Kolmas nainen

Kyllähän se ikävä on läheisyyttä. Se vaan pitäisi
pystyä olemaan vuoden verran ainakin ihan omillaan ja yrittää löytää onnellisuutta pelkästään omasta itsestään.

Muuten toistaa seuraavassa suhteessa helposti samat virheet ja mitä vanhemmaksi tulee, niin
sen vaikeampaa on muodostaa uusia suhteita.

Minun erosta vuosi aikaa ja kyllä sitä kaipaa toisen ihmisen läheisyyttä ja kosketusta. Mutta eipä sitä toista ihmistä ole elämääni ilmestynyt. Tämän ikäisiä vapaita miehiä ei juuri tarjolla ja toisaalta olen ehkä vielä niin rikki ja revitty, etten edes uskalla lähestyä vastakkaista sukupuolta. En anna lupaa itselleni tuntea mitään vaan sydämeni ympärillä on vahva muuri jonka läpi ei niin vain mennäkään. Pelkään, että tulen taas kerran petetyksi ja jätetyksi.

Olen itse juuri eroamassa poikaystävästä, jonka piti olla se "elämäni mies", valitettavasti tunne ei tainnut olla niin vahva toisella osapuolella ja ongelmien astuessa kuvaan parisuhteeseen, hän päätti erota. Nyt pelottaa ajatella itseään sinkkuna, kyllä ero murskaa jossain määrin itsetuntoa, vaikka toinen ei olisikaan eroamassa minkään ulkoisen seikan tai toisen naisen takia. Sitä kyselee koko ajan itseltään, mikä minussa on vikana, kun en kelpaa. Jos ei käsittele näitä huonouden tunteita ja ymmärrä, että on hyvä ihminen, ja vika olikin kenties toisessa, on vaarana, että hakee tilalle sen laastarin, ilman että katsoo missään vaiheessa peiliin ja kysyy itseltään, mitä MINÄ ITSE oikein elämältäni ja kumppaniltani haluan! Jos näitä kysymyksiä ei käy läpi perusteellisesti, on vaarana että toistaa vain omia virheitään, eikä opi erosta yhtään mitään.

Usko siis itseesi: sinä olet arvokas ihminen ja jonakin päivänä voit löytää sen aidon sielunsisaren rinnallesi, jos vain et takerru satunnaisesti kaikkeen helppoon mahdolliseen. Mieti: samalla kun tuhlaat aikaasi johonkin sellaiseen, joka ei merkitse sinulle mitään, saattaa ohi kävellä joku toinen ihminen, jonka kanssa sinulla olisi mahdollisuudet tasapainoiseen ja onnelliseen suhteeseen paljon suuremmat kuin sen ns. laastarin kanssa.

Elämä on seikkailu, minuakin se jännittää ihan h**vetisti, mutta jos aina pelkää, ei voi ikinä saavuttaa mitään aitoa ja hienoa, ja kaikki mitä saat on keskinkertaista. Riskit kuuluvat elämään. Sinä itse voit päättää mihin tyydyt.