vähitellen opin kuitenkin kertomaan tunteistani, ja kuinka pahalta minusta tuntuu. Usein hän pyysi anteeksi.
Tätä on nyt tehty pitkään eli kirjoiteltu, puhuttu, huudettu ja itketty.
Luulen, että tilanne on jo parempi. Mies tajuaa, että noin ei voi käyttäytyä jatkuvasti. Pahimpina aikoina olin jo eroamassa. Nyt tuntuu hiukan paremmalta ja uskallan jo suunnitella tulevaisuutta.
Ei kenenkään pidä kärsiä tällaisesta elämästä. Hakekaa apua, ennenkuin itsetunto murenee lopullisesti. Itse luulen nyt olevani paremmalla tiellä, vain aika näyttää kuinka käy.
koettu.Se mikä tässä ärsyttää,ei saa omaa sanomaansa perille tai asia mollataan tyhjäks.Ihmettelen vaan kuinka pitkä on ihmisen vieteri.
täällä. Tänään 27-vuotta yhteistä taivalta takana kaikkine ylämäkineen ja alamäkineen mutta nyt se vieteri katkesi lopullisesti ilmoitin jo että viimeistä hääpäivää tässä juhlit kaljojesi kera minä lähden tästä pesästä pois.
mies purkautuu tunteensa sinulle!Joskus voisit selittää hänelle ja avautua,että miltä sinusta tuntuu! Sano,että kuuntelet ja tuet mielellään,mutta
tapa tuoda asioita esille voisi olla toinen! Jos ei auta,niin tokaise vain ,että:OLE HILIJAA...! :)
Äläkä ota itseesi kiukuttelua
joka kerran, kun miehesi aloittaa huutamisen, lähde pois. Mene ulos tai suihkuun tai mihin tahansa. Ja kun tulet takaisin, sano, että pahoitat joka kerran mielesi hänen huutamisestaan ja ettei sinun tarvitse etkä ole ansainnut tuollaista huutoa.
Yksinkertaisesti ja lyhyesti.
Minun mies on 40 v ajan on syyllistänyt,itse on ollutuskoton,syyttää,että hymyilen ihmisille,niinkuin teenkin ja yritän iskeä miehiä naapurin miehestä alkaen,jos joku menee rikki,syy on minun kun en antanut ostaa kalleinta.Jos työkalut on hukassa,mihin ne on taas laitettu.Jos seksiin ei aina joka päivä suostu,hän ehdottaa,mitäs varmaan naapurin pyytää!!.Tää on rankkaa varsinkaan kun en ole tehnyt mitään,mistä voisi syyttää