Minuu mietityttää ikäero...
Olen itse vielä nuori ja kokematon kunnollisissa parisuhteissa.
Mutta haluaisin mielipiteitä 8 vuoden ikäerosta, kun ite olen kohta 17 ja mies on 25, itse pitän tätä tässä iässä erittäin suurena. Mutta myöhemmin ajateltuna, n. 21 vuotiaana itse ja hän silloin 29, niin se ei enää kuulosta niin suurelta.
En tiedä mitä tehdä koska hän on kiinnostunut minusta, enkä omista ajatuksistani osaa sanoa mitään.
Haluaisin olla ehkä vain kavereita, muttei mitään enempää..
Olen itse vielä nuori ja kokematon kunnollisissa parisuhteissa.
Mutta haluaisin mielipiteitä 8 vuoden ikäerosta, kun ite olen kohta 17 ja mies on 25, itse pitän tätä tässä iässä erittäin suurena. Mutta myöhemmin ajateltuna, n. 21 vuotiaana itse ja hän silloin 29, niin se ei enää kuulosta niin suurelta.
En tiedä mitä tehdä koska hän on kiinnostunut minusta, enkä omista ajatuksistani osaa sanoa mitään.
Haluaisin olla ehkä vain kavereita, muttei mitään enempää..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eräs 26-vuotias kaverini on seurustellut vuoden ajan itseään 8 vuotta nuoremman tytön kanssa. Heillä näyttää suhde toimivan hyvin, mutta ei varmaan kaikilla joilla on tuollainen ikäero.
Jos ja kun et ole varma oletko edes kiinnostunut, niin ei kannata hätiköidä missään nimessä.
moi! aina on poikkeuksia, molempiin suuntiin, että voihan se toimiakin... ja totta, kun olet yli 20-vuotias asia on täysin eri, mutta nyt kun et ole, niin et ole.
ehkä niitä normaalejakin parisuhteita on, missä on nuori tyttö ja mies on jo aikuinen, siis reilusti aikuinen, eikä vain täysi-ikäinen, mutta kyllä mua ihmetyttää 25-vuotias mies, joka on kiinnostunut alle 18-vuotiaista ollenkaan! sä sanot että olet KOHTA 17, eli olet 16-vuotias. 19ikävuoteen saakka olet teini-ikäinen.
mietityttää vaan, että vaikka oletkin varmasti fiksu, ja mietinnästäsi päätellen melko vastuuntuntoinenkin (siis lapsellisempi pitäisi vain imartelevana ja syöksyisi suin päin suhteeseen, tyyliin kun "sillä on niin magee autokin...") niin silti. paljon, siis todella paljon asioita tapahtuu ihmiselle välillä 16-26, ja siinä tapahtuu myös rajuin itsenäistyminen, kasvaminen, opinnot, työt, pois muutto kotoa, vastuun ottaminen omasta elämästä, jotkut saa 25-vuotiaana lapset ja joillain on ne jo siinä vaiheessa, menevät naimisiin jne... tai joutuvat ainakin sen pohdinnan eteen.
joten siksi mietin vaan, että miksi 25-vuotias, jonka pitäisi siis olla täysi, aikuinen MIES, on kiinnostunut 16-vuotiaasta tytöstä, ja kaikella kunnioituksella siis: sinulla pitäisi olla täysi oikeus kasvaa rauhassa, olla vielä nuori, ja täällä Suomessa on mahdollisuus valita... (toisin kuin esim. kehitysmaissa, jossa olisit hyvin onnekas, kun saat noinkin nuoren miehen) Enkä tarkota välttämättä mitään nuorten hyväksikäyttöjuttua, vaikka sekin tässä on mahdollisuutena, vaan myös sitä, että millainen se mies on, eikö hän uskalla kohdata muita aikuisia? Onko hän jotenkin lapsellinen? Vai etsii vaan nuorempaa ja kokemattomampaa, että ite tuntis ittensä paremmaksi? Tai ehkä hän on kuitenkin vielä nuori ja kokematon? Tai mitä vaan... en tiedä. Ja voiko tein suhde sitten tosielämässä onnistua, siis onko tein arvot samanlaiset ja toiveet teidän suhteen kannalta? Kyllähän ihmisiin voi ihastua ja heistä tykätä, mutta tosielämä on toista. Yleensä.
ja siis ei se ole sun aikuisuudesta pois, ei se jätkä sua aikuiseksi tai naiseksi tee, vaan sinä itse, omilla ajatuksillas ja valinnoillas, että mä en tarkota mitään nyt niin, että sä oisit muka jotenkin huonompi kun olet nuori... itse vaan olen 3kymppinen ja mietin, että kun mulla on kyllä 25-vuotiaita kavereita myös, niin kyllä ois hämmästyttävää, siis todella, jos niistä joku toisi 16-vuotiaan kumppanin, että täs on tää mun tyttöystävä! että ei kyllä mein porukoissa noi isot (eli yli 20-vuotiaat) miehet kattellu juuri kauheen paljon nuorempia, et kyllä ne aina on ollu yli 18-vuotiaita, reilustikin...mutta tosiaan, ethän sä nyt ihan täysin lapsikaan enää ole, ja kaikkea mahtuu maailmaan. tosin niin hyvässä kun pahassakin.
mieti nyt vielä. kun nyt on nyt, ja yli 2kymppisenä on vasta sitten. ja myös siltä kannalta, että sulla on oikeus valita, ja myös sen tyypin kannalta. miksi se on kiinnostunut, miltä se vaikuttaa jne...ja mitä sä oikeesti haluat, olla vapaa ja nuori vai seurustella miehen kanssa, jonka kanssa arki kohtaa aivan kohta. yritä olla realisti ja ainakin tee päätös niin, että se on 100% omasi ja tehty suurella itsekunnioituksella ja arvostuksella. ja selvinpäin. sillon, meni syteen tai saveen, voit ainakin olla tyytyväinen, että olet ollut rehellinen itselles ja muille. ne jutut ei koskaan jälkeen päin kaduta niin kun ne, mitkä tehdään sitten vähän huonommilla perusteilla.
Onnea matkaan sulle, ja hyviä mietintöjä, vaikutat todella fiksulta ja kypsältä nuorelta, mä toivon kaikkea parasta!
:)
Paljon kiitoksia mietteitä herättävistä asioista jne.
Tuntuisi kyllä oudolta kulkea päälle 25-vuotiaiden seurassa, kun omatkin sisarukset on jo vanhempia.
Mie mietiskelen kaikkea ja voihan sitä koittaa miten esim. ystävyyssuhde menisi. ja miettiä ottaako askelia eteenpäin. Mutta tällähetkellä tuntuu että ei kiitos. Haluaa kuitenkin elää sen oman nuoruuden ja kasvamisen omanikäsiten tai ainakin enemmän omanikäisten seurassa.
Ja siinäkin se mitä vanhemmat sanoisi. Tässä yksipäivä juttelin äidelle ja sanoin että miten hän reagoisi jos tulisin tutun 25-vuotiaan miehen kanssa kotiin ja sanoisin poikaystäväksi. Äiti mietti aika hämmästyneenä ja kuitenkin sanoi että jokaisen oma asiahan se on, mutta silti se tuntui jäävän kaivertamaan vanhempaani.
Katsoo nyt mitä tulee ja kiitos paljon aiheistasi :)