Millä perusteella miehet pyytää jotain naista ulos? Siis puhun nyt tuntemattomasta naisesta, en sellaisesta, jonka tuntee, enkä myöskään tarkoita baarissa tapahtuvaa vonkausta, vaan jossain neutraalissa paikassa, jossa ainakin oletettavasti ei ole kyse siitä, että haluaa panemaan seuraavan kahden tunnin aikana.
En koskaan voisi pyytää ulos ihmistä, jonka luonteesta en tiedä mitään(enkä myöskään lähtisi ulos sellaisen kanssa), minulle se on ihan käsittämätön ajatus! Vai onko se niin, että mies päättää, että tänään pyydän ulos ensimmäistä sopivan ikäistä ja näköistä vastaantulijaa ja sitten myös tekee niin? Millaiset kriteerit teillä siinä tilanteessa on naiselle?
Ja miksi ihmeessä te pyydätte ulos silloin, kun näytän siltä kuin olisin raahautunut kolme kilometriä rekan perässä? Minua pyydetään ulos ehkä kerran kolmessa vuodessa, mutta taannoin kun aamulla olin myöhässä enkä ehtinyt tehdä itselleni mitään, satoi kaatamalla koko matkan ja sateenvarjo oli hukassa ja muutenkin näytin mielestäni vielä tavallistakin kaameammalta, joku ihan ok-näköinen kysyi ennen luentoa lähtisinkö kahville? Mikä ihmeen motiivi sellaisessa on?
Ja vielä lopuksi, onko tuntemattoman ulos pyytäminen kohteliaisuus vai loukkaus? Loukkaus siis siinä mielessä, että näyttääkö nainen helpolta saaliilta tai jos kyseessä on vähemmän laadukas mies, niin onko se loukkaus naisen viehättävyyttä kohtaan?
En koskaan voisi pyytää ulos ihmistä, jonka luonteesta en tiedä mitään(enkä myöskään lähtisi ulos sellaisen kanssa), minulle se on ihan käsittämätön ajatus! Vai onko se niin, että mies päättää, että tänään pyydän ulos ensimmäistä sopivan ikäistä ja näköistä vastaantulijaa ja sitten myös tekee niin? Millaiset kriteerit teillä siinä tilanteessa on naiselle?
Ja miksi ihmeessä te pyydätte ulos silloin, kun näytän siltä kuin olisin raahautunut kolme kilometriä rekan perässä? Minua pyydetään ulos ehkä kerran kolmessa vuodessa, mutta taannoin kun aamulla olin myöhässä enkä ehtinyt tehdä itselleni mitään, satoi kaatamalla koko matkan ja sateenvarjo oli hukassa ja muutenkin näytin mielestäni vielä tavallistakin kaameammalta, joku ihan ok-näköinen kysyi ennen luentoa lähtisinkö kahville? Mikä ihmeen motiivi sellaisessa on?
Ja vielä lopuksi, onko tuntemattoman ulos pyytäminen kohteliaisuus vai loukkaus? Loukkaus siis siinä mielessä, että näyttääkö nainen helpolta saaliilta tai jos kyseessä on vähemmän laadukas mies, niin onko se loukkaus naisen viehättävyyttä kohtaan?
Vastaukset 49
Vanhimmat
tuollaista ei tapahdu kovinkaan yleisesti. Ainakaan Suomessa.
mutta olen rumahko(korkeintaan lähes tavallinen) ja on pyydetty kerran kirjastossa, kahdesti kaupassa ja kerran yliopistolla, kuten jo sanoinkin... Siis koko elämän aikana. :)
Jos joku mies kerrankin rohkaistuu tekemään aloitteen muuta kuin yön pimeydessä ja tuhannen päissään tai netissä, niin mies on joko hullu tai nainen epäilee itsessään olevan jotain vikaa.
Ja sitten miehiltä vielä kehdataan toivoa aloitteellisuutta...
kaltaista aloitteellisuutta, minusta on inhottavaa tulla pyydetyksi ulos pelkän ulkonäön perusteella!
Onneksi tuota ei sinullekaan tapahdu tuon useammin. Monille ei kuulemma tapahdu koskaan.
Yritäpäs muuten kuvitella joku niin mielenvikainen nainen, joka sortuisi aloitteellisuuteen selvinpäin ja julkisella paikalla ventovierasta kohtaan. Johan sellainen lepositeisiin pistettäisiin ja tajuttomaksi lääkittäisiin...
Miten on mahdollista tuntea minkäänlaista kiinnostusta täysin tuntematonta ihmistä kohtaan???
En pysty kuvittelemaan kenenkään pyytävän loukkauksena ulos. Koko ajatus kuulostaa naurettavalle.
Oikeasti useimmat miehet eivät kiinnitä juurikaan huomiota meikkeihin ja vaatteisiin, voi jopa olla että tavallista huolittelemattomampi ulkoasusi on tehnyt sinusta tuolloin helpommin lähestyttävän.
Itse en ainakaan pyydä naista ulos, ellei tämä vaikuta kiinnostavalta ja ellen usko olevan ainakin mahdollisuus, että tämä olisi kiinnostunut minusta. Tällaista tapahtuu tietysti harvoin, ei edes joka vuosi. Eikä tähän mennessä yksikään ole lähtenyt edes kahveille, ei edes se joka vastasi kyllä.
Ehkä en vain osaa lukea naisista kiinnostusta, tai sitten yksikään nainen ei ole koskaan kiinnostunut minusta.
Ei vielä katkeroitunut sinkkumies, 27 vuotta.
miten täysin tuntematon nainen olisi voinutkaan olla sinusta kiinnostunut, kun ei tiedä sinusta mitään? Vai oletko pyytänyt ulos naisia, jotka tunnet? Yritä ystävystyä ensin, kyllä se siitä sitten lähtee, jos on lähteäkseen. :)
En tietysti ajatellut, että tarkoituksena olisi loukata, vaan sitä, että siihen pyytämiseen liittyvät syyt olisivat loukkaus.
Kyseessä ei koskaan ole ollutkaan täysin tuntematon nainen kadulta, vaan tyypillisesti puolituttu, jonka kanssa on tullut juteltua muutamia kertoja.
Sitä paitsi, pitääkö muka kahville lähteäkseen tuntea mies/nainen läpikotaisin? Eikö tarkoitus juuri ole tutustua ja katsoa, josko vakavampaa kiinnostusta heräisi?
Käy kahvilla ja sillä selvä, ei sen siitä tarvii jatkua, jos se ei siltä tunnu.
tilanteeni takia, olin vain utelias, kun kiinnosti millä perusteella miehet kysyy naisia ulos. Sanoin pyytäjälle, että olen varattu, kun en halunnut loukata.
Kertokaa nyt joku, että mikä se tekijä on, joka saa miehen pyytämään täysin tuntematonta ulos?
He ovat lukeneet Suomi 24:n Miehen logiikka-palstaa, jossa naiset usein toivovat sellaista. Ei kyllä uskoisi. Miksiköhän? Provoileekohan ne? Vai onko provoilijat peräti naisina esiintyviä miehiä?
Onko sinulla kenties vaikeuksia ymmärtää kysymystä? Kai siinä naisessa nyt jokin juttu on, jonka perusteella pyydetään?! Vai pyydätkö sinä kaupassa joka ikistä suunnilleen oman ikäistä naista ulos? Mahtaa kestää kauan kaupassa käynti...
No totta helvetissä siihen on joku syy. Minkä takia lähestyä ventovierasta ihmistä? No ulkonäön, koska luonteesta ei ole tietoa. Viehko olemus, nätti hymy jne... Mutta ei taatusti viimeisenpäälle suittu ulkonäkö, tosin kuin sinä perinaisellisesti sorruit itsellesi uskottelemaan.
Jos käy oikein hyvä tuuri, eikä nainen mene säppiin (ylensä menevät aivan kuin sinäkin), niin saattaahan se kahville lähteäkin. Ja kas, olisi tilaisuus ottaa selvää, olisiko sillä pöydän toisella puolella istuvalla ihmisellä yhtä viehko luonne kuin olemuskin.
Makujahan on monia. Minäkin olen joskus hämmästellyt, millaiset ilmestyskirjan pedot ovat jonkun rakkauden kohteeksi päätyneet. Mutta koskaan en ole ajatellut, että joku tekisi sitä ilkeyttään. Puhumattakaan, että ottaisi pakkejen riskin vain siksi, että joku näyttäisi helpolta. Ei ainakaan selvin päin.
Sinulla on todella friikahtanut ajatuksenjuoksu.
Ps. Minä en olisi varmaan koskaan päätynyt Rouva Ratikan kanssa naimisiin, jos hän ei olisi loukannut minua luulemalla minua helpoksi nakiksi. Taidan olla jonkin sortin masokisti tai vähintäänkin aivan helvetin epätoivoinen. ;-)
Tajusit siis vihdoin kysymyksen. Mieheksi yllättävän nopeasti.
Rehellisesti sanottuna mun mielestä on aivan sairasta pyytää täysin tuntematonta ihmistä ulos! Miten puutteessa sitä oikeasti voi olla!
Puutteessaolevien ei kannata kokeilla. Niiden kannattaa vetää lärvit ja etsiä samanlainen vastakappale. Ujommat voivat hoitaa asian netin kautta tai kylmällä käteisellä.
Tapaamasi miehen tyylillä on äärettömän epätodennäköistä päästä lihallisten ilojen pariin. Kärsivällisyys kun vaatii vähemmän puutteessaolevaa elämäntilannetta. Siksihän varatutkin jaksavat vongata kärsivällisesti...
>mikä se tekijä on, joka saa miehen pyytämään täysin tuntematonta ulos?
Se tuntematon nainen on vaan niiiiin IHANA.
(oikiasti se on niin, että riippuu siitä omasta mielialasta miten maailman näkee. joskus kaikki naiset vaan näyttää niin kauniilta, joskus niitei sitte taas huomaakaan)
..ajattelisin olevani IHANA, niin ei kai minun tarvitsisi kysyä miksi. Mun mielestä se on vain niin kummallista, kun en ole koskaan tuntenut minkäänlaista vetoa sellaista ihmistä kohtaan, jonka persoonallisuutta en tunne. Mutta ehkä se johtuu vain siitä, että naisethan ihastuu persoonallisuuteen ja miehet ulkonäköön. Mutta siitä päästään taas kysymykseen, miksi ihmeessä kukaan pyytää minua ulos. No, samapa tuo...
naiset luulee olevansa syvällisiä, ja miehet luulee olevansa pinnallisia.
Kaikkihan sen tietää, että miehelle on naisessa oleellista ulkonäkö ja naiselle miehessä luonne. Ei se ollut mikään mun oma ajatus.
>Ei se ollut mikään mun oma ajatus.
Juur tuon vuoks luullaan niin paljon, kun ei oo niitä omia ajatuksia.
sanovan jotain joka on sun mielestä totta, niin sitä ei saa ikinä toistaa? Aha.
"Juur tuon vuoks luullaan niin paljon, kun ei oo niitä omia ajatuksia."
Olen kuullut tuonkin aiemmin. Harmi, ettei sinullakaan ole omia ajatuksia.
Palataan sitten pinnallisuus/syvällisyyskysymyksiin uudestaan, jos oot vielä sitä mieltä, että sinua ulos pyytänyt mies oli pinnallinen ja sinä syvällinen.
ps. Mitä virkaa on hyvännäkösellä naisella jonka luonto ei anna periksi ottaa suihin? Ei sitte nii yhtään mitään.
pyysi minua ulos, ellei ulkonäön perusteella, kun ei tiedä minusta mitään muuta?
Mutta joo, parista viimeisestä lauseesta näkee mitä sinä ajattelet naisista. Näetkö, juuri tuon takia en koskaan voisi lähteä ulos tuntemattoman kanssa, kun todennäköisesti se olisi samanlainen sovinistinen naisvihaaja kuin sinäkin. Mutta mitäs sinä heikolla, typerällä pikku naisella tekisitkään, saahan sitä pillua rahaa vastaan. Oletko kenties nimimerkki Yrmiön kaksoisveli, on aika samanlaiset jutut?
sillä huonon luonteen omaavalla hyvännäköisellä naisella ei oo mitään virkaa.
Enkä tiedä miks se sua ulos pyysi. Olisit lähteny se ukon kans kahville, ni ei sunkaan tarttisi tääl tyhmiä kysellä, varsinkaan kun niihin tyhmiin kysymyksiin saa aina tyhmiä vastauksia.
On valitettavaa, että sulta meni treffit sivu suun, mut syy siihen on jossain muualla kuin minun sovinismissani.
ja ulos pyytäminen ovat eri asioita.
Relaa vähän, nutturapää.
No miksi sitten pyydät kahville? Siinä on vielä vähemmän järkeä, kai minä kahvia osaan ostaa itsekin!
niin sinuun kannattaa tutustua vain mikäli haluaa kuolla ikävään.
Onko miehet oikeasti noin tyhmiä? Onneksi tykkään olla sinkku.
sillä ikisinkuksi jäätkin.
sinun kaltaisesi, niin sopii aivan loistavasti!
kaukana, ärsyttävä kakara.
Siis osasitpa loukata, ihan älysit kakaraksi kutsua! :D Nyt olen ihan murtunut, kun sinun kaltaisesi loistoyksilö kirjoitti keskustelupalstalle ilkeän viestin! jeesus, mikä idiootti...
Ihmiset vain haluavat tutustua toisiinsa kutsumalla seurakseen vaikka kahville/kaljalle. Joko samaa sukupuolta oleviin tai vastakkaista sukupuolta oleviin. Ei siinä ole mitään taka-ajatuksia. Miksi olisikaan, kun ei toista tunne. Tyyliin; otanpa selvää millainen tuo on ihmisenä. Eli ei sitä välttämättä halua naimisiin tai sänkyyn sen kanssa ketä kahville pyytää. Tilanne voi tietysti muuttua myöhemmin;) Sulla ei taida olla kauhean paljon miespuolisia kavereita...?
Ollaan oltu ystäviä kolmetoistavuotiaasta saakka, taitaa olla ainoa mies, josta pidän. :)
Mutta eihän kukaan nainen koskaan noin vain pyydä täysin tuntematonta naista kahville! Vai meneekö miehet ihan tosissaan vaikka kaupassa pyytämään toista miestä kahville? Olisiko se ihan normaalia?
et olisi koskaan huomannut tuota miestä siellä luennolla, joka pyysi sua treffeille, niin ilmeisesti hän on huomannut sut:) Ehkä olet huomaamattasi hymyillyt hänen suuntaansa tms. ja mies on ajatellut että olet kiinnostunut. Tai sitten on ajatellut, että toi ei ole edes huomannut mua, mut nytpä huomaa... Miksi sä väänsit ton nyt noin? Kyllä just luentojen yhteydessä ihmiset pyytää toisiaan kahville tms. sehän on yksi paikka tutustua ihmisiin, samaa tai eri sukupuolta oleviin. Kai kaupassakin se on mahdollista, jos tullaan tutuksi, kun käydään samassa kaupassa, mut harvemmin kai... En mä väittänyt että kauppa on mikään yleinen tutustumispaikka. Se oli Vanhasen Matti, joka niin väitti ja sekin tarina oli feikkiä:P (tapaus:Ikeassa tutustuminen)
Totta kai juuri koulussa tai työpaikalla usein tutustuu ihmisiin, mutta mulla se menee niin, että ensin jutellaan niitä näitä satunnaisesti, sitten useamminkin ja ehkä joskus ajaudutaan yhdessä kahville tai syömään ja jutellaan muustakin kuin koulujutuista ja vasta sitten, jos tullaan toimeen, niin ehkä meistä tulee kavereita. En minä mitään tuntemattomia tyyppejä mene pyytämään kahville! Tuollainen kuvailemani onkin ihan normaalia käytöstä, mutta ei se, että yhtäkkiä jotain ihan uppo-outoa pyydetään kahville?
tosta kahvista nyt jotenkin pyhän asian:O Kahvin ääressä voi jutella vaikka luennosta mitä oltiin kuuntelemassa. Jos vaikka on herännyt joitakin ajatuksia. Eihän se ihminen ole uppo-outo, jos käy samalla luennolla. Sehän kertoo, että ihmisillä on jotain yhteistä ja siis mahdollisesti olisi jotain puhuttavaa. Ihmiset on vain erilaisia. Jotkut haluaa tutustua nopeasti ja ex tempore mahdollisimman moneen, jotkut on hitaasti lämpeneviä kaveruussuhteillekin... Mä olen itse tollanen hitaasti lämpenevä, mut musta on ihan kivaa (alkushokin jälkeen:P) tutustua sosiaalisesti vilkkaisiin ja impulsiivisiin tyyppeihin. Eihän niistä kahveista tarvitse seurata yhtään mitään. Muuta kuin kahvin piristävä vaikutus:)
...ole käynyt niin. Ja siellä luennolla oli varmaan 100 ihmistä ja hänellä on siellä kavereitakin, mitä nyt olen seurannut, miksi hän ei vain tutustu niihin paremmin. Mun mielestä ei tosiaan ole normaalia käytöstä. Miksi juuri minä, jos hän on niin sosiaalinen että pitää tuntemattomia pyytää kahville, niin pyytäisi sitten niitä muita yhtä sosiaalisia! Se, että opiskelee samassa yliopistossa ei tosiaan tarkoita, että olisi jotain yhteistä, kyllä on niin laidasta laitaan porukkaa. Enkä minä ainakaan juttele kuin sellaisten kanssa, joilla tiedän olevan sama pääaine eli siis oikeasti jotain yhteistä.
Musta on ikävää että sä pidät epänormaalina ja hulluna ihmistä joka haluaa tutustua suhun:( Toivottavasti pojalla on hyvä itsetunto ja kesti tyrmäämisen... Sulla ei kyllä taida olla kovin hyvä.
Mä luulen että moni on juuri päinvastaista mieltä; että tuo poika on nimenomaan mukava ja normaali tyyppi. Yritähän kestää erilaisuutta. Ajatusleikkinä; jos olisit mennyt hänen kanssaan kahville, mitä ikävää olisi voinut sattua? Mun on vaikea keksiä mitään. PAITSI jos sulla on kahvikuppineuroosi, se on ainoa josta olisi voinut koitua jotakin ikävää (lähinnä sulle hermostunut olo). Luulen että tuo poika vain halusi tutustua suhun, mahdollisesti vain kaverimielessä. Mulla tulee opiskeluajoilta mieleen yksikin tiivis kaverisuhde, joka olisi jäänyt syntymättä jos olisin torjunut yhden tuntemattoman tytön kahville (vai oliko se kaljalle?) pyynnön. Jos olisin vain jäänyt vain pohtimaan onko tuo hullu vai mahdollisesti lesbo:D Minä lounais-suomalaisena ihmettelin opiskeluaikoina itä-suomalaisten rempseää seurallisuutta, mutta nyt olen tottunut, voisi sanoa jopa tykästynyt. Nykyään tuttavapiiriin kuuluu useampiakin ihmisiä nimenomaan pohjois- ja itäsuomesta. Ja juuri näiden ihmisten sosiaalisuudesta ovat lähtöisin nämä kaveruussuhteet, kiitos siitä heille:)
Kyllä siinä sellainen parin minuutin juttelu ihan merkityksettömistä asioista vaaditaan. Siinä ajassa katseet kohtaa muutaman kerran. Silmissä se jokin vilahtaa, joka rohkaisee joskus (aniharvoin) hyppäämään tyhjyyteen.
Mitä siinä häviää jos siltä sattuu tuntumaan? Siellä kahvillahan se vasta alkaa selviämään oliko vilahduksessa mitään perää.
Enkä siis ole mikään gigolo. Olen harrastanut tällaista elämässäni kolme kertaa jos oikein muistan.
Vaikuttavaa, siihen ei pystynyt kukaan näistä aiemmista vastaajista. :)
Ei kai sitten häviäkään, ehkä en vain ymmärrä, kun en itse halua suhdetta...
Saanko panna sua kakkoseen?
Osasitpa kirjoittaa tosi hauskan ja nokkelan viestin! Upeaa, olet mun uusi idoli!
osaa vastata kysymykseen.
ihan selvästi. Sinähän ole vielä älykkäämpi, kuin ensimmäisen viestin perusteella oletin.
mukava tyyppiä ja rennon oloinen...voisihan sitä kysästä. en perustreffeille lähde, mutta muutamalle voisi mennä.
ps. mieti vähemmän ja tee enemmän
ajopuu, asiat vaan tapahtuu, mä en ole juurikaan suunnitellut.
Useemmiten asiat vielä tapahtuu jurrissa, jolloin kynnys on matalampi. Sitä vaan menee jutteleen ja asiat joko etenee, tai sitten ei.
Oon mä kyllä joskus jotakin etukäteen sopinutkin, mutta silloin on kyllä nainen ollut aktiivinen osapuoli, joten silloin mulle on pelin henki ollut alusta asti selvillä.
Taidat olla aika introvertti tyyppi, joka tykkää enempi analysoida ja järkiperäistää asioita, kuin toimia ja vastaanottaa uusia asioita.
Eikä siinä mitään, ei se ole mikään luonnevika.
Mutta epänormaaliksi ei voitane sanoa sitä että haluaa tutustua itselleen entuudestaan outoon ihmiseen, sitä ollaan tehty, etenkin nais-mies -suhteissa iät ja ajat.
Ehkä nämä ehdotukset ovat sinun ulkonäkösi aiheuttamia, ovat pitäneet sinua viehättävänä. So what? Onko se niin karmeaa, että ihmiset voivat olla kiinnostuneita ulkonäöstäsi? Tai kehonkielestäsi yms.?
Ja muuten tiedoksesi. Aina monetkin naiset, kenen kanssa olen jutellut, varmaankin itseasiassa jopa suurin osa, ovat olleet sitä mieltä että ystävien kanssa ei ruveta heilastelemaan. Eli kaverimiesten.
Puolitutut varmaan käyvät, sekä lähes tuntemattomat, mutta kaveristatuksen saavuttaneet miehet eivät yleensä kelpaa. Jännitys puuttuu. Uutuudenviehätys puuttu jne. "Sä olet mulle kuin veli" jne.
Ihmiset ovat erilaisia. Sinä olet sellainen kuin olet ja jotkut ovat sellaisia kuin ovat. Kaikki ovat ihan yhtä oikeassa näissä asioissa. Ei siinä aiheuta kuin stressiä itselleen kun liikaa moista pähkäilee.